Rintsikattomuus on nouseva trendi nuorten A-kuppilaisten keskuudessa

Kävin eilen Linnanmäellä, ja jonkun aikaa ihmettelin siinä maailman menoa, että onko Vantaalta Helsinkiin näin pitkä matka, maantieteellisen etäisyyden lisäksi myös kulttuurisesti, kun naisväkeä parveili joka puolella ohuissa ihonmyötäisissä paidoissa ilman rintaliivejä. Eikä vain Linnanmäellä, vaan myös läheisen Alepan nurkilla, paikallisten asukkaiden keskuudessa.

Erotiikkaa tihkuvan pukeutumisen vapautuminen julkisella paikalla alkoi länsimaissa noin sata vuotta sitten uimarannoilta. Uiminen on melko hankalaa iltapuvussa ja viktoriaanisessa mekossa, vaikka alkuvaiheessa niitä käytettiinkin myös meren rannalla. Kai siinä jossain vaiheessa joku keksi mennä veteen uimaan, ja totesi että vesi on märkää, ja siellä liikkuminen on aika hankalaa iltapuvussa. Muodostui tekosyy joustaa pukeutumisen moraalikoodeista.

Näihin päiviin asti tilanne on ollut se, että yhteiskunnassa on kahdet säännöt pukeutumisen säädyllisyydelle: kaupungin arjessa yhdet, ja uimarannalla toiset. (Ja Cult Cunthin feministeillä kolmannet.) Nudismi ei ole vielä sallittua, paitsi siellä missä se on erikseen osoitettu sallituksi. Jos poliisilta kysytään, mahdollisiin valituksiin siveettömästä pukeutumisesta reagoitaisiin ryhdikkäämmällä asenteella kaupungin keskustassa kuin uimarannalla.

Nouseva rintsikattomuuden trendi haastaa tätä perinteistä asetelmaa. Uimarannalla käytetyissä asuissa on yleensä valmistajan suunnittelemia pehmeitä toppauksia tukemassa ja piilottamassa rintoja. Linnanmäellä auringonpaisteessa parveileva naisväki lähes läpinäkyvässä ihonmyötäisessä paidassa ilman rintaliivejä sivuuttaa pukeutumisen normeja, jotka ovat voimassa uimarannoilla lähes kattavasti. Turistien kesäiset kokoontumispaikat kaupungin keskustassa ovat viemässä voiton kisassa yhteiskunnan erotiikkaa tihkuvimman arkisen paikan tittelistä. (Tai eiväthän naisten rinnat erotiikkaa tihku, jos feministeiltä kysytään. Edes täydellinen alastomuus ei tihku erotiikkaa, jos kysytään nudisteilta. Totuus riippuu hyvin paljon siitä, keneltä asiaa kysytään.)

Linnanmäellä on poikkeuksellisen nuori otanta koko väestöstä. Mummot eivät kulje kadulla ilman rintaliivejä. YLEn kolumnisti Raisa Omaheimo kertoo tämänpäiväisessä kolumnissaan, miksi. Koska jokaisella on oikeus pukeutua miten huvittaa, olipa vartalo minkä muotoinen tahansa, välittämättä kenenkään muun mielipiteestä. Koska kukaan meistä ei välitä muiden mielipiteistä lainkaan, eihän? Emme vilkaise peiliin ulos lähtiessämme, tarkistaen että näytämme hyvältä muiden mielestä. Vai vilkaisemmeko sittenkin?

https://yle.fi/uutiset/3-12004118

Ihminen on sosiaalinen olento, ja muiden mielipiteet ovat ihmiselle paljon tärkeämpiä kuin juhlapuheissa halutaan tunnustaa. Niinpä Linnanmäellä ohuessa kesämekossa ilman rintsikoita vaeltavat turistit eivät ole vanhuksia eivätkä keski-ikäisiä, vaan enimmäkseen ikäluokkaa 16-30 vuotta, ja useimmat kuppikokoa A tai enintään ryhdikäs B. Tässä tulee vastaan se realiteetti, miksi rintaliiveistä tuli niin suosittuja sata vuotta sitten. 1900-luvun menestynein rintaliivien tehtailija Ida Rosenthal totesi kerran, että rintsikoita polttavat feministit eivät huolestuta häntä, koska naisten ikääntyminen ja painovoima ovat hänen puolellaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Ida_Rosenthal

