Suomea suuremmat kansat, joilla ei ole itsenäisyyttä
Kun olin lapsi, äiti sanoi että on kuin lottovoitto syntyä Suomeen. Tuolle lentävälle lauseelle jopa naureskellaan nykyään, kun kuuluisasta hyvinvointivaltiosta on enää rippeet jäljellä.
Mutta on suomalaisilla tuuriakin mukana, ainakin siinä että meillä on itsenäisyys. Maailmassa on noin 70 Suomen kokoista tai suurempaa kansaa, joilla ei ole itsenäistä valtiota jossa he olisivat enemmistö väestöstä.
Eikö muilla kansoilla ole sisua? Eikö heillä ole tahdonvoimaa? Kyllä sisua löytyy moneltakin kansalta. Mutta kaikilta ei löydy tuuria yhtä paljon kuin suomalaisilta. Ja myönnetään: kylmällä ilmastolla ja näennäisesti köyhillä luonnonvaroillakin on osuutta asiaan. Saimaan tarunhohtoinen järvimaisema on niin huono paikka asua, että väestöennusteen mukaan 20% koko Itä-Suomen väestöstä pakkaa kamansa seuraavien 20 vuoden aikana, ja muuttaa Helsingin seudulle.
Ei ihme että saamme asua itsenäisenä valtiona tässä maassa, kun tämä maa ei kelpaa edes meille itsellemme. Meillä on siis muutakin kuin tuuria ja sisua ja Simo Häyhä. Meillä on myös satumaisen kaunista järvimaisemaa, jossa emme halua asua.
Saadaksemme hieman perspektiiviä suomalaisen olemisen sietämättömään onnekkuuteen, ohessa alla on suurpiirteinen lista kansoista, jotka ovat suomalaisen kansan kokoisia tai suurempia, mutta joilla ei ole omaa itsenäistä valtiota.
Kansojen tahto omaan itsenäiseen valtioon vaihtelee. Isäntänä toimivan suuremman kansan kovaotteisuus vaikuttaa myös motivaatioon kannustavasti tai torjuvasti. Suuri osa tässä mainituista kansoista nauttii itsehallintoa, ja on tyytyväinen oloihinsa. Listalta löytyy myös monia uutisista tuttuja nimiä, kuten tamilit tai kurdit, joista muistuu mieleen terrorismi josta uutiset ovat kertoneet vuosien varrella. Yhden ihmisen terrorismi on toisen ihmisen vapaustaistelua. Turkki pommittaa parhaillaan Syyrian kurdeja, koska Turkin hallituksen tarinan mukaan Syyrian(kin) kurdit ovat terroristeja. Tällaisissa miehittävien kansojen kertomissa tarinoissa on aina iso lusikallinen oman edun tavoittelua mukana. Miehittävän armeijan suorittamat verilöylyt kansalaisiaan kohtaan eivät ole koskaan terrorismia, mutta sorron kohteen harjoittama aseellinen vastarinta on aina terrorismia.
Nostan listalta esiin erityisinä mainintoina kurdien (sija 13) lisäksi uiguurit (sija 33), joita Kiina kiinalaistaa parhaillaan erityisellä innolla, sekä uutisista tutut itsenäisen valtion tavoittelijat katalaanit (sija 44), Etelä-Amerikan kolme alkuperäiskansaa quechua (sija 46), maya (sija 58) ja guarani (sija 66), sekä suurinpiirtein Suomen kansan kokoiset tiibetiläiset (sija 63), jotka ovat jo hyvää vauhtia painumassa historian lehdille ja unohduksiin. Siinä juoksukilpailussa on toki suomensukuisiakin kansoja paljon edellä tiibetiläisiä: Venäjän karjalaiset ja inkeriläiset ovat jo laakia vaille kadonneita kansakuntia.
Suurin osa listalla olevista kansoista on suomalaisille täysin tuntemattomia. Never heard. Mutta kansan asuttama valtio on kyllä tuttu. Tässäkin on selkeä ero Euroopan ja muiden maanosien välillä. Melkeinpä tekee mieli muotoilla legendaarinen sanonta uuteen uskoon: On kuin lottovoitto syntyä Eurooppaan. Nimittäin Euroopassa suurehkoilla kansoilla on pääsääntöisesti kaikilla oma itsenäinen valtio. (Katalaanit ovat merkittävä poikkeus tähän sääntöön.) Siksi Euroopan kartta muistuttaa tilkkutäkkiä, koska kansoja on paljon, ja jokaisella on oma valtio.
Euroopan ulkopuolella maailmankartta on kolonialismin jäljiltä monin tavoin tuhottu ja uusiksi piirretty, viivoittimella jakaen öljylähteitä sulle ja mulle kolonialististen valtioiden kesken. Muiden maanosien kartat eivät perustu kansojen asuinalueiden rajoihin lainkaan samalla uskollisuudella kuin Euroopassa. Tämä epäkohta purkautuu ajoittain uutisten otsikoihin ”terrorismina” tai muunlaisena yhteiskunnan pahoinvointina keinotekoisen suuriksi kartalle piirretyissä valtioissa, joissa suurimmalle kansalle on annettu avaimet käteen hallita (tai jopa avoimesti sortaa ja kulttuurisesti häivyttää) pienempiä kansoja omalta alueeltaan.
| sija | väestö | kansa | valtiot joissa asuu |
| 1 | 100 M | Fula | Nigeria 65 M, Guinea 5 M, Senegal 3 M, Mali 3 M, Cameroon 2.3 M, Niger 2 M, Burkina Faso 1.9 M … |
| 2 | 83 M | Marathi | India 83 M |
| 3 | 81 M | Telugu | India 81 M |
| 4 | 74 M | Tamils | India 69 M, Sri Lanka 3 M, Malaysia 1.8 M |
| 5 | 60 M | Gujarati | India 55 M, Pakistan 2 M, USA 1 M |
| 6 | 55 M | Bhojpuris | India 53 M, Nepal 2 M |
| 7 | 49 M | Igbo | Nigeria 38 M |
| 8 | 45 M | Yoruba | Nigeria 42 M, Benin 1.7 M, Ghana 0.5 M |
| 9 | 44 M | Kannadigas | India 44 M |
| 10 | 43 M | Maithils | India 40 M, Nepal 3 M |
| 11 | 38 M | Oromo | Ethiopia 37 M, Kenya 0.5 M |
| 12 | 37 M | Sundanese | Indonesia 36 M |
| 13 | 36 M | Kurds | Turkey 17 M, Iran 10 M, Iraq 7 M, Syria 2.5 M, Germany 1.3 M |
| 14 | 36 M | Malayali | India 35 M, UAE 1 M |
| 15 | 34 M | Odia | India 33 M |
| 16 | 33 M | Visayans | Philippines 33 M |
| 17 | 33 M | Sindhis | Pakistan 30 M, India 2.8 M |
| 18 | 30 M | Mandinka | Ivory Coast 6.8 M, Mali 7.6 M, Guinea 4 M, Burkina Faso 2 M, Gambia 0.9 M, Senegal 2.4 M … |
| 19 | 30 M | Tagalogs | Philippines 30 M |
| 20 | 26 M | Berbers | Morocco 11 M, Algeria 11 M, Libya 4 M |
| 21 | 26 M | Rajasthanis | 26 M |
| 22 | 22 M | Isan | Thailand 22 M |
| 23 | 20 M | Amhara | Ethiopia 20 M |
| 24 | 18 M | Bhils | India 17 M, Pakistan 0.5 M |
| 25 | 18 M | Zhuang | China 18 M |
| 26 | 17 M | Rajbongshi | India 17 M |
| 27 | 14 M | Ijaw | Nigeria 14 M |
| 28 | 13 M | Gonds | India 13 M |
| 29 | 13 M | Magahi | India 13 M |
| 30 | 12 M | Hmong | China 9 M, Vietnam 1 M, Laos 0.6 M |
| 31 | 12 M | Roma | USA 1 M, Brazil 0.8 M, Spain 0.8 M, Romania 0.6 M, Turkey 0.5 M … |
| 32 | 11 M | Cornish | USA 2 M, UK 0.5 M, Australia 1 M |
| 33 | 11 M | Uyghurs | China 11 M |
| 34 | 10 M | Manchu | China 10 M |
| 35 | 10 M | Sylhetis | Bangladesh, India |
| 36 | 10 M | Balochs | Pakistan 6.8 M, Iran 2 M |
| 37 | 10 M | Chin | Myanmar 3 M, India 3 M, Bangladesh 3 M |
| 38 | 10 M | Ilocano | Philippines 10 M |
| 39 | 10 M | Hutu | Rwanda, Burundi, DR Congo |
| 40 | 9 M | Kanuri | Nigeria, Niger, Chad, Cameroon |
| 41 | 9 M | Batak | Indonesia |
| 42 | 9 M | Yi | China 9 M |
| 43 | 8 M | Karen | Myanmar 6 M, Thailand 1 M |
| 44 | 8 M | Catalans | Spain 7.5 M, France 0.4 M |
| 45 | 8 M | Sidama | Ethiopia |
| 46 | 8 M | Quechua | Peru 3.8 M, Bolivia 2.9 M, Ecuador 2.6 M |
| 47 | 8 M | Tigrayans | Ethiopia 4.5 M, Eritrea 3.3 M |
| 48 | 7 M | Xhosa | South Africa |
| 49 | 7 M | Madurese | Indonesia |
| 50 | 7 M | Luba | DR Congo |
| 51 | 7 M | Betawis | Indonesia |
| 52 | 7 M | Kashmiris | India |
| 53 | 7 M | Ewe | Ghana 3.7 M, Togo 3 M, Benin 0.4 M |
| 54 | 7 M | Ganda | Uganda |
| 55 | 7 M | Santal | India, Bangladesh |
| 56 | 7 M | Minangkabau | Indonesia 6.5 M, Malaysia 0.9 M |
| 57 | 6 M | Buginese | Indonesia |
| 58 | 6 M | Maya | Guatemala, Belize, Mexico |
| 59 | 6 M | Occitans | France, Italy, Spain |
| 60 | 6 M | Tujia | China |
| 61 | 6 M | Tatars | Russia 5.3 M, Uzbekistan 0.5 M |
| 62 | 5 M | Sara | Chad, Central African Republic |
| 63 | 5 M | Tibetans | China |
| 64 | 5 M | Bemba | Zambia |
| 65 | 5 M | Luhya | Kenya |
| 66 | 5 M | Guaraní | Paraguay, Argentina, Bolivia |
| 67 | 5 M | Hazaras | Afghanistan |
| 68 | 5 M | Kalenjin | Kenya |
| 69 | 5 M | Lurs | Iran 4.5 M, Iraq 0.5 M |
| 70 | 5 M | Shan | Myanmar |
| 71 | 5 M | Walloons | Belgium |
| 72 | 5 M | Bretons | France |
| 73 | 5 M | Tsonga | Mozambique, South Africa |
Tietolähde, monen tiedon osalta oikaistuna kyseisen kansan erillisen wiki-sivun perusteella:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_contemporary_ethnic_groups
Hyvä aihe kirjoitukselle.
Ajatella, että Norjakin on ollut itsenäinen vasta noin 100 vuotta, kuten Suomikin.
Kurdit ansaitsivat itsenäisen valtion (tai vahvan autonomian ja oma armeija; riittääkö, ei taida?).
Autonomia voisi toimia, jos emämaa on demokratiaa kunnioittava.
Rukoillen.
Ilmoita asiaton viesti
Demokratiaa kunnioittavan emämaan löytäminen on ollut kurdien alueiden suunnalla Lähi-Idässä erittäin vaikeaa viimeiset 100 vuottta.
Ilmoita asiaton viesti
Hieman kaukaa haettua, että jokaisella poppoolla pitäisi olla oma valtio. Eihän savolaisilla, hämäläisillä, karjalaisilla, lappalaisilla, satakuntalaisilla jne. -kaan ole. Tosin erona on, kuten mainitsit se, että he kaikki haluavat tulla helsinkiläisiksi.
Mennään sata vuotta eteenpäin niin Suomen ja Ruotsin rajoilla ryskyy, kun joudumme pitämään makeasta vedestämme kiinni kynsin hampain. Ruotsissa tosin ryskyy pahemmin, koska pelkästään sen neljässä suurimmassa järvessä on enemmän vetta kuin Suomen järvissä yhteensä. Niitä kun on siunattu syvyydellä, jollaisiin Suomessa ei ole totuttu.
Wallonit ja bretonit ovat tuttuja lähinnä Asterixista. Katalaanienkin olisi kannattanut erota Espanjasta vuonna 1936, jolloin siellä oli muutoinkin kaaos ja sekasorto. Hmongit teki suurelle yleisölle tutuksi Clint Eastwood elokuvassaan Gran Turismo.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa ei olekaan mainittu kaikkia ”poppoita”, koska niitä olisi linkatulla wikipedian sivullakin 300 kpl (joista pienimmät noin 100,000 asukasta).
Miksi kenelläkään pitäisi olla oma valtio? Ja kun tähän kysymykseen on vastattu, miltä maailman kartta sitten näyttäisi, jos valtioita jaettaisiin vain kyseisen kriteerin perusteella? Oikeastaan ajattelin ensin tehdä blogin tästä näkökulmasta, mutta uuden maailmankartan piirtäminen olisi ollut työlästä, joten luovuin ajatuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset toisenlaisen näkökulman esittämiseen.
Vastaus kysymykseen kansallisvaltion tarpeellisuudesta /oikeutuksesta voi olla myös ei.
Milloin tai yleensä onko milloinkaan ihmiskunta valmis siihen, että maata ajateltaisiin, hallittaisiin ja kehitettäisiin globaalina kokonaisuutena. Erilaisilla ryhmillä olisi (monimuotoisuuden ja häiriösietoisuuden takia) oikeus omaan olemassaolonsa mutta samalla myös ymmärrettäisiin, että on vain yksi maapallo ja se on kokonainen.
Ajattele globaalisti, toimi lokaalisti.
Ilmoita asiaton viesti
Jos perussuomalaisilta tai Donald Trumpilta kysytään, kansallisvaltiota tarvitaan siihen että mamut ja pakolaiset saadaan pysymään poissa. Toisin sanoen, kansallisvaltiot muodostavat globaalin kastijärjestelmän, syntyperäisen eriarvoisuuden, jota korkeampiin kasteihin eli varakkaampiin valtioihin syntyneet puolustavat kynsin hampain, ja alempiin kasteihin syntyneet yrittävät lakeja rikkoenkin ja salakuljettajien kyydissä kiivetä ylemmille kasteille.
Ihan helposti ihmisten ajattelutapa ei muutu siihen suuntaan, että kansallisvaltiot nähtäisiin tarpeettomana, ensinnäkin tämän taloudellisen eriarvoisuuden ylläpitämisen takia, puhumattakaan sitten kulttuurisen tai kielellisen tai uskonnollisen tai rotuopillisen yhtenäisyyden ylläpitämisestä, jotka ovat myös merkittäviä aiheita maailman ja kansojen politiikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyisessä maailmantilassa voisi ajatella, että maapallon jokaisella selvällä ”poppoolla” on oikeus olla tulematta hävitetyksi. Monissa tilanteissa voisi suositella myös sopivan tasoisen itsehallinnon myöntämistä. Valtioiden rajoja toivottavasti muutellaan vain yhteisymmärryksessä kaikkien osallisten kesken. Joskus väkisinkin yrittäminen voi olla ok.
Valtioiden suurin hyöty tulee kai siitä, että näin tietyt ihmisjoukot voivat päättää itse omista asioistaan. Kansallisvaltiot ovat usein luontevin tapa rakentaa valtio tietyn yhteensopivan poppoon ympärille. Joskus kansallisvaltio (muten moni muukin valtio) voi myös lyödä yli, ja sortaa oikeaan mielikuvaan kuulumattomia.
Maailmanvaltio olisi kauhistus siksi, että ihminen ei ole niin viisas, että tietäisi parhaan hallintotavan, parhaan ideologian, ja voisi näin antautua yhden oikean ideologian ja johtajan vietäväksi. Valtiot ovat siis hyödyllisiä myös siksi, että näin vältymme yhden aatteen ja yhden johtajan ikeeltä, ja sitä helposti seuraavalta väärien mielipiteden hävittämiseltä ja totalitarismilta.
Mainitset itsekin monimuotoisuuden ja häiriösetoisuuden edut. Valtiokeskeinen näkökulma lähtee siitä, että näin nuo edut taataan. Yhden globaalin hallinnon näkökulma kuulostaa siinä mielessä oleellisesti vaarallisemmalta, että siinä monimuotoisuutta ja häiriösietoisuutta harrastettaisiin vain johdon sallimissa puitteissa. Kaikille organisaatioille vallan keskittäminen on toinen luonto, joten voi olettaa, että globaalissakin hallinnossa pääsääntö olisi se, että keskusjohto yrittää kammeta valtaa pienemmiltä yksilöiltä itselleen.
Jos oletamme sen olevan hyvä asia, että yksilöt saavat päättää mahdollisimman paljon itse omista asioistaan, voimme kai sallia tämän myös ”poppoille”, paljolti samista syistä. Perheen sisällä asioihin voi vielä vaikuttaa, ja luottamusta toisiin on. Kylissä, pitäjissä, maakunnissa ja valtioissakin paikallisen omista asioista päättämisen edut ovat vahvoja, ja luottamustakin voi vielä olla huomattavan paljon.
Periaate voisi hyvin olla se, että ylätasoille siirretään vain sellaisia asioita, jotka alemmattasot haluavat sinne siirtää. YK on yksi tapa hahmottaa sitä, mitä ehkä kannattaa kaikkien mielestä päättää globaalisti (jäsenten kesken, ei siis tässäkään tapauksessa välttämättä globaalin hallituksen toimesta).
Ilmoita asiaton viesti
Totta, kyllä listasta varmaan voi sivuuttaa Intian kansoja, tamilit (mutta eri tilanne Sri Lankassa), marathi, telugu, gujarati.
Näin olettaisin, mutta en tiedä, onko kahnauksia. Sortaako Intiassa joku, jos niin kuka, ja ketä.
Ilmoita asiaton viesti
Intia on liittovaltio. Sortajaa voi etsiä monella tavalla, toisille se on hindunationalismi, toiset näkevät sadat miljoonat köyhät jamaan vayrastumisesta syrjään jätetyt.
Liittovaltioissa on eritasoisesti huomioitu kansalliset vähemmistöt ja kieliryhmät sekä uskonnot. Joskus paremmin, joskus huonommin.
Kaikki kansat eivät pidä omaa valtiota realistisena tai muuten tavoittelemisen arvoisena hankkeena. Eli ei se oman valtion puuttuminen ole kaikkialla mikään ongelma tai johdu vain sorrosta ja alistumisesta. Maissa, joissa on kokemusta sisällissodasta tai separatistisesta terrorismista ajatellaan usein, että ponnistelut kannattaa suunnata kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaamiseen ja yhteistyöhön vastakkainasettelun lietsomisen sijasta.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan ansiokas kirjoitus ja mielenkiintoinen. Sen nyt korjaan heti, että yhteinen kieli ei vielä tee kansakuntaa. Listalla oli runsaasti eri kieliryhmiä, jotka kuuluvat eri kansoihin ja asuvat jopa erillään toisistaan.
Otan karkean esimerkin. Tanskaa puhuva inuiitti Grönlannissa ei nyt ole yksiselitteisesti Tanskan kansaan kuuluva vaan Tanskan alueella asuva.
Ilmoita asiaton viesti
Tuollaiseen listaan etnisistä ryhmistä on Wikipedian joukkoistama globaali tiedon tuotanto päätynyt. Jokaisella etnisellä ryhmällä on oma wiki-sivunsa, ja olen selannut ne kaikki läpi. Yleisvaikutelma on, että lista on varsin asiallinen. Inuiiteilla on oma rivinsä, heitä on 200,000 henkeä. He eivät sisälly tanskalaisten lukuun. Lista ei luettele valtioiden väestön määriä, eikä tiettyä kieltä puhuvien määriä (monille kansoille luetellaan suuri joukko kieliä joita he puhuvat), vaan etnisen ryhmän käsite elää varsin luotettavan näköisesti täysin valtioiden rajoista ja jopa puhutusta kielestäkin riippumatonta elämää.
Toisaalta etnisen ryhmän määritelmä on tulkinnanvarainen jo lähtökohtaisesti. Yksi merkittävimpiä esimerkkejä on palestiinalaiset, joista on kädenvääntöä, ovatko he erillinen kansa vai samaa kansaa jordanialaisten kanssa. Historiallinen ja yleispätevä totuus lienee, että kansa on erillinen kansa silloin kun he itse ovat sitä mieltä. Ja nyt palestiinalaiset ovat sitä mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
En epäile taustatyötä wikissä. Kansan määritelmä on todellakin mitä milloinkin.
Kurdit ovat juuri ryhmä, joka katsoo olevansa yksi kansa. Siksi heille pitäisi kuulemma saada oma maa irrotettua jopa neljästä olemassaolevasta maasta.
Jos Kurdistan saadaan luotua niin voin jo etukäteen kertoa mitä siinä kansankodissa tulee tapahtumaan. Siellä eri kurdiklaanit, heimot ja uskonnolliset ryhmät jatkavat taistelua keskenään. Verikosto on vanha perinne ja kunniamurhat. Lisäksi jääräpäisyys. Nämä yhdistettyinä uskonnollisiin lahkoihin saadaan ihan samanlainen bordelli pystyyn kuin nytkin on meneillään
Itsenäinen Kurdistan ei muuta mitään.
Olen juuri menossa kahvilaan, jossa usein tapaan kurdeja neljästä eri maasta. Kysynpä heiltä miten elo Kurdistanissa sujuisikaan.
Ilmoita asiaton viesti
En jaa pessimismiäsi täydessä mittakaavassaan. Voi kyllä olla että kurdit jakaisivat itsensä joko muutamaan eriseuraiseen itsehallintoon tai jopa valtioon. Siihen minun ei tarvitse ottaa kantaa, se on heidän oma päätöksensä. Kukaan ei sodi huvikseen keskenään, sotia käydään siksi että poliittista tietä tavoitteisiin ei ole tarjolla. Kurdien itsenäistyminen ja tarvittaessa sitten jakautuminen itsehallintoihin tai eri valtioihin olisi syy olla sotimatta, ei syy sotia.
Ilmoita asiaton viesti
Subsidiariteetti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Subsidiariteettiperiaate) on periaate, jota taannoin mainostettiin EU:ssa – nykyään siitä puhutaan vähemmän.
Kansainvälinen järjestelmä perustuu täysivaltaisiin valtioihin, joilla on oma valtioalue, ja jonka muut itsenäiset valtiot (ainakin enimmäkseen) ovat tunnustaneet.
Onhan siinä mukana monenlaista osatekijää: historiaa, maantietoa, etnisyyttä, kieltä, kulttuuria, omistusoikeutta, muuta oikeuskäytäntöä, kilpailua luonnonvaroista, liikenneyhteyksistä, kokemusta yhteenkuuluvuudesta sekä erillisyydestä.
Valta kasvaa kiväärin piipusta, jos Mao Zedongia on uskominen. Väkivallan monopoli onkin yksi valtion tunnusmerkkejä. Suomen maantieteellisellä paikalla kyky organisoituun väkivaltaan on ollut historiassa keskeinen tekijä vallan pitämisessä ja kansakunnan muodostumisessa ja säilymisessä.
Suomen osalta kristinuskolla on ollut kauaskantoisia vaikutuksia kansan koulutustasoon, vaikka itse uskonto jätettäisiinkin tarkastelun ulkopuolelle. Lukemaan oppiminen koko maassa oli saavutus, johon ei edellenkään ylletä läheskään kaikkialla v:n 2020 maailmassa. Lukukinkerit ja rippikoulut ehtona oikeudelle yhteisössä laillistettuun parisuhteeseen oli aikoinaan kirkon nerokas keksintö luku- ja kirjoitustaitoa edistämään, mihin ei ollut sinänsä varsinaista luontaista kiinnostusta kaikilla Jukolan veljeksillä hengenheimolaisineen.
Työllä saavutettu vauraus kuuluu työn tekijöille – vai kuuluuko? Vähintään kiinnostava keskustelun aihe on, millä perusteilla sen pitäisi kuulua muille, sekä kenelle kaikille. Perintö on ollut tapana jättää edesmenneiden jälkeläisille, mutta jälleen: pitäisikö sen kuulua muillekin, kenelle ja miksi varsinaisesti?
Villi luonto ei tunne ihmisen oikeus- ja moraalikäsityksiä, vaan vahvemman oikeuden. Ihmiskunnan keskinäisissä kisoissakin on etnisiä ryhmiä ja kansoja välillä poistunut joukosta, ja harvapa heitä muistaa kaivata. Milloin viimeksi pohdit korkeakulttuuristen etruskien kohtaloa?
Aika hyviä syitä on pitää edelleenkin kiinni tekijöistä, jotka tukevat kansallisvaltion olemassaoloa. Ei sen tarvitse olla luonteeltaan pois sulkevaa, mutta yhteiskunnan edun mukaista on kyllä osata valita oikein siihen integroitavat. Katettuun pöytään riittää maailmalla tulijoita, eikä halukkuus siihen ole riittävän viisas valintaperuste.
Ilmoita asiaton viesti
> Valta kasvaa kiväärin piipusta, jos Mao Zedongia on uskominen.
Tämä saattoi olla ainoa viisas asia, mitä Mao sanoi elämänsä aikana.
> Aika hyviä syitä on pitää edelleenkin kiinni tekijöistä,
> jotka tukevat kansallisvaltion olemassaoloa.
Euroopassa kansallisvaltio on normi, josta on vain vähän poikkeuksia. Espanja yksi merkittävimpiä niistä, on tarmokkaasti torjunut niin baskien kuin katalaanienkin itsenäistymis-pyrkimykset kolonialistisen valtansa alta .
Ilmoita asiaton viesti