Suomen pitäisi satsata robotisaatioon, city-vihreän hienostelun sijasta

Korona-kriisi kurittaa Suomea, ja koko Eurooppaa. Laman uhka hengittää niskaan. Ongelman korjaamiseksi Suomi ja EU ”elvyttävät” taloutta, kaatamalla rahaa miljoonittain uusiin ilmastolle ystävällisiin teknologioihin.

Tyhmempi ei tästä kyllä tajua, että elpyykö talous sillä keinolla, että tuetaan jotain uutta (ja entistä kalliimpaa) teknologiaa, sen sijaan että tuettaisiin sitä liiketoimintaa, joka on nyt menossa nurin. Eikö nurin menevä liiketoiminta silloin mene nurin, jos tuki ei kohdistu siihen, vaan muualle? Terveisin, nimimerkki ”epätietoinen”.

Davosin salamyhkäisistä vuosittaisista globaalin taloudellisen eliitin kokouksista tunnettu Maailman Talousfoorumi on juuri julkaissut vuosittaisen ”työpaikkojen tulevaisuus”-katsauksensa. En ole lukenut tuota 163-sivuista PDF-tiedostoa, mutta eräs yksityiskohta siitä on päätynyt uutisiin asti monessa maassa, ja on herättänyt siksi myös minun huomioni.

http://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2020.pdf

Raportin sivulla 5 arvioidaan, että vuonna 2025 (siis viiden vuoden kuluttua) robottien tekemän työn määrä maailmassa ohittaa ihmisten tekemän työn määrän. (Kun lasketaan tehtyjä työtunteja, ei työn saavutuksia. Työn saavutusten osalta ihmiset ovat jo kauan sitten jääneet jälkeen koneiden työtehosta yhteensä, jos meidän pitäisi kyntää peltoa itse ilman hevosta, ja laskea valtion verotilastoja ilman tietokonetta.)

Suora lainaus:

”Automation, in tandem with the COVID-19 recession, is creating a ‘double-disruption’ scenario for workers. (…) By 2025, the time spent on current tasks at work by humans and machines will be equal.”

Sama toisella kotimaisella: ”Automaatio, yhdessä korona-viruksen aiheuttaman taantuman kanssa, on luomassa ‘kaksinkertaisen häiriön’ skenaariota työntekijöille. (…) Vuoteen 2025 mennessä, käsillä oleviin työtehtäviin käytetty aika tulee olemaan yhtä suuri ihmisillä ja koneilla.”

Kun työ siirtyy roboteille, se voi siirtyä Kiinasta takaisin Eurooppaan. Kun automaation aste kasvaa työnteossa, hyvin palkattu eurooppalainen työntekijä voi olla halvempi kuin aasialainen riistotyövoima. Toisaalta, väheneekö työvoiman tarve kokonaisuutena? Ja missä valtioissa se vähenee? Kiinassa? Suomessa? Syntyykö uutta työtä poistuvan työn tilalle? Vai siirrytäänkö Sanna Marinin lanseeraamaan kuuden tunnin työpäivään?

Ei taatusti siirrytä, ainakaan Suomessa, jos miljardien investoinnit kohdistuvat city-vihreään hienosteluun, sillä välin kun herrat isot herrat maailmalla ymmärtävät, että robotisaation lisääminen tuotannossa on se mihin pitää satsata nyt ja isosti, jos haluaa pysyä vauhdissa mukana tulevaisuuden globaalissa taloudessa.