Pseudo-feministinen näkökulma isyysvapaisiin, joihin hallitus aikoo muutoksia

On kahdenlaisia ihmisiä. On niitä, joiden mielestä feminismi on ärsyttävin sana suomalaisessa politiikassa. Täysin joutavaa tilastojen pyörittelyä ja pilkun nysväämistä, josta on lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä, myös naisille. Sitten on niitä ihmisiä, jotka eivät ole tätä mieltä.

Esitän tässä pseudo-feministisen näkökulman isyysvapaisiin ja muihin perhevapaisiin, joihin hallitus aikoo tehdä muutoksia interseksionaalisella feministisellä asenteella. (Anteeksi, en kai kirjoittanut väärin sanaa interseksionaalinen?) Esittämäni pseudo-feministinen näkökulma pyrkii parantamaan lapsia synnyttävän naisen tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Hallituksen inter-feministit eivät mainitse tällaista tavoitetta lainkaan, vaan he keskittävät kaiken huomionsa tilastollisiin Excel-taulukoihin ja niissä näkyviin numeroihin, joiden haluttaisiin näyttävän ideologisesti oikean suuruisilta. Keinolla millä hyvänsä.

https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/20825107/Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023+.pdf/abc3b771-8611-8b85-937d-34531e90f712/Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023+.pdf?t=1593156652563

Hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että perhevapaat (äitiysvapaa, isyysvapaa, vanhempainvapaa, hoitovapaa) ja lasten hoitovastuu jakautuvat perheissä ”tasaisesti” vanhempien kesken. Nykyään perhevapaiden käyttö jakautuu suurinpiirtein naisille 90% ja miehille 10%. Hallituksen ohjelmaan kirjattu sanamuoto ”tasaisesti” (eli 50% – 50%) on ärsyttävää feminististä nysväämistä, jossa on tärkeämpää puhua ideologisesti oikein kuin puhua totta. Hevonenkin tietää, että perhevapaiden jakautuminen ”tasaisesti” 50% – 50% ei mitenkään voi toteutua tällä hallituskaudella, eikä edes tällä vuosisadalla. Sitten ehkä, kun kiinalaiset keksivät menetelmän tuottaa lapsia koeputkessa, eikä naisten tarvitse synnyttää lapsia tai imettää.

Rehellisyyden nimissä hallituksen olisi pitänyt käyttää sanamuotoa ”nykyistä tasaisemmin”, eikä ”tasaisesti”. Mutta me elämme totuuden jälkeisessä ajassa, jossa poliitikkojen on muodikasta lupailla täysin mahdottomia, asioita jotka eivät missään tapauksessa voi toteutua. Mikä olikaan populismin määritelmä? Yksinkertaistaa todellisuutta ja luvata mahdottomia. Bingo.

Hallitus aikoo pidentää isyysvapaata nykyisestä yhdeksästä viikosta ilmeisesti neljään kuukauteen, päätellen hallituksen käyttämästä sanamuodosta ”molemmilla vanhemmilla on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia”. Äidille on tällä hetkellä kiintiöity 4 kk pituinen äitiysraha. Lisäksi hallitus aikoo korottaa isyysrahan samalle tasolle äitiysrahan kanssa. (Nykyään äitiysraha on keskituloiselle noin 82% palkasta, eli 18% tulotason pudotus verrattuna palkkatyöhön. Isyysraha on keskituloiselle noin 64% palkasta, eli 36% pudotus verrattuna palkkatuloihin.)

Näillä keinoilla isyysvapaan pitämisestä tulisi houkuttelevampaa taloudellisesti kuin nykyään, mutta lähes 20% pudotuksen se edelleen tekee isän tuloihin, samaan aikaan kun myös äidin tulot ovat 20% alemmat verrattuna palkkatyöhön. AY-liike tappelee verissä päin prosentin kymmenyksistä, kun neuvotellaan vuosittaisista palkankorotuksista. 18% on iso pudotus tulotasoon, vaikka se onkin pienempi kuin nykyinen 36% pudotus. Isyysraha ei näillä keinoilla ole edelleenkään huippuhyvä tarjous, jota kansa lähtee jonottamaan kuin ilmaisia ämpäreitä. Jos perheellä on vähänkin tiukkaa rahasta, ja kenelläpä ei olisi, raha tulee yhä olemaan monelle syy jättää isyysvapaa pitämättä.

Ehkä hallitus saa näillä keinoilla perhevapaiden käytön tilastot näyttämään lukemaa naisille 85% ja miehille 15%. Tähän pääsemiseksi isien perhevapaiden käytön pitäisi lisääntyä 50%. Jotta tilasto näyttäisi lukemaa naisille 80% ja miehille 20%, isien perhevapaiden käytön pitäisi kaksinkertaistua nykyisestä. On täysin selvää että ”tasaista” jakautumista naisille 50% ja miehille 50% ei tulla saavuttamaan.

Minun pseudo-feministinen näkökulmani on, että unohdetaan tuollainen Excel-taulukon nysvääminen kokonaan, ja keskitytään edistämään lapsia synnyttävän äidin tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Siinä on nimittäin kehitettävää. Ensimmäinen kuukausi vauvan syntymän jälkeen on erityisen raskasta aikaa, kun vauvaa pitää ruokkia ja vaippoja vaihtaa vuorokauden ympäri, heräillen ja nukahtaen milloin vain siihen tulee tilaisuus vähäksi aikaa. Teollisuuden duunari ei tekisi sellaista yhden hengen kolmivuorotyötä alle viisinkertaisella palkalla. Helppoja eivät ole toinen ja kolmaskaan kuukausi vauvan syntymän jälkeen, vaikka öisin saa nukuttua pikku hiljaa vähän enemmän.

Sillä välin kun interseksionaaliset feministit pyörittelevät ideologista Excel-taulukkoaan, naisia sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen tämän ympärivuorokautisen työtaakan alla. Mikä siihen auttaisi? Se että unohdetaan moraaliposeeraus niiden Excel-taulukoiden kanssa, ja keskitytään olennaiseen eli synnyttävään naiseen.

Nykyään isyysvapaata saa pitää enintään kolme viikkoa samaan aikaan kun äiti on pois töistä kotona äitiysvapaalla. Se käytännössä estää isää olemasta pois töistä auttamassa jaksamisen rajamailla taistelevaa äitiä enempää kuin kolme viikkoa syntymän jälkeen, vaikka käytännön tarve voi olla suuri vähintään kolme kuukautta. Tämä rajoitus pitäisi poistaa, jotta isyysvapaan voi pitää kokonaan samaan aikaan äitiysvapaan kanssa. Silloin kun äidin tarve apuun on suurin.

Tämä muutos auttaisi jonkun verran, mutta ei kaikkia äitejä. Ei sinkkuja äitejä, eikä niitä äitejä joiden perheessä kireä taloustilanne on syy isälle jatkaa työelämässä, pitämättä isyysvapaata. Kireään taloustilanteeseen auttaisi vain se, että isyysvapaan saa käyttää normaalia lyhyempänä, täydellä palkalla. Keskituloinen isä saisi käyttää 22% lyhyemmän isyysvapaan (noin kolme kuukautta, hallituksen suunnitteleman neljän kuukauden sijasta) nauttien 100% palkkaa.

Sinkku äiti tarvitsisi oikeuden palkata kotiapulaisen lastenhoitoon isyysvapaata vastaavaksi ajaksi. Ja jos sellainen oikeus olisi sinkku-äideillä, se voisi olla samantien kaikilla äideillä, vaihtoehtona isyysvapaalle. Perhe saisi valita, jääkö isä isyysvapaalle, vai palkkaako perhe sen sijaan kotiapulaisen. Korkeatuloisissa perheissä isyysvapaa kävisi paljon kalliimmaksi (sekä isälle että valtiolle) kuin se, että isä jatkaa työelämässä nauttien täyttä palkkaa, ja valtio kustantaa perheelle kotiapulaisen isyyslomaa vastaavaksi ajaksi.

Interseksionaalisten feministien Excel-taulukkoa ei kannata tuijottaa enää tässä vaiheessa keskustelua. Näillä keinoilla taulukko ei tule koskaan näyttämään lukemaa 50% – 50%. Mutta synnyttävän äidin hyvinvointi näyttäisi kyllä parempaa lukemaa kuin Excel-taulukkoa tuijottavien feministien heitteille jättämillä äideillä.

Äidin ja ehkä vähän isänkin unettomat yöt vauvan ensimmäisen elinkuukauden aikana ovat ongelma, johon ei myöskään löydy vastausta siitä Excel-taulukosta, josta hallituksen feministit ammentavat viisautta elämäänsä. Voisiko päiväkoteihin kehittää jonkinlaista yöhoito-palvelua lapsen ensimmäisen elinkuukauden ajaksi? Sekin ehkä ilmaisena vaihtoehtona isyysvapaalle, tai sitten maksullisena palveluna isyysvapaan ohella.

Lapsiperheen arjessa on ihan oikeitakin ongelmia, joille olisi hyvä kehittää ratkaisuita — niiden näennäisten ideologisten ongelmien lisäksi, joita interseksionaaliset feministit kuvittelevat näkevänsä joka puolella ympärillään yhteiskunnassa.