Selvitys: millä tuntipalkalla suomalainen tekisi maatalouden töitä?
Työperäistä maahanmuuttoa koskeva keskustelu olisi paljon mukavampaa, jos tietäisi mistä puhuu. Keskustelussa esiintyy sellaisia väitteitä kuten ”ulkomaalaiset tulevat Suomeen tekemään töitä pilkkahintaan”, ja ”suomalaiselle ei kelpaa fyysinen työ maaseudulla”. Tällaisten väitteiden kohdalla mielelläni tietäisin tosiasioita enemmän ja tarkemmin. Jotta keskustelu ja mahdollinen päätöksenteko perustuisi faktoihin, ei perättömiin väitteisiin tai jonkun tahon etujen motivoimaan lobbaukseen.
Minua kiinnostaisi nähdä tilasto, paljonko maatalouden töissä tienataan. Oikeasti, ei väitetysti. Mukaanlukien nuo ulkomailta tuodut työntekijät. Haluaisin nähdä tilaston, jossa on eritelty maatalouden palkat vaikka desiileittäin (alin 10%, toiseksi alin 10%, kolmanneksi alin 10%, ja niin edelleen), tilastoituna työtehtävän ja työntekijän alkuperämaan sekä statuksen mukaan: Suomessa syntynyt, EU:ssa syntynyt, EU:n ulkopuolella syntynyt, turvapaikan hakija, työviisumilla maassa oleskeleva, jne.
Lisäksi haluaisin tarkempaa tietoa aiheesta ”suomalaiselle ei kelpaa fyysinen työ maaseudulla”. Totta kai kelpaa, jos hinta on tarpeeksi korkea. Jos palkka olisi 50 EUR tunnissa, navetan ovella olisi jono aamulla kuudelta. Haluaisin tietää, mihin hintaan maatalouden työ kelpaa Suomessa oleskeleville henkilöille. Ei tarvitse olla kantasuomalaisia, vaan kuka tahansa joka on Suomen työttömyyskortistossa ja Suomen sosiaaliturvan varassa, olisi relevantti osapuoli tässä selvityksessä.
Suomessa on kokeiltu monenlaista, kuten vaikka perustuloa, ja ihan syystäkin. Poliittinen keskustelu nojautuu niin usein täysin todistamattomiin ja keskenään ristiriitaisiin väitteisiin, että teorioita on hyvä validoida käytännön kokeella, ennen kuin uskotaan koko kansan kohtalo jonkun epämääräisen väitteen varaan. Maatalous on sen verran merkittävä asia Suomen yhteiskunnalle, kuten myös väestön työttömyys, sekä työntekijöiden ulkomailta tuonnin mahdolliset vaikutukset kotimaiseen työttömyyteen, että aihetta koskevaan keskusteluun olisi hyvä saada lisää faktoja väitteiden tilalle.
Faktoja saataisiin sellaisella koejärjestelyllä, että useita maatiloja eri puolilla Suomea (toiset lähellä suurta kaupunkia, toiset syrjäseudulla) osallistuu järjestelyyn, jossa julkaistaan TE-keskuksen järjestelmässä ilmoituksia maatalouden työpaikoista (ja lisäksi ehkä lobataan niitä henkilökohtaisesti potentiaalisille työnhakijoille, TE-neuvojien toimesta). Ei huijata ihmisiä, vaan ihan oikeasti tarjotaan työtä. Varioidaan kahta muuttujaa: työsuhteen kesto (kausityö pari kuukautta vs. vuoden määräaikainen kokoaikatyö) sekä palkka. Tarjotaan ensin 10 EUR tunnissa, ja katsotaan menevätkö työpaikat kaupaksi. Jos eivät mene, tarjotaan myöhemmin palkkaa 11 EUR tunnissa. Jos ei vieläkään mene työpaikat kaupaksi, korotetaan tarjousta 1 EUR tunnilta niin kauan kunnes työpaikkoihin löytyy Suomessa vakituisesti oleskeleva tekijä. Valtio kuittaisi yritykselle mahdolliset tappiot, jotka aiheutuvat maatalouden normaalin käytännön mukaisen palkkatason ja tässä koejärjestelyssä noudatetun palkkatason välisestä erotuksesta. Sekä heikosta työn tuloksesta, suomalaisen työntekijän väitetystä laiskuudesta, verrattuna ulkomaisen työntekijän ylivertaiseen ahkeruuteen.
Tällä keinolla saisimme vastauksen kysymykseen, millä tuntipalkalla suomalainen tekisi maatalouden töitä (ja kuinka tuottavasti). Vastauksella on yhteiskunnallista merkitystä. Kun olisi faktat pöydässä, paljonko maataloudessa tienataan tällä hetkellä, ja paljonko siellä pitäisi tienata jotta työ kelpaisi Suomessa vakituisesti oleskeleville henkilöille, sitten olisimme viisaampia olemaan jotain mieltä siitä, kannattaako vastustaa ulkomaisen työvoiman tuontia Suomen maatalouteen, ja lobata kotimaisen työvoiman käytön puolesta — vai onko laskelma sen näköinen, että siinä ei ole mitään tehtävissä, parempi luovuttaa ja hyväksyä väistämätön todellisuus?
Esimerkkinä marjatilat…
Menisitkö töihin 15€/h, vai 20€/h, kun: ”Majoitustilat olivat karmeat eikä vessaan päässyt kuin pellonreunalle. Tällaisissa oloissako ulkomaalaiset mansikanpoimijat ovat vuosikausia tehneet kausityötään?”
https://yle.fi/uutiset/3-11428062
Kyllä kai se niin on, että suomalainen vaatii kohtuulliset työolot eikä suostu majoittumaan ”hikikopissa” tms. Pienestä palkasta kuluisi liikaa siihen, että kävisi kotona nukkumassa ja pesulla.
Ilmoita asiaton viesti
Kai sitä 20 euroa tunti kusee vaikka housuihinsa. Jotain tolkkua Juhani nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tarvitse kusta, jos osaa tehdä muutakin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, selvityksessä pitäisi raportoida palkan lisäksi myös työn olosuhteet esim. majoituksen ja wc-tilojen osalta. Jotta saadaan ymmärrys siitä, mikä on syy siihen että työ ei kelpaa suomalaiselle. Jossain se syy on, enkä haluaisi arvailla, haluaisin tietää.
Ilmoita asiaton viesti
Oisko se pieni palkka kun on alle 9€/h. Jossain marjanpoiminnassa taitaa olla helposti vielä pienempi jos lasketaan joka ämpärille monta senttiä maksetaan ihan jokainen ei pääse vaan onkin sitten vaikka 6€/h.
Tässä on vähän epäsuhtaa kun tuo on kuitenkin tuottavaa työtä. Sitten tuottamatonta työtä kuten osakekauppaa tekemällä saa vaikka tonnin viikossa niin en silleen ihmettele.
Oikeasti kaikelle työlle löytyy tekijä kun rahaa maksetaan tarpeeksi. Vaihtoehtoisesti voisi kokeilla jotain sellaista mallia että kun meillä on 380000 joilla maksuhäiriömerkintä että jos tässä porukassa on vaikka työttömiä ja velkakusessa niin järkättäisiin tuosta joku tukityö millä maksetaan elämä vaikka siinä parakissa ja tuntuvaa velan lyhennystä.
Voisi siis velkakusessa oleva saada euroilla mitattuna hieman suurempaa palkkaa kun raha menisi velkoihin mutta siinä olisi ehtona se että suostuu sinne johonkin parakkimajoitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Työlle löytyy tekijä, kun maksetaan tarpeeksi Suomen elintason ja hintatason olosuhteet huomioiden, tai sitten avataan rajat.
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän tuo keskimääräinen tuntipalkka selviä kunhan kyselet vaikkapa mansikkatilallisilta ja minka tahansa maatalousalan yrittäjiltä, jotka käyttävät esimerkiksi ukrainalaisia kausityöläisiä. He puolestaan saattavat niin ikään olla halukkaita kertomaan miksi kannattaa tulla Suomeen asti saamaan mukavaa vaihtelua vaikkapa kotimaansa akatemisen työnsä ohessa muutamana kuukautena vuodesa selvästi korkeammalla palkalla täällä, mikä palkka ei suomalaisen akateemisen tai tulevan akateemisen tai raksa-apumiehenkään mielestä ehkä päätä huimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minä vähän luulen, että työnantajilta kyseleminen tuottaisi kaunisteltuja vastauksia. Työntekijöiltä kyseleminen voisi tuottaakin totuudellisia vastauksia. Mutta haluaisin valtion tasolla kartoituksen koko Suomen tilanteesta. Jotta sitä ei tarvite arvailla ja spekuloida, että palkat ovat varmaankin niin hyviä täi näin huonoja.
Ilmoita asiaton viesti
Duunitorilla oli 17 maatalousalan työpaikkaa.
Siivoojille löytyisi lähes 800 työpaikkaa. Kun suhdeluku on tällainen, kannattaisi ehkä ensin selvittää, millä palkalla saataisiin ihmiset innostumaan siivoojan työstä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaimoni teki hetken kotisiivousta, kun jäi lomautetuksi. Hemmetin raskasta työtä ja palkka oli ainakin minun mielestäni kehno.Olisin kestänyt työtahtia ehkä puoli päivää.
Ensin pitäisi saada palvelun ostaja arvostamaan siivousta, eikä pitämään sitä toisarvoisena tuottamattomana työnä, jonka suorittajaksi valitaan halvin tarjous.
Palkkatasolla on kai aika paljon väliä sillä missä työssäkäyntialueella sattuu asumaan. Kympillä saattaa tulla toimeen jossain, missä asuminen on halpaa, mutta pääkaupunkiseudulla palkan maksua täytynee jatkaa verovaroin erilaisten tukien muodossa.
Mikäli asumistuet eivät mahdollistaisi kalliilla seudulla halvalla tuotettuja palveluja, joutuisivat palvelun tarvitsijat maksamaan työstä elinkustannuksiin riittävää palkkaa tai sitten moppaamaan toimistonsa omalla työajallaan.
Esitän vastakysymyksen, paljonko olisit valmis maksamaan kotisi siivoavalle henkilölle?
Ilmoita asiaton viesti
Maksoin vajaat 500-600 € viimeksi. Kaksi henkilöä ja yksi työpäivä. Työn tekivät vaasalaisen osuuskunnan jäsenet.
Ilmoita asiaton viesti
Iso kasa rahaa, etkä ilmeisesti nuukaillut rahan kanssa.
Palvelujen ostaminen tavallisilla tuloilla on aika haastavaa, koska esimerkiksi minä bonuksista ja korjaamosta riippuen saan käteen jäävällä päiväpalkallani noin tunnin autoasentajan työtä, joka vastaa suurinpiirtein minun ammattiani.
Arvaapa käytänkö korjaamojen palveluksia usein…
Ilmoita asiaton viesti
En minäkään noita usein käytä ja juuri tuosta syystä. Laskun lähetti osuuskunta, joka maksaa palkan työntekijöille. Siinä saattoi olla myös kilometrikorvauksia yms.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, on kilometrikorvauksia. Ongelma on, jos tarvitsee ammattimiestä, jonka pitää tulla paikan päälle. Minulla kävi kesällä putkari kaksi kertaa pikku homman takia. Siis hanan vaihto, joita olen itsekin vaihtanut joskus silloisessa ammatissani. Taloyhtiössä tai ei kai muuallakaan saa tehdä enää itse juuri mitään ja silloin pienellekin hommalle kertyy laskua, kun ajetaan paikan päälle.
Walhroos sanoi kerran ihan fiksusti, ettei ole mitään järkeä, että lääkäri maalaa taloansa, siis säästösyistä, ei terapeuttisen syyn takia.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaimoni teki hetken kotisiivousta, kun jäi lomautetuksi. Hemmetin raskasta työtä ja palkka oli ainakin minun mielestäni kehno.Olisin kestänyt työtahtia ehkä puoli päivää.”
Minä kuulin että pääkaupunkiseudulla olisi joku siivousyrittäjä myynyt palvelua 30€:lla.
Niin että kun vähentää työntekijän palkan ja kulut, ja työnantajalle siivua niin yhtälö tuntuu mahdottomalta.
Itse olen siivonut itse toimiston että säästänyt siivouskuluissa.
