Suomen kansan aluevaltausten historiaa

Keskustelussa blogisti Jori Kajannon kanssa tulin kirjoittaneeksi vähän pidemmän historiallisen katsauksen Suomen kansan aluevaltausten historiasta, joten julkaisen sen myös erillisenä blogina.

Keskustelun lähtökohtana oli ajatus Karjalan vaatimisesta takaisin Venäjältä, eli käytännössä Neuvostoliiton kanssa tehdyn rauhansopimuksen kyseenalaistaminen. Tästä lähtökohdasta kirjoitin tällaisen vastineen:

Tämä on kimurantti aihe, josta kansainvälinen oikeus ja yleinen käytäntö olisi eri mieltä. NL ei pääosin vallannut alueita, vaan ne luovutettiin rauhansopimuksella. Sotien ja tappamisen päättyminen nojaa yleisesti eri puolilla maailmaa rauhansopimukseen, jossa sovitaan miksi molemmat osapuolet suostuvat lopettamaan tappamisen. Rauhansopimuksella on niin tärkeä tehtävä tappamisen lopettamisessa, että rauhansopimusten kyseenalaistaminen jälkikäteen ei ole kovin hyvä idea. Jos niitä aletaan kyseenalaistaa, käykö lopulta niin että niitä ei enää solmita, vaan mieluummin jatketaan tappamista sotilaalliseen voittoon asti?

Suomen aluevaltausten historia pähkinänkuoressa on, että Pähkinäsaaren raja muodosti enklaavin jossa nykyään Suomen kansana tunnettu ihmisten joukko käytännössä muodostui, se joukko sekalaisia heimoja yhtenäistettiin Ruotsin vallan alla yhdeksi tahoksi jolla on yksi hallinnollinen nimi, yksi kirjakieli, yksi uskonto, yksi poliittinen edustus, ja niin edelleen. Enklaavin koillispuolelle jääneet omaksuivat karjalaisen kansan identiteetin, ja enklaavin länsipuolelle jääneet karjalaiset sulautuivat ns. Suomen kansaan.

Tämän jälkeen Ruotsi-Suomi laajensi alueitaan hyökkäyssodilla koilliseen ja pohjoiseen, vallaten maata karjalaisilta, ja heitä hallitsevalta Novgorodin tai myöhemmin Venäjän imperiumilta. Ei hallitsevalta epäsuositulta tyrannilta, jonka alaisuudesta karjalaiset olisivat halunneet vapautua, vaan uskonnollisen eriytymisen seurauksena (ortodoksinen Venäjä ja Karjala vs. katolinen ja myöhemmin luterilainen Ruotsi) karjalaiset omaksuivat parissa sadassa vuodessa niin vahvasti erilaisen identiteetin kuin rajan länsipuolelle jääneet heimot, että Ruotsi-Suomen vallatessa heidän alueitaan he jättivät kotinsa ja omaisuutensa ja pakenivat syvemmälle itään, jotta heitä ei pakotettaisi kääntymään Ruotsin kuninkaan edustamaan luterilaisuuteen.

Käytännössä Suomi on valloittanut idästä paljon suurempia alueita kuin itä on valloittanut Suomelta.

Lopulta valtioksi järjestäytynyttä sivilisaatiota lähdettiin viemään Lappiinkin, joka oli pitkään valtiotonta ei-kenenkään maata, jossa saamelaiset vaelsivat poroineen harvalukuisina laajoilla erämailla. Ruotsin kuningas valtasi Lapin ei-keneltäkään, koska siellä ei ollut minkään maan armeijaa vastassa, ja lähetti sinne suomalaisia uudisasukkaita. Olisiko pohjoinen ilmasto ollut liian kylmä ja karu hienohipiäisille ruotsalaisille. Näin Lappi suomalaistui, Ruotsin kuninkaan päätöksellä, mutta kartoissa se merkittiin Oulun korkeudelta ylöspäin käytännössä osaksi Ruotsia, kun Ruotsi-Suomen kartoissa piirrettiin Suomea ja Ruotsia eri väreillä tai muutoin rajaten eri alueiksi valtakunnan sisällä.

Lopulta se oli Venäjä joka valloitti hyökkäyssodalla Lapin osaksi Suomea.

Näin ollen Venäjä on valloittanut Suomelle noin 25% koko valtiomme pinta-alasta. Ja Suomi on valloittanut karjalaisilta ja heitä hallinneelta Venäjältä ehkä toiset 40%. Vain lonkalta heittäen 35% Suomen pinta-alasta on tuhannen vuoden tarkastelujaksolla suomalaisten heimojen ns. alkuperäistä asuinaluetta, jota ei ole valloitettu sotimalla vaan muuttamalla valtiottomalle alueelle harvalukuisen alkuperäisväestön sekaan.

Ja sitten ne muutamat prosentit, jotka Neuvostoliitto on valloittanut Suomelta rauhansopimuksella.

Onko se kohtalon ivaa, että tämä 35% Suomen alueesta on myös se alue, johon väestö on pakkautunut viimeiset 30 vuotta, ja ennusteiden mukaan trendi jatkuu vielä kiihtyen entisestään. Hyökkäyssodilla vallatut osat Suomesta tyhjenevät väestöstä kiihtyvällä vauhdilla, ja asutus sekä talouselämä keskittyvät Pähkinäsaaren rajan länsipuolelle. Sille alueelle, jota ei ole vallattu hyökkäyssodilla miltään muulta järjestäytyneeltä valtiolta.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu