Uskonpuhdistuksen muistopäivä on enää muisto vain, uskon puhtaus meni pois muodista
Tänään 24.10.2021 on reformaation päivä Suomen luterilaisen kirkon kalenterissa. En todellakaan seuraa kirkon juhlapyhien kalenteria mitenkään erityisesti, mutta nuo juhlapäivät mainitaan myös taskukalentereissa, joita myydään ihmisille kaupoissa uutena vuotena. Luultavasti sinunkin taskussasi tai pöydälläsi oleva kalenteri kertoo tämän asian.
Painetut kalenterit sanovat, että tänään on uskonpuhdistuksen muistopäivä. Ei ole. Sellainen päivä on enää muisto vain. Kirkolliskokous muutti 6.8.2021 tämän pyhäpäivän nimeksi reformaation päivä.
Miksi tällainen muutos? Kirkolliskokous selittää, että ”uskonpuhdistus” koetaan nykyaikana jopa negatiiviseksi käsitteeksi, koska se korostaa protestanttisten kirkkojen opillista paremmuutta, ”puhtautta”, verrattuna katoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon, joiden uskoa puhdistettiin ”uskonpuhdistuksessa” 1500-luvulla. Nykyään suuret kirkkokunnat haluavat korostaa ns. ekumeenista kaikkien kristittyjen yhteyttä, ystävyyden ja tasavertaisuuden hengessä. Siihen ei sovi sellainen asenne, että protestanttiset kirkot julistaisivat olevansa ”puhtaampia” opiltaan kuin katolinen tai ortodoksinen kirkko. Siksi ”uskonpuhdistus” on mennyt pois muodista käsitteenä. Sitä ei haluta enää juhlistaa luterilaisen kirkon pyhäpäivien kalenterissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus
Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen 31.10.1517. Kunnioitettavan kauan tämä opillinen kiivailu kristillisen uskon puhtaudesta ja vilpittömyydestä pysyi muodissa, yli 500 vuotta. Mutta aikansa kutakin. Nykyään luterilaisessa kirkossa ei kiivailla enää opillisesta puhtaudesta, vaan siitä että kaikilla olisi mukavaa eikä kenellekään tulisi paha mieli mistään asiasta. Perinteinen puhdasoppisuus kun tuppaa olemaan joskus hieman särmikästä ja loukkaavaa.
Kirkolliskokous muutti tämän juhlapyhän nimeä, uskonpuhdistuksen muistopäivästä reformaation päiväksi. Kieliopillisesti muutos on hyvin minimaalinen, koska reformaatio tarkoittaa uskonpuhdistusta. Kirkolliskokous tarkoittaa kuitenkin suurