Tallinnan moderni arkkitehtuuri voittaa Helsingin mennen tullen
Kävin viime lauantaina Tallinnassa hakemassa halpaa olutt… eikun viemässä lapset Rocca Al Maren historialliseen ulkoilma-museoon.
Tallinnan keskustan läpi on vaikea kulkea taksilla näkemättä tyylikkäitä modernin arkkitehtuurin helmiä toisensa jälkeen. Onnistuneita historiallisen kaupungin katukuvan modernisointeja.
Toista se on Helsingissä, jossa Kiasma näyttää omituiseen muotoon vääntyneeltä teollisuuden peltihallilta, ja miljardeilla rakennettu uusi uljas Pasila on saman oloinen kuin entinenkin Pasila, ihmiselle liian suurten suorakulmion muotoisten järkäleiden sosialismia huokuva tyyssija. Eivätkö arkkitehdit koskaan opi, että liian suuri on liian suurta?
Mistähän tämä mahtaa johtua, että Tallinnassa moderni arkkitehtuuri osuu napakymppiin niin hyvällä prosentilla, mutta Suomessa moderni arkkitehtuuri näyttää useimmiten lähinnä vain halvalta. Mahdollisimman halvalta.
Nykyaikaisessa arkkitehtuurissa on keskeistä mahdollisimman halpa tuotannollinen toteutus ja toisaalta sen pukeminen myyvään muotoon edelleenkin mahdollisimman halvalla tuotetuilla yksityiskohdilla. Tämä tuotannollinen lähtokohta on oma suuntauksensa arkkitehtuurin historiassa ja on osa Bauhaus-Ikea -jatkumoa
On oma taiteenlajinsa saada se tuotannollisesti halvin ratkaisu myyväksi ja näyttämään todellista arvoaan arvokkaammalta. Suomessa nähdään yksinkertaiset linjat kauniina ja sitä tarjoaa sekä kommunistinen että skandinaavinen muotoilu, jotka ovat kumpikin synergiassa yksinkertaisten linjojensa kautta näiden tuotannollisten tavoitteiden kanssa.
Siksi niitä tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Blogin valokuvissa on kyllä käytetty kalliimpia kuin halvin mahdollinen ratkaisu. Eikä Suomessakaan aina halvimmalla mahdollisella rakenneta. Erikoisuuden ja modernin tyylin tavoittelu menee vain jotenkin pieleen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvat olivat käsittääkseni Virosta, ei Suomesta. Talopaketit ja ostoskeskukset rakentuvat pääsääntöisesti niistä tuotannollisesti edullisimmista ratkaisuista. Se on määrittävä tekijä. Ostaja ei vain osaa arvioda sitä arvoa kertomistani syistä. Markkinahinta on se hinta jonka asiakas on valmis maksamaan ja sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä tuotannollisten kustannusten kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Rakennukset ovat upeita – Hyvä Viro!
Melkein silmät kastuu kun katselen näitä kuvia ja muistelen ensimmäistä matkaani Tallinnaan v. 1975.
Ilmoita asiaton viesti
Eikä tässä vielä kaikki, hyvän näköisiä uusia rakennuksia löytyy Tallinnasta kuin sieniä sateella.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Suomalaiset kun ostelevat sieltä asuntoja ja siksi sinne nouseekin hienoja rakennuksia, kun Helsingissä liian kallista, Tallinnassa halvempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Minkä maalaista mahtaa olla nousukkaiden raha Tallinnassa. En veikkaisi suomalaisia suurimmaksi joukoksi Tallinnan paremmissa seurapiireissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kun taksissa olin matkalla johonkin, niin tulin kysyneeksi ja oli suora vastaus. Samat vastaukset olin toisilta saanut kuulla.
Yksi oli YLE:n videolla ollut eläkkeellä oleva vanha nainen, joka osti Tallinnasta asunnon meren läheltä ja selitys oli se, että Helsinki on liian kallis.
Kai se sitä on, jos kerta esim. yritykset ovat muuttaneet Viroon isoja määriä, niin pätäkkää kyllä löytyy.
Ilmoita asiaton viesti
Tekisivät sen junan meren ali, niin Tallinnassa olisi hullut vuodet asuntomarkkinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäisen kuvan rakennus ihan kiva. Yllättävän hyvännäköinen moderniksi rakennuksesksi. Nuo kaksi muuta ei miellytä. Ne ovat liian kolhoja ja kalseita. Itse pidän eniten rapatusta pinnasta tai tiilestä. Kunnon kalteva katto myös kaunistaa rakennusta, antaa ryhtiä. Eli en taida olla modernin ystävä, moderni rakennus on harvoin kaunis, harvoin sopii hyvin ympäröivään luontoon.
Ilmoita asiaton viesti
No tämä romanttisempi omakotitalo on parin sadan metrin päässä kahden ensimmäisen valokuvan rakennuksista.
omakotitalo Rocca Al Mare
Tuo tyyli sopisi kaupungin keskustaankin, mutta liikerakennuksia tuohon tyyliin tehdään vain tietoisen feikissä tarkoituksessa, tyyliin Tsar ostoskylän tai Powerpark huvipuiston ostoskadun julkisivut. Tai Lempäälän Ideaparkin sisätiloissa. On kumma että sellaiset huvittelu-kohteet tietävät kyllä, mikä ihmisiä miellyttää, mutta kaupungin keskustan arkkitehdit eivät sitten vahingossakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaunis omakotitalo 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on kaunis ja romanttinen rakennus, pidän.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomessa moderni arkkitehtuuri näyttää useimmiten lähinnä vain halvalta”
Tarkoitit varmaan Helsingissä, koska ainakin Tampereella osataan rakentaa tyylikkäästi
Ilmoita asiaton viesti
Photo or it didn’t happen.
Ilmoita asiaton viesti
Hesan uudisrakentamiseen ei ole osallistunut yhtään arkkitehtiä. Mitä lienee hanslankareita.
Tuossa katsoin kauhulla joku päivä Oodin rakennusta. Karsea mauton laatikko.
Kalasataman asuinrakennukset muodostavat täydellisen slummin perustan. Se on kaikkea muuta kuin ihmisen kodin paikka. Kadut ovat suojattomia tuulitunneleita, joissa on tuskaa liikkua talvisin. Vihreää ei näy kuin horisontissa.
Kiittäkää Hesan kaupunkisuunnittelua tästä lahjasta tuleville slummipolville, joiden lapset ovat kasvaessaan täysin etääntyneet luonnosta. Heistä tuleekin tulevaisuuden vihreitä.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisen arkkitehtuurin suuruus on vain surkea myytti. Hyvä maku ja tyylitaju puuttuvat täysin.
Ilmoita asiaton viesti
Alkujaan henkilöä kuvaileva laulurunoelman kreikan sana ”ode” on ode myös ruotsiksi, sanoipa Ode Soininvaaran vaimo työssään Oodi-kirjaston johtajana sitä tai tätä.
Wikipedia:
Oodi (muinaiskreikasta: ᾠδή, romanisoituna: ōdḗ) on eräänlainen lyyrinen verso. Se on yksityiskohtaisesti jäsennelty runo, joka ylistää tai ylistää tapahtumaa tai yksilöä ja kuvaa luonnetta sekä henkisesti että emotionaalisesti. Klassinen ode rakentuu kolmeen pääosaan: strofiin, antistrofiin ja jaksoon.
Ilmoita asiaton viesti