Puoli miljoonaa lasta kuoli, mutta oli(ko) se sen arvoista — lännelle nimittäin

Tällä viikolla 84-vuotiaana kuollut Madeleine Albright oli kaikkien aikojen ensimmäinen naispuolinen Yhdysvaltojen ulkoministeri. Hän ei tuonut kovin paljon naisellista pehmeyttä tähän perinteisesti melko haukkamaiseen ja vähän sotaisaankin virkaan. Kuuluisassa haastattelussa vuonna 1996 toimittaja ihmetteli Madeleine Albrightille, että eräiden tietojen mukaan noin puoli miljoonaa (500,000) lasta on kuollut Irakissa nälkään sen seurauksena, että USA piti Irakia ankarien talouspakotteiden alaisena, jonka kohteena oli Saddam Husseinin hallinto, mutta sijaiskärsijänä oli melkoinen määrä nälkään kuollutta siviiliväestöä.

Madeleine Albrightin vastaus toimittajalle oli 1900-luvun amerikkalaista ulkopolitiikkaa pragmaattisimmillaan: ”Tiedän että se on kova ratkaisu, mutta tuo hinta, me ajattelemme että tuo hinta on sen arvoista [mitä sillä saavutetaan].”

https://www.newsweek.com/watch-madeleine-albright-saying-iraqi-kids-deaths-worth-it-resurfaces-1691193

Omena ei ole pudonnut kovin kauas puusta, kun nyt vuonna 2022 on taas vähän samanlainen tilanne menossa, Yhdysvaltojen talouspakotteet tällä kertaa Afghanistanin niskassa. Ei siksi että Talibanilla olisi joukkotuho-aseita, vaan koska he ovat muuten vain ikävää porukkaa, vaikka eivät olekaan tällä hetkellä kovin merkittävä uhka muulle maailmalle. 95 % Afghanistanin 39-miljoonaisesta väestöstä kärsii ruokapulasta tällä hetkellä, mutta USA päätti silti takavarikoida lähes kaikki Afghanistanin valtion varat, vahingonkorvaukseksi syyskuun 11. päivän 2001 iskujen uhreille. Jonka yhteys Afghanistanin valtioon on tosin hieman hatara, ja kulkee muutaman aasinsillan kautta.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/alan-salehzadeh/usa-varastaa-afganistanilaisten-rahaa/

Suurin ongelma Afghanistanissa tällä hetkellä on kuitenkin se, että USA on asettanut Afganistanin valtionpankin talouspakotteiden alaiseksi, sillä dramaattisella seurauksella, että juuri mikään pankki ei pysty maksamaan palkkoja kenellekään Afghanistanissa tällä hetkellä. Jos joku tekee töitä Afghanistanissa, niin palkan maksusta ei ole kovin varmaa tietoa, koska USA:n pakotteiden alaiset pankit eivät pysty siirtelemään rahaa, ei edes Afghanistanin kotimarkkinoilla.

https://www.hrw.org/news/2022/03/17/time-running-out-address-afghanistans-hunger-crisis

https://news.un.org/en/story/2022/03/1113982

https://www.hrw.org/news/2022/03/01/afghanistan-hunger-crisis-has-economic-roots

Tällä hetkellä Afghanistanissa kuolee lapsia nälkään noin 5,000 kuukaudessa. Vuoden 2022 alusta laskien saldo on noin 13,000 nälkään kuollutta lasta. Tällä vauhdilla tarvittaisiin kahdeksan ja puoli vuotta, jotta päästäisiin samalle tasolle 1990-luvun Irakin nälkäkuolemien kanssa. Mukaillakseni Madeleine Albrightia, en tiedä onko tämä hinta sen arvoista, mitä sillä saavutetaan. Kun en ole täysin selvillä siitä, mitä Afghanistanin talouspakotteilla yritetään saavuttaa tällä hetkellä.

Sillä samalla ilmansuunnalla on sota meneillään. Sielläkin kuolee ihmisiä, joskin todennäköisemmin nopeasti räjähdykseen kuin hitaasti nälkään. Näiden ihmisten elämällä tai kuolemalla on painoarvoa maailmanpolitiikassa. Se on autuas tilanne, josta Afghanistanin ja Jemenin nälkään kuolevat lapset vain haaveilevat tällä hetkellä.

+3
IonMittler
Vantaa
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Vapauden Liitto, Uudenmaan vaalipiiri. Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu