Perustuslaki-valiokunta: NATO-jäsenyys on pieni rutiiniasia, yli 50% enemmistö riittää
On olemassa isoja ja merkittäviä asioita, ja sitten on pieniä ja vähäpätöisiä asioita.
Perustuslaki-valiokunta on linjannut, että viimeisten 50 vuoden puhutuin ja kohutuin ja suurimmaksi pelastajaksi sekä toisaalta riskialtteimmaksi uhkakuvaksi maalailtu NATO-jäsenyys ei ole kovin merkittävä asia, joten yksinkertainen enemmistö riittää sen hyväksymiseen eduskunnassa.
Onko se pieni vai suuri asia, että Suomi sitoutuu osallistumaan sotaan minkä tahansa muun NATO-maan aluetta kohtaavan hyökkäyksen tapauksessa? Miten tuon nyt ottaa.
Sanotaan nyt niin, että jos kannattaisin NATO-jäsenyyttä henkeen ja vereen, ja istuisin tuollaisessa valiokunnassa päättämässä, riittääkö päätöksen tekemiseen pieni enemmistö vai suuri enemmistö, pelaisin omaan pussiin ja äänestäisin että pieni enemmistö riittää. Täysin riippumatta siitä, koenko sen olevan totta, koska kyllä politiikassa sen verran pelataan kotiin päin, ja järjestellään asioita sujumaan joustavasti.
Noin, ja sitten on pedattu vuosikymmeniksi se sama tulkutus miten liittyminen oli perustuslain vastainen. Kuten EU:iin ja Euroonkin liittyminen. Ainoa, joka nauttii perustuslain suojaa, on Venäjän kanssa tehty valtiosopimus vuodelta 1992.
Minulla ei ole mitään syytä epäillä; etteikö uusikin eduskunta hyväksy asiaa yli 4/5 enemmistöllä mutta ei se möykkä siitäkään hiljenisi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos on aihetta uskoa, että kannatus on helposti vahva enemmistö, olisi fiksu peliliike veijareilta tehdä päätös vahvan enemmistön vaatimuksella. Vähemmän argumentteja vastaan myöhemmin. Toki Suomi ei ole pääsemässä hyväksymään mitään toistaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Noin niinku teoriassa valiokunnan esityksen pitäisi perustua siihen, mitä he katsovat perustuslain asiasta sanovan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Teoriassa. Tiedätkö miksi vallan kolmijako-opissa ei anneta poliitikoille valtuuksia toimia myös tuomareina? Vinkki: koska oikeus tulkita lakia tekisi heistä käytännössä diktaattoreita, jotka voivat sanoa lain tarkoittavan mitä vain he haluavat sillä hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä mitä vallan kolmijako-oppi liittyy tähän. Perustuslakivaliokunnalla ei tietenkään ole tuomiovaltaa, mikä on yksi opin pilareista. Ei ”oikeus tulkita lakia”.
Ilmoita asiaton viesti
On se ainakin kätevää, että saa itse päättää että laitetaan mahdollisimman alas se rima, jonka yli täytyy päästä.
Ilmoita asiaton viesti
Enemmän minua hämmästyttää se, että eduskunta voi perustuslakivaliokunnan mielestä tehdä päätöksen Nato-jäsenyydestä ennen Unkarin ja Turkin ratifiointeja. Päätös tehtäisiin ehdollisena ja sen voimaantulo asetettaisiin riippuvaksi jostain eduskunnan päätösvallan ulkopuolisesta seikasta. Tämä sotii oikeustajuani vastaan, mutta en tietenkään ole mikään valtiosääntöoikeuden asiantuntija.
Ilmoita asiaton viesti
En ole ymmärtänyt, että voimaantulo perustuisi johonkin kriteeriin, joka toteutuu sitten kun toteutuu. Viimeksi kun olin ymmärtävinäni jotain, aikomus oli tehdä laki melkein valmiiksi, ja olosuhteiden ollessa suotuisia tarvittaisiin vain se yksi viimeinen äänestys.
Ilmoita asiaton viesti
Ionin mielestä Suomen natojäsenyyden hyväksyminen vaatisi 201 kansanedustajaa taakseen 😀
Ilmoita asiaton viesti
Jos nyt vaikka kansanäänestyksen saisi.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö se ole moneen kertaan tutkittu että suomalaisista reilu enemmistö kannattaa Natoon liittymistä? Venäjän hyökkäys Ukrainaan todisti Venäjän sotaisuuden. Yhtä hyvin se voi hyökätä Suomeen milloin vain.
Ilmoita asiaton viesti
On se tällä hetkellä jo vakuuttavan näköistä, päätellen siitä että NATOa isoon ääneen kannattavien Kokoomuksen ja PS:n odotetaan voittavan vaalit. En näe tällä hetkellä realistisena, että kansanäänestys olisi kielteinen NATO-jäsenyydelle. Mikään indikaatio ei viittaa siihen suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos nyt vaikka kansanäänestyksen saisi.”
Tämä on aika huvittava vaatimus blogistilta, koska hän on eduskuntavaaleissa ehdokkaana puolueessa, jonka ohjelmaan kuuluu vaatimus Suomen EU-erosta. Siis vaikka jäsenyydestä on aikoinaan järjestetty kansanäänestys, jonka tuloksen mukaan asia päätettiin, blogistin puolue ja varmaankin myös blogisti itse ei ole tätä päätöstä hyväksynyt. Mikä merkitys kansanäänestyksillä on, jos niiden tuloksista pitää marista vielä vuosikymmeniä myöhemmin?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se voidaan nähdä puolueen tunnetuimpien ehdokkaiden Twitter-viestinnästä, että kansanäänestystä ehdotellaan ratkaisun menetelmäksi ainakin NATO-asiassa, vaikka puolueen ohjelmassa puhutaankin suoraan vain NATOn ulkopuolelle jäämisestä. Vastaavasti kyllä Kokoomuksen linjakin on ollut että kansanäänestys olisi sopiva menettely NATO-jäsenyyden hyväksymisessä, vaikka puolueen NATO-kanta onkin suoraviivaisesti myönteinen.
Kun järjestelmä on sellainen, että kansa ei pääse äänestämään suoraan asiakysymyksistä, vaan voivat äänestää vain ehdokkaita, demokratian toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että on tarjolla ehdokkaita jotka ovat montaa eri mieltä. Myös NATO-jäsenyydestä. Ihan jo senkin takia, että kansalaisella olisi tarjolla joku itsensä kanssa samaa mieltä oleva, jota äänestää.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan tyylikkäästi sivuutit ristiriidan, joka syntyy EU-eron ajamisesta ja Nato-kansanäänestyksen vaatimisesta. Kyllä sinusta on jo tullut poliitikko.
Ilmoita asiaton viesti
Sumutettu ja keskustelematon kansa äänesti täpärästi EY:n puolesta. Presidentin lupaamaa NATO-kansanäänestystä ei haluta, koska sumutus ei enää onnistu. Suomessa ei enää ikinä kansa pääse äänestämään itseään koskevassa isossa asiassa. Vain puoluekuripolitbyroiden valitsemia naamoja äänestetään. Siinä suomalaisen demokratian koko surkea todellisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Perustuslakivaliokuntahan on pelkkä poliittinen instanssi ja jäänne aikakaudelta kun emme edes yrittäneet näyttää länsimaiselta oikeusvaltiolta, eikä sitä voida rinnastaa länsimaisissa oikeusvaltioissa oleviin Perustuslakituomioistuimiin. Perustuslakivaliokunta myös rikkoo vallan kolmijako-oppia ja jos me oikeasti haluaisimme olla länsimainen oikeusvaltio, olisi Perustuslakivaliokunta korvattu jo aikoja sitten poliittisesti riippumattomalla Perustuslakituomioistuimella.
Poliittinen Perustuslakivaliokunta kertoo vain minkälaisessa banaanioikeusvaltiossa oikeasti elämme ja ei ihme, että poliitikot joutuvat joka käänteessä psykologisesti manipuloimaan kansalaisia kertomalla miten elämme oikeusvaltiossa. Oikeassa oikeusvaltiossa poliitikkojen ei tarvitse joka käänteessä psyykata kansalaisia uskomaan jotain mikä ei ole totta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä on tilanne, jossa samat henkilöt istuvat vallan kolmijako-opin kahdella tuolilla samaan aikaan. Ei ihanteellinen tilanne, siihen on syynsä miksi tällaista pidetään politiikan filosofiassa riskialttiina vallan keskittymiselle ja väärinkäytölle.
Ilmoita asiaton viesti
Aina kun joku perustelee jotain vallan kolmijako-opilla ymmärtämättä edes käsitteen sisältöä, jossain kuolee bambi.
Ilmoita asiaton viesti
Otan tässä nyt suoran kopion Wikipediasta ja laitan linkin perään.
”Vallanjako-oppi on valtioteoria, jonka mukaan toimeenpano-, lainsäädäntö- ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille. Se on vaikuttanut useimpiin nykyaikaisiin valtiosääntöihin. Opin on kehittänyt ranskalainen Montesquieu”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallanjako-oppi
Joten kun kansanedustajat säätävät Perustuslain, vallan kolmijako-opin mukaan heidän ei kuulu olla toimeenpano- ja tuomiovallan pitäjinä. Näinhän ei ole Perustuslakivaliokunnan suhteen, koska samat kansanedustajat jotka Perustuslain säätävät myös tulkitsevat sitä, eli ovat toimeenpano- ja tuomiovallan pitäjiä.
Mutta mielelläni kuulisin Saloselta hänen oman tulkintansa siitä miten Perustuslakivaliokunta täyttää vallan kolmijaon kriteerit? Koska on äärettömän helppoa vain ylimalkaan todeta ettei joku ymmärrä vallan kolmijako-oppia, mutta perustelu onkin jo vaikeampaa.
Ilmoita asiaton viesti
Perustuslakivaliokunnalla ei ole toimeenpano- eikä tuomiovaltaa. Noista kolmesta pilarista se osallistuu ainoastaan lainsäädäntöön.
Lain tulkitsemisesta ei wikipediassakaan puhuta mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Älä nyt Salonen esitä tyhmää. Kun Perustuslakivaliokunta tulkitsee Perustuslakia se käyttää niin toimeenpano- kuin tuomiovaltaakin. Niinhän se tekee tässä Nato asiassakin, se tulkitsee, että 50% enemmistö riittää, joten se käyttää tulkinnassaan niin toimeenpano- kuin tuomiovaltaakin.
Monet ovat sitä mieltä, että Nato jäsenyys tarvitsisi kahden kolmasosan enemmistön taakseen ja itse olen sitä mieltä, että kun asia koskee kaikkia kansalaisia niin kansanäänestys olisi ainoa oikea tapa mennä Natoon.
Ilmoita asiaton viesti
”Kun Perustuslakivaliokunta tulkitsee Perustuslakia se käyttää niin toimeenpano- kuin tuomiovaltaakin.”
Niinhän sinä sanot, mutta et perustele sitä mitenkään. Lausunto lakihankkeesta ei ole mikään tuomio, ei vaikka se olisi määräävä sen hankkeen sisällön kannalta. Tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa.
Se mitä monet ovat mieltä enemmistövaatimuksesta Natopäätöksessä, ei liity tuomiovaltaan mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
”Niinhän sinä sanot, mutta et perustele sitä mitenkään.”
Perustelin asiaa ottamalla esille sen mikä tässä blogissa on aiheena, eli Naton jäsenyys. Eli kun Perustuslakivaliokunta päättää, että yli 50% enemmistö kansanedustajista on riittävä ja tällä voidaan sinetöidä Nato jäsenyys, niin silloin Perustuslakivaliokunta käyttää toimeenpano- ja tuomiovaltaa. Joten älä nyt toistamiseen esitä tyhmää.
Niissä maissa joissa on Perustuslakituomioistuin voi kansalainen viedä sinne käsiteltäväksi Perustuslaillisen ongelman, meillä taas Perustuslakivaliokuntaan ei kansalainen voi viedä käsiteltäväksi mitään. Joten meillä ei ole poliittisesti riippumatonta instanssia joka turvaisi kansalaisten perusoikeudet. Eduskunnan oikeusasiamies ja Oikeuskansleri joiden tehtävä on turvata kansalaisten perusoikeudet, ovat poliittisia instansseja, eivätkä tee työtään asianmukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuo ole perustelu, toistat vain samaa väitettä. Kannanotto lakiin sen valmisteluvaiheessa ei ole tuomio merkityksessä tuomiovalta.
Ilmiselvää että sinulla on ihan oma tulkintasi niin tuomiovallalle kuin demokratialle ja oikeusvaltiollekin.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuo ole kannanotto lakiin sen valmisteluvaiheessa, koska mitään lakia ei ole valmisteilla. Kun esimerkiksi EU jäsenyyteen tarvittiin kahden kolmasosaan enemmistö, niin Nato jäsenyyteen ei tarvita kuin 50% enemmistö Perustuslakivaliokunnan mukaan ja silloin Perustuslakivaliokunta käyttää niin toimeenpano- kuin tuomiovaltaakin asiassa. Asia toki voidaan katsoa myös niin, että Perustuslakivaliokunta käyttää vain tuomiovaltaa ja eduskunnan yli 50% enemmistö käyttää toimeenpanovaltaa. Mutta joka tapauksessa siinä rikotaan vallan kolmijako-oppia.
Ja oletetaan, että kyseessä olisi lainvalmistelusta, niin siitä huolimatta Perustuslakivaliokunta käyttää tuomiovaltaa, koska laki säädetään Perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”…mitään lakia ei ole valmisteilla.”
Täh?
Edelleen, sinulla on aivan oma tulkintasi siitä mikä on tuomiovalta. En taida osata voida auttaa tuon enempää.
Ilmoita asiaton viesti
No joo laki Natoon liittymisestä on valmisteilla ja kun Perustuslakivaliokunta antaa asiasta lausunnon jota lain valmistelussa noudatetaan, käyttää Perustuslakivaliokunta asiassa niin lainsäädäntövaltaa kuin tuomiovaltaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihme jankkaamista kun et edelleenkään perustele, miksi kannanotto lain valmisteluun olisi tuomiovallan käyttöä.
”Lainkäytön erona hallintoon on lain soveltamisen tarkoitus. Lainkäytössä tuomioistuin, asianosaisiin nähden kolmantena tahona, soveltaa lakia oikeussuojan antamisen tarkoituksessa taikka ratkaisun antamiseksi rikosasiassa, kun taas hallinnossa hallintoviranomaiset soveltavat lakia oman hallinnonalansa päämäärien toteuttamiseksi. Hallintoasiakin muuttuu lainkäyttöasiaksi, jos hallintoviranomaisen ratkaisusta tai muusta toimenpiteestä valitetaan eli jos siihen haetaan muutosta tuomiovaltaa käyttävässä hallintotuomioistuimessa. Tuomiovallan ja hallinnon välinen ero tehdään myös oikeusturvaa koskevassa PeL 21 §:ssä.”
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tuomiovalta
Ilmoita asiaton viesti
Kannanotto lain valmisteluun on niin lainsäädäntövaltaa kuin tuomiovaltaakin, koska laki säädetään Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan. Eduskunta taas käyttää toimeenpanovaltaa, koska se säätää lain ja tämäkin voidaan tulkita siten, että kun laki säädetään Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan, niin todellisuudessa Perustuslakivaliokunta käyttää toimeenpanovaltaakin.
Ilmoita asiaton viesti
Voi LUAJA! :
Ilmoita asiaton viesti
No kerro kuka tässä tapauksessa mielestäsi käyttää lain säädäntövaltaa, toimeenpanovaltaa ja tuomiovaltaa?
Ilmoita asiaton viesti
Koitin tuossa jo kertoa mutta yksinkertaistettuna rautalangasta.
Eduskunta säätää lait. Valiokunnat osallistuvat lain säätämiseen.
Lakien toimeenpanoa johtavat ministerit; joiden alaiset ministeriöt ne toimeenpanevat:
Tuomiovalta on näistä kahdesta riippumattomilla oikeusistuimilla, jotka valvovat eduskunnan päättämien lakien toteutumista.
Sinä tunnut luulevan, että kannanotto lain valmisteluun on tuomiovaltaa ja lain säätäminen sen täytäntöönpanoa. Jotenkin kuvittelin, että tämä olisi ns. yleistä tietoa mutta ei tunnu olevan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Perustuslakia valvo mikään riippumaton tuomioistuin, sitä valvoo poliitikoista koostuva Perustuslakivaliokunta. Eli sama poliitikoista koostuva instanssi joka käyttää lainsäädäntövaltaa käyttää myös toimeenpanovaltaa ja tuomiovaltaa.
Ei tämä nyt niin vaikeaa ole.
Ilmoita asiaton viesti
Et tuntunut ymmärtävän sanaakaan, mitä kirjoitin. Jatkat vain jankkaamistasi mutta et perustele mitenkään. Oliko tuo linkkaamani tieteen termipankki siis väärässä?
”Ei Perustuslakia valvo mikään riippumaton tuomioistuin”
Tarkoitatko että jos rikon perustuslakia, asia ei mene tuomioistuimeen vaan perustuslakivaliokuntaan?
Ilmoita asiaton viesti
Se rikotko Perustuslakia tulkitaan Perustuslakivaliokunnassa, vaikka asia menisikin tuomioistuimen käsittelyyn. Ei poliitikoista riippumaton tuomioistuin päätä oletko rikkonut Perustuslakia.
Johan tuossa alempana kommentissasi 3811156 toteat meillä olevan päällekkäisyyksiä toimeenpanovallan ja lainsäädäntövallan kanssa. Joten jankkaat omiakin juttujasi vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Se rikotko Perustuslakia tulkitaan Perustuslakivaliokunnassa, vaikka asia menisikin tuomioistuimen käsittelyyn”
Oho! Ihan uutta tietoa minulle.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomioistuinko päättää mikä on Perustuslain vastaista? Olisiko sinulla yhtään ennakkoesimerkkiä? Ja mikä on se tuomioistuin joka asiasta päättää?
Ilmoita asiaton viesti
Se joka asiaa kulloinkin käsittelee. Luuletko, että tuomioistuimissa ei käsitellä perustuslakia?
On minulla esimerkki. Turun hallinto-oikeus katsoi takavuosien päätöksessään, että minun erottamiseni lautakunnasta oli perustuslain sananvapauspykälän vastaista. Hao ei todellakaan konsultoinut perustuslakivaliokuntaa. Tuo väite on ihan absurdi.
https://kuntalehti.fi/uutiset/turun-hallinto-oikeus-kemionsaaren-tarkastuslautakunnan-erottaminen-oli-lainvastainen-valtuutetulla-on-sananvapaus/
Ilmoita asiaton viesti
Saitko lautakuntapaikkasi takaisin oikeuden päätöksellä?
Ja mistä tiedät ettei oikeuslaitos kysynyt asiaa Perustuslakivaliokunnalta?
Ilmoita asiaton viesti
Sain.
Ja se olisi ollut päätöksen liitteenä perusteluissa, jos valiokunnalta olisi kysytty lausunto. Ei kuulu pvl:n tehtäviin.
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaan kuitenkin, että sinun asiassasi kävi niin, että tuomioistuin perusteli päätöstään Perustuslain sananvapaudella, mutta itse tuomio annettiin muiden lakien pykälien nojalla. Siksi asiaa ei tarvinnut kysyä PVL:ltä. Jutussa oleva linkki oikeuden päätökseen ei toiminut.
Ilmoita asiaton viesti
Olet sinä aika jankkaaja.
Palataan asiaan sitten kun olet löytänyt yhdenkin tuomioistuimen päätöksen, jossa asiaa olisi kysytty perustuslakivaliokunnalta,
Tai katso tuolta perustuslakivaliokunnan käsittelyssä olevat asiat ja kaiva sieltä yksikin keissi, jossa on valmisteltu jonkun tuomioistuimen päätöstä.
Samalla kun luet sieltä, mitkä ovat plv:n tehtävät, kiinnitä huomiota tähän: ”Valiokunnalla ei ole yleistä toimivaltaa valvoa virkatoimintaa Suomessa.”
https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/perustuslakivaliokunta/Sivut/default.aspx
Ilmoita asiaton viesti
Siitä huolimatta veikkaan edelleen, että sinun tapauksessasi tuomio annettiin ihan muiden lakien kuin Perustuslain nojalla. Sananvapaus on turvattu myös muilla laeilla.
Ja eikös sinulla ole tuo tuomioistuimen päätös itselläsi, joten ei muuta kuin laitat sen esille.
Ilmoita asiaton viesti
Päätöksestä:
”Päätöksen sisällön lainmukaisuus
Sovellettavat säännökset ja lain esityöt
Suomen perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus.
Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. ”
Ilmoita asiaton viesti
En usko tuomioistuimen perustelleen asiaa Perustuslailla, vaan tavallisella lailla. Kaivoit tuon Perustuslain pykälän vain esiin.
Ilmoita asiaton viesti
Sillä lailla. Olet sä kyllä hauska tyyppi.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä muutama linkki vallan kolmijako-opista maassamme ja nyt Salosen kannattaa lukea nuo huolella niin saa oikeaa tietoa.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001713126.html
https://www.kansalliskirjasto.fi/en/node/1897
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäisessä arvostellaan tuomarien sivutoimia, toisessa ministerivastuulakia.
Niin?
Ilmoita asiaton viesti
Ja myös kolmijako-oppia arvostellaan, eli just sitä mistä me väitellään.
Ilmoita asiaton viesti
Lisättäköön vielä, että vallan kolmijako-oppia ei liene missään noudatettavan puhtaasti. Mm. Suomessa on päällekkäisyyksiä toimeenpanovallan (hallitus) ja lainsäädäntövallan (eduskunta) kesken. Tuomiovalta sen sijaan on erotettu.
Perustuslakivaliokunta tosiaan on puhtaasti lainsäädäntövallan pilarissa; se ei toimeenpane lakeja eikä sillä ole tuomiovaltaa:
Ilmoita asiaton viesti
Kun kansanedustajat säätävät Perustuslain ja kansanedustajista koostuva Perustuslakivaliokunta käyttää toimeenpano- ja tuomiovaltaa Perustuslain suhteen, ei vallan kolmijako-oppi täyty mitenkään.
Länsimaisissa oikeusvaltioissa onkin päädytty siihen, että poliittisesti riippumaton Perustuslakituomioistuin käyttää toimeenpano- ja tuomiovaltaa tulkitsemalla Perustuslakia.
Ilmoita asiaton viesti
Perustuslakituomioistuinta ei ole myöskään muissa Pohjoismaissa: Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa eikä mm. Britanniassa ja Alankomaissa. Mutta nämähän eivät tunnetusti olekaan demokratioita😃
Ilmoita asiaton viesti
Näränen sinulla menee käsitteet pahasti sekaisin, ei Perustuslakituomioistuimella ole mitään tekemistä demokratian kanssa, vaan oikeusvaltion. Se, että jossain maassa ei ole Perustuslakituomioistuinta ei tarkoita etteikö se olisi demokratia. Niissä maissa joissa on Perustuslakituomioistuin, se takaa kansalaisten Perustuslaillisten oikeuksien toteutumisen, meillähän sitä ei takaa kukaan.
Toki mikään mainitsemistasi maista ei täytä niitä demokratian vaatimuksia joita itse pidän demokratian vaatimuksina. Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, sitä, että kansa voi itse päättää omista ja valtionsa asioista. Eli oikea demokratia on sitä, että kansalaiset päättävät sitovilla kansanäänestyksillä omista ja valtionsa asioista, eivätkä poliitikot voi tehdä kansan tahdon vastaisia päätöksiä, vaan joutuvat toteuttamaan sitovien kansanäänestysten tulokset.
Ilmoita asiaton viesti
No vaihdetaan tuon demokratian tilalle oikeusvaltio. Tiedätkö että esim. Turkissa, Iranissa ja Venäjällä on perustuslakituomioistuin. Nämä ovat siis enemmän oikeusvaltioita kuin Pohjoismaat, Britannia ja Hollanti?
Nuo mainitsemani esimerkit osoittavat, että oikeusvaltion toteutuminen on kiinni aivan muusta kuin siitä onko maassa perustuslakituomioistuin vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Toki oikeusvaltion toteutuminen on muustakin kiinni kuin pelkästä Perustuslakituomioistuimen olemassaolosta. Mutta tässähän olikin kyse vallan kolmijako-opista ja se täyttyy Perustuslakituomioistuimen kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Joko blogisti ei ole lukenut linkittämäänsä uutista tai hän ihan suoraan valehtelee. Missään ei Nato-jäsenyyttä kutsuta ”pieneksi rutiiniasiaksi”, vaan perustuslakivaliokunnan mielestä jäsenyydessä ei siirry merkittävästi toimivaltaa Natolle. En näin aamutuimaan jaksa penkoa Naton perussopimusta, mutta muistaakseni siellä ei määrätä mitään yksityiskohtia mahdollisessa kriisitilanteessa annettavasta avusta, eli tuolloin Suomi saisi itse päättää, miten toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Juridisessa mielessä ehkä ”saisi itse päättää, miten toimii”, mutta jo etukäteen on ollut julkisuudessa selitystä, että NATO-jäsenyyden myötä Suomen ”vastuulle” siirtyisi mm. Baltian puolustaminen. Kyllä tällaisista vastuualueista sovittaisiin konkreettisemmilla suunnitelmilla ja lupauksilla kuin pelkkä ”katsotaan sitten tosipaikan tullen, kuka tekee ja mitä”. Näistä vastuista armeija tai poliittinen johto sopisi sitten taas ilman kansanäänestystä.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vähän toisenlaista julkisuudessa ollutta selitystä:
https://yle.fi/a/3-12412558
Tälläkin kertaa vetelit omia tulkintojasi asioista.
Ilmoita asiaton viesti
Muistetaan vielä se, että Suomi on muutamissa tapauksissa ollut ”natolaisempi” kuin monet varsinaiset jäsenmaat, niin Suomihan tekee juuri niin kuin NATO:n suurimmat ”toivovat”. Olihan EU:ssakin jokin ratkaiseva toimielin, jonka päätökset vaativat yksimielisyyttä, eikä Suomi koskaan asettunut poikkiteloin kun ei uskaltanut, vaikka asia ei ollut Suomelle edullinen. Nyt EU:ssa taidetaan tehdä vain enemmistöpäätöksiä, jolloin Suomikin uskaltaa joissain vähäpätöisissä asioissa olla eri mieltä enemmistön kantaan nähden.
Ilmoita asiaton viesti
Prof. Martin Scheinin perusteli HS 14.1.2023 kantaansa, että 50 % riittää.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009322813.html
Voi olla kylläkin perustellusti eri mieltä kuin hän:
Lain hyväksymiselle pitäisi olla 2/3 enemmistö (toisin kuin perustuslakivaliokunta linjasi), koska tosiasiassa mennään liittoon, jossa on käytännön sanelema pakko osallistua operaatioihin. Ja ei pelkästäään pehmeillä keinoilla, kuten pakotteita asettamalla, vaan rintamalla.
Kuka nimittäin kuvittelisi, että jos Suomi ei osallistuisi tai kovasti valikoisi mihin osallistuu, että se itse saisi apua? Ja kun Suomessa pelätään ja haetaan liittolaisia ja ydinasepelotetta, taatusti Suomi osallistuu jokaiseen operaatioon kuin mallioppilas.
Se on surkuhupaisaa, että pienemmissä asioissa väännetään ja taitetaan peistä, kuten koronaan liittyen siitä ja tästä kysymyksestä, mutta sitten kun on todella suuri asia – kuten oli euroon liittyminenkin -, asian katsotaan vaativan vain 50 % enemmistön.
__________
Väyrynen perustaa väitteensä menettelytapaan. Euroalueeseen liityttiin hallituksen tiedonannolla, jonka eduskunta hyväksyi värikkään keskustelun jälkeen äänin 135-61. Väyrysen mukaan päätös olisi pitänyt tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä, joka olisi vaatinut 2/3 enemmistön eduskunnassa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201712192200614754
________
On kuitenkin olemassa käsite perusoikeusmyönteinen laintulkinta.
Perusoikeudet suojaavat kansalaisia, niin myös vähemmistöä äänestäjistä.
Nyt ei ollut kyllä perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta tietoakaan.
Ilmoita asiaton viesti