Politiikan uusjako: liberaali oikeisto ja konservatiivinen vasemmisto

Politiikan retoriikassa on vuosikymmeniä käytetty puoluen ”poliittisen suunnan” indikaattorina puolueen arvioitua sijaintia ”oikeisto vs. vasemmisto”-janalla.

Olen aina pitänyt tätä yksinkertaistusta älyttömänä ja mahdottomana, koska siinä on niputettu ”vasemmistolaiseen” ajattelutapaan talous-vasemmistolaisuus, eli sosialismi eri muodoissaan, sekä arvoliberaalius eli moraalinen ja uskonnollinen vapaamielisyys.

”Oikeistolaiseen” ajattelutapaan puolestaan on perinteisesti niputettu talous-oikeistolaisuus, eli vapaa markkinatalous ja yritysten omistajien etujen puolustaminen, sekä arvo-oikeistolaisuus eli perinteisten moraalikäsitysten ja kansan enemmistön edustaman uskonnon aseman puolustaminen.

En tiedä onko näiden toisistaan riippumattomien filosofisten valintojen niputtaminen yhteen koskaan kuvannut kovin tarkasti ihmisten poliittisten mielipiteiden kasautumia. Jos näin on ollut joskus aiemmin, niin nykyään tuntuu lisääntyvässä määrin siltä, että tällä tavoin yhteen niputetut mielipiteiden kasaumat ovat hajoamassa, ja niistä on muodostumassa uudenlaisia yhdistelmiä.

Olen jossain blogissani todennutkin ääneen, että löydän itseni usein käyttämästä sanaa ”vihervasemmisto” vähemmän mairittelevassa merkityksessä, kun aiheena on arvoliberaalius eli uusi ja uljas maailma, jossa moraali ja uskonto tarkoittavat jotain aivan uutta, tai todennäköisemmin eivät enää yhtään mitään. Toisaalta käytän usein sanaa ”oikeisto” piikittelevässä merkityksessä, kun aiheena on talous ja ns. köyhien kyykyttäminen.

Taitaa olla niin että edustan ”konservatiivista vasemmistolaisuutta”, jossa talous-asioista ajatellaan vasemmistolaisesti, mutta ei lähdetä mukaan kovin innokkaasti ihan jokaiseen sateenkaaren väriseen ideaan, joita arvoliberaalit mielipidejohtajat suoltavat suustaan.

Niinsanotun ”valtamedian” väitetään nykyään edustavan lisääntyvässä määrin ”liberaalia oikeistolaisuutta”, jossa talous-asioista ajatellaan oikeistolaisesti, mutta moraaliin ja uskontoon suhtaudutaan viimeisimpien liberaalien suuntausten mukaisesti, tulevaisuuden maailmaa syleillen, aivan kuin se olisi jo täällä tänään keskuudessamme.

Kokoomus puhuu jämäkästi suunsa puhtaaksi talous-asioista oikeistolaiseen sävyyn, mutta liberaali vs. konservatiivinen akselille se ei sijoita itseään kovin painokkaasti, vaan yrittää jonkun verran vältellä aihetta. Ennustan että Kokoomus tulee jossain vaiheessa ulos kaapista, ja tunnustaa sateenkaaren värejä kirkkaassa päivänvalossa. Libraali oikeisto on syntynyt keskuuteemme.

Sitä en kyllä tiedä, syntyykö Suomeen konservatiivista vasemmistolaista puoluetta. En näe sellaista horisontissa.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu