Sosiaaliturvan vertailua: perustulo, tulonsiirrot, laina, vai suojatyöpaikka?
Ikuinen puheenaihe politiikassa on se, että vasemmisto vaatii sosiaaliturvan ”parantamista”, ja oikeisto toivoo sosiaaliturvan kohtuullistamista (alaspäin). Mikä sitten on sitä parempaa sosiaaliturvaa? Voisiko joku ratkaisu olla nykyistä parempi jopa kaikkien mielestä? Tässä on lyhyesti esiteltynä muutama radikaalisti toisistaan poikkeava vaihtoehto, joilla on omat hyvät ja huonot puolensa.
Tulonsiirrot
Verotetaan rikkailta, ja jaetaan köyhille vastikkeettomasti. Hyvää tässä on se, että äärimmäinen köyhyys on saatu lähes täydellisesti poistettua Suomesta. Nälkään kuoleminen on harvinainen kuolinsyy Suomessa. Huonoa on kannustin-loukut ja liian tyytyväinen sossun asiakas, jolla ei ole tarvetta etsiä työtä, kun KELA pitää huolen. Sekä se rikkailta verottaminen, rikkaiden mielestä.
Perustulo
Trendikäs vaihtoehto. Tästä on hyvä keskustella jossain vegaani-kahvilassa. Hyvää tässä olisi se, että sosiaaliturvan kannustinloukut poistuisivat. Kaikki ansiotulo olisi aina kotiin päin, olipa se kuinka suurta tai pientä tahansa. Vaikeaa olisi päästä sopuun perustulon tasosta, joka on tarpeeksi korkea niiden mielestä, joilla on aikeita elää sen varassa koko lopun elämäänsä — ja silti tarpeeksi matala niiden mielestä, jotka ovat yhteiskunnassa nettomaksajan roolissa, eivätkä haluaisi elättää kovin suurta kannabista polttaen joogaavaa hippien armeijaa.
Ideologinen näkökulma on sekin, että perustulo olisi tavallaan epäsuoraa valtion tukea niille yrityksille, jotka haluavat polkea palkkoja niin alas kuin mahdollista. Entistä huonompi palkka saattaisi kelvata työntekijälle. Valtio maksaa erotuksen, ja yrittäjän tuloslaskelma kiittää.
Laina-muotoinen sosiaaliturva
Opiskelijoille tämä ajatus on piinallisen tuttu. Sosiaaliturvaa on kyllä tarjolla, emme me sinua heitteille jätä. Mutta se ei ole lahjoitus, vaan laina. Maksat sen takaisin sitten kun saat töitä.
Tulonsiirrot tai perustulo voisivat olla lainaa kokonaan tai osittain. Vakuudeton valtion takaama matalakorkoinen laina, kun elämä yllättää (ja korkoa kiskovat pikavippi-firmat kärkkyvät potentiaalista uutta asiakasta kulman takana).
Hyvää laina-painotteisessa sosiaaliturvassa olisi se, että on poliittisesti mahdollista päästä sopuun korkeammasta lainasta kuin lahjoituksesta. Sosiaaliturva voisi olla tällä keinolla korkeampaa. Mutta sitten sen joutuisi maksamaan takaisin, kun elämässä koittaa taloudellisesti menestyksekkäämpi jakso.
Suojatyöpaikka
Kommunismia huokuva ajattelutapa, joka ei lukeudu oikeiston suosikkeihin. Jos valtio tarjoaa töitä, sitten huonosti palkattu työ menee huonommin kaupaksi yksityisten yritysten tarjoamana. Jos julkinen sektori harjoittaa jonkinlaista liiketoimintaa, se syö markkinoita yksityisiltä yrittäjiltä, jotka voisivat tehdä saman asian, ja kerätä voitot omaan taskuunsa.