”Esitän vastakysymyksen, paljonko olisit valmis maksamaan kotisi siivoavalle henkilölle?”
Itse en maksaisi millekään siivouspalveluyritykselle yhtään mitään kun voin itsekin siivota.
Mutta sen jos tekee yksityishenkilö joka jossain kusessa, kituuttanut toimeentulotuella ja ei ole likvidiä varallisuutta laittaa edes voita leivän päälle niin varmaan voisin jonkun hyväntekeväisyys- tai talkookeikan järkätä pimeästi että saisi vaikka materiaalista hyötyä kun itsellä kuitenkin on ruokakomerossa monen kuukauden ruoat ja muita hyödykkeitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan saadaan runtattua se läpi, että maahantulija saa jäädä, jos on esittää työsopimus, niin tuo 30€/h on kova hinta. Tämä tietysti, koska työntekijä maksaa työpaikastaan. Tätä eivät tietenkään hyvää tarkoittavat ihmiset suostu ymmärtämään.
Olisikin aivan ehdotonta silloin olla todella toimiva valvontajärjestelmä, mikäli orjatyön halutaan pysyä poissa tai muuten ainakin Finlandia-hymnin sanoja täytyy muuttaa.
On aivan järjetöntä, että tuottavaa työtä tekevä käyttäisi työaikaansa siivoamiseen, mikä ei tietenkään tarkoita vain toimistopöydän pölyjen pyyhkimistä.
Mikäli näin alettasiin toimia, niin silloin työnantaja saisi konkreettisen kuvan mitä säästäminen kustantaa.
Jos vaikkapa Korkman palkkaa siivoojan, koska on ihan piipussa omista duuneistaan tai sitten ihan muuten vain, niin minusta se on oikein hyvä juttu. Minä korjaan autoni ja muut leluni lähinnä vanhasta muistista (ja nuukuudesta), kun joskus siihen ei ollut todellakaan varaa. Tosin viimeiksi merkkiliike ei osannut korjata itse rikkomaani moottoripyörää, joten jouduin keksimään vian itse.
Ilmoita asiaton viesti
Asumistuki olisi tosiaan laskettava yritystueksi, ei sosiaaliturvaksi.
Ilmoita asiaton viesti
> Duunitorilla oli 17 maatalousalan työpaikkaa.
> Siivoojille löytyisi lähes 800 työpaikkaa.
Vuodenaika on ehkä hiljainen, mutta silti niitä työpaikkoja lienee maataloudessa moninkertainen määrä haussa kuin tuo tilasto osoittaa. Kun rekrytointi kohdistetaan suoraan Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Vietnamiin ja Thaimaahan. Ne paikat eivät ole edes mainonnassa suomalaisille.
Tämä minua kiinnostaakin myös, että eikö Suomen ja/tai EU:n säännöt vaadi EU:n ulkopuolisen työluvan ehtona, että sitä työpaikkaa on ensin mainostettu julkisesti Suomen ja EU:n työpaikka-ilmoitusten sivustoilla? Meininki näyttää kyllä nyt siltä, että sellaista vaatimusta ei ole. Se vesittää tarveharkinnan käsitteen kyllä aika täydellisesti, jos työnantaja voi väittää että hän ei löydä työvoimaa EU:n alueelta — kun hän ei ole edes kertonut EU:n alueella kenellekään että heillä on töitä tarjolla.
> millä palkalla saataisiin ihmiset innostumaan siivoojan työstä
Veikkaan että jo euro tai pari tuntipalkkaan lisää hoitaisi homman. Siinä on nimittäin aikamoinen nippu muita ammatteja, jotka ovat melkein yhtä heikosti palkattuja kuin siivooja. Ravintolakokki ei paljon tienaa, ja työajat ovat usein epämukavia, yömyöhään. Melko maltillinenkin korotus tekisi siivojan työstä paremmin palkattua kuin moni muu yleinen ammatti.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän marjatiloja joissa on maksettu 6-8€/h ….lähtisitkö
Ilmoita asiaton viesti
Kävin kaksi kertaa, siis ensimmäisen ja viimeisen kerran itsepoiminta mansikkatilalla. Heikko selkäni kiitti heti toiminnasta ja mietin, että joutuisin etenemään kyljelläni ryömien, jos tätä pitäsi tehdä työkseen.
Siis en lähtisi, ellei nälkäkuolema uhkaisi.
Ilmoita asiaton viesti
6-8 EUR tunnissa olisi käypä hinnan alennus lapsiperheelle, joka käy itse poimimassa mansikkansa omaan kulutukseen, ja haluaa säästää vähän hinnassa. Vaan siinä bisneksessä ”palkat” eivät olekaan edes noin korkeita. En ole käynyt poimimassa mansikoita itse omaan kulutukseen varmaan 15 vuoteen, koska hinnan alennus on niin mitätön, että torilta saa melkein samaan hintaan kuin itse poimien.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kuullut juttua, että joskus aikanaan noissa maatalouden kausitöissä oli paljon koululaisia kesätöissä. Ehkä niidenkin pitää saada nykyään enemmän?
Ilmoita asiaton viesti
Millä tuntipalkalla suomalainen menisi töihin? Löysin tuossa jutun, jossa mainnittiin yleisimmäksi tuntipalkaksi 15 e. Se on vuodelta 2018. Tällä hetkellä lienee hievenen korkeampi. Tuntipalkkojen mediaaniksi mainitaan 17e.
Tämä vastaa omia kokemuksiani työelämästä. Tuntipalkat suomalaisilla vaihtelevat 13-20 euron välillä. Poikkeukset vahvistavat säännön.
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005582020.html
Minusta tuossa on siis vastaus kysymykseen. Tosin nuo ammatit ovat sellaisia, että pohjalla pitää olla kolutusta ja kokemus nostaa ansioita. Urakat ja ylityöt nostavat ansioita entisestään. Mutta silloin pitää jo tietää mitä tekee.
Toinen kysymys on työaika.
Jos työntekijä tekee vain sen normi työmäärän. Minusta voidaan puhua ns 8 tunnin työpäivästä. Teollisuudessa siitä tulee vaihdellen noin 168h kuukaudessa. Vuodessa hieman yli 1700h. Vuonna 2020 1724h. Julkisella paljon vähemmän.
https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/2020-03/Vuosity%C3%B6aika_2020-2021.pdf
Näin tiedoin sanoisin kuukausipalkaksi ajateltuna 15ex168=2520 tai 17×168=2856 olisi hintoja joilla suomalaiset tekisivät töitä.
