Typerä Ahvenanmaan demilitarisointi on Venäjän etu ja Ruotsin tappio

Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitu vuodesta 1856 asti, lukuun ottamatta lyhyitä miehityksiä maailmansotien aikana. Asialla on pitkät perinteet, ja demilitarisoinnista sopimiseen on aina nähty joku hyvä syy.

Nykyään Venäjän konsulaatti valvoo Ahvenanmaan demilitarisointia innokkaasti. Ahvenanmaan demilitarisointi on nykyajan olosuhteissa selkeästi Venäjän etu, ja kaikkien muiden pohjoisen Itämeren valtioiden haitta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005855265.html

Jos sota syttyisi, Suomen oletettaisiin puolustavan Ahvenanmaan aluetta. Suomi ei saa kuitenkaan edes harjoitella Ahvenanmaan puolustamista, saati sitten linnoittautua sinne jo valmiiksi, jolloin alueen puolustaminen olisi tehokkainta.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005392633.html

Kun Suomi itsenäistyi valtioksi vuonna 1917, Ruotsi yritti saada Ahvenanmaan haltuunsa, jopa sotilaallisen miehityksen keinoin, kunnes lopulta Kansainliitto päätti vuonna 1921 yhden äänen enemmistöllä, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle.

Maanpuolustuksen kannalta Ahvenanmaalla on erityisen suuri sotilaallinen merkitys Suomelle ja Ruotsille, koska Ahvenanmaalta voidaan valvoa kaikkea meriliikennettä Suomen ja Ruotsin pitkälle rannikolle Pohjanlahdella. Venäjälle Ahvenanmaasta ei olisi etua juuri mistään muusta näkökulmasta kuin Suomea tai Ruotsia vastaan kohdistetun sotilaallisen hyökkäyksen kannalta. Pietariin johtavan Suomenlahden tärkeän meriväylän kannalta Ahvenanmaan sijainti on suorastaan syrjäinen. Suomen ja Viron pitkä rannikko on paljon lähempänä, ja niitä ei ole demilitarisoitu.

Olenko väärässä, jos väitän että Ahvenanmaan merkitys Venäjän maanpuolustukselle on käytännössä olematon, mutta sen potentiaalinen hyöty mahdolliseen hyökkäyssotaan kaukana omien rajojensa ulkopuolella on erittäin merkittävä? Olenko väärässä, jos väitän että Ahvenanmaan demilitarisoinnin lakkauttaminen palvelisi sekä Suomen että Ruotsin maanpuolustuksellisia etuja — siitäkin huolimatta, että niitä alkaisi miehittää vain Suomen armeija, ei Ruotsin — kun taas demilitarisoinnin jatkaminen aiheuttaa tarpeettomia riskejä näiden valtioiden maanpuolustukselle?

Jos Itämeren alueella alkaisi sotilaallinen konflikti, Venäjä ottaisi Ahvenanmaan haltuunsa kuin Krimin konsanaan, ampumatta laukaustakaan. Rauhanomaisuutta korostavassa nykyajan maailmassa valtioilla on erittäin korkea kynnys hyökätä minkään toisen valtion sotilaallisia tukikohtia vastaan, ja aiheuttaa kuolonuhreja toisen valtion armeijassa. Juuri tämä tekee Ahvenanmaan demilitarisoinnista riskialtista, koska se tarkoittaa, että vieraan valtion moraalinen kynnys Ahvenanmaan miehittämiseen on erityisen matala. Kun siellä ei ole vastassa armeijaa puolustamassa sitä. Sellaisen alueen miehittäminen on konfliktissa lähes sallittu hedelmä. Ainakin melkein.

Ahvenanmaan miehittämisestä ei aiheutuisi kovin paljon kuolonuhreja. Siinä voisi käydä kuin Krimille konsanaan, että muut valtiot katsovat vierestä että kato oho, Venäjä otti tuon alueen haltuunsa. Sitten kokoustetaan EU:n ulkoministerien kesken, keitetään kahveet, ja kielletään juuston vienti Venäjälle viideksi vuodeksi. Kun asia ei ole ”sen vakavampi”. Juuri ketään ei kuollut. Joten hoidetaan asia diplomatian keinoin.

Mahdollisessa konfliktissa se armeija saa Ahvenanmaan haltuun, joka ehtii sinne ensin. Suomalaiset ja ruotsalaiset sotilaat päivystävät Ahvenanmaan lähistöllä, mutta siitä tuskin olisi mitään hyötyä käytännössä. Se ehtii ensin, joka aloittaa konfliktin yllätyshyökkäyksellä, vaikka jostain rahtilaivaksi naamioidusta armeijan aluksesta. Todennäköisin konfliktin aloittaja ja yllätyshyökkäyksellä ensimmäisenä Ahvenanmaalle ehtijä olisi Venäjä.

Sota ei ole tyhmiä varten. Tyhmät joutuvat sodassa surman suuhun ensimmäisenä. Siksi kannattaisi puhua Ruotsille järkeä hyvän sään aikana, ja sopia Ahvenanmaan demilitarisoinnin lakkauttamisesta. Joskus maailmansotien jälkeen Suomi saattoi näyttää Ruotsin tai lännen suurvaltojen taholla vähän epäluotettavalta sotilaalliselta toimijalta, joka oli juuri taistellut natsi-Saksan rinnalla aseveljenä. Nykyaikana meillä tuskin on tällaista mainetta enää taakkanamme. Eiköhän Ruotsi jo tajua itsekin, että olisi heidän maanpuolustukselleen eduksi, jos Ahvenanmaa olisi erittäin riskialttiin demilitarisoinnin sijasta vahvasti linnoitettu Suomen armeijan toimesta.

Jos Ruotsi hakee NATO-jäsenyyttä, kun demilitarisoitu Ahvenanmaa lepää oman onnensa nojassa Tukholman edustalla, toivoa sopii ettei Venäjä keksi näpäyttää ruotsalaisten NATO-intoa saapumalla Ahvenanmaalle kutsumattomina vieraina.

 

+5
IonMittler
Sitoutumaton Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu