Saavatko turvapaikan hakijat terveyspalveluita laadukkaammin, jonottomasti ja ilmaiseksi?
Viime aikoina on ollut uutisissa näkyvästi keskustelua siitä, että Suomessa on ”kaksi perusterveyden hoidon järjestelmää”: työterveys ja muu perusterveyden huolto, ja onko se hyvä vai huono asia että nämä ovat erillisiä järjestelmiä. Kiistely pyörii sen asian ympärillä, onko reilua vai ei, että työterveyden huollossa on lyhyemmät jonot ja ehkä parempi palvelu, kun muu kansa joutuu jonottamaan julkiseen terveydenhuoltoon pidempään, saadakseen heikompaa palvelua.
https://yle.fi/uutiset/3-12408521
https://yle.fi/uutiset/3-12450784
https://yle.fi/uutiset/3-12438325
https://yle.fi/uutiset/3-12513492
Rinnakkaisia järjestelmiä lienee kuitenkin enemmänkin kuin kaksi. Minulla on sellainen käsitys (oikaiskaa tai vahvistakaa tieto, jos tiedätte asiasta paremmin), että turvapaikan hakijoilla on myös oma täysin erillinen terveydenhuollon järjestelmä, jonka tuottaa sama yksityinen sektori kuin työterveyden palvelutkin. Ja ilmeisesti yhtä lyhyellä jonotusajalla. Olisivatko palvelut ehkä myös täysin ilmaisia käyttäjille?
Joten on tässä ihmettelemistä tavan kansalaisella, montako terveydenhuollon järjestelmää Suomessa on, ja mikä on niiden jonotustilanne tai palvelun laatu, ja paljonko ”ilmainen” terveydenhuolto maksaa potilaalle kussakin eri järjestelmässä? Ja onko tilanne niinsanotusti ”reilu” kaikkien osapuolten kannalta?
Tuosta pääset alkuun:
https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/turvapaikanhakijat/turvapaikanhakijoiden-terveydenhuoltopalvelut
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyksessä ovat yleislääkäritasoiset terveyspalvelut, ja moni kunta käyttää muutenkin terveyspalveluihin palvelunostoja. Se ei koske vain turvapaikanhakijoita. Syitä voi olla mm. työvoimapula eli väkeä ei saa rekrytoitua, tai esim. tilapäisen tarpeen täyttäminen. Normaalia perusterveydenhuoltoa.
”oikaiskaa tai vahvistakaa tieto, jos tiedätte asiasta paremmin”
Todistustaakka kuitenkin yleensä on väitteen esittäjällä.
Ilmoita asiaton viesti
> Todistustaakka kuitenkin yleensä on väitteen esittäjällä.
Väitteen esittäjä esittikin linkin, jonka vuosiluku vain oli hieman happaman oloinen 2017. Mutta keskustelun perusteella sama tilanne on edelleen. Keskeisenä erona tuntuu olevan jonojen pituus.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaanottokeskukset ostavat palveluita yksityissektorilta, esim. minulta. Syynä lienee lähinnä se, että lääkärin ja erityisesti psykiatrin vo:lle on niin vaikea päästä julkisella sektorilla, eivätkä julkisen sektorin yskiköt ole aina kovin halukkaita hoitamaan turvapaikanhakijoita.Se on verrattavissa siihen, että yksityiset yritykset rahoittavat työntekijöidensä terveydenhuoltoa.Yhteiskunnan rahaa ei varsinaisesti kuluteta, koska KELA-korvausta ei turvapaikanhakija saa.Sitten on joitakin erikoispalveluita, kuten Diakonissalaitoksen Kidutettujen Keskus, en tarkemmin tunne sen rahoitusta.
Ilman tätä toimintaa julkisen sektorin jonot olisivat vielä pidempiä, kuin nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Mittler ilmeisesti sitten oikeassa. TP-hakijoille annetaan jononohitusseteleitä.
Kantaväestö maksaa meillä päin ainakin kolme käyntikertaa, ennen kuin alkaa ilmaiset terveyskeskuspalvelut. Ei siinä kuitenkaan kaikki. Kummasti niitä käyntilaskuja tipahtelee postiluukusta. Toisin on työterveyden (sairaanhoito ja erikoissairaanhoito) kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
> Ilman tätä toimintaa julkisen sektorin jonot olisivat vielä pidempiä, kuin nyt.
Minun matematiikkani mukaan asia on päinvastoin: jos on olemassa kaksi jonoa, toinen pidempi ja toinen lyhyempi, ja nämä jonot yhdistetään yhdeksi, mutta palvelevien resurssien määrä pysyy samana, silloin jonotusaika asettuu kahden jonon alkuperäisen jonotusajan painotettuun keskiarvoon, joka on jossain kahden jonon jonotusaikojen välimaastossa.
Julkisen sektorin jonojen läpimenoaika siis lyhentyisi. Ei ehkä paljoa tosin, koska turvapaikan hakijoiden määrä on pieni verrattuna valtaväestöön.
Ilmoita asiaton viesti
Julkisen ja yksityisen sektorin jonot ovat erikseen. Yksityinen yritys voi maksaa työntekijälleen yksityisen hoidon, jotta saa tämän nopeammin takaisin töihin. Minuln vo:illani käy esim. psykoterapiassa seksuaalisen väkivallan uhriksi joutunut henkilö, jonka psykoterapian työnantaja maksaa. Samoin olen hoitanut turvapaikanhakijoita SPR:n laskuun. Ei kai yksityisen hoidon maksamistaa voida säädellä, jos vapaaehtoinen maksaja löytyy? Ja silloin tämä potilas ei ole julkisessa jonnossa.
Ilmoita asiaton viesti
Yritysten kohdalla toimijat ovat aidosti yksityisiä, myös rahoitukseltan, ja siinä on havaittavissa myös käytännön näkökohta, työntekijän palauttaminen tehtäviensä äärelle mahdollisimman pian.
SPR ei ole aidosti yksityinen toimija, koska se saa paljon julkista rahoitusta. Lisäksi tässä ei välttämättä ole sellaista erityistä näkökulmaa, miksi juuri nämä asiakkaat tarvitsevat hoitoa nopeammin kuin julkisen terveydenhoidon keskiverto asiakas, joten siinä on enemmän mahdollisuuksia argumentoida, että ihmisten tasavertaisuus ei toteudu.
Ilmoita asiaton viesti
Ei hyväntekeväisyyttä voida kieltää. Jos joku taho haluaa maksaa jonkin ihmisen hoidon, niin onko se väärin?
Ilmoita asiaton viesti
Voi hyväntekeväisyys kohdistua epäreilustikin, ja ihan tahallaankin. Esim. juutalaisille annetaan globaalisti korostetun paljon lahjoituksia hyväntekeväisyyteen, ja ihan tahallaan suosien juuri heitä. Mutta ei mennä nyt siihen.
Tässä kun järjestön rahoitus on osittain lahjoitusten ja osittain julkisen tuen varassa, on epäselvää, mistä rahoitus tulee juuri tälle asialle. Toisekseen jos ja kun lahjoittajien mielipidettä ei ole kysytty, tai heille ei ole kerrottu tästä yksityiskohdasta, silloin ei voi moraalifilosofisesti vedota yksityisen lahjoittajan tahtoon, kun sitä ei edes tiedetä.
Ilmoita asiaton viesti
Oletan ihmisten ymmärtävän, että jos Punaiselle Ristille lahjoittaa rahaa, niin toimintaa on niin paljon ja erilaista, että ei sitä ole mahdollista lahjoittajalle selostaa peruteellisesti.
Ainahan voidaan katsoa, että johonkin erityisryhmään kohdistuva erityispalvelujen järjestäminen on epäoikeudenmukaista. Onhan Suomessa sotaveteraaneillekin järjestetty sekä julkisessa, että yksityisessä terveydenhuollossa julkisella rahoituksella erityispalveluita, joita muut eivät saa.
Sitäpaitsi monet turvapaikanhakijatkin ovat sodista kärsineitä.
Ilmoita asiaton viesti
> julkisen sektorin yskiköt ole aina kovin
> halukkaita hoitamaan turvapaikanhakijoita
Tämä on aika erikoinen argumentti. En kiistä etteikö se voisi olla totta, enhän minä sitä tiedä, mutta noin yleensä ottaen yhteiskunta toimii kai niin, että valtiovalta päättää mitä palveluita yhteiskunta tuottaa, ja keillä on oikeus niihin palveluihin. Palvelun tuottaja ei todellakaan voi valikoida tai rajata palvelun saajia oman makunsa mukaan, sellaista oikeutta ei palvelun tuottajalla ole. Voisi kuvitella että on irtisanomisen kriteerit lähellä täyttyä, jos virkasuhteessa oleva kieltäytyy palvelemasta palveluun oikeutettua, ja tässä tapauksessa ilmeisen syrjivällä perusteella.
Mutta mitäpä minä maailman menosta ymmärrän.
Ilmoita asiaton viesti
Varsinkin psykiatriassa ovat asiat usein sangen tulkinnanvaraisia, ja tulkinnan vapaushan lisääntyy, kun ei ole potilaan kanssa edes yhteistä kieltä. Ne ovat myös niin monimutkaisia, ettei mitään kovin tarkkoja ohjeita esim. siitä, kuka on erikoissairaanhoidon tarpeessa, voi olla olemassa. Kyllä siinä on paljon pelivaraa tulkita tilannetta haluttuun suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa voi olla yhdenvertaisuuden tai oikeusturvankin kannalta pientä harmaata aluetta, muillakin kuin turvapaikan hakijoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa turvapaikanhakijoiden elintaso on huomattavasti korkeampi, kuin peruspäivärahalla kituuttavien suomalaisien työttömien.
Ilmoita asiaton viesti
Valehtelet. https://migri.fi/vastaanottoraha
https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/turvapaikanhakijalla-ei-heti-oikeutta-kelan-etuuksiin
Ilmoita asiaton viesti
Turvapaikanhakija ei maksa mitään sellaisia kiinteitä kustannuksia, kuin työtön suomalainen peruspäivärahastaan maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Työtön peruspäivärahalla/työmarkkinatuella oleva suomalainen saa myös asumistukea ja mahdollisesti toimeentulotukea. Turvapaikanhakija ei saa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun valheen kertoo tarpeeksi usein, siitä tulee kuulijan sekä puhujan päässä totuus.
Ilmoita asiaton viesti
Ion Mittler, voiko persukalle ylipäätään olla mieliksi:
Jos turvapaikanhakija on julkisella puolella lääkärissä, hän on mielestänne hoitojonoa kuormittamassa ja vie hoitoajan suomalaiselta.
Jos Migri ostaa perusterveyspalvelut kilpailutuksella yksityiseltä palveluntarjoajalta, turvapaikanhakija ”menee jonon ohi”! (Minkä ihmeen jonon ohi hän menisi? Eiköhän hän yksityiseltä lääkäriasemalta seuraavalle vapaalle ajalle menene, siinä missä jokainen julkkaripuolella asioiva julkisen seuraavalle vapaalle ajalle.)
Voiko turvapaikanhakijaa kohdella muutoin kuin kaltoin, jotta persukka olisi tyytyväinen?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tämä on sinulle vaikeaa ymmärtää, turvapaikan hakija menee jonon ohi, jos heillä on oma eri jono kuin tavallisella kansalla, ja kyseistä jonoa palvelemaan on resursoitu riittävämmin vapaita aikoja, jolloin jonotus on lyhyempää. Eli pääsee jonon ohi, kun tarkastellaan tilannetta jossa tavallista kansaa ja turvapaikan hakijoita aloittaa jonottamisen terveyspalveluihin. Käy niin että aiemmin jonottamisen aloittanut tavan kansalainen on edelleen jonossa, kun myöhemmin jonottamisen aloittanut turvapaikan hakija saa jo palvelua.
Ilmoita asiaton viesti
Minä soitin tänään hammaslääkärille ajan. Sain sen ensi viikon keskiviikolle. Jonotanko minä nyt johonkin? Jos sinä soitat jollekin toiselle palveluntarjoajalle tai vaikkapa samalle ja saat ajan ensi viikon tiistaiksi, ohitatko minut jonossa?
Uskoakseni keskiviikkona kymmeneltä ei kyseisen hammaslääkärin oven takana ole jonoa eikä minun tarvitse sinne lähteä yöksi varaamaan paikkaa. Voin olla levollisin mielin, aika on varattu. Vain minua varten.
Mistä sinä tiedät, onko Migrin ostamalla palveluntarjoajalla enemmän vai vähemmän vapaita aikoja kuin julkisella puolella?
Kateus on persukan voimavara. Kuinka huonosti oman elämän tuleekaan olla, että kadehtii turvapaikanhakijaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltäydyt tunnustamasta tätä lyhyemmän jonon asiaa. Tai mistä minä tiedän vaikka et edes ymmärtäisi sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ohitinko minä keskiviikon klo 14 ajanvaraajan, kun minun aikani on kymmeneltä?
Minusta on hassua, että sinä näet ihmisten jonottavan varatulle ajalle. Toisaalta, sinä näet ihmisten olevan vuokra-asuntojonoissakin, vaikkei mitään jonoja sielläkään ole.
Ilmoita asiaton viesti
Et ole kertonut yksityiskohtia, puhutko edes julkisesta hammashoidosta. Monessa kunnassa on puolen vuoden jonot ollut jo vuosia, tämä ei ole tavan tallaajan tyypillinen kokemus ainakaan suurissa kaupungeissa, että tuosta vain aika ensi viikolle julkisella. Sellaisia aikoja ei normaalisti ole, ja peruutusajat annetaan kai ensisijaisesti niille jotka ovat olleet pisimpään käyttämättä palveluita. Tai sitten onnekkaimmille.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on tarkoitus mennä vuosittaiseen tarkastukseen. Olisin tarvinnut ajan syys-lokakuulle ja kun soitin, minulle sanottiin, että voisin tulla ensi viikolla, jos haluan. Sain samalla suuhygienistin ajan elokuun lopulle.
Kun kyse on kiireettömästä hoidosta, ei sillä minulle ole väliä, onko aika seuraavalla viikolla vai kolmen kuukauden päästä. Tässä tapauksessa puoli vuottakin olisi ollut ihan OK. Sama koskee lääkäriaikaa.
Jonottaminen tapahtuu minun nähdäkseni päivystyksissä ja ensiavussa. Ei sitä kiireettömässä lääkäriajanvarauksissa tapahdu.
Ilmoita asiaton viesti
Jonotuksen käsite on ongelmallisin kaikessa muussa kuin ensiavussa, eli nuo puolen vuoden jonot on se mistä puhutaan. Ensiapua saa joka tapauksessa kun on pakko, ei ketään kuolemaan jätetä. Päivystyksessä voi olla tuntien jono, jos hätä ei ole aivan välitöntä ensiapua vaativa. Ei kiva toki sekään.
Ilmoita asiaton viesti
Ajanvarausvastaanotolla ei tarvitse jonottaa. Riittää kun tulee ajoissa paikalle ja menee sisään, kun kutsutaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jono sekin on, vaikka ei fyysinen. First come, first serve, per tilanteen kiireellisyys- ja vakavuusluokitus. Jos soitat KELAn tms. puhelinpalveluun, robotti saattaa kertoa sinulle että olet jonossa sijalla X. Vaikka fyysisesti et näe mitään jonoa ympärilläsi, omassa olohuoneessasi.
Ilmoita asiaton viesti
Ja kun soitin hammaslääkäriaikaa, minun soittoni saattoi mennä jonoon, ja sieltä soitettiin takaisin, kun ehtivät. Sekään ei juuri rasittanut. Onko tuo se jono, josta turvapaikanhakija on vapautettu?
En minä usko, että ainakaan ensi keskiviikkona joudun jonottamaan. Kun menen paikalle ajoissa, minut kutsutaan sisään ilman minkään valtakunnan jonottamista.
Ilmoita asiaton viesti
Haahuilet ihan omissa asioissasi, mutta ei se haittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Emmekö me kaikki ole tavallista kansaa, turvapaikanhakijat mukaan lukien? Näin minä ainakin asian näen.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu ”tavallisen kansan” määritelmästä. Jotain erityistä turvapaikan hakijoissa on, kun pystymme viittaamaan heihin kollektiivisella termillä, joka tuo mieleen vain heidät mutta ei koko väestöä. Sitä en tiedä, miksi he eivät ole saman julkisen palvelun tavallisia asiakkaita kuin suurin osa väestöstä, miksi heillä on oma erillinen terveydenhoidon järjestelmä.
Ilmoita asiaton viesti
Jätit huomaamatta, että persukat vastustavat sitä, että turvapaikanhakijat ovat päivystysvastaanotoilla jonottamassa ja vievät kantasuomalaisilta mahdollisuuden päästä nopeammin hoitoon.
Turvapaikanhakijat ovat aina väärässä jonossa persukan mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Menee vaikeaksi, jos kirjoittamaani asiaan lisätään sellaista mitä siinä ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan niitä rinnakkaisia perusterveydenhuollon järjestelmiä ainakin neljä: 1) terveyskeskukset 2) työterveydenhuolto 3) opiskelijaterveydenhuolto ( yliopistojen ja amk- opiskelijat) ja 4) turvapaikanhakijat.
Maksutkin ovat kovin erilaisia: työterveydenhuolto on maksutonta, opiskelijoilla on vuosimaksu ja terveyskeskuksen asiakkailla maksut lukuunottamatta Helsinkiä. Nyt sitten turvapaikanhakijoille on luotu ohituskaista ja maksuttomuus.
Palvelujen saatavuus vaihtelee tosi paljon. Yleisesti voi todeta, että terveyskeskusasiakkaat ovat pahnan pohjilla lääkärille pääsyn ja jonottamisen suhteen.
Kovin huonosti Suomi kohtelee terveydenhuollossa veroja maksaneita eläkeläisiä ja lapsiperheitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Näin nämä asiat koetaan.”
Ilmoita asiaton viesti
Toisinaan on olemassa yhteys tosiasioiden ja kokemuksellisen tulkinnan välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiasiat ovat vain tiellä kun moniulotteinen Persu pakinoi.
Ilmoita asiaton viesti
Taisi olla idelogiasi vastainen pakina, kun olet noin nyreänä.
Ilmoita asiaton viesti
Ion Mitlerin esittämä ongelma on siis kuulopuhetta, ja hänellä on vain se käsitys. Ja sen pohjalta persutyyliin kijoittaa blogin. Voi herran jestas.
Ilmoita asiaton viesti
Jo blogissa esitettiin lähdeviite, joskaan ei ihan tuoreimpia. Jos luet nämä kommentit läpi, sieltä muodostuu varsin selkeästi käsitys että kyse ei ole kuuulopuheesta, vaan asia on todellakin siten kuin blogissa sanotaan.
Ilmoita asiaton viesti