Työnantajan todellisen kustannuksen voi laskea kertomalla pyöreästi 1,8 niin tulee sosiaalipalkat+työnantajamaksut huomioitua. Tätähän ei tarvitse laskea julksiiin palkkoihin. Siellä, kun kustannuksista ei tarvitse ajatella laskuttaa. Veronmaksajien piikki ja velka on avoin.
Noiden tuntien ylimenevästä työstä pitäisi siis saada ylityökorvaus tai sitten työaikapankin kautta enemmän vapaat jollain ajanjaksolla. Itse olen tehnyt yleensä ylitöitä, kun sitä vapaata ei ole mahdollista pitää. Ansiot siis kasvavat.
Mitäpä jää käteen. Riippuu kunnasta. 15 euron tuntipalkalla veroprosentiksi tulee noin 14% ja siihen lisää 9,9% muita veroja. Niin 2520×0,239= 1917e/168=11,45 euroa tunnissa.¨
Tässäpä tämä millä suomalaiset töihin saataisiin. Paljon vai vähän. Tästä säästämällä työnantaja saa enemmän näppiinsä. Yksi vaikuttava asia on myös asumisen hinta. Kun tuolla kauempana saa vanhan viiskytluvun töllin vaikkapa 80000e asumiskuntoisena, niin jossain muualla siitä voi joutua maksamaan esim 160000. Vaihtoehtona voi olla myös viihtyisä kaksio kennostossa muiden kerrostalojen keskellä. Kyllä ihmiset ihan paskaan tyytyvät.
Kokemattomuuden syvällä rintäänellä täällä on sanottu, että närpiön tomaatinpoimijoille maksetaan tessin mukaan 8e tunnissa ja tessiä noudatetaan.
Kokemusen syvällä rintaäänellä voin todeta, että tessiä ei juuri missään pienemmissä yrityksissä noudateta täysin ja osassa ei lainkaan. Ihmisiä kusetetaan minkä keretään, jos sen annetaan tapahtua. Työelämässä on monen kerroksen väkeä.
Pari huomiota. Yleensä yrityksillä on erilaista henkilökuntaa. On joukko ihmisiä, joita pidetään vaktuisesti töissä. Heidät pyritään työllistämään koko ajan. Heille yleensä maksetaan sopimusten mukaan. Heidän kohdallaa kusetusta nimenomaan ulkomaiseten kohdalla saattaa olla, että maksetaan esim alimman tessin salliman tuntipalkan mukaan 8e tunnissa, vaikka henkilö olisi ollut työssä jo vuosia. Ylityöt saatetaan teettää vain sillä normipalkalla. On ihmisiä, jota tekevätkin 10h päivässä kuutena päivänä viikossa ilman korvausta. Se on jo selvästi työlain rikkomista.
Lisäksi on yleensä henkilökuntaa, jota käytetään kiireen tullen. Heidät yleisesti palkataan vuokratyönantajien kautta. Määräaikaisuus on yksi käytetty keino. Ulkomaisten osalta puhutaan kausityövoimasta tai keikkatyöntekijöistä. Käytännössä usein he ovat ns lähetettyjä työntekijöitä. Nämä firmat ovat usein työntekijöiden lähtömaissa ja lähettävät tarvittavan määrän työntekijöitä. Hoitavat ongelmat. Eli takaisin vaan, jos jotain vaikeuksia tulee. Palkaksi sanotaan jokin summa ja siitä peritään ruokarahoja, asumisen ja kulkemisen kustannuksia, vaikka lähetetylle työntekijälle suomalaisesta näkökulmasta työnantaja maksaa matkat ja majoituksen. Muun elämisen saa hoitaa itse. Eiväthän nämä sitä ymmärrä tai vaan tyytyvät. Todellinen palkka saattaa olla mitä vaan alkaen 3e tunti. Kaikkea on nähty ja vielä enemmän kuultu. Osa on ns vuokratyönantajan palkaamia toiminimiyrittäjiä, jolloin vuokratyönantajakin vielä siirtää kaikki vastuut suoraan työntekijälle.
Työtä teettävä yritys siirtää vastuun vuokratyönantajalle ja se taas työntekijälle. Peliin kuuluu, että kotiin lähdetään ennen kuin veronmaksuvelvollisuus täyttyy. Tai kaikenlaisissa työtuntien ilmoituksissa valehdellaan. Eräässä paikassa, jossa verottaja selvitti kulkukorttien perusteella työpaikalla vietetyn ajan, niin työantaja väitti työntekijöiden viettävän alueella vapaa aikaansa.
No mitä pienempi mesta ja kauempana valvonnasta voisi kuvitella, että kaikkea tätä esiintyy vielä enemmän.
Luulisin siellä närpiössäkin, että kaikki edellä mainitut ilmiöt esiintyvät, kun esiintyvät täälläkin.
Uskon myös, että siellä närpiössä on myös onnistuttu monessa asiassa ja on niitä tyytyväisiä vietnamilaisia. Kai lopulta pois lähtisivät, kun ovat kaikki asiansa saaneet kuntoon täällä. Kulttuureilla on kuitenkin eroa tässä suhteessa.
Tämä blogihan on jatkoa tälle närpiö jutulle. Tosiasia on, että närpiöläisen tomaatin todellinen hinta on jotain muuta kuin 3e kilo cittarin tiskillä. Ehkä 5-6e. Hiilipäästöt ovat suuret. Myös espanjalaisen tomaatin hinta on meille jotain muuta. Ollaanhan me nettomaksajia eu perheessä. Hiilipäästöt taas ovat matalat ja hinta kassalla piempi.
Itse valitsen aina halvemman ja sokkotestissä ei makueroa juuri ole huomattu. Vaihtelee ajankohdan mukaan.
Parhaat tomaatit tulevat omasta kasvihuoneesta mullasta. Mutta se on vain se parikuukautta, kun ei lämmitetä mitenkään ja huonekin on pieni. Täytyy varmaan rakentaa lisää. Hintakin on laskusuunnassa, mutta varmaan tänä vuonna siinä 30-40e kilo. Joskus päästään varmaan vielä 15 euroon, mutta katsotaan.
Ilmoita asiaton viesti
Jos J-P Lehto olisi väärässä, niin Suomen satapäinen talousrikoksia tutkivien ihmisten joukko olisi täysin tarpeeton. Käsittääkseni näin ei kuitenkaan ole. Pikemminkin heitä on liian vähän.
Ilmoita asiaton viesti
” Parhaat tomaatit tulevat omasta kasvihuoneesta mullasta. Mutta se on vain se parikuukautta, kun ei lämmitetä mitenkään ja huonekin on pieni ”
Tomaatit ovat kausivihanneksia ja kesällä Suomessa parhaimmillaan, ei kuitenkaan lasivillassa kasvatettuina.
Pohjoisen oloissa kannattaa talvella käyttää paikallisia juureksia. Säilyvät hyvin kellarissa, ovat terveellisiä, maukkaita ja se kauhia hiilijalanjälki on tosi pieni.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa, että Haitta-aho sai sinutkin kiinnostumaan Närpiöstä, vaikuttaa aivan fantastiselta paikalta. Ensimmäinen ulkomainen työntekijä tuli Venäjältä sukulaistensa välityksellä. Sen jälkeen Smith’s Garden on pestannut työntekijöitä kuten muutkin närpiöläiset, ”tutun kauppaa”.
– Monet työntekijöistämme ovat sukua keskenään. Kun yksi löytää meiltä työpaikan, hän yrittää saada töitä sukulaisilleenkin. Närpiössä myös yritykset auttavat toisiaan. Kun tieto työvoiman tarpeesta kiirii, työvoimaa löytyy helposti, Smith kertoo.
Ismaeil Muhammed Ataei saapui Suomeen turvapaikanhakijana neljä vuotta sitten Afganistanista. Hän opiskeli suomea ja etsi samalla töitä.
– Kuulin ystävältäni, että täällä voisi olla töitä ja vuosi sitten aloitin Smith’s Gardenilla. Viihdyn hyvin, kun on töitä ja hyvä työnantaja. Työkavereita on monista maista, ja kaikkia kohdellaan samalla tavalla, hän kertoo.
Ismaeil ymmärtää hyvin suomea ja puhuu sitä myös itse jonkin verran. Hänellä on oma vuokra-asunto Närpiössä ja haaveissa on jäädä Suomeen pysyvästi.
https://telma-lehti.fi/narpiossa-yritykset-puhaltavat-yhteen-hiileen?fbclid=IwAR0h9Hv8P5M3XNBMJ7NaKfRPCvxpGI70jqyLsMgUuljs8KChc915xDWn86I
Ilmoita asiaton viesti
Ukrainalainen sairaanhoitaja saa palkkaa muutaman sata euroa kuussa. Joten 10€ / h on ihan hyvä palkka puhtaana käteen, eli 80 € päivässä. Ja hyvinä päivinä 100 € / päivä ei ole utopiaa. Sesonkityöläinen aloittaa mansikan poiminnalla Kesäkuussa ja lopettaa puolukkaan Lokakuussa. N. 4 kk ja n. 6.000 €.
Kyllä tulijoita maailmalla riittää. Suomalainen elää tuolla liksalla ehkä maaseudulla, mutta tuskin kaupungissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ukrainan kohdalla on vielä sellainen lieveilmiö, että rekrytoinnin tekee Ukrainan päässä välikäsi, joka voi ottaa jopa 2000 EUR maksua työnhakijalta siitä että pääsee edes listoille etsimään työtä, ilman takuuta että työtä löytyy ja minkä verran. Tällaisen väitteen kuulin ukrainalaiselta sukulaiseltani (kun suvun käsite ymmärretään vähän suomalaista laajemmin). No saattoi olla pientä liioittelua tai yksittäistapaus kyseessä, mutta tosiaan tämä henkilö kyseli minulta, tiedänkö hänelle töitä Suomessa, ja kun kysyin miksi hän ei kysy työnvälittäjiltä, vastaus oli että se on kaks tonnia rahaa tiskiin ennen kuin pääsee edes puheille.
Tuollaiset välikädet ovat kyllä syöpäläisiä, jotka pitäisi saada pois tästä ulkomaisen työvoiman Suomeen tuonnista.
Ilmoita asiaton viesti
Kouluaikana tein kaikki kesät maatöitä. Se on raskasta työtä ja luulen, ettei tämänpäivät city-vihreä nuori halua eikä jaksa sitä työtä tehdä, vaikka saisi minkälaisen palkan.
Ulkomalaisia kausi/siisrto-työläisiä tarvitaan, että maanviljely Suomessa kanattaa.
Ilmoita asiaton viesti
>Kouluaikana tein kaikki kesät maatöitä.
ooo
Minäkin tein. toistakymmentä kesää.
Joka kesä käsiin tulivat ensin rakot ja sitten känsät.
Olin työssä vapaaehtoisesti, aikana jolloin koneita ei vielä ollut. Peltotyöt tehtiin käsin.
Se oli parasta kasvatusta elämää varten.
Nykyään arvioin duunariksi sellaisen jolla on kokemus esim känsistä..
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisko ekaksi selvittää paljonko maatiloilla on varaa maksaa palkkaa? Meidän monopolit ääs ja koo määrää aika tarkkaan kuinka vähän tuottajille maksavat jotta riittää tarpeeksi osinkoja ja voitelurahaa poliukoille ja -akoille.
Ilmoita asiaton viesti
Minua kiinnostaa nähdä kaikki luvut. Mitä palkkaa maksetaan, kuinka leveästi työnantaja elää siihen hintaan teettämänsä työn varassa, ja paljonko suomalaiselle pitäisi maksaa jotta työ kiinnostaisi. Yhtälö saattaa olla mahdoton, mutta haluaisin todeta sen mahdottomaksi omin silmin.
Ilmoita asiaton viesti
Trenki tienaa paremmin kuin isäntä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.544282
Ilmoita asiaton viesti
Juu, kaikki täytyisi huomioida kattavassa selvityksessä. Myös isännän toiminnan kannattavuus.
Ilmoita asiaton viesti
4H-kerhon nuorten aputyö 20 E/ h.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ole tyhmä joka pyytää.
Mannerheimin Lastensuojelu-liiton tarjoamaa tilapäistä lastenhoidon apua olen katsellut jo vuosien ajan, että siinä olisi kohtuullisesti hinnoiteltu palvelu. Uudellamaalla 9.50 EUR / tunti, muualla Suomessa 9 EUR / tunti. Täytyy maksaa palkkana, joten siitä menee lisäksi työnantajan lakisääteisiä henkilösivukuluja noin 25 %.
https://www.mll.fi/perhe-lastenhoitajan-tyonantajana/
Ei ole tullut käytettyä silti koskaan. En tiedä sisältyykö tuohon minkäänlaista yhteiskunnan tukea lastenhoitajalle, vai onko lastenhoitajan tulot puhtaasti tuo mitä perhe maksaa hänelle.
Ilmoita asiaton viesti
Jotkut sitä jo pohtivatkin. Entinen kolleegani IT-alalla kysyi työnantajalta lupaa muuttaa työsuhteen muoto kokonaan etätyöksi. Jos se olisi hyväksytty, hän aikoi muuttaa Thaimaahan asumaan, elää siellä leveästi Suomen tasoisella IT-alan palkalla. No se ei toteutunut, mutta tunnen yhden toisen kovapalkkaisen IT-asiantuntijan, jonka elämäntapa on viettää kiertävää elämää ja asua sekalaisissa Itä-Blokin maissa hotelleissa. Ei asunnossa, vaan hotellissa. Jos saa käyttää vähän likaista mielikuvitusta, niin en yllättyisi vaikka myös alueen liberaali ja hinnaltaan edullinen maksullisen seksin tarjonta kuuluisi kuvioon.
Ilmoita asiaton viesti
Vertailun vuoksi Somalin tulkkaamisesta ymmärrettävään muotoon joutuu pulittamaan 66€ per tunti + alvi tietenkin 24%.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ja työn tekee maahanmuuttaja. Tasan ei mene nallekarkit. Mutta toisessa näistä maksaja on käytännössä kunta tai valtio, joten hinnassa ei tarvitse tinkiä.
Ilmoita asiaton viesti
”toisessa näistä maksaja on käytännössä kunta tai valtio, joten hinnassa ei tarvitse tinkiä. ”
Juuri näin.
Ilmoita asiaton viesti
En pidä siitä Suomen nykyisestä herrakansa-ajattelusta, jossa sellaiset työt, jotka eivät suomalaisille kelpaa, teetetään ”alemman tason ihmisillä”. Tuo on tietenkin jo vähän liioitteleva kuvaus, mutta puolet totuutta kuitenkin. Tästä näkökulmasta katsoen Suomen työmarkkinat olisivat tasapainossa sitten, kun ulkomailta maahan tulevat työntekijät jakautuisivat tasaisesti kaikille tasoille. Nyt he tulevat enimmäkseen noihin muille kelpaamattomiin töihin, mutta toki vähän myös huipputehtäviin ja muuallekin.
Toinen mittari on työttömien määrä Suomessa. Työttömien määrä pitäisi joka tapauksessa minimoida. Kaikille halukkaille pitäisi taata riittävän hyvin palkattuja maatalous- tai muita töitä. Ja ehkä osan puolihaluttomistakin olisi parempi olla töissä kuin kortistossa. Jonkin verran työttömiä tietenkin toimivassa yhteiskunnassa aina kuuluu olla, jo töiden vaihtumisen ja työpaikkojen lakkauttamisten vuoksi.
Maataloudessa tehdyn työn kannattavuutta kannattaisi tutkia myös sitä kautta, paljonko maanviljelijät ansaitsevat, ja paljonko tuloa jää työtuntia ja sijoitettua euroa kohti.
Ilmoita asiaton viesti
Varsinkaan maatalouden kohdalla en tulkitse niin, että herrakansa-ajattelu on kovin merkittävä syy tilanteeseen. Maatalous on globaalisti aika hankala himmeli, EU suojautuu tukiaisilla Afrikan ja Amerikoiden halvoilta hinnoilta, Suomi suojautuu niiden lisäksi vielä eteläisen Euroopankin halvoilta hinnoilta. Tukiaisten jälkeenkin Suomessa maatalous tuottaa niin heikosti, että on vaikea saada markkinoiden hinnoilla hyvää palkkaa työstä. Ei edes farmin omistajana, jonka pitäisi kapitalismin lakien mukaan olla hienoa ja ylellistä plantaasin omistajan elämää. Vaan ei ole. Niinpä markkinoilta tuleva halpojen hintojen vaatimus on ensisijainen syy siihen, miksi palkat painetaan niin alas, ja kun näin tehdään, sitten se työ ei enää kelpaa muille kuin matalan hintatason maista tuleville työläisille, joilla on unelmana tienata rahat omaan taloon kotimaassa.
Palkkojen nostaminen herättäisi heti ensiksi kysymyksen, mihin tuotannon saa kaupaksi sillä korkeammalla hinnalla, jonka kohoavat kustannukset edellyttävät? No ei ainakaan S-ryhmälle, K-ryhmälle eikä Lidlille.
Ilmoita asiaton viesti
En halua väittää, että ihmiset käyttäisivät julkisuudessa tai omassa ajattelussaan herrakansa-argumentteja, mutta lopputulos kuitenkin on tuollainen, eli sellainen, että ”muunmaalaiset” tekevät ne alimman tason työt.
Maatalouden työt, siivoaminen, ja Helsingissä bussikuskit ovat jo tällaisia ”alemman kategorian ja muukalaisten” töitä. Vaikka tarkoitus ei olisi jakaa töitä kahteen kastiin, näin kuitenkin jossain määrin käy.
Jos maatalous tuottaa heikosti, ratkaisuja voi hakea muustakin suunnasta kuin halpatyövoiman tai orjatyövoiman käytöstä. Suomessa ja EU:ssahan maksetaankin nykyään maataloudelle tukiaisia, ja rajoilla ulkomaisille tuotteille voi olla varsin koviakin tulleja. Mutta näköjään se ei vielä riitä korjaamaan tilannetta.
Maatalous ei ole välttämättä mikään kaikkein tuottoisin ala, mutta toisaalta täytyy pitää huolta omavaraisuudesta, Suomen pelloilla on parempi tuottaa jotain kuin jättää ne hyödyntämättä, ja Suomessa tarvitaan myös muunlaisia työpaikkoja kuin vain kaikkein tuottoisimpia ja vaativimpia huipputekniikan työpaikkoja.
> Palkkojen nostaminen herättäisi heti ensiksi kysymyksen …
On kuitenkin kannattavamaapaa, teettää suomalaisilla matalamman tuottavuuden työtä kuin pitää heidät työttöminä (samaan aikaan kun nuo työt teetetään muilla). Tuo suomalaisten tekemä perustason työ voi olla maataloustyötä tai mitä tahansa muuta työtä. Maataloustyö on luontevaa siitä syystä, että olemassa olevat pellot kannattaa hyödyntää (ja ruokaa joka tapauksessa syödään jne.).
Se että maataloustyöt teetetään halpatyövoimalla, on omiaan pudottamaan myös suomalaisten palkkatasoa alimmissa tuloluokissa. Minusta olisi fiksumpaa maksaa kaikille suomalaisille ”hyvää” palkkaa kuin yrittää pudottaa alimpia palkkoja alaspäin, tai pitää osa suomalaisista työttöminä siitä syystä, että alimman tuloluokan työt eivät kiinnosta, kun niistä saa huonommat tulot kuin kortistosta.
Tilanteen korjaaminen tuolle mainitsemalleni tasolle edellyttää jonkin tasoista säätelyä. Tuo tarkoittaa lähinnä rajasuojaa työvoimalle, ja mahdollisesti myös joillekin tuotteille. Myös työttömyystukia voi tarpeen mukaan säätää.
Maataloustuotteiden ja työn hinta on Suomessa nytkin selvästi maailmanmarkkinahintaa korkeammalla. Kyse on vain siitä, mille tasolle haluamme nuo raja-arvot nostaa.
Sellainen näkökulma vielä, että Suomen rajoilla tarkasteltuna halpatyövoimalla teetetty maataloustyö voi olla Suomelle kannattamatontakin. Aika vähän noita tuotteita taitaa mennä vientiin (ehkä marjanpoimijoiden marjoja?), mutta maksetusita palkoista suuri osa lähtee ulkomaille. Ja tähän yhtälöön tietenkin kotimaan työttömyyskulut päälle.
Ilmoita asiaton viesti
Viljantuotannossa täytyy sijoittaa kaksi euroa, notta saa euron.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä suhteesta, mutta selvä on, että viljaa saa yleensä halvemmalla maailmanmarkkinoilta.
Kyse on tietenkin paljolti myös sellaisista seikoista kuin omavaraisuuden varmistamisesta, suomalaisten halusta syödä kotimaista ruokaa, perustason työpaikkojen ylläpidosta, ja Suomen peltopinta-alan järkevästä hyödyntämisestä.
Suomi voisi siis ostaa kaiken ruokansa ulkomailta. Ja kaikki tehtaiden, varastojen, rakentamisen, siivousalan, maatalouden ja muut perusduunit voisi teettää kehitysmaiden halpatyövoimalla. Mutta en usko, että tuokaan linja saavuttaisi suurta suosiota.
Nyt tasapainoillaan jossain sellaisella tasolla, että pidetään kaikista suomalaisista yhteisesti huolta, ja järjestetään mielekästä ja tuottavaa työtä kaikille. Yhden ryhmän heittäminen susille ei varmaankaan parantaisi tuollaista yhteiseen hiileen puhaltamisen henkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Vielä toinen vastaus. Viljelijä saattaa sijoittaa tuotantopanoksina euron, jotta saa tuloja euron, tavoitteenaan kuitenkin se, että saa tuon tehtyään tukiaisina euron, jolla voi sitten ostaa puuroa. Kalliin maatilan ostamista ei tässä laskelmassa otettu huomioon, koska tuottoa sijoitetulla pääomalle ei juuri tule (eikä oikein kannata murehtia noita turpeeseen sidottuja pääomia).
Ilmoita asiaton viesti
Johan tuo keväällä nähtiin, kun maatalous huusi tekijöiden perään niin kansalaisethan sinne ilmoittautuivat sankoin joukoin hakku kourassa. Jostain syystä nämä tekijät ei kuitenkaan kelvanneet maajusseille ja syykin on selvä. Olisi paljastunut, että normaalilla työtahdilla ja ajalla ansiot jää alle kaiken minimipalkan.
Ilmoita asiaton viesti
Häpeäkseni myönnän että olen polkenut palkkoja ja auttanut naapuria, es. heinätöissä, olut-palkalla.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu oluen laadusta ja määrästä, onko diili hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Molkemmat osapuolet olivat tyytyväisiä koska tämä toteutui monena kesänä. RIP
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä niin, S ja K – siinä ongelma.
Täällä Bulgariassa tuottaja myy autoon lastattuna sekä kurpitsaa että myös vesimelonia 0,15 €/kilo. Rahdiksi tullee n. 0,20 €/kilo, siis Suomeen tuotuna.
Lisäksi tullee pakkauskulut.
En tiedä mitä maksavat S- ja K-kaupassa?
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Suomen tulisi saada ”omavaraisuus-ohjelma”.
– Kaikki juurekset voitaisiin tuottaa, varastoida ja pakata Suomessa – ei liene ongelma.
– Kasvihuoneissa voidaan myös kasvattaa paljon nykyaikaisin menetelmin ilman, että tuotteesta tulee liian kalliiksi: LED-lamput, hakelämmitys, kasvuturve jne. Kahdessakymmenessä vuodessa on energian käyttö(hinta) esim. Närpiössä saatu puolittumaan. Siellähän tuotetaan nykyään ympärivuotisesti.
– Marjan kasvatus. Esim mustaherukkaa poimitaan koneellisesti ja on tuote, jota voidaan viedä jalostettuna eri muodoissa.
Rääkkylässä oli noin 40 vuotta sitten kunnanjohtaja, joka ehdotti juuri mustaherukkaan erikoistumista. Siloiset jyväjemmarit nauroivat hänelle – sitten tuli EY. Eivät enää nauraneet kun sipulin hinta puolittui. Nykyään osa varmasti istuu keittiösssä, jossakin lähiössä ja katselee ikkunasta ulos.
Vaaditaan siis kansallinen ohjelma, ei jyvikset saa mitään itse aikaan kun jokaisella pitää olla ”oma puimuri”. Yhdessä ei voida omistaa mitään siksi ei työkonepankit käy.
Olin itse puualalla. En ymmärrä, että Suomesta viedään raakalautaa, vaikka siitä voidaan tehdä puolivalmisteita jo paikan päällä. Puolivalmisteille on valtavat markkinat EUn alueella.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Omavaraisuus on nykyajan maailmassa jo aika mahdoton käsite. Puhutaan huoltovarmuudesta, että kriittisen tärkeää tavaraa saisi varmasti kriisin aikanakin.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, huoltovarmuutta tarkoitin.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Selailin työpaikkahakuja Närpiöön.
Packing workers hakijana Andelslaget Närpes grönsakers.
Ilmeisesti kielitaidottomalta suomalaiselta työnhakijalta menee tämmönen ohi.
Suurimmat maataloustukien saajat:
Andelslaget Närpes grönsakers 2 575 311 e
Jan-Erik Sigg ab Närpiö 2 431 992 e kurkun viljelijä
Sven sigg ab Närpiö 1 752 534 tomaatin viljelijä
Olisi kiva tietää onko islamiuskoisia maahanmuuttajia ko.yrityksissä töissä?
Ilmoita asiaton viesti
Onko sinulla antaa nettiosoite tuohon ”Suurimmat maataloustukien saajat”. Haluasin tarkistaa mikä on investointitukien osuus.
– Ottavat suomenkielisiä – siis yleisesti, en juuri tästä työstä tiedä.
– Bosniasta on islaminuskoisia paikkakunnalla – yrityksestä en tiedä.
Yritys on monen yrittäjän yhteisyritys.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Miltä vuodelta sinun tietosi ovat? Itse löysin tällaisen uutisen vuodelta 2019:
Kymmenen suurinta viljelijätuen saajaa:
1. Ahlqvist Niko: Viljanviljely 1 385 200 euroa
2. Antroma Oy: Lihanautojen kasvatus 897 550 euroa
3. Saukkonen Esa: Lypsykarjatalous 890 357 euroa
3. Salmensuun Tila Oy: Lihanautojen kasvatus 857 968 euroa
5. Iskola Oy: Lypsykarjatalous 841 425 euroa
6. Bullstop Oy: Lihanautojen kasvatus 841 425 euroa
7. Kujala Janne: Lihanautojen kasvatus 832 199 euroa
8. Maatalousyhtymä Tenhon Tila: Lihanautojen kasvatus 794 498 euroa
9. AB Jeppo Lantgris Oy: Porsastuotanto 777 602 euroa
10. Ranta Ayrshires Oy: Lypsykarjatalous 777 032 euroa
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.397254
Henry
Ilmoita asiaton viesti
> Olisi kiva tietää onko islamiuskoisia maahanmuuttajia ko.yrityksissä töissä?
Miksi tämä olisi kiva tietää, nimenomaan juuri tuon yrityksen osalta?
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus kommenttiin 3307484
Tietoni on Satakunnan Kansa
https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007081589.html
Muistaakseni mainitsit jossain toisessa blogissa Jan-Erik sigg ab tämän vuoden alun valmistuneesta kasvihuone laajennuksesta mikä tarjoaa 70 uutta työpaikkaa.Ongelma oli kuulemma kun yritys ei saannut työperäistä porukkaa (Vietnamilaisia) kun lupien saanti on venynnyt niin pitkiksi.En löytänyt tähän hätään uutta tietoa miten yritys on saanut työntekijöitä.
Kun nyt on puhuttu Närpiöläisistä tomaateista, niin ostin eilen sekä Espanjalaisia ja Närpiöläisiä tomaatteja. Minun makuuni ainakin Espanjalaiset voitti.Parhaat tomaatit olen saanut Italiassa kun vuokrasimme huoneiston eräältä maanviljelijätä.Kun menimme huoneistoon niin pöydällä on punaviinipullo ja kulhollinen tomaatteja.Vaimoni ei yleensä syö tomaatteja, mutta silloin maistoi ja myös kehui niiden makua. Minä annoin vastalahjaksi Suomesta ostetun salmiakki-kossupullon.Siihen en ehtinyt saada kommenttia isännältä lyhyen vierailumme aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus kommenttiin 3307424
Yritys oli vaan kohdennettu sen takia kun on yksi suurimpia kurkun tuottajia.
Olen itse käynyt liikeasioissa noin 10 vuoden ajan 2 kertaa vuodessa.Otanta ei ole iso, mutta jos vertaa moneen kommentoijaan hyvä kun tietävät edes missä närpiö on.Suuri hatun nosto yritysaktiiviselle kaupungille.Käyntini Närpiössä ei liittynyt mitenkään kasvisviljelyyn.Aihe on tietenkin ajankohtainen ollut ajan saannossa.Lähinnä kiinostukseni Närpiön työporukasta kiinostaisi, kun viime kesänä oli maanviljelijöillä ongelmia saada porukkaaa töihin.Mainitsematta tarkemmin esimerkiksi ”etelän” tiloille työ ei kelvannut myöskään nuorille maahantulleille tilapäinen työ.Samaten kun sinä kysyit tuntipalkkoja, niin kysyin mitenkä kansallisuus on edustettuna yleensä Närpiön kasvihuoneissa.Kysymykseni ei kohdistunut ko. yritykseen, josta ei ole mitään tarkempaa tietoa, vaan tuli esille yhtenä suurimpana kurkun tuottajana.
Kasvisten tuottaminen Suomessa ympäri vuoden on kehittynyt huimasti.Olen itse ollut nuorena pari kesää poimimassa tomaatteja ja siihen aikaan ne myös ”rätillä kiilotettiin” myyntikuntoon.Työ on hikistä ja yksitoikkoista , mutta aikoinaan myöskään nuoren kesäasioista määrättyyn summaan saakk ei tarvinnut maksaa veroa.Kasvihuoneissa oli tosi lämmin kuten nyttenkin eli lämpötila 30 astetta ja ilman kosteus 80 prossaa.
Ilmoita asiaton viesti