Työttömän työllistäminen valtiolle on taloudellisesti herkullinen laskutoimitus: valtio häviää työntekijän palkan verran rahaa, mutta säästää hänen sosiaaliturvansa verran. Ahaa. Työllistäminen on siis varsin halpaa valtiolle, jos asiaa katsoo tästä näkökulmasta. Sen takia siitä syntyisikin ideologinen riita, missä olosuhteissa ja millä liiketoiminnan sektorilla olisi suvaittavaa, että valtio työllistää ihmisiä jopa tappiolla. Joka käy valtiolle kuitenkin halvemmaksi kuin vastikkeeton sosiaaliturva.
Mitenkähän tämä voisi toimia käytännössä? Työkykyisen työttömän, turvapaikan hakijoiden jne. vastikkeeton sosiaaliturva 700 EUR / kk. Jos sinulla on työoikeus ja otat vastaan työtä valtiolta, summa kaksinkertaistuu 1400 euroon. Ei pöllömpi sosiaaliturva. Tuollahan jo vähän elääkin. Vastineeksi valtion pitäisi onnistua saamaan tehdystä työsuorituksesta jonkunlaista säästöä tai voittoa vähintään 700 EUR + henkilösivukulut kuukaudessa. Ja menetettyjä bisnes-mahdollisuuksiaan sureva vihainen oikeisto pitäisi pitää loitolla. Ei ole helppoa heinän teko.
Ehkä myös ansiosidonnainen työttömyysturva voisi edellyttää työn tekemistä valtiolle. Miksi maksamme tyhjästä, jos voisimme maksaa työsuoritteesta josta on jotain hyötyä? Itse asiassa myös työttömälle itselleen, kuntouttavana ja mielenterveyttä ylläpitävänä toimeliaisuutena, monessa tapauksessa.
Yksi seikka mistä soisin Kelan pitävän enemmän ääntä on, että Kela jättää toimeentulotukea saavan talouden palkkatulot huomioon ottamatta siltä osin kuin ne ovat enintään 150€/kk.
Jos siis tekee jonkin pikkuhomman kuukausittain, josta saa 200 euroa, veroa menee 25%, niin tuon koko 150€ saa käteensä. Kunnat toimivat aikoinaan tiukan tulkinnan mukaan ja tuollaisesta tulosta sai tuensaaja pitää vain 30€. – ymmärrän, että se ei liikoja kannustanut. Nykykäytännöstä ei moni tiedä.
Täysin oikeana en pidä sitä, että tuo raja on talouskohtainen eikä per henkilö. Tosin ”henkilökohtaisuus” on muutenkin ongelma.
Joitakin näkemyksiäni PERUSTULOSTA.
Sitten vielä: Asunto ja tuet.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole kaiken kattava ratkaisu. Se pätee vain työikäisiin ja työkykyisiin. Suuri osa sosiaaliturvasta kohdistuu muihin ryhmiin, joten ne tarvitsevat jonkun muun menettelyn.
Ilmoita asiaton viesti
Ja valtio saa työn tuloksen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos valtio maksaa normaalin työttömyysturvan päälle toisen mokoman lisää, ei siinä ole valtion kannalta järkeä, jos valtio ei keksi järkevää tekemistä, jonka tuloksena muodostuu vähintään tuon erotuksen verran rahallisesti mitattavissa olevaa tuottoa tai säästöä.
Ilmoita asiaton viesti
Lainamuotoinen sosiaaliturva tuskin toimii muilla kuin opiskelijoilla tai hyvin nuorilla ihmisillä.
Vähän kun on ikää ja varallisuutta niin tuohan tekisi sitä, että sitä vaan ottaisi lainaa niin paljon kuin lähtee, sijoittaa ne ja nostaa sitten pääomatuloja.
Seurauksena olisi osakemarkkinoiden vääristyminen entisestään mutta toisaalta sitten taas ihmiset joilla ei raha pysy käsissä, velkaantuisivat vaan entistä enemmän. Tuo johtaisi helposti luokkayhteiskuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmaksi lainamuotoisessa sosiaaliturvassa voisi myös tulla Suomen sitoumukset ylikansallisiin sopimuksiin:
– https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/ihmisoikeudet/tss-sopimus
– https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760006
– https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
”25. artikla. 1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.”
Ilmoita asiaton viesti
Nuo ihmisoikeuksien sitoumukset eivät ole este. Jos olisivat, ne olisivat este myös opiskelijoiden sosiaaliturvan kohdalla. Ihmisiä ne opiskelijatkin ovat, ja samojen sopimusten kohteita. Jos halutaan pohtia, mikä on ”este”, ensimmäisenä kannattaa kysyä, no onko se tällä hetkellä este opiskelijoiden kohtelulle? Mikä ei edes ole suomalainen erityis-piirre, vaan opiskelijoiden sosiaaliturva on laina-painotteista useimmissa maissa.
Ilmoita asiaton viesti
Opiskelu ei ole pakollista sen jälkeen kun oppivelvollisuus on päättynyt.
Toisaalta vanhemmat ovat velvollisia tukemaan 18-vuotta täyttäneen opiskeluja jos heillä on siihen varaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisoikeudetko velvoittavat vanhemmat tukemaan 18 vuotta täyttänyttä opiskelijaa? Entä jos vanhemmat laistavat tästä velvollisuudesta, jääkö opiskelija ns. väliinputoajaksi, jolla ei ole sosiaaliturvaa keneltäkään, ei vanhemmilta eikä valtiolta?
Ilmoita asiaton viesti
http://www.vehmaskangas.fi/toimeentulotuki/ttt-18v.php
Ilmoita asiaton viesti
Opiskelijoille tosiaan tarjotaan nykyäänkin opintolainaa ilman tarveharkintaa. Jotkut sitten ottavat sen sijoittaakseen sen eteenpäin. Se on yleisesti tiedossa, mutta asian annetaan vain olla niin. Jos valtio tarjoaa keinotekoisen halpaa (ja keinotekoisen vakuudetonta) lainaa kansalaisille, sehän korvaisi sitten kaikki muut laina-markkinat, tai ainakin osan niistä. Ei tässä niin pitänyt käydä. Fiksulla ehtojen muotoilulla ja tarveharkinnalla ehkä ei kävisikään niin. Mutta asiaan pitäisi sitten kiinnittää erityistä huomiota, mieluummin ennen kuin jälkeen päin.
Ilmoita asiaton viesti
Jos siihen tulee tarveharkinnat niin se tarkoittaa sitä hillitöntä byrokratiahimmeliä sitten. Oisko tämä sitten suojatyöpaikka mallia kun porukka kyttäilisi keskenään paljon kenellekin tulisi rahaa?
Opiskelijoilla tuo lainamuotoinen taitaa juuri ja juuri toimia siksi kun ei ole ikää ja varallisuutta (paitsi rikkaiden kakarat) ja idea siis se että velka maksetaan pois opiskelun jälkeen. Sitten jos vanhemmalla iällä menee opiskelemaan niin sitä saakin tehdä työttömyyskorvauksella.
Mutta jos koko sosiaaliturva olisi lainamuotoinen odottamassa sitä, että sitten kun on työtä tai työkyvyttömyys palautuu työkyvyksi niin porukka varmaan vain kahmisi velkaa kaksin käsin. Osa sijoittaa, osa pelaa jossain rahapeleissä ja saa itselleen vain velkaa. Ei se oikeasti toimisi.
Sitten noissa perustulojutuissa pitäisi miettiä sitä että mitenkäs niiden kanssa toimii tuo asumistuki… Nythän asumistuki on sitä varten, että valtio haluu säästää sosiaaliturvassa optimoimalla sitä asumisen osuutta kun kaikki asuintilat eivät ole identtisiä.
Oikeasti jos haluttaisiin järkevästi säästää valtion kuluja niin se olisi varmaankin se toimeentulotuen omavastuun kiristäminen ja sitten miettiä sitä miten saisi asumisen kuluja vähän pienemmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
”jos vanhemmalla iällä menee opiskelemaan niin sitä saakin tehdä työttömyyskorvauksella”
Mutta melko rajatusti: ”Jos olet työtön työnhakija, sinun on mahdollista opiskella lyhytkestoisia eli enintään kuuden kuukauden opintoja työttömyysetuudella.
Työttömyysturvalain muutokset tulivat voimaan 31.12.2018 ja ne koskevat vain tämän jälkeen alkavia opintoja.
Saat jatkossa opiskella työttömyysetuudella puoli vuotta, jos
olet vähintään 25-vuotias
opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa”
Vuoden 2018 loppuun saakka opiskeluoikeus työttömyysetuudella taisi olla kaksi vuotta, vai oliko jopa pidempi?
Ilmoita asiaton viesti
> Jos siihen tulee tarveharkinnat niin se tarkoittaa
> sitä hillitöntä byrokratiahimmeliä sitten.
Hillitön himmeli on jo olemassa, siitä ei ole tietä kuin pois päin. En ajatellut todellista tarveharkintaa, jossa syynätään pankkitilin saldo ja omistatko asunnon jonka voisit myydä elättääksesi kadulla asuvan itsesi. Vaan suoraviivaisemmin, mm. palkkarekisterin automaattisella valvonnalla. Mahdollisimman pitkälle automatisoitavissa olevin keinoin, Ja toisaalta: sellaisella ehdolla, että henkilö ei voi hankkia uutta sijoitus-varallisuutta samalla kun hänellä on keinotekoisen matalakorkoista valtion lainaa. Tiukempi kriteeri olisi jopa, että henkilö ei saa keinotekoisen matalakorkoista lainaa lainkaan niin kauan kuin hän omistaa sijoitus-varallisuutta. Eli ei voi samaan aikaan kerätä korkeakorkoista sijoitus-tuottoa ja pitää itsellään keinotekoisen matalakorkoista valtion lainaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Vaan suoraviivaisemmin, mm. palkkarekisterin automaattisella valvonnalla.”
Niin, eli niin pitkään kuin viettää sapattia olisi velkapiikki auki.
”Ja toisaalta: sellaisella ehdolla, että henkilö ei voi hankkia uutta sijoitus-varallisuutta samalla kun hänellä on keinotekoisen matalakorkoista valtion lainaa.”
Vähän hankala jarruttaa pääoman liikkumista.
”Tiukempi kriteeri olisi jopa, että henkilö ei saa keinotekoisen matalakorkoista lainaa lainkaan niin kauan kuin hän omistaa sijoitus-varallisuutta.”
Tuo rakentaisi myös tehokkaasti luokkayhteiskuntaa. Osa porukkaa saa eläkesäästöjä, osa ei. Osa voi elää velkapiikillä vaikka koko elämänsä. Nytkin on vähän ongelmaa siinä kun ihmiset joilla on varallisuutta saavat lainat niin pienellä korolla että osakkeissa lähinnä kupla kasvaa.
Nythän meillä on tulonsiirroissa sellainen malli, että jos alkaa omaisuutta ja pääomatuloja kertyä niin ne leikkaavat tulonsiirtoja aika nopeasti että miettii tuota miten päin vain niin nykyinen on parempi.
Ilmoita asiaton viesti
> eli niin pitkään kuin viettää sapattia olisi velkapiikki auki.
Ei ihan niinkään (minun mielestäni), joku limiitti silläkin luottokortilla olisi. Jonka jälkeen jäljelle jäisi sitten se sosiaaliturvan niukka perus osa, jolla elää mutta ei mitenkään leveästi.
> Nythän meillä on tulonsiirroissa sellainen malli,
> että jos alkaa omaisuutta ja pääomatuloja kertyä
> niin ne leikkaavat tulonsiirtoja aika nopeasti että
> miettii tuota miten päin vain niin nykyinen on parempi.
Riippuu kuka miettii, ja miten päin. Minun mielestäni ei ole reilua, että valtio antaa sosiaaliturvaa alkoholistille joka on viettänyt tuhlaajapojan elämää ja juonut koko omaisuutensa, siinä sivussa aiheuttaen kärsimystä perheelleenkin, mutta vaatisi myymään omaisuuttaan taloutensa hyvin hoitaneelta henkilöltä. Minun mielestäni on reilua, että työttömyyden tai työkyvyttömyyden tms. kohdatessa valtio tukee ketä tahansa vähintään perusturvan verran, katsomatta kuinka vastuullisesti henkilö on hoitanut taloutensa — eikä varsinkaan niin päin, että sitä rangaistaan joka on hoitanut taloutensa vastuullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisin jo jonkin verran ns. ristiinajoja tehdään. Tulevaisuudessa varmasti enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Suomea on huomautettu useampaan otteeseen Euroopan Neuvoston alaisen Sosiaalisien Oikeuksien Komitean taholta sosiaaliturvan perusturvan tasosta, mutta parannuksia asiaan ei ole silti tehty. Peruskirjan vastaisesti liian alhainen perusturva koskee Suomessa yhä edelleen mm. toimeentulotuen, työmarkkinatuen ja sairauspäivärahojen alhaisia tasoja perustarpeisiin nähden jättäen näiden osin tuensaajat köyhyysrajan alapuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitsemiesi ryhmien lisäksi on paljon työssäkäyviä joiden tulot jäävät alle köyhyysrajan: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005279937.html
Toisaalta kun asiaa pikkaisen pähkäilee niin voi ajatella, että köyhyys poistuisi täysin vain siten, että kaikkien tulot olisivat samansuuruiset – niinkö?
Ilmoita asiaton viesti
Rohkenen epäillä, että tässä olisi oikeasti mitään moitteen sijaa. Toki Suomessa köyhä pakotetaan tuhlaamaan suhteettoman suuri osa sosiaaliturvastaan tarpeettoman suuren asunnon kalliiseen vuokraan. Järjestelmä ei kannusta säästämään asumismenoissa kimppa-kämpän kaltaisella järjestelyllä tai asumalla sukulaisten luona.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Järkevintä mielestäni olisi, että jokainen saisi saman määrän asumismenoihin. Voisi sitten asua halvemmalla ja käyttää enemmän vettä ja sähköä. Tai säästää enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Toisin sanoen, että asumiseen ei korvamerkittäisi rahaa lainkaan. Muutenhan sitä ei periaatteessa voi säästää mihinkään muuhun tarkoitukseen, jos se on pakko käyttää asumiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos julkinen sektori harjoittaa jonkinlaista liiketoimintaa, se syö markkinoita yksityisiltä yrittäjiltä, jotka voisivat tehdä saman asian, ja kerätä voitot omaan taskuunsa.”
Ainakin sähköverkot saisi kansallistaa, ei se ainakaan huonommaksi voisi mennä.
Viime kolmen kuun sähkölaskuissa oli Carunan siirto taskuihin 60e ja itse sähkö 35e.
Yksi ratkaisu tietenkin olisi nostaa sähkön hintaa reilusti, niin sekin suhde korjaantuisi helposti, päästäisiin Saksan hintoihin.
Elonallet voisivat mennä istumaan Carunan konttorin porttien tukkeeksi, voi olla ettei poliisikaan sumuttaisi kovin herkästi.
Ilmoita asiaton viesti
Caruna on karu tarina typeryyden ja epärehellisyyden pyhästä liitosta suomalaisessa politiikassa.
Ilmoita asiaton viesti
jaa-a… näyttää sille että ainakin tämä aihe herättää intohimoja joka viime hallituksen myötä johti senaatintorille asti huutamaan !
Kovin ristiriitaista sitten kun köyhätkin pääsee sanomaan sanansa !!
Tätä Mittlerin juttua kaikkine kommentteineen en sitten tälläistumalla lukenut kun nyt sattumalta itse olen työtön ja kokenut lähes kaiken mitä työttömänä voi kokea. Harvoin työttömiltä kysytään mitään mielipiteitä tai riidoissa olisi mitään tasapuolista mahdollisuutta puolustautua; joskus kuullaan mutta mitä sitten ?
Onko työministeriö tms. instanssi koskaan huomioinut saamaansa palautetta ??? Onko mitään epäkohtia korjattu ?
Työttömien paimentamisen suhteen näyttää tulevan aina uudet ideanikkarit joista perusuomalaiset uudistivat järjestelmää niin reippaasti
että tosiaan Senaatintorilla asti huudettiin. Palute oli ilmeisen huono.
Nyt sosiaalidemokraatit ovat vaihteeksi hallituksessa. Koronan takia menee aikaa kuitenkin niin että hyvä jos joskus ensivuoden puolella tai jopa vuoden 2021 alussa saataisiin mitään valmista aikaan.
Työvoimatoimiston toiminta on alakantissaan. Koronan takia näyttää kuin mitään ei oikein voisi tehdä.
Tässä sitten tämänertaisen kirjoitukseni pihvi ( että kannatti taas lukaista tänne asti) on se mistä nykyinen työministerikin nykyään jaksaa puhua vaikka se mediasta johtuen muuttuu useinmiten…
Eli jotenkin nurinkurisesti euronyrjähtäen niin että ensin kun talous taantuu , teollisuutta katoaa, työpaikat vähenee pitäisi työttömien taas hakea töitä kaikin keinoin… olen jo edellisen hallituksen aikaan todenut tämän kaikin keinoin työn hakemisen paikkakunnallani tarkoittavan sitä että yli 10%;n työttömyyden vapaita työpaikkoja ei ole ollut kuin muutama sata. Tämän ilmoitusrunljanssin läpikäymiseen menee ehkä reilu 5 min.
Siis uskallan väittää että kaikin keinoin työn hakeminen on melko mahdoton tehtävä kun ei ole vapaita työpaikkoja minne hakisi.
– Yksi ” Ruotsalaisen komediateatterin virka” ei kesää tee varsinkin jos sitä voisi hakea kymmenen tuhatta muuta pelleä samaan aikaan.
Muistan jopa Rinteen pitäneen puheita jossain seminaarissa siitä kuinka työttömien aktivointi toisi rahaa valtion kassaan. Työvoimatoimistossa sitten taas istuessani ja reaalikonkretian vallitessa kysyin kerran miten ihmeessä nykyisillä työttömien tukitoimilla tulisi rahaa valtion kassaan ?
Työvoimavirkailija(t) vastasi sillä sekunilla silmät pyöreinä että ei mitenkään…
Joskus on tullut tunne että parempi kun kukaan ei tekisi mitään ! Ettei jo hyvä järjestelmä enää huononisi tai menisi piloille siitä mitä se on jo mennyt.
Suunta on ollut asteittainen etuisuuksia purku,palkka-ale jane… tai sitten työehtosopimuksia on huononnettu muuten…
Työttömien itsensä kannalta olisi paljonkin korjailtavaa monessa suhteessa jossa kelan uusi järjestelmä on kertakaikkisen sekava ja päätöksiä tulee kuin jostain koneesta.
Työttömiä ei enää nähdä tai keskustellla silmätysten vaan on kuin täyteltäisiin vaan jotain lomakkeita…
Ajatelkaapa itse millainen peroona työttömistä voi tulla jos virkailijoiden suhde työttömiin romahtaa ja käsittelyajat jutuissa yritetään puristaa minimiin….joskus olen todenut laskennallisesti että nykyisellä työvoimalla työttömien asioiden käsittely on ollut mahdotonta jossain määräajassa…
Yksi pahimpi epäkohtia työttömien asioinnissa on ollut jo ennen kelaa se että useampi virkailija käsittelee hakemuksia. Vitsaisilin aiheesta jo vuosikymmeniä sitten millainen lopputulos on kun yksi virkailija kirjoittaa työhakemuksen alkuosan, toinen keskiosan ja kolmas loppuosan jota sitten paikkaillaan jonka jälkeen voidaan todeta että ei sen niin väliä ole !
EU aikana vielä tuplabyrokratia jossa aika kuluu paperisodassa.
Ilmoita asiaton viesti