Työperäinenkin maahanmuutto käy kalliiksi Suomen valtiolle

Perussuomalaiset liukastuivat tällä viikolla itse pudottamaansa tomaatin kuoreen. Närpiö-kohu myrskyää vesilasissa. Perussuomalaisten tweettaama tilasto maahanmuuttajien noin 50% osuudesta Närpiön sosiaaliturvan kustannuksissa oli kieltämättä aika outo veto. Närpiössä on 9,500 asukasta ja runsaat 200 työtöntä, vain 2.4% asukkaista. Vihervasemmisto innostui välittömästi esittelemään Närpiötä todisteena työperäisen maahanmuuton autuudesta ja taloudellisesta kannattavuudesta.

Närpiön tilastoista ei oikeasti taida olla kovin paljon hyötyä kummankaan edellä mainitun tahon intressien lobbaamiseen. Närpiössä on runsaat 200 työtöntä. Mutta missä ne loput ihmiset ovat? Muuttaneet isommille paikkakunnille opiskeluiden tai työpaikan perässä. Kaikki ne nimittäin, joiden tulevaisuuden suunnitelmissa on ollut jotain muuta kuin jäädä maaseudulle heti peruskoulusta työskentelemään maataloudessa. Sen takia Närpiön tilastot eivät todista mitään, mihinkään suuntaan. Kun ne eivät kerro kokonaisuutta.

Yksi asia minua kyllä ihmetyttää Närpiö-kohun nostattamassa keskustelussa. Närpiön sanotaan olevan todiste siitä, että työperäinen maahanmuutto on hyödyllistä ja kannattavaa toimintaa Suomen yhteiskunnalle. Siksi että fyysinen työ ei kelpaa suomalaisille. Mutta onhan Suomessa maahanmuuttajiakin työttömänä. Vihervasemmistolainen hallitus laatii hiki hatussa intersektionaalista strategiaa sen ongelman hoitamiseksi, että ulkomaalais-taustaisen väestön työttömyys on paljon yleisempää kuin kantaväestön työttömyys.

Joten miksi Närpiöön rekrytoidaan työntekijät Vietnamista? Eikö fyysinen työ kelpaa suomalaisten lisäksi myöskään somaleille, irakilaisille, syyrialaisille, virolaisille eikä venäläisille? Ilmeisesti ei, joten syy Närpiön konseptin menestykseen on jossain muualla kuin suomalaisen kansan laiskuudessa.

Maailmassa ei ole montaa valtiota (todennäköisesti ei yhtäkään valtiota), joka sallisi täysin vapaan maahanmuuton ulkomailta. Valtioiden välillä on monimutkainen viisumi-vaatimusten viidakko, jossa karkeasti ottaen elintasoltaan korkeampi valtio vaatii viisumia köyhempien valtioiden asukkailta, mutta köyhempi valtio ei välttämättä rikkaamman valtion asukkailta. Syynä on se, että työperäisen maahanmuuton rajoittamaton tulva tukkisi muuten varakkaamman valtion työmarkkinat ja/tai sosiaaliturvan toimistot, ja poliitikot ovat vastuussa äänestäjilleen siitä, että äänestäjien elintasoa ja työpaikkoja puolustetaan.

Unohdetaan Närpiö, ja pohditaan mitä Suomen valtiolle maksaa Uzbekistanista tuotu työntekijä pk-seudun rakennustyömaille. Ulkomainen työvoima suostuu tekemään työn TES-palkalla, tai vaikka vähän sen alikin. Halvalla hyvää. Paitsi jos suomalainen työtön jätetään kouluttamatta ja palkkaamatta yhtään mihinkään työhön, sitten uzbekkilaisen rakennusmiehen kustannuksiin tuleekin jo 50% lisää, kun päälle lasketaan sen suomalaisen työntekijän työttömyysturva, joka jää palkkaamatta sen takia että työvoima tuotiin ulkomailta.

Siinä on Närpiön ihmeen hinta yhteiskunnalle. Mutta ei sille yritykselle, joka ohittaa suomalaisen työttömyys-kortiston jonot ja lähettää rekrytoijansa eteläiseen Aasiaan. Toiminta on kuitenkin mahdollista vain, jos poliitikko lyö kumileimasimella hyväksynnän anomukseen. Poliitikolla pitäisi olla joku suunnitelma myös suomalaisten työttömien työllistämiseksi. Mikä se suunnitelma on? Onko mitään suunnitelmaa? Tyhmempi voisi kuvitella, että laitetaan suomalaiset työttömät opiskelemaan tasoite-töitä, ja sitten parissa vuodessa lopetetaan myöntämästä ulkomaisen työvoiman maahantuonnin lupia Aasiasta, niin suomalaiset työttömät saavat töitä pk-seudun rakennustyömailla. Vaan tyhmempi ei sitä tiedäkään, miten politiikka oikeasti toimii.

Närpiön ihmeen suurin taikatemppu on katoamis-temppu. Työttömien katoaminen suurempiin kaupunkeihin työmahdollisuuksien ja opintojen perässä. Siinä on maahanmuutto-keskustelun tärkein puheenaihe ja suurin ongelma ratkaistavaksi: ei maahanmuutto ollenkaan, vaan suomalaisten työttömien katoamis-temppu. Mihin heidät saisi katoamaan tilastoista, ja mielellään myös sosiaaliturvan budjetista?

Siihen kysymykseen Närpiön ihme ei anna vastausta.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu