Saksan tulvat EU:n ilmasto-populismin keppihevosena: nyt iso ilmastopaketti
Tulva yllätti asukkaat Keski-Euroopan jokilaaksoissa, kohtalokkain seurauksin. Noin parisataa ihmistä on kuollut tähän mennessä. Tulvista ja väestönsuojelusta jotain ymmärtävät tahot pohtivat parhaillaan, miksi asukkaiden varoitusjärjestelmä ei toiminut tarpeeksi nopeasti, jotta ihmiset olisi ehditty evakuoida turvaan. Ja miksi asuintaloja edes rakennetaan alueille, joiden tiedetään tulvivan vähintäänkin muutaman vuosikymmenen välein, mahdollisesti paljon useamminkin?
Ilmasto-populistit ottavat kaiken hyödyn irti tästä tilanteesta. Saksan johtavat poliitikot, esimerkiksi todennäköinen seuraava liittokansleri Armin Laschet, antavat kilpaa lehdistölle sellaisia lausuntoja, että tämän kesän tulvat osoittavat että Euroopan Unionin on laadittava nyt mahdollisimman tiukka ja kunnianhimoinen ilmastopaketti. Koska Saksan joet tulvivat, ja sehän johtuu ilmastonmuutoksesta.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008128305.html
Tolkun ihmiset ihmettelevät sillä välin, mihin katosi totuus saksalaisesta ja eurooppalaisesta politiikasta? Tässä vajotaan ihan Donald Trumpin tasolle, totuuden jälkeiseen aikaan, jos Saksan jokien tulvien sanotaan olevan seurausta ilmastonmuutoksesta, ja syy sille, että nyt tarvitaan mahdollisimman mahtipontinen ja kallis ilmastopaketti.
Keski-Euroopan jokilaaksot ovat alttiita tulvimiselle, koska sadevesi tai lumen sulamisvesi kerääntyy korkeiden vuorien rinteiltä kapeisiin laaksoihin paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin Suomen tasaisilla pelloilla. Jos Suomessa joet alkavat tulvia, vesi nousee niin hitaasti, että ihmiset ehtivät helposti paeta turvaan, vaikka he joutuvatkin jättämään kotitalonsa veden armoille. Keski-Euroopan jokilaaksoissa tulva voi nousta niin nopeasti, että ihmiset joutuvat autoineen tai taloineen veden saartamaksi ennen kuin he ehtivät paeta turvaan.
Viime viikon tuhoisat tulvat keskittyvät mm. Reinin Ahr-sivujoen alueelle, jossa on tulvinut samaan tapaan kuin tänä kesänä vähintään 700 vuoden ajan, ja todennäköisesti useiden tuhansien vuosien ajan. Eräs saksalainen ystäväni jakoi Facebookissa tällaisen linkin Ahrweilerin hallintoalueen nettisivuille, joka löytyy ensimmäisenä hakutuloksena Google-haulla ”Ahr Hochwasser”:
https://www.kreis-ahrweiler.de/kvar/VT/hjb1983/hjb1983.25.htm
Tällä nettisivulla luetellaan historiallisista lähteistä löytyviä mainintoja Ahr-joen tulvimisesta vuosisatojen varrella:
- Vuodelta 1348 on säilynyt maa-alueiden kauppakirja, johon on kirjattu sellainen lauseke, että Ahr-joen tulvimisen aiheuttamat mahdolliset tuhot ovat ostajan vastuulla.
- Vuonna 1804 Ahr-joen tulviminen surmasi 63 ihmistä, tuhosi kokonaan 129 asuintaloa, ja vahingoitti lievemmin 469 asuintaloa.
- Vuonna 1874 Ahr-joen tulvaan sanotaan hukkuneen jopa 500 ihmistä, kun vesi vei mennessään joen kaikki sillat ja niin monta kylää, että niitä ei edes luetella yksitellen.
- Vuonna 1910 sanotaan olleen pahin tulva sitten vuoden 1804. Ahr-joen vesi nousi 5 metriä, ja 52 rautatien rakentajaa hukkui kun tulva vei heidän parakkinsa mennessään.
- Ja niin edelleen. Otin pitkästä luettelosta tähän vain muutaman maininnan.
Jos kirjoittaa YLE uutisten hakuun ”Saksa tulva”, löytyy parin vuoden välein uutisia pahoista ja usein kuolonuhreja vaatineista tulvista Saksan jokilaaksoissa. Mutta siitä huolimatta: rauta on taottava kun se on kuumaa, ja ilmastopakettia on lobattava isoon ääneen nyt kun tulvavesi on korkeimmillaan.
The German Weather Service, a federal government agency, issues flood warnings that are then passed on to authorities and the media. This happened on Monday and Tuesday, before the heavy rain that led to the flooding, and some media relayed the warnings.
Local authorities such as city and county councils are then in charge of alerting or evacuating communities. They didn’t act to warn the population in the affected areas until Wednesday evening, when the flooding had already started, opposition politicians said.
Tämä oli lainaa WSJ-uutisista
Eli varoituksia tuli jo kaksi päivää ennen tulvia. Viranomaiset vain laiminlöivät tiedoitus ja evakuointivelvollisuutensa. Koska ilmastonmuutos…
Ilmoita asiaton viesti
Näihin asioihin keskittyneet viranomaiset tiesivät ulkomailla asti pari päivää etukäteen, että Saksaan on tulossa pahoja tulvia. Jossain uutisessa haastateltiin brittiläistä tutkijaa, joka ihmetteli miksi ihmisiä ei varoitettu ja evakuoitu, vaikka oli selvää jo päiviä etukäteen mitä tulee tapahtumaan.
Heikko lenkki: paikalliset viranomaiset. Pitäisi saada suorempi yhteys tiedon ja tavallisen kansalaisen välille. Toisaalta ne ylemmän tason viranomaiset, jotka tiesivät asiasta jo päiviä etukäteen, eivät selvästikään valvoneet että paikalliset viranomaiset tiedottavat asiasta kansalaisille. Heittivät hanskat naulaan, kun tieto oli saatu paikallisille viranomaisille asti. Ei ole enää kansallisen viranomaisen vastuulla sen jälkeen, tekeekö paikallinen viranomainen jotain vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
”Keski-Euroopan jokilaaksot ovat alttiita tulvimiselle, koska sadevesi tai lumen sulamisvesi kerääntyy korkeiden vuorien rinteiltä kapeisiin laaksoihin paljon nopeammin ja tehokkaammin kuin Suomen tasaisilla pelloilla.”
Paitsi että Suomessa on samantyyppinen ongelma (ollut) lakeuksilla. Siihen on varauduttu, joten ei ole enää niin paha – maailma muuttuu, vakuutukset myös!
Ilmoita asiaton viesti
Ainahan vesi kerääntyy allasmuodostelman alimpaan kohtaan. Mutta altaan jyrkät ja kapeat muodot tekevät mahdolliseksi veden pinnan nousemisen nopeammin ja korkeammalle. Suomalainen tulva on metri vettä laajalla peltoaukealla. Saksan jokilaaksojen tulva voi olla 5 metriä vettä keskellä kylää.
Ilmoita asiaton viesti
Itäisessä Saksassa, kun Tonavan varren kaupungeissa käy, niin seinien merkinnät kertovat metrejä korkeista tulvista. Viimeinen iso tulva tuolla oli 2013. Kustannukset olivat silloinkin miljardeja ja ihmishenkiä menetetttin.
Tämä näyttää olevan jokilaakson asukkaille säännöllisesti toistuva tapahtuma.
Ilmoita asiaton viesti
Se on riski, joka on tiedetty varsin ilmeisesti jopa tuhansia vuosia. Olisi sääli jättää kaunis laakso käyttämättä vain siksi, että siellä tulvii todella isosti muutaman kymmenen vuoden välein. Mutta sen turvallinen käyttö edellyttäisi joko korkeaa vallia joen ympärille, tai talojen rakentamista ylemmäs rinteeseen kauemmas joesta, tai sitten talojen tärkeiden toimintojen sijoittamista vasta toiseen kerrokseen, ja sen huomioimista että kaikki mitä on talon pohjakerroksessa, voi jonain päivänä olla yllättäen veden alla jonkin aikaa.
Autoteiden turvallinen käyttö tällaisilla alueilla edellyttää kyllä hereillä olevaa meteorologia ja kansalaisten varoitusjärjestelmää. Sellainen periaatteessa onkin olemassa, mutta nyt tieto ei päätynyt meteorologeilta kansalaisille asti, vaan se jäi paikallisten viranomaisten pöytälaatikkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä tulee väkisin mieleen että oltiinko tulevasta tulvasta hiljaa sen takia että siitä saa hyvän keppihevosen ilmastopaketeille Saksassa?
Ilmoita asiaton viesti
Olen aika passiivinen tekemään tällaisia olettamuksia, että ihmisten tahallinen asettaminen hengenvaaraan olisi ollut tietoinen valinta joiltakin viranomaisilta. Järjestelmässä on nähtävissä puutteita, se kansallinen taho joka tiedotti paikalliselle tasolle, ei valvonut että paikallinen taso toimittaa tiedon kansalaisille asti. Näistä tulee niitä kuuluisia ”monen sattuman summia”, kun asioita jätetään varmistamatta uskon ja luulon ja toivon varaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vesimassojen käyttäytyminen tällaisena ei olisi ollut mahdollista 100 vuotta sitten.Suurimmat tuhot eivät olleet seuraus Reinin sivujokien vedenpinnan korkeudesta.
.
Ilmoita asiaton viesti
Vaan mistä on kyse?
Ilmoita asiaton viesti
Kun teollisuus ja liikealueet muuttuvat järviksi ja kadut ja tiet joiksi..
NRW osavaltion vettä läpäisemätön pinta kasvaa yli 10 ha päivässä ja on tehnyt sitä kymmeniä vuosia.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä olisiko sinulla ehkä varmempaa viitettä tälle johtopäätökselle. Jokilaaksojen tulvien mekanismi perustuu tilanteen nopeuteen, jolloin sillä ei ole suurta merkitystä, onko laakso asfaltoitu vai ei, kun se maaperä ei kuitenkaan ehtisi imeä niin suuria ja nopeasti nousevia vesimassoja. Ilman varmempaa tietoa suhtaudun epäillen siihen, että asfaltoinnilla olisi mitään olennaista tekemistä tuhojen laajuuden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
No ei taatusti. Kyllä maaperä oli niin märkää, että sen vedensitomiskyky oli käytännössä nolla ilman asfalttiakin.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän saa ihmiset rakentamaan ”tulevaisuutensa” paikkaan jossa ihan takuuvarmasti tulvii ja kunnolla useamman kerran per 100v.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessakin on linjaus, että pyritään kaavoittamaan asutukselle vain sellaisia alueita, jotka tulva tuhoaa todennäköisesti harvemmin kuin kerran sadassa vuodessa. Mutta voi tuhota silti. Kyllä tässä on tilastollista hyödyt vs. haitat näkökulmaa, kannattaako jättää mahdollisesti huikean kaunis laakso hyvällä sijainnilla käyttämättä vain siksi, että siellä tulvii joskus harvoin. No ei se kuolemisen arvoista ainakaan ole.
Paikallinen väestö tietää aivan hyvin, että siellä tulvii korkeallekin aina joskus. Pubien ovenpielessä saattaa olla merkkejä veden korkeudesta kuuluisien tulvien aikana. Sitä kautta asia pysyy kaikkien muistissa, että tosiaan näin voi käydä. Ajatus ja asenne on paikallisella väestöllä, että jos tulvii niin sitten paetaan turvaan. Jos tällä asenteella halutaan elää, mikäs siinä, kunhan tulvien ennustaminen ja ihmisten varoittaminen hyvissä ajoin etukäteen toimisi kunnolla. Nyt se ei toiminut, meteorologit tiesivät tulvasta pari päivää etukäteen, mutta tieto ei kulkeutunut asukkaille asti, vaan jumittui paikallisten viranomaisten pöytälaatikkoon.
Tulvien vahinkojen korvaaminen valtion kassasta on kyllä vähän niin ja näin. Kun tiedetään että alueella tulvii aina joskus, luulisi että alueen kiinteistöillä olisi pakollinen ylimääräinen tulvavakuutus, jota asukkaat maksaisivat kuukausittain, ja josta vahingot korvattaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä ei ilmeisesti nykyään enää tehdä?
”Vuodelta 1348 on säilynyt maa-alueiden kauppakirja, johon on kirjattu sellainen lauseke, että Ahr-joen tulvimisen aiheuttamat mahdolliset tuhot ovat ostajan vastuulla.”
Ilmoita asiaton viesti
Uutisissa kerrotaan, että valtio ja ties kuka rientää apuun korvaamaan tuhot. Jopa EU muistaakseni. Keskiajalla oli jotain tolkkua vastuunjaossa, siihen päälle tarvittaisiin vain tulvavakuutus, jota asukas maksaa kuukausittain, ja se korvaisi tuhot. Moderni asenne on että hällä väliä, valtio tai EU korvaa kun todennäköinen ja ennalta tiedossa oleva tapahtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä ihmeen pakollinen vakuutus? Pakolliset vakuutukset tuppaavat maksamaan messinkiä. Vakuutusbisnes on valtio valtiossa ja täysin riskitöntä.
Rakennuskielto tai tiukka ohjeistus noille alueille on oikea lääke. Pakollinen vakuutus ei poista vahinkoja, jotka joku maksaa kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos haluaa korvauksia, niin vakuutus. Ei kai omaan kerrostalon asuntoonsakaan ole ihan pakko ottaa vakuutusta, mutta järkevää se on. En lähtisi kieltämään asumista Saksan ihastuttavissa jokilaaksoissa, joiden viehättävyys herättää kateutta vihreyteen asti, mutta edellyttäisin että tuhoja varten pitää olla vakuutus, valtio ei ole raha-automaatti ennustettavien tuhojen maksajaksi. Ja asukkaiden varoitusjärjestelmän pitää olla nopeampi ja luotettavampi, tiedon täytyy päätyä asukkaille asti ilman että joku paikallinen väliporras pystyy pysäyttämän tiedon kulkua.
Ilmoita asiaton viesti