Suomesta parasiitti-valtio: ei tehdä lapsia, vaan tuodaan työvoima ulkomailta?
Suomesta voi kehittyä parasiitti-valtio seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Syöpäläinen, joka elää muilta imetystä elinvoimasta. Ei tehdä lapsia itse, vaan otetaan aikuisia työperäisiä maahanmuuttajia.
Tämä konsepti näyttää todella hyvältä, jos lasketaan vain rahoja valtion budjetissa, eikä arvoteta mitenkään kansakunnan olemuksen sulamista tunnistamattomaksi, tai menettelyn moraalista selkärankaa (sitä tosiasiaa, että imetään elinvoimaa muilta valtioilta).
Lapsen kasvattaminen 0-vuotiaasta 23-vuotiaaksi asti maksaa Suomen valtiolle keskimäärin noin 325,000 EUR (sen lisäksi, että se maksaa paljon myös lapsen vanhemmille). Peruskoulun penkillä istuminen kuluttaa suuren osan tästä summasta.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/18/katso-mita-maksat-yhteiskunnalle
24-vuotiaana Suomen kansalaiset alkavat keskimäärin maksaa enemmän veroja kuin he saavat sosiaaliturvaa ja muita palveluita yhteiskunnalta. Tätä valtiovarain ministeriön autuutta jatkuu 66-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen suomalaiset alkavat taas saada keskimäärin enemmän sosiaaliturvaa ja palveluita valtiolta kuin he maksavat veroja.
Parasiitti-valtion unelma on houkutella maahan yli 24-vuotiaita, parhaassa tapauksessa korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia, joiden lapsuuden ja nuoruuden kustannukset on maksanut joku toinen valtio. Tällainen lisäys suomalaisille työmarkkinoille käy valtiolle 325,000 EUR halvemmaksi per työntekijä kuin työvoiman kasvattaminen ja peruskouluttaminen 0-vuotiaasta lapsesta asti.
Tässä on ihan selkeä bisnes-logiikka, jossa viivan alle jää mukavasti katetta. Ei ole ihme, että tällaiselle konseptille löytyy tukea monessa puolueessa nykyään. 1970-luvulla sanottiin, että on kuin lottovoitto syntyä Suomeen. Nykyään ajattelutapa menee niin, että on kuin lottovoitto saada aikuisia maahanmuuttajia, jotka eivät ole syntyneet Suomessa.
Ainoa järkevä syy, miksi emme ottaisi tästä Suomen valtiolle konseptia, jonka varaan rakennamme tulevaisuutemme ja toivomme, voisi olla se jos arvostamme elämässä jotain muutakin kuin vain rahaa valtion budjetissa. Kuten vaikka niitä lapsia. Tai suomalaisuutta. Tai moraalista itsekunnioitusta. Katoavaa kansanperinnettä nämä kaikki.
Siinä on sellainenkin ongelma, että ikääntyviä vauraita kansoja 10- tai 50-kertaisesti Suomea suuremmalla asukasluvulla löytyy maailmasta monia. Kun niille kaikille tulee sama ongelma, että väestö ei halua tehdä lapsia ja työvoimapula iskee, maahanmuuttajia ei ehkä löydy ihan jokaiselle ottajalle. Ja jos maahanmuuttajia aletaan repiä köyhistä maista oikein massoittain, siinähän romahtaa lähtömaan talouselämä kun työvoima loppuu sielläkin kesken. Aikuisen työvoiman maahantuonti ei ole ratkaisu maailman ongelmiin, vaan tuolileikki jossa joku häviää varmasti.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka hoitaa näiden työväestön lähtömaiden ikääntyvät kansalaiset, vai annetaanko luonnon hoitaa siellä asia pois päiväjärjestyksestä? Tyhjennämme Filippiinit sairaanhoitajista ja lääkäreistä omiin tarpeisiimme ja sikäläinen väestö kuolee, kun lääkäreitä ja sairaanhoitajia ei ole?
Ilmoita asiaton viesti
Toistaiseksi lähtömaat suhtautuvat positiivisesti siihen että sieltä lähtee työikäistä porukkaa tekemään rahaa niihin valtioihin, joissa talous ei ole yhtä pahasti kuralla. Mutta jossain kohtaa tulee vielä joskus vastaan raja, että lähtömaassa haitat omalle yhteiskunnalle (työvoimapula, kestämätön huoltosuhde) huomataan suuremmiksi kuin hyödyt (se raha jonka expatriaatit lähettävät sukulaisilleen kotimaahan), ja sitten poliittinen suhtautuminen saattaa muuttua.
Ilmoita asiaton viesti
Se ”vanha” siirtomaasysteemi onkin parempi. Vain tuotto ja hyödykkeet liikkuvat emämaahan. Mistä Suomelle alusmaa. Itse ehdottaisin lähellä olevaa Venäjää luonnon resurssien puolesta, venäläiset ovat tottuneet tekemään pakkotyötä lämpöä ja ruokaa vastaan ja heille alempi päällyshenkilöstö ahkerasta Saksasta. Ei ehkä kovin helposti hallittava kompo.
Ilmoita asiaton viesti
”Lapsen kasvattaminen 0-vuotiaasta 23-vuotiaaksi asti maksaa Suomen valtiolle keskimäärin noin 325,000 EUR (sen lisäksi, että se maksaa paljon myös lapsen vanhemmille).
Vanhemmille se maksaa keskimäärin noin 100 000 euroa. Narsismiin taipuva nykynuorisomme kuluttaa saman summan mieluummin matkailuun, päihteisiin, autoihin tai muuhun yhteiskunnan kannalta merkityksettömiin kulueriin, kuten esim. kauneusleikkauksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Paratiisiksi sanotusta Pohjois-Savon kunnastamme lähti muutamia tuhansia nuoria vanhempien perässä kituuttavaa Ruotsia nostamaan jaloilleen -60-70 luvuilla. Juurikaan kukaan ei ole palannut nauttimaan eläkekruunuista synnyinseuduilleen. Valtakunnan korkein johto kiitteli valtioiden välistä yhteistyötä otettuaan liikaväestön huomiinsa. Perheissä saattoi hyvinkin olla toistakymmentä lasta tarkoituksena taata vanhempien toimeentulo ikäihmisinä. Maalaisia sanottiin kohdeltavan kuin mustia poikia Afrikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, etteivät ole palanneet kuormittamaan SOTEamme ja vinouttamaan huoltosuhdettamme, mutta toisaalta Suomen yhteiskunnalta jää eläkkeistä perittävät verokruunut saamatta. Taitaa jäädä plussan puolelle Suomen kannalta. Onhan Ruotsi vielä kuitenkin se suomalaisen onnela.
Ilmoita asiaton viesti
Olen blogistin kanssa samaa mieltä toiminnan lyhytnäköisyydestä, joka on tänä päivänä valitettavan yleistä muidenkin asioiden osalta.
Sen sijaan haluaisin nostaa esille tuon kohdan maksaa keskimäärin 325 000€.
Edelleen hämmästyn miten usein kirjoitetaan ja ajatellaan talouden olevan nollasummapeliä, ja jos joku saa jotain se olisi toiselta pois, tai jos joku maksaa jotain se summa katoaisi johonkin ”mustaan aukkoon”.
Jos lasten vuoksi meillä on kouluja, päiväkoteja, neuvola- ja terveyspalveluja, maksamme lapsilisää ym. niin toki uhraamme niihin resursseja ja rahaa. Samalla kuitenkin pitää muistuttaa, että noiden rakentaminen ja ylläpitäminen luo töitä ihmisille ja yrityksille, eli se on myös joidenkin tahojen tuloa, josta he maksavat veroa ja muuten käyttämällä sitä luovat edelleen muille tuloja ja työpaikkoja. Tämän lisäksi voitaisiin toki mennä luonnolliseen kysymykseen elämän jatkumisesta, ja miten siihen kuuluu niin nuorista kuin vanhuksista huolehtiminen, joskin taloudellisessa mielessä näitä voidaan vääntään halutessaan niin moneen arvoon, että saattaa olla parempi pitää ne yleisempinä arvokysymyksinä.
Jos noin ei toimittaisi olisiko kaikki mukana olleet tahot täysipäiväisesti yksityisellä sektorilla töissä koko ajan? Tai vastaavasti miten aikaisemmin, kun sotien jälkeen oli paljon lapsia, yhteiskunnat pysyivät pystyssä? Miten silloin oli varaa jälleenrakennukseen ym.?
Tämän kaltaisissa asioissa kannattaisi aina pitää mielessä mitä ”raha” on tänä päivänä, ja miten talousjärjestelmä oikeasti toimii. Vastaavan kaltainen tilanne on usein keväisin, kun puhutaan miten yritykset maksavat osinkoja, eli ihan kuin nekin katoaisivat ”mustaan aukkoon” eikä niiden saajat käyttäisi niitä mihinkään, tai ostaisi niillä mitään.
Siihen onko tämän kaltaisten ulostulojen motiivi väestön vähentäminen, tiettyjen tahojen ahneus muiden tai tulevaisuuden kustannuksella, vai joku muu syy en osaa ottaa kantaa.
Edit. Lisätään vielä tuo 325 000 23v aikana tekee n. 14 130€ vuodessa, ja mitä tämä maksaa vanhemmile vielä päälle. Tämän olettaisi helpottavan tuota ajattelua onko se ihan näin ”yksiselitteistä”.
Ilmoita asiaton viesti
Lapsia syntyy joka tapauksessa, mutta vähenemään päin. Siinä mielessä spekulaatio on aiheellista vain hitaasti ja todella pitkällä aikavälillä, miten se vaikuttaa yhteiskuntaan jos lapsia syntyy aina vain vähemmän ja vähemmän.
Lyhyellä aikavälillä relevantti kysymys olisi vähän erilainen, josta aionkin kirjoittaa blogin lähiaikoina: Mitä jos valtio keventää byrokratiaansa merkittävästi, säästöjen saamiseksi, esim. Kelan virkailijoiden armeija korvataan perustulolla tai muulla suoraviivaisemmalla ja enemmän tekoälyä hyödyntävällä ratkaisulla, mihin ne työnsä menettävät virkailijat laitetaan? Vastaus voisi olla: kohti niitä aloja, joissa väitetään muodostuvan lähiaikoina työvoimapulaa, jota paikkaamaan Kokoomus ja kumppanit vaativat avaamaan rajoja työperäiselle maahanmuutolle.
Työvoimaa olisi löydettävissä kotimaastakin, jos valtion raskaita rakenteita lähdetään purkamaan jonkun verran. Sekin voisi kiinnostaa Kokoomusta.
Ilmoita asiaton viesti
Pääsit jäljille, eli ”maksaako lapsi” 14 130€ vuodessa, vai ”laitammeko” sen maksamaan tuon? Miten ennen on voinut lapsia syntyä enemmän, jos on ”noin kallista”? Ja vielä kun aina meille kerrotaan miten olimme silloin niin ”köyhiä”, ja nyt niin ”rikkaita”, siis isosti yleistäen.
Tuohon työvoimapulaan täytyy heittää vastakysymys, mistä ja miten se tulee? Siis kun tuottavuus on kasvanut huimasti viimeisen 100v aikana ja automaatio, tekoäly ym. tekee koko ajan enemmän ja enemmän, sekä kaupankäynti on siirtymässä enemmän verkkokaupan suuntaan, kaupat kohti itsepalvelua ym.
Vai olisiko kuitenkin kyse vain ”sopivan hintaisesta” työvoimasta, tai sen puutteesta? Tähän vastakysymys, että kenelle tästä hyötyvät ajattelivat pidemmän päälle myyvän tuotteita tai palveluja, jos tarpeeksi iso osa on ”sopivan hintaista työvoimaa” = ei ole ostovoimaa. Tämä siis kun selvästi yritetään nykyistä järjestelmää jatkaa ja pitää pystyssä mitä erikoisimma toimilla 2008 jälkeen(eli miten paljon elvytetty, sekä otettu lisää velkaa, ja miten järjestelmä vaatii kasvavaa velan määrää pysyäkseen pystyssä=kuka sitä ottaa jatkossa, jos isolta osalta viedään edellytykset ottaa sitä?).
Jotta en vaikuttaisi vain negatiiviselta, niin siitä ei ole kyse, en vaan ymmärrä miten järjestelmän rajoituksia ja tilaa, poliittisia tahtotiloja ym. yritetään ajaa johtuvan ”lasten kalleudesta” (tai muista asiaan sekä kyseiseen tilanteeseen sopivista agendoista). Elämä tulee jatkumaan ja ”voittamaan” tuli sitten millainen taloudellinen tai poliittinen kriisitilanne-eli olen pohjimmiltani kuitenkin optimisti.
Ilmoita asiaton viesti
Lopulta sekin on mahdollista, että vauras väestö ei vain halua lapsia samaan tahtiin kuin aiemmin.
> Miten ennen on voinut lapsia syntyä enemmän, jos on ”noin kallista”?
Lapset hoidettiin kotona, äiti kotiäitinä, ei mitään päiväkoteja. Äiti teki sen työn palkatta. Se näkyi sitten perheiden elintasossa, eli siinä mielessä kustannus on laskettavissa, että ilman lapsia perhe pystyy korkeampaan elintasoon, niin nykyään kuin myös 100 tai 200 vuotta sitten. Lapset ovat ennenkin syöneet ruokaa, jolla on joku arvo, ja pukeutuneet vaatteisiin joilla on joku hinta, ja tarvineet lääkäriäkin jossa käynti maksaa jotain.
> Tuohon työvoimapulaan täytyy heittää vastakysymys,
> mistä ja miten se tulee?
Osittain siitä, että sosiaaliturva on niin hyvä, ja joidenkin ammattien (mm. maataloudessa) palkka niin heikko ja työ raskasta, että tarjonta ei kohtaa kysyntää, vaan ihmiset mieluummin dokaavat kotona sohvalla valtion laskuun. 1960- ja 1970-luvulla oli pakko tehdä työllisyys-töitä saadakseen työttömyyskorvausta. Nykyään saa istua kotona sohvalla tekemättä mitään.
Väestön ikääntyessä voi tulla vastaan myös työikäisen väestön lukumäärän pienuutta, verrattuna hoivaa tarvitsevaan suureen iäkkääseen ikäluokkaan, mutta me emme ole siellä vielä. Ja työvoimaa on vapautettavissa tehostamalla valtion byrokratiaa, irtisanomalla virkamiehiä, joita on noin 700,000.
> kenelle tästä hyötyvät ajattelivat pidemmän päälle
> myyvän tuotteita tai palveluja, jos tarpeeksi iso osa
> on ”sopivan hintaista työvoimaa” = ei ole ostovoimaa.
Yksittäisen yrityksen näkökulma on se, että markkina on iso, miljoonia ihmisiä, ja yritys tarvitsee vain muutamia kymmeniä pienipalkkaisia työläisiä, joiden ostovoima ei vaikuta heidän markkinaansa enempää kuin pisara valtameressä. Sitten kun näitä yrityksiä on tarpeeksi monta, se alkaa vaikuttaa kaikkien markkinaan, mutta edelleenkään se ei ole yksittäisen yrityksen tasolla yhtään kannattavampaa kuin ennenkään alkaa maksaa omille työntekijöille korkeampaa palkkaa. Sekin olisi kuin pisara valtameressä kokonaisuuteen ja heidän markkinansa vetovoimaan. Yksittäinen yritys ei voi vaikuttaa kokonaisuuteen, vain poliittinen päätöksenteko voi sen tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Saatoin ymmärtää väärin, mutta oletin, että jos puhutaan miten lapsi maksaa 325 000€+vanhempien maksamiset, niin silloin puhutaan asian taloudellisesta näkökulmasta, ei siitä haluaako vauras väestö lapsia samaan tahtiin kuin ennen, tai ollenkaan.
Jos lasket lapset vain kustannuksiksi, kuten äidin(+muun perheen) ilmaiseksi tekemän työn oletat etteivät lapset (tai heihin käytetty raha) toisi mitään vanhemmille, tai muille. Tai että äideille(tai isille) olisi aina kiinnostava ja hyväpalkkainen työ tarjolla perheen hoitamisen sijaan.
Lisäksi tässä asiassa syyllistyt samaan virheeseen kuin moni ”taloustieteilijä”, eli oletatte ihmisten elävän joko ”päänsisäinen tai ulkoinen taskulaskin” koko ajan käytössä, ja laskien mikä on halvempaa, tai kannattavampaa sentilleen. Näin ei ole, ja yhä useampi ”taloustieteilijäkin” on tämän alkanut ymmärtää.
Toinen virhe on tässä ”ihmiset mielummin dokaavat sohvalla” väitteessäsi. Uskotko oikeasti, että suuri enemmistö tekisi noin, jos olisi mielekäs/vähääkään järkevää palkkaa maksava työ vaihtoehtona? 1960-70 luvulla töitä oli tarjolla hieman eri tavalla kuin tänä päivänä, silloin myös asuntolainat maksettin takaisin huomattavasti nopeammin kuin nykyään, samoin tavalliset työntekijät ja perheet pärjäsivät hieman eri tavalla yhden ihmisen palkalla verrattuna tähän päivään. Mistä tämä johtuu? Olisiko järjestelmällä, tai politiikan tuotoksilla mitään tekemistä näiden asioiden kanssa?
Maataloudessa tuskin kannattaa kysyntää ja tarjontaa ottaa esiin, kun tiedetään miten tuettu ja subventoitu koko ala on(paljon tuottajat saavat tuotteista vs. tukiaisista), ja miten sen tuotteita esim. dumpataan kehitysmaihin niin, ettei siellä tuotanto osittain kannata. Tämä ei ole syytös alaa kohtaan, vaan realistinen toteaminen, ettei ala oikein toimi markkinatalouden ehdoilla. Toki sama asia voitaisiin monessa muussakin tilanteessa ottaa esiin. Toisin sanoen on erikoista miten valikoivasti kysyntä/tarjonta, kapitalismi/markkinatalous otetaan käyttöön tilanteen ja agendan mukaan.
Viimeisessä kappaleessasi katselet asiaa ”alatasolta”, kun itse vastasin enemmän ”ylätason” kuvasta. Isot globaalit yritykset vaikuttavat melkoisesti asioiden kulkuun ja tilaan. Eivätkä ne eri välikäsien kautta ole myöskään mitenkään täysin erillään poliittisesta päätöksenteosta oleva ryhmä.
Eikä ole pakko puhua edes noista ”jättiläisistä”. Suomen kannalta tilanteeseen vaikuttaa jo, että täällä tietoisesti pidetään iso osa työvoiman ulkopuolella ja asumista kalliina, ja miten monet työt tekevät ulkomainen halvempi työvoima, jotka vievät ison osan tulostaan pois tästä maasta. Yksittäiden toimijoiden osalta toiminta on hyvin rationaalisesti perusteltavissa, mutta onko se enää isossa kuvassa? Mistä Suomen kasvu ja tulevaisuuden hyvinvointi nykylinjalla rahoitetaan ja toteutetaan?
Globaalilla tasolla ongelma on myöskin jo pitkään ollut nähtävissä, kun länsimaista on työpaikkoja siirtynyt halvemman tuotannon maihin. Tähän kun yhdistetään vielä suurten yritysten verosuunnittelu, niin kyllä yllättävän pieni joukko yrityksiä ja toimijoita vaikuttaa merkittävästi asioihin. Nyt ongelmallista yhtälöä ei ole oikein edes yritetty ratkaista, vaan ostettu aikaa eri toimilla. Entä jatkossa kun asia alkaa koskemaan enemmän myös koulutetumpaa osaa väestöstä suunnittelun ym. siirtyessä myös enmmän pois täältä ”kalliimmista” maista ja tekoälyn korvatessa esimerkiksi lääkärien tai juristien toimia ym. Kärjistäen voisi kysyä aikooko tulevaisuudessa Suomi lennättää vanhukset tai sairaat hoidettavaksi halvemman kustannustason maihin? Tai siirretäänkö meidän työttömät, tai julkisen puolen koneiston työntekijät myös halvemman kustannustason maihin?
Lisäksi noissa järjestelmään ja 2008 liittyvissä kommenteissa tarkoitin miten tuon jälkeen on ”kapitalismin ja markkinatalouden” maissa luotu meikäläisten biljoonia (eng. kielisten triljoonia) tyhjästä, joita on sitten saatettu rajallisten tahojen käsiin tai käytettäväksi. Kärjistäen ja yleistäen voisi sanoa miten pankkeja ja finanssisektoria, muita suuria yrityksiä ja valtioita on pidetty pystyssä, kun reaalitalous on jätetty kitumaan. Kyllä tässäkin hyvin pieni joukko ihmisiä on vaikuttanut asioihin huomattavasti enemmän kuin miljoonat tai miljardit muut ihmiset, tai lukemattomat pienet tai keskisuuret yritykset. Tämän yhteydessä voisi taas nostaa esiin miten valikoivasti kysyntä/tarjonta, kapitalismi ja markkinatalous otetaan esiin agendan mukaan.
Eli ehkä tästä olisi nostettava esiin kysymys mitä poliittinen päätöksenteko on tehnyt, tai mitä se voisi tehdä tässä tilanteessa? Onko nykyisessä lobbauksen ja ”markkinavoimien” tilanteessa millainen toiminta mahdollista? Onko Tuppuraisen kaltaiset ”oma maa ensin ajattelu on vahingollista” poliitikot tulevaisuutta?
Jotkut ehdottavat tähän ratkaisuksi päätöksen teon keskittämistä ”isommille hartioille” EU:n tai jonkun globaalin hallinnon toimesta. Tähän liittyviä kysymyksiä en nyt ota ensiin. Sen sijaan voin ottaa esiin kysymyksen miten käy Suomen tai minkään valtion (jopa koko nykyisen taloudellisen järjestelmän) jos lapsia ei tehdä meillä tai ns. länsimaissa?
Ilmoita asiaton viesti
Pitkä tarina tiivistetyssä muodossa.
Miten ja miksi järjestelmän puitteissa, ja sen ylläpitämiseksi, tuhotaan monella tapaa tulevaisuuden näkymiä, kun niistä tehdään epävarmoja, sekä lapsia ei enää (useampia kuin yksi syy) tehdä.
Kun lapsia ei enää tehdä, niin tuhotaan myös tuon järjestelmän pystyssä pysyminen, ja sen toimintaedellytykset pidemmällä tähtäimellä.
Toki mainitsemallasi väestön siirrolla tuota voidaan jossain määrin hidastaa, mutta ei estää. Tämä siis sillä oletuksella, että ne 23-vuotiaat, jotka tuodaan sopeutuisivat täysin täkäläiseen kulttuuriin ja järjestelmään, mikä on toki toinen kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
> Kun lapsia ei enää tehdä, niin tuhotaan myös tuon
> järjestelmän pystyssä pysyminen, ja sen toimintaedellytykset
> pidemmällä tähtäimellä.
Suomalaisia on nyt 5,5 miljoonaa. Etnisiä virolaisia on Eestissä alle miljoona, mutta ei siellä silti paniikki kansakunnan pienestä koosta ole päivittäin uutisissa. Syntyvyys saa laskea ja kansakunnan koko saa pienentyä, jos niikseen on. En näe siinä välitöntä aihetta paniikkiin. En näe syytä sille, miksi suomalaisia pitäisi olla 5,5 miljoonaa, eikä vaikka 5 miljoonaa tai 4 miljoonaa. Väestön ikäjakauman painottuminen iäkkäisiin on ohimenevä (jos väestön pieneneminen olisi väliaikainen olotila) hankala kausi, jossa työvoima ei nyt ihan heti lopu kesken, ja jos loppuu, ehkä sitä saadaan työperäisellä maahanmuutolla, jopa ilman kansalaiseksi muuttoa.
> puhutaan asian taloudellisesta näkökulmasta,
> ei siitä haluaako vauras väestö lapsia
Ja blogissa puhuttiin valtion talouden näkökulmasta, ei yksilön.
> tässä ”ihmiset mielummin dokaavat sohvalla” väitteessäsi.
> Uskotko oikeasti, että suuri enemmistö tekisi noin, jos olisi
> mielekäs/vähääkään järkevää palkkaa maksava työ vaihtoehtona?
Suuri enemmistö on töissä tällä hetkellä. Työttömät ovat jo lähtökohtaisesti pieni vähemmistö. Minun uskomisellani ei ole suurta painoarvoa, faktaa on se että siivoojaksi ei ole tunkua siivoojan palkalla, monet ihmiset (mutta eivät toki kaikki) istuvat mieluummin työttömänä kotona vaikka vuosia tai vuosikymmenen.
Suomessa on koko ajan avoinna työpaikkoja, joihin ei vaadita juuri mitään osaamista eikä koulutusta. Huonolla palkalla toki. Silti Suomessa on pitkäaikais-työttömiä. Jos työhaluja olisi, miksi työttömyys on kenellekään pitkäaikaista, kun kerran työtä on tarjolla koko ajan?
> Entä jatkossa kun asia alkaa koskemaan enemmän myös
> koulutetumpaa osaa väestöstä suunnittelun ym. siirtyessä
> myös enmmän pois täältä ”kalliimmista” maista
Isot visionäärit maailmalla ovat ennustelleet, että maailma tulee muuttumaan sellaiseksi, että yksilön elintasoa ei enää määritä hänen kansallisuutensa, vaan hänen koulutuksensa ja kysyntänsä globaaleilla työmarkkinoilla.
> mitä poliittinen päätöksenteko on tehnyt, tai mitä
> se voisi tehdä tässä tilanteessa?
Globaalit markkinavoimat ovat isoja pelureita. Pienen ei ole helppo tehdä mitään. Pelko isompien vastareaktiosta ja kostosta huolestuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
En tarkottanut ihmisten tai kansojen systeemiä (kansalaisten määrää), vaan meidän nyt käytössä olevaa talousjärjestelmää. Se vaatii jatkuvaa (velan)kasvua pysyäkseen pystyssä, jo tuon hidastuminen aiheuttaa sen, että systeemi alkaa ”hirttää kiinni”.
2008 olisi ollut otollinen paikka toteuttaa muutosta, mutta syystä tai toisesta tuota ei haluttu käyttää. Nyt sitten on velkaa otettu lisää, tai keskuspankkien ja muiden toimesta tehty sellaisia toimia joita ei kukaan olisi uskonut vielä parikymmentä vuotta sitten.
Tämän pystyssä pysyminen ei onnistu pidemmän päälle jos täällä ei tehdä lapsia.
Ihmiset ja kansat toki yleensä selviävät, tavalla tai toisella. Vaikka toki nykyään ihmiset ovat enemmän uusavuttomia, että iso taloudellinen kriisi on nykyään pahempi siinäkin mielessä, kuin jokunen vuosikymmen sitten.
Valtion talouden näkökulmasta kyse on olosuhteiden luomisesta sopiviksi. Oli sitten kyse lapsien tekemisestä tai muusta. Globaalissa taloudessa tämä korostuu entisestään. Suomi tässä suhteessa on ampunut, ja ampuu edelleen itseään jalkaan keräämällä monessa mielessä huonoa asioita ja toimintamalleja entisen oman valuutun, sekä nykyisen yhteisen valuutan oloista (yhdistettynä aikaisempaa avoimempaan globaaliin talouteen). Se ettei lapsia synny on tässä yksi tekijä muiden joukossa.
Visioita on monia, tuo yksi niistä. En väitä tuota vastaan, mutta totean tuon tarkoittavan myrskyisiä aikoja monessa läntisessä maassa, ja poliittisessa järjestelmässä. Toki moni muukin visio on saman ongelman edessä.
Globaaleista markkinavoimista on kysyttävä, että mitä ne tänä päivänä ovat, kun rahan hinnasta lähtien kaikki on manipuloitu keskuspankkien ja suurten toimijoiden toimesta. Tämä ei kaipaa vastausta, vaan oli enemmän osittainen toteamus nykytilasta.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi velan kasvu on välttämätöntä? Ilman kasvua on vain taantuma. Ei siihen kuole.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi luulet ettei tuota taantumaa/luonnollista korjausta ole annettu tulla?
Miksi 2008 oli maailmanlopun paniikki, kun yksi pankki päästetiin nurin?
Miksi eurokriisin aikaan Kreikan paketit ja muut toimet olivat niin välttämättömiä?
Miksi hieman ennen koronaa (yllättävän suuren median hiljaisuuden vallitessa) Repo-markkinoille pumpattiin valtavia summia verrattuna esim. 2008 isoon meteliin Yhdysvalloissa aiheuttaneeseen TARP-pakettiin?
Miksi keskuspankit ovat kasvattaneet taseitaan ennen näkemättömiin lukuihin?
Miksi FED pudotti reservivatimuksiaan?
jne. jne.
Lyhyesti ja tiivistetysti sanottuna systeemi on velan määrän osalta, ja etenkin johdannaisten osalta niin vivutettu, että dominot alkavat kaatua, eikä ketju pysähdy ilman suuria toimia/sen kuuluisan luottamuksen palautusta. Avoin globaali talous on hyvien puolien vastapainoksi tietyiltä osin riskisempi.
Kun katsot velkamäärien kehitystä 2008 oli oikeastaan vain hidastustöyssy, mutta silti koko järjestelmän pelättiin kaatuvan.
Toki olet oikeassa siinä, että ei systeemin romahtaessa mikään fyysinen häviä, ja periaatteessa aina olisi mahdollista aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä. Kuitenkin on hyvä muistella mitä tapahtui 1929 ja siitä eteenpäin.
Virallinen vastaus on tietysti , että kun velkahanat menevät kiinni mikään ei enää liiku, tai toimi, kuten ennen. Kaupoissa on nykyään tavaraa vain muutamaksi päiväksi jne. jne.
Epävirallisempi tietysti voisi olla, että ne ketkä nykyään pyörittävät(omistavat), maailmaa eli se kuuluisa 0,1% (tai miksi kukin sen mieltää) ja isot yritykset menettäisivät asemansa. Sama riski olisi tämän hetkisellä poliittisellä järjestelmällä.
Henkilökohtaisesti uskoisin totuuden olevan jossain määrin noiden kahden välillä yhdistettynä isomman ”kahakan” riskiin jossain päin, ja niissä oloissa tuollaisen leviämisen riski olisi myös suurempi.
Ilmoita asiaton viesti
> Miksi luulet ettei tuota taantumaa/luonnollista korjausta
> ole annettu tulla?
Voi olla että eliitillä on mainitsemiasi etuja ajettavana, joista tavallinen kansa ei ymmärrä mitään.
Julkisesti keskustelu pyörii paljolti työttömyys-prosentin ympärillä. Tälläkin hetkellä siihen kohdistetaan tavoitteita. Taantuma on henkilökohtainen katastrofi sille 5 prosentille, joka menettää työnsä. Jos sen sijaan jokainen menettäisi 5% tuloistaan (ja ehkä työtuneistaan), silloin se ei olisi mikään katastrofi kenellekään. Taantuma ei olisi mikään ongelma, jos se pystyttäisiin ja haluttaisiin käsitellä tällä tavalla. Vaan ei nykyisillä eväillä ja toimintamalleilla pystytä eikä haluta.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö näe tuota ISOA ristiriitaa ja kaksilla rattailla ajamisen maailmanennätystä, jota juuri harjoitetaan?
Meille kerrotaan miten pitäisi ahkerasti tehdä vain mutisematta töitä joista ei pidä, ja palkalla jolla ei tule kunnolla toimeen. Samalla tuhotaan tulevaisuuden näkymiä nuoremmilla sukupolvilla. Sitten samat tahot ovat silmääkään räpäyttämättä valmiina heti kuittailemaan satojen ja tuhansien miljardien tyhjästä luotujen rahojen paketteja. Miten muuten kapitalismista ja markkinataloudesta puhuvat tahot ovat mukana tässä ihmiskunnan suurimmassa sosialismissa, ainakin rahamäärillä mitattuna?
Toki ääni tämän suhteen tulee todennäköisesti muuttumaan viimeistään silloin, kun asia alkaa koskettamaan henkilöitä, joita tämä ei ole vielä koskettanut.
Toinen suuri kaksilla rattailla ajo koskee sitten vihervasemmistoa, kun äskeinen koski enemmän toista osaa perinteisiä puolueita. Eli ihmiset olettavat näiden olevan perinteisesti työläisten ja matalamman palkkatason ihmisten asialla. Käytännössä kuitenkin nämä ovat globalisaation, maahanmuuton, vihreän ilmasto-ohjelman, agenda 2030 ym. kannalla, jotka vaikeuttavat ja huonontavat perinteisen työväestön ja oletusarvoisesti heidän äänestäjien asemaa. Eikä tarkoitus ole muuten kritisoida noita asioita, kuin vain todeta että nuo ovat jo aiheuttaneet tuota siinä määrin, että tuo kai voitaisiin realismiksi myöntää. Ei kai muuten populistisilla puolueilla, liikkeillä ja toimijoila olisi niin paljon kaikupohjaa, jos noin ei olisi.
Edit. Ja nuo ongelmat noista asioista johtuvat kun niitä ajetaan ”väkisin” liian nopealla aikataululla, ilman että niiden annettaisiin tapahtua enemmän luonnollisen kehityksen kautta hitaammalla aikataululla.
Näistä kuten talousjärjestelmän tilasta ei juuri ole keskusteltu kun korona eri käänteineen on täyttänyt perinteisen uutisvirran ja monin osin keskustelun viimeisen vuoden aikana.
Tämä liittyy siis isolta osin tuohon uuteen blogiisikin, jossa käsittelet miksi työvoimaa ollaan tuomassa, vaikka sitä jo olisikin. Kannattaa tutustua enemmän talousjärjestelmän toimintaan, ja miksi esim. reaalipalkat ovat kehittyneet länsimaissa kuten ovat 70-luvulta alkaen. Tai saako pienet ja keskisuuret yritykset valtaisia lainoja negatiivisella tai nollakorolla ym.? Mitä tämä nykyinen kehityskulku tarkoittaa jatkossa ym. Miten nyt jo esim. Japanin ja Sveitsin keskupankki ovat valtaisia osakkeiden ja muiden rahoitusinstrumenttien omistajia. Entä kun tämä keskittyminen vain jatkuu. Eli nämä asiat tulevat jatkossa koskettamaan isompaa ja isompaa osaa väestöstä.
Loppuun totean, että aikaisemmin olin enemmän A.Randin kaltaisella linjalla. Ja ehkä olisin enemmän jos meillä olisi oikeasti kapitalistinen markkinatalousjärjestelmä. Nyt kun meillä on tämä-en oikein tiedä mikä järjestelmä, niin on hieman hankalampaa sanoa millä linjalla oikeasti olisi. Tuon mainitsemani kaksilla rattailla ajon me-yritys, ja monet muut ristiriitaisuudet hankaloittavat tuota. Tosin kuten tännekin olen kirjoittanut joskus blogin, että miten hajoita ja hallitse elää ja voi hyvin, niin ei kai tuota ristiriitaa tule sen enempää ihmetellä.
Ilmoita asiaton viesti