Olen ollut sitä mieltä, että noin prosentti naisista pohjois-Euroopan kaupunkien kesäisessä katukuvassa kulkee ilman rintaliivejä. Wikipediassa kerrotaan kyselyiden tulokseksi, että valtiosta riippuen jopa 5 – 20 % naisista Euroopassa saattaa kulkea kaupungilla ilman rintsikoita. Nämä molemmat arviot voivat olla totta samaan aikaan. On yksi asia jättää rintsikat kotiin vaatteiden alta, siten että kukaan muu ei huomaa sitä. Ja toinen asia on valita ylle myös niin ohut paita tai leninki, että rintsikoiden puuttuminen ei jää salaisuudeksi vastaantulijoille. Tämä jälkimmäinen vaatii enemmän pokkaa. Linnanmäellä sitä pokkaa oli pääasiassa vain 16-30-vuotiailla pienten kuppikokojen haltijoilla. Hugh Hefner on kuollut, eikä Playboylla ole enää monopoli-asemaa määritellä julkista totuutta siitä, kuinka isot naisen rintojen pitää olla.

Naisilla on monia syitä, miksi he käyttävät rintaliivejä. Yksi yleisimpiä syitä on huoli siitä, että rinnat menettävät ryhtinsä nopeammin ja nuorempana, jos ei käytä rintaliivejä. Feministiset tutkijat kumoavat tätä väitettä niin ahkerasti kuin ehtivät, ja julistavat totuutena, että rintaliiveistä ei ole mitään hyötyä rintojen ryhdikkyydelle. Kyllä rintaliiveistä hyötyä on suurten rintojen omistajille, vaikka pienellä kuppikoolla hyöty olisikin vähäistä tai täysin olematonta. Lantiolla asti roikkuvia maitorauhasia esiintyy vain Afrikassa alkuasukkailla, jotka eivät hanki rintaliivejä edes kuppikoon kasvaessa suureksi. Rintakudos kestää nuorena arjen askareita, mutta jo B:n kuppikoolla korkealle hyppiminen esim. koripalloa tai lentopalloa pelatessa saattaisi rintakudoksen alttiiksi maahan laskeutuessa hetkellisille G-voimille, jotka voivat rikkoa ja venyttää rintakudosta. Jokainen venymä on ikuinen, eikä palaudu ennalleen enää koskaan.

Wikipedian mukaan tärkeimmät syyt siihen, miksi naisen rinnat menettävät ryhtinsä jossain vaiheessa elämää (joka voi tapahtua jo teini-iässä, tai pienimpien kuppikokojen kohdalla jopa vasta 70-vuotiaana), ovat:

  • suuri kuppikoko (painovoima venyttää rintojen muotoa alaspäin)
  • ylipaino ja laihduttaminen (rintojen iho venyy suuremmaksi ylipainon kertyessä, eikä pienene laihduttaessa)
  • raskaaksi tuleminen (perustuu osittain samoihin asioihin kuin ylipaino ja suuri kuppikoko)
  • tupakointi (heikentää ihon ryhdikkyyttä)

https://en.wikipedia.org/wiki/Bra#Breast_sagging

Säädyllisyys ja yksityisyyden kaipuu ovat myös yleisiä syitä rintaliivien käyttämiselle. Useimmat naiset eivät halua esitellä vartalonsa intiimeimpiä yksityiskohtia julkisesti jokaiselle vastaantulijalle. Eikä syynä ole aina se että vartalossa olisi esteettisiä puutteita. Halutaan sosiaalista etäisyyttä ja omaa rauhaa. Neutraalia huomaamattomuutta. Täällä ei ole mitään erityistä nähtävää.

Keltainen lehdistö (esim. New York Post) kertoo, että jotkut naiset ovat niin tottuneet rintaliivittömään kotielämään korona-epidemian aikana, että he jättävät rintaliivit pois myös saapuessaan toimistoon töihin. Luonnollinen jatko-osa tällaiselle uutisoinnille on pohtia, onko työnantajalla oikeus vaatia naispuolista työntekijää käyttämään rintaliivejä työpaikalla. Keltaisesta lehdistöstä löytyy vastaus tähänkin kysymykseen (mm. Huffpost): työnantaja voi edellyttää sopivaksi katsomaansa pukeutumisen tasoa työntekijöiltä, ja miehille voi olla eri pukeutumiskoodi kuin naisille, mutta jos vaatteet ovat tarpeeksi peittävät, se ei ole kenenkään asia mitä päällysvaatteiden alla on, jos yhtään mitään.

https://www.huffpost.com/entry/legally-braless-at-work_l_5d110f28e4b07ae90da1b757

+3
IonMittler
Sitoutumaton Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu