Taas meillä on Yhdysvaltojen turvatakuut, tällä kertaa Orpon lupaamina
Maailma olisi turvallinen paikka, jos sotilaallisia turvatakuita saisi poliitikkojen lupausten kautta. Tällä kertaa Suomen mahdollinen seuraava pääministeri Petteri Orpo väittää, että Suomella on nyt ”käytännössä Yhdysvaltojen turvatakuut”, kun USA on ratifioinut Suomen NATO-hakemuksen. YLE raportoi Orpon antaman lausunnon kritiikittömästi, uutisen otsikossa asti.
https://yle.fi/uutiset/3-12562529
Turvatakuita ei ole. Jotta sellaisia saataisiin, siihen tarvittaisiin uudenlaista asennetta Türkiyen suunnalla. Mistä löytyy se taho maailmassa, joka onnistuu kumartelemaan Erdoganin edessä niin nöyrästi, että Türkiyen sulttaani suostuu hyväksymään Suomen ja Ruotsin arvoyhteisöönsä, jakamaan samat arvot hänen valtionsa kanssa?
Saat nähdä, ettei yksi Türkiye komentele USA:ta siitä kenelle se turvatakuita myöntää.
Ilmoita asiaton viesti
Mittlerin & co viimeinen oljenkorsi on Turkki, toki Unkaristakin voi joku pieni sekoiluepisodi tulla, mutta hidasteita, ei esteitä. Molemmilla liikaa pelissä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan USA:ta komentele. Se vain ei myönnä turvatakuita kenellekään muulle kuin tiettyjen liittoutumiensa jäsenille, joihin Suomi ei tällä hetkellä vielä lukeudu.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän jopa sinä itse kuvittelet voivasi komennella USA:ta. Kyllä USA itse tietää kenelle sanoo myöntäneensä turvatakuita.
Ilmoita asiaton viesti
Missä USA on sanonut, että he ovat myöntäneet Suomelle turvatakuut jotka ovat voimassa ennen NATO-jäsenyyden kansainvälisen ratifiointi-prosessin etenemistä täydellisesti loppuun asti? Juhlapuheissa voi olla etunojaa, yhdenkään poliitikon huolimattomalla puheella ei ole merkitystä, vain sillä on merkitystä mitä sopimuksia tai lakeja on allekirjoitettu, ja mikä on niiden juridinen merkitys.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ainoastaan USA, vaan myös Britannia, Ranska, Saksa ja Puola ovat lupautuneet tulemaan Suomen tueksi, jos sitä vastaan hyökätään aseellisesti ennen Pohjois-Atlantin sopimuksen artikla 5:n kollektiivisen turvatakuun voimaan astumista Naton täysjäsenyyden myötä. Eikä niitä lupauksia ole antanut tai maailman julkisuuteen toimittanut Petteri Orpo.
Ei uutiskynnys ylity tällaisissa asioissa pelkkien poliitikkojen huulenheittojen pohjalta, vaan kyllä asialla on oltava päätösvaltaiset ja toimivaltaiset toimijat. Jos on tärkeätä saada tietää missä ja kuka on täsmälleen mitäkin sanonut, ole hyvä ja tee toki tiedonhakuja itse. Eivät nämä uutiset tyhjästä ole tulleet.
”Juridista merkitystä” valvomassa ja toteuttamassa ei ole mitään kansainvälistä raastuvanoikeutta, vaan virallisina toimijoina valtiot voivat toimivaltaisten edustajiensa kautta antaa sitoumuksia omissa nimissään, pannen siinä likoon oman arvovaltansa – eikä sen jälkeen suurvalloilla ole kyse leikkipuheesta.
Ilmoita asiaton viesti
Saksa tulee Suomen tueksi? Johan vitsin lohkaisit. Tai Britannia? Nämä on keskusteltu jo moneen kertaan, että ei yhdenkään mainitsemasi demokraattisen valtion johto pysyisi vallassa viikkoakaan, jos he vastoin oman kansansa tahtoa veisivät armeijansa Suomen sotaan tilanteessa, jossa Suomi ei ole NATOn jäsen eikä juridinen osapuoli monenkeskiseen turvallisuusjärjestelmään.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tänne välttämättä tarvita ketään.Ukrainasta tiedämme jo nyt , mitä aseita eri maissa kannattaa valmistaa tulevan varalle.Suomalaisilla on ilman jäsenyyttäkin mahdollisuus valmistautua kouluttautumalla amerikkalaisiin ja saksalaisiin järjestelmiin Saksassa ja englantilaisiin Englannissa.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä tuollaiset hallitusten edustajien ilmoittamat turvatakuut ole sen heikompia kuin ”juridisetkaan” sellaiset, sillä suurvaltapolitiikka ei noudattele raastuvanoikeuden periaatteita (hiukan Paasikiveä mukaillen).
Ilmoita asiaton viesti
MAGA
Ilmoita asiaton viesti
Halutko kertoa tuosta juridisesta merkityksestä ja siitä, mikä taho sellaisen sopimuksen noudattamista valvoo ja langettaa rikkomisesta seuraamuksia?
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on uskomusjärjestelmästä. NATOon luotetaan, että se puolustaisi kollektiivisesti toisiaan. En lähde nyt tässä yhteydessä siihen kysymykseen, mitä NATO tekisi jos Venäjä valtaisi Baltian maat. Todetaan vain, että kyse on uskomusjärjestelmästä. Mutta Suomen ja USA:n tämänhetkiset ”turvatakuut” eivät ole edes uskomusjärjestelmä, koska niitä on kovin vähän jotka siihen uskovat.
Ilmoita asiaton viesti
Luin vastauksesi toistamiseenkin, mutta en löydä siitä mitään, mikä käsittelisi juridista merkitystä ja sen toimeenpanoa. Etkö halunnut vastata kysymykseeni, vai etkö kyennyt? Et kai sentään vain lämpimiksesi huudellut?
Ilmoita asiaton viesti
Juridinen merkitys on sitä mitä se on: NATOn jäsenmaat sitoutuvat harkitsemaan, miten ne mahdollisesti auttaisivat toisiaan sodan hetkellä.
Jos joku tuota jättäisi noudattamatta, sanktioista en tiedä olevan mainintaa sopimuksessa. Sovitaan vain että näin tehdään, ja tarina loppuu siihen ilman sellaisen mahdollisuuden huomioimista, että mitä jos joku osapuoli ei teekään niin.
Sanktioiden mahdollisuudet ovat samoja kuin muutenkin politiikassa, eli USA:lla on keinoja asettaa sanktioita pienempiä maita kohtaan tarvittaessa, mutta pienemmillä hyvin vähän uskallusta asettaa sanktioita USA:ta kohtaan.
Niinpä sopimuksen tärkein rooli on uskomusjärjestelmä, mutta en silti kyseenalaista sitä etteikö tuo olisi varsin vakuuttava, että NATO todellakin saisi aikaan merkittävää yhteistä puolustusta, jos johonkin jäsenmaahan hyökkäisi melkeinpä mikä tahansa muu realistisesti mahdollinen valtio kuin Venäjä. Venäjän kohdalla tilanne olisi hankalampi, ja uskomusjärjestelmä joutuisi todellakin koetukselle, koska kyseessä on ydinaseilla aseistautunut valtio.
Ilmoita asiaton viesti
En nyt ymmärrä miksi nostit esiin tuon juridisen merkityksen, ellet kerran pidä sitä olennaisena asiana? Taisit vain heittää hätäpäissäsi jotain, vaikka tiesit että kyse on aina vain lupauksesta, annettiin se missä muodossa tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Sinähän tässä kyselet juridiikan perään, joten eikö se ole ihan ymmärrettävää nostaa esiin juridinen merkitys, vastauksena kysymykseen juridisesta merkityksestä?
Ilmoita asiaton viesti
Kysymys johtui siitä, että sinä käytit annettujen lupausten juridista merityksettömyyttä argumenttina: ”vain sillä on merkitystä mitä sopimuksia tai lakeja on allekirjoitettu, ja mikä on niiden juridinen merkitys”. Mitä jos joko seisoisit sanomisiesi takana, tai pyörtäisit ne suoraselkäisesti, nolon kiemurtelun sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
On tällä sen verran merkitystä, että kyllä NATO-maiden kansalaiset rauhallisemmin suhtautuvat siihen, että lähdetään sotaan jonka kaikki tietävät perustuvan juridiseen sopimukseen. Kuin että lähdetään ihan huvikseen sotimaan. On siinä eroa, niin ratkaisevasti että tämän takia esim. Britannia, Saksa tai Ranska ei Suomeen lähettäisi yhtäkään sotilasta. Ei voisi lähettää, kansa kaataisi hallituksen.
Ilmoita asiaton viesti
Piiloudut nyt tuon sotilaan taakse. Eihän Naton artikla 5:kään takaa yhtäkään sotilasta. Sanoisit nyt suoraan mihin perustat juridisen argumenttisi. Onhan valtiojohdolla lainsäädäntönsä puitteissa mahdollisuus päättää asevoimiensa käytöstä mitä huvittaa. Suomi voi vaikka lähettää sotilaita Afganistaniin…
Ilmoita asiaton viesti
Totta, että artikla 5 ei kirjaimellisesti mainitse yhtäkään sotilasta. Siihen kohdistuu kuitenkin vahva uskomus, että jos Venäjä hyökkäisi jonkun NATO-maan alueelle, kyseinen maa saisi muutakin apua kuin Ukraina saa tällä hetkellä. Tällaista retoriikkaa on kuultukin mm. Bidenin suusta viime aikoina, että NATO puolustaa kaikkien jäsenmaidensa jokaista neliömetriä. Mutta ei puolusta Ukrainaa lainkaan. Auttaa Ukrainaa, mutta ei puolusta Ukrainaa armeijansa toimin.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Biden sanonut että Yhdysvallat on sitoutunut Ukrainan turvaamiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole käyttänyt sanaa turvatakuut, kyllä siinä on erilainen retoriikka, vaikka Ukrainankin kohdalla mielellään käytetään ilmauksia, jotka osoittavat että USA tekisi ”kaikkensa” (ei tee).
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta Suomen ja USAn tämänhetkiset ”turvatakuut” eivät ole edes uskomusjärjestelmä, koska niitä on kovin vähän jotka siihen uskovat”.
Mihin tämä käsityksesi perustuu?
Ilmoita asiaton viesti
Mutu-tuntumalta heitän. Mutta eihän sotaa uskomuksen varassa voiteta, joten se ei paljon hyödyttäisi, vaikka Suoomesta löytyisi paljonkin YLEn otsikoimiin uutisiin kirjaimellisesti uskoneita.
Ilmoita asiaton viesti
Olennaisempaa lienee se, uskovatko venäläiset länsijohtajien puheita.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät usko, johan Ukrainan sota sen todistaa käytännössä, missä menee raja mitä länsi uskaltaa ja mitä ei, tilanteessa jossa lännellä ei ole juridista velvoitetta tehdä enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Ja taas tuo juridiikka. Perustele nyt sitten, miten ”juridinen velvoite” muuttaa tilanteen. Voisit samalla kertoa onko turvatakauksen määrämuodosta jossain säädetty?
Ilmoita asiaton viesti
Juridinen velvoite tekee eron siinä, hyväksyykö Englannin tai Saksan väestö sen että heidän johtajansa vievät maata sotaan. Kai lojaalius NATOn takuita kohtaan on olemassa sen verran, että ei kansa kaduille siksi lähtisi että tätä kuuluisaa rauhan liittoumaa joudutaan kerran puolustamaankin. Mutta ilman sellaista juridista näkökulmaa kansa kyselisi varsin raivokkaasti, että miksi lähdetään sotaan?
Ilmoita asiaton viesti
Edellyttääkö NATO-jäsenyys [juridisesti] sotaan lähtemistä?
Ilmoita asiaton viesti
Kansan mielikuvissa kyllä. Kansan mielikuva on, että NATO on sellainen liitto, jossa lähes kaikki jäsenmaat lähtisivät kuin maailmansotien hengessä taisteleman veli veljen rinnalla uljaasti paremman maailman puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kun vetoat jatkuvasti tuohon juridiikkaan, niin haluaisin kuulla miten NATO-jäsenyys velvoittaa sotaan lähtemiseen enemmän, kuin poliittisen johdon lupaus vailla puolustusliiton jäsenyyttä. Eikö sotaan lähteminen edellytä ihan jäsenyydestä riippumatta poliittista päätöstä sotaan lähtijältä? Ei se ole mikään automaatio minkään sopimuksen perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Kansan mielikuvissa NATOn jäsenyys velvoittaa aseveljeyteen. Sopimuksissa ei lue niin, mutta kansan mielikuvissa asia on niin. Siksi tällainen sotaan lähtö ei suututtaisi kansaa, sehän olisi suorastaan ylevä sotaan lähtö kansan mielestä.
Ilmoita asiaton viesti
Eli kyse ei olekaan juridiikasta, vaan politiikan mielikuvista?
Ilmoita asiaton viesti
Tältä osin kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmeessä sitten vetoat juridiikkaan jatkuvasti?
Ilmoita asiaton viesti
Lue nuo aiemmat kommentit, niin huomaat että juridiikka on syy siihen miksi kansa suhtautuu asiaan kuten suhtautuu. Vaikka kyse on lopulta kansan asenteesta ja uskomuksesta, juridiikka on syy tuon uskomuksen ja asenteen muodostumiselle ja ylläpitämiselle.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrätkö, että Naton 5. artikla on poliittisen sitoumuksen muotoilu? Samanlainen poliittisen sitoumuksen muotoilu on Britannian antamassa julistuksessa, Samoin kuin Norjan, Ruotsin, Puolan, Saksan ja Ranskan antamissa julistuksissa. Jos Venäjä päättäisi tässä vaiheessa hyökätä Suomeen tai Ruotsiin, emme olisi yksin Venäjää vastaan.
Ukraina on joutunut tuohon tilanteeseen ilman turvatakuulupauksia, mutta silti: sekään ei ole yksin. Ei huolta, Mittler, meillä on turvatakuut ja Putin tietää sen. Sinä voit ulista ihan niin paljon kuin haluat. Riittää, että Venäjä tietää, että olemme sille koskemattomat.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä ole. Sillä ei ole mitään tekemistä juridiikan kanssa. Käytät termiä täysin mielivaltaisesti. Miksi suullinen sopimus poikkeaisi kirjallisesta juridisesti? Missä on säädetty jotain turvatakuiden määrämuodosta?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt puhutaan kansan psykologisesta tahtotilasta. Jos juridinen sopimus vaikuttaa kansan tahtoon, vaikka sopimuksessa lukisi vain Aku Ankka, sitten se vaikuttaa siihen. Sen takia Boris Johnson kävi Suomessa ja Ruotsissa antamassa ”turvatakuut”, jotka eivät olleet turvatakuut, koska sillä keinolla saadaan vaikutettua kansan tahtotilaan kannustavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Alat olla jyvällä. Nyt kun vielä pudotat tuosta juridiikka-termin, niin olet ymmärtänyt miten tämä homma toimii. Sama pätee myös sinne potentiaaliseen viholliseen päin. Ei sillä ole mitään merkitystä minkälainen paperi allekirjoitetaan, vaan sillä onko lupaus uskottava.
Ilmoita asiaton viesti
Juridinen sopimus nimenomaan tekee sopimuksesta uskottavan. Kyllä kansa sen tietää että kaikenlaista lupaileva Boris Johnson saattaa olla ensi kuussa entinen pääministeri, kuten olikin. Juridinen sopimus antaa lupaukselle jatkuvuutta, joka ylittää keskenään hyvinkin paljon eri mieltä olevien puolueiden ja johtajien vaihtuvuuden aiheuttaman epävakauden.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on viittaamasi juridisen sopimuksen määritelmä?
Ilmoita asiaton viesti
Sellainen paperi, jonka allekirjoittavina osapuolina ovat tahot joilla on valtion puolesta nimenkirjoitus-oikeus. Ei sinne kuka tahansa Max Stenbäck voi mennä allekirjoittamaan paperia, laki määrää kenen allekirjoitus on pätevä.
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisitko antaa tuosta viittauksen. Mikä laki määrää kenen ulkomaalaisen tahon lupaus on pätevä? Missä määritellään, että juridinen sopimus on paperi joka allekirjoitetaan? Taidat kertoilla vain omia näkemyksiäsi siitä, miten kuvittelet asioiden olevan.
Jos sovimme että minä leikkaan sinun nurmikkosi ja sinä maksat siitä minulle 20 € meillä on juridinen sopimus. Ei siinä mitään paperia tarvita sen enempää kuin allekirjoituksiakaan. Ne eivät ole juridisen sopimuksen määritelmiä.
On toki olemassa sopimuksia, joista on säädetty määrämuoto. Nyt ihmettelen missä tuo on säädetty turvatakuista?
Ilmoita asiaton viesti
Oikeesti. Jos haluat kertoa minulle, että valtioiden välillä on sanattomia sopimuksia, olet hakoteillä. Sellaisia ei ole. Voi olla salaisia sopimuksia paljonkin, sellaisia Ribbentropin juttuja, mutta nekin ovat kirjallisena, ne vain eivät ole julkisia. Jos olisi jotain poliitikkojen keskinäisiä sopimuksia, joissa osapuolena ei ole valtio virallisen protokollan mukaisena allekirjoittajana, sitten kyseiset poliitikot tietäisivät kyllä itsekin, että heidän pelinsä kestää tasan niin kauan kuin molemmat ovat vallassa, ja sitten sopimus raukeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä sinä nyt sanattomat sopimukset tähän keksit? Tottakai sellaisia on paljonkin, mutta ei se nyt kuulu tähän mitenkään.
Biden antoi turvatakun ja nyt senaatti vahvisti asian muodollisesti ratifioimalla Nato-jäsenyyden, joka tosin astuu voimaan vasta kun kaikki muutkin jäsenmaat ovat sen ratifioineet. Jos USA:n senaatti olisi hylännyt tuon jäsenyyden ratifionnin voisi ehkä sanoa ettei mitään turvatakuuta ole. Nyt ei ole mitään syytä olettaa ettei Biden olisi sanansa mittainen mies. Sillä ei ole juuri nyt merkitystä miten pitkään hän jatkaa presidenttinä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole olemassa mitään muita turvatakuita kuin NATO-jäsenten nauttimat turvatakuut. Minkäänlaiset turvatakuut eivät ole astuneet voimaan vielä.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen ihmettelen sitä, missä turvatakuun määrämuodosta on säädetty?
Ilmoita asiaton viesti
On olemassa juridisen protokollan mukaan tehtyjä valtioiden välisiä sopimuksia, joissa on joku sanamuoto, joka on velvoittavinaan johonkin. Sellaista sopimusta ei ole nyt olemassa. Se mitä USA on allekirjoittanut, aiheuttaa juridisesti turvatakuiden astumisen voimaan vasta jos koko kansainvälinen NATO-prosessi menee päätyyn asti.
Kaikki muu on poliitikkojen kaunista retoriikkaa, joka haihtuisi savuna ilmaan heti tositilanteen tullen. Jos joku ei tätä ymmärrä, niin se on valitettavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se näköjään tule hohtimillakaan, se turvatakuun määrämuoto. No annetaan olla.
Mitkä ovat ne konkreettiset velvoitteet, jotka Yhdysvalloilla on NATO-jäseniä kohtaan, sopimuksen artikla 5 perusteella, joita heillä ei ole nyt Bidenin lupauksen myötä?
Ilmoita asiaton viesti
Turvatakuu tarkoittaisi sitä, että toinen valtio liittyy puolustussotaan aseveljenä, eli sodan viralliseksi osapuoleksi ja tuoden oman armeijansa mukaan taisteluihin.
Bidenin lupausten myötä USA:lla ei ole mitään velvoitteita. Poliitikoilla on suorastaan tapana syödä kaikki sanansa ihan milloin vain huvittaa. Poliitikon lupaus ei muodosta mitään velvoitetta.
Artiklan 5 sanamuoto ei myöskään sisällä todellisia turvatakuita, mutta yleisesti vallalla olevan uskomuksen mukaan NATO-jäsenyys kuitenkin tarkoittaa sitä, että muita maita liittyisi sotaan aseveljinä, ei vain aseiden toimittajina.
Ilmoita asiaton viesti
Äsken argumenttisi oli juridiikka, mutta kun sitä lähdettiin perkamaan, onkin kyse yleisestä uskomuksesta? Eiköhän tämä ollut sitten tässä. NATO-jäsenyyden tuoma turva on samalla tavalla uskomusasia, kuin Bidenin lupauksenkin. Molemmissa tapauksissa konkreettiset toimet perustuvat moraaliseen velvoitteeseen ja solidaarisuuteen, eivät suinkaan juridiikkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eroa näiden välillä on kuitenkin siinä, että Bidenin lupaus on yhden takkia helposti kääntävän miekkosen populistinen kohteliaan ja mitään tarkoittamattoman kaunopuheisuuden taidonnäyte. NATO-jäsenyys on sen sijaan kokonaisten parlamenttien huolellisesti arvioima ja hyväksymä, jolla on parlamentaarinen tuki ja kansan enemmistön tuki.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai kukaan noita takuita samanlaisina pidäkään. Keskustelu on ollut siitä, onko olemassa turvatakuuta ja miten se on syntynyt. Totta ihmeessä NATO-jäsenyyden tuoma 31:n maan turvatakuu on vahvempi, kuin vain Yhdysvaltojen. Ja totta ihmeessä senaatin vahvistama sopimus velvoittaa Yhdysvaltoja moraalisesti enemmän, kuin presidentin lupaus. Ei siitä ole pienintäkään erimielisyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt kun vielä huomaat, että senaatin vahvistaman sopimuksen sisältö ei ole, että olisi voimassa mitään turvatakuita ennen NATO-jäsenyyden kansainvälisen prosessin etenemistä loppuun asti. Niin huomaat, että senaatti ei vahvistanut mitään sellaisia turvatakuita, jotka olisivat senaatin mielestä voimassa tällä hetkellä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin? Enkö minä juuri äsken kirjoittanut, että NATO-jäsenyyden turvatakuu on suurempi, kuin pelkkä Yhdysvaltain presidentin lupaus. Miksi luulit etten ymmärrä eroa?
Ilmoita asiaton viesti
” Kansan mielikuvissa” on bolsevistinen ilmaisu jota viljelet, ja oikeistopopulisti usein viljelevät.
Ilmoita asiaton viesti
Näin ne asiat koetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin se oli Slunga- Poutsalon versio bolsevistisesta ” kansan mielikuvissa”.
Bolsevismiin kuului paljon puhetta ” kansasta”.
Ilmoita asiaton viesti
Myös moni muu poliittinen liike puhuu ”kansasta”. Itse asiassa melkein jokainen poliittinen liike puhuu ”kansasta”. Joten miksi viittaat juuri bolsevismiin, kun minä puhun ”kansasta”, kun on muitakin vaihtoehtoja?
Ilmoita asiaton viesti
No kun se ei ole niin. Muut kuin PS ja (pienemmässä määrin) hommakokoomus eivät puhu epäspesifisti ” kansasta’.
Me vanhemmat ihmiset tunnistamme bolsevismin elkeet.
Ilmoita asiaton viesti
Äärirajalla/riskirajalla liikutaan, venäläiset epäilevät jo onko ulospääsyä konfliktista muuten kuin ydinaseiden avulla, vähän niinkuin USA vs Japani II WW aikana (Hiroshima/Nagasaki):
” Dmitri Trenin: Russia cannot afford to lose in Ukraine, but neither can the US – is there a non-nuclear way out of the deadlock?
An escalation can lead to a bigger and more dangerous conflict. Are Moscow and Washington ready to take the risk?”
Ilmoita asiaton viesti
Venäläisten hyökkäykset on pysäytetty ja valtavat tappiot syövät taistelutahtoa. Siksi haluavat neuvotella, sen näkee Mittlerinkin jutuista.
Joku jaksaa vielä toistella Putinin tyhjää uhkausta ydinaseiden käytöstä, mutta siihen aletaan olla lännessä melko kyllästyneitä. Putin saa nyt niittää, mitä on kylvänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se erikoista, että Suomesta löytyy vielä meitä, jotka uskomme YLEn uutisiin ennemmin, kuin Ion Mittlerin mutuun.
Ehkä maailma vielä kehittyy ja tietoisuus kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
> Onhan se erikoista, että Suomesta löytyy vielä meitä, jotka uskomme YLEn uutisiin
No on todellakin erikoista, jos löytyy ihmisiä jotka uskovat YLEn uutisiin. Sen verran sakeaa totuuden oikomista YLEn toiminta on ihan säännöllisesti. Täytyy ihan vetää happea tämän tiedon päälle. Maailma on ihmeellinen. Onhan se isossa kuvassa vähän sinne päin aina totta, mutta piru on pienissä virheellisissä yksityiskohdissa. Tälläkin kertaa.
Ilmoita asiaton viesti
”No on todellakin erikoista, jos löytyy ihmisiä jotka uskovat YLEn uutisiin.”
Lyhyt katsaus Ylen uusimmista uutisista:
”Syyttäjä vaatii huumerikoksesta Venäjällä epäillylle yhdysvaltalaiselle koripalloilijalle 9,5 vuoden vankeutta”
”Kiinan laukaisemia ohjuksia osui Japanin talousvyöhykkeelle”
”Iranin ydinsopimuksen jatkoa on puitu keskusteluissa Wienissä”
”Vasemmistoliiton Saramo: Ylimääräiset lapsilisät eivät saisi leikata pienituloisten tukia”
”Taliban väittää, ettei se tiennyt al-Zawahirin oleskelleen Afganistanissa”
”Noin 57 000 ekaluokkalaista aloittaa koulutaipaleensa”
https://yle.fi/uutiset/3-12043017
Sinäkö et siis usko, että nämä pitävät paikkaansa? Oikeasti lapset eivät aloita koulutaipalettaan ja Saramo ei ole kommentoinut noin?
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin nuo pitävät paikkansa. Mutta keskustelu meni sille tasolle, että kun minä osoitan yksittäisen YLEn uutisen jossa on asiavirhe, siihen argumentoidaan että kukas sinä olet kun et YLEn uutisiin usko? Argumenttina minun osoittamaani asiavirhettä kohtaan on siis vetoaminen YLEn erehtymättömyyteen. Ei hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä asiavirhe tuossa YLEn uutisessa oli? Jutussa kerrottiin Orpo kanta turvatakuisiin, ei siinä väitetty Suomella sellaista olevan.
Se, että olet asiasta Orpon kanssa erimieltä, ei tee YLEn uutisoinnista harhaankohtavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se on journalismin tehtävä laatia uutinen siten, että jos poliitikko sanoo jotain mikä ei pidä paikkaansa, asiasta huomautetaan uutisessa. Muutenhan siitä muodostuisi käytännössä valeuutisointia. Miten voitaisiin edes määritellä valeuutisen kriteerit, jos sitä voisi kiertää haastattelemalla henkilöä joka valehtelee, sen sijaan että toimittaja valehtelee itse? Näin YLE normaalisti tekeekin. Ainakin Ukrainan sotaa koskevassa uutisessa käytetään koko ajan vahvaa värikynää, jolla osoitetaan asennetta sitä kohtaan, onko joku siteerattu Venäjän lausunto todennäköisesti totta vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä siis haluat, että YLEn toimittajat raportoivat poliitikon puheet, mutta kertovat sitten sen, kuinka asiat oikeasti olevat?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on se taho, joka uskoo turvatakuiden olevan voimassa? Ketä varten turvatakuut on annettu? Ei niitä Mittlerin varalle ole annettu.
Turvatakuut ovat olemassa ja ne toimivat kuten on tarkoitettu. Huomaat sen siitä, ettei kaduillamme marssi venäläisiä sotajoukkoja. On hölmöä yrittää Putinille vakuuttaa, ettei meillä oikeastaan mitään turvatakuita ole.
Kellekään muullehan niillä turvatakuilla ei ole merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
On epätodennäköistä, että Putin lukee tätä blogia.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kuullut, että se olisi Beijingin kihlakunnanoikeus.
Ilmoita asiaton viesti
Turvatakuut näyttävät toimivan hyvin. Mitäh?
Ilmoita asiaton viesti
Tiedätkö ketään, joka olisi ollut halukas kokeilemaan onko USAn antamat turvatakuut feikkejä vai ihan oikkeita?
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä ei oke kokeillut NATOn turvatakuita, koska luottaa niiden olevan aitoja. Venäjä kokeili USA:n heppoisia lupauksia tukea Ukrainaa, koska tiesi että ne eivät olleet aidot turvatakuut.
Ilmoita asiaton viesti
Kalkkuna ei todellakaan vaikuta mitään länsivaltojen antamiin turvatakuisiin.
Ongelma on toinen kuin luullaan. Viime sodissa länsivallat lupailivat Suomelle kaikenlaista tukea ryssien invaasiota vastaan. Mitään ei tullut mistään.
Lopputulos oli, että turvatakuuttajat pitivät Suomea sodan hyökkääjänä, jota piti rangaista sotakorvauksilla. Brittien mielestä Suomi päästettiin aivan liian vähällä ja saksalaisten mielestä tänäänkin Suomi oli kumppanina petollinen. Että sellaisia nämä turvatakuut ovat olleet käytännössä.
Ilmoita asiaton viesti
Juha, tässä on nyt aikalailla väärää historian tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen sodanaikana syntynyt, isäni soti 5v3kk12pv, silloin oli voimassa suomalaisten itselleen myöntäneet taidot sotia, onnistuneesti, jopa erittäin onnistuneesti resursseihin verrattuna, eikä senjälkeenkään ollut velkaa kuin puolet nykyihmisten, täältä tai muualta, per kapita verrattuna. Mitä helskutin marinaa saa kuulla, kädettömiltäkö ?
Ilmoita asiaton viesti
Selvennä toki ajatustasi, joka jää tässä hieman epäselväksi, millaisessa suhteessa tämä lausunto on verrattuna blogin tekstiin.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan sillä selkeä yhteys otsikon alkuosaan ja yritys kehittää ymmärrystä oikeaan suuntaan 🤗
Ilmoita asiaton viesti
”Kontrollierte Eskalation”
”Eine Botschaft”, so nennt Sebastian Bruns das Verhalten der US-Amerikaner, außerdem eine ”kontrollierte Eskalation”. Sebastian Bruns ist Experte für Marinestrategien und Seestreitkräfte am Kieler Institut für Sicherheitspolitik (ISPK). Es sei sogar eine doppelte Botschaft, meint er: ”Zum einen an Schweden und Finnland sowie die baltischen Staaten, dass die USA sie vor russischen Bedrohungen beschützen werden.” Zum anderen ist es eine Botschaft an Russland selbst.”
Itäisellä Itämerellä – myös Helsingissä – nähdään näinä päivinä ”Yhdysvaltain suurin laivaston taisteluosasto kylmän sodan jälkeen,” kertoo Norddeutsche Rundfunk. Tämä on ”kontrolloitu eskalaatio,” sanoo merisota-asiantuntija Sebastian Bruns. Hänen mukaansa näin viestitään Ruotsille ja Suomelle, että Yhdysvallat suojaa niitä Venäjän uhalta. Toisaalta lipun näyttäminen on Brunsin mukaan viesti myös Venäjälle itselleen.
https://www.ndr.de/nachrichten/schleswig-holstein/US-Navy-zeigt-Flagge-in-der-oestlichen-Ostsee,usnavy102.html
Ilmoita asiaton viesti
Tästä en tiedä tarkemmin, mitä käytännön merkitystä USA:n ja Venäjän laivojen sijoittelulla on niille itselleen, kun niiden kahden välinen kauhun tasapaino perustuu ydinaseisiin eikä mihinkään muuhun. Kaikenlainen näyttävä suuren laivan ajeluttaminen Itämeressä toimii kyllä PR-kampanjana alueen valtioiden väestön suuntaan, siis muiden kuin Venäjän.
Ilmoita asiaton viesti
”…niiden kahden välinen kauhun tasapaino perustuu ydinaseisiin eikä mihinkään muuhun”.
Yksinkertaistat asioita suotta, voimapolitiikka sisältää paljon enemmän. Jos väitteesi pitäisi paikkansa, miksi ihmeessä kaikkeen tavanomaisen aseistukseen siihen liittyvine järjestelmineen sijoitetaan niin valtavia summia verovaroja?
Ilmoita asiaton viesti
Koska kaikki sodat pyritään käymään perinteisillä aseilla. Se ei koske USA:n ja Venäjän keskinäistä sotimista: sitä sotaa pyritään välttämään kokonaan, ja jos sellainen sota alkaisi, sitä ei toisen osapuolen voittoon asti sodittaisi vain perinteisillä aseilla.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka turvatakuut sinänsä ovatkin rajattomat, niin niiden kohdalla ei ensisijaisesti ole kyse ydinaseita vastaan turvautumisesta, vaan aivan konventionaaliseen sodankäyntiin. Mm. sellaiseen, jota nyt käydään Ukrainassa. Merialueilla sotalaivat ovat siihen elimellisesti kuuluvia.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, paitsi että nykyhetken tilanteessa nuo sotalaivat eivät osallistuisi sotaan, jos tänään sellainen alkaisi Suomen ja Venäjän välillä. Tällä en kuitenkaan tarkoita, että olisi todennäköistä että sota alkaa tänään tai huomenna. Eipä taida alkaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Tällä en kuitenkaan tarkoita, että olisi todennäköistä että sota alkaa tänään tai huomenna. Eipä taida alkaa. ”
Tällä tavoin ne turvatakuut toimivat.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät toimi, vaan Venäjän joukkojen sitoutuminen Ukrainaan ja huono menestys siellä on ainoa syy siihen, miksi Suomi yleensä edes uskalsi hakea NATOn jäsenyyttä, ja miksi tilanne täällä on näin rauhallinen.
Ilmoita asiaton viesti
Rauhallinen tilanne johtuu siitä, että Putin tietää, ettei isojen Nato-maiden antamien turvatakuiden vuoksi Suomen kanssa kannata yrittää haastaa mitään.
Turvallisuustilanteemme on pysyvästi rauhallinen, enää emme kuule minkäänlaisia viestejä siitä, kuinka sotilaalliset ja poliittiset seuraukset tulevat milloin mistäkin syystä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomella on omat vahvat puolustusvoimat. Ja Venäjällä resurssit pahasti kiinni Ukrainassa. Nämä selitykset riittävät lyhyelle aikavälille. Se jää nähtäväksi, venyttääkö Turkki NATO-jäsenyyden prosessia niin kauan että ”lyhyt aikaväli” menee ohi. Saa nähdä.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on ollut omat vahvat puolustusvoimat koko ajan aina valvontakomissioajoista lähtien. Silti olemme joutuneet nöyristelemään ja taipumaan naapurimaamme tahtoon joka kerran, kun se on sotilaallisilla ja poliiittisilla seurauksilla meitä uhannut.
Siirrymme uuteen aikaan. Olemme immuuneja Venäjän uhkailuille. Saamme nähdä, millaiset naapurisuhteet saamme, kunhan Venäjä ensin ottaa opikseen Ukrainassa.
Ilmoita asiaton viesti
Nöyristelyn aika ei ole vielä ohi. Tällä hetkellä nöyristellään Erdoganille.
Ilmoita asiaton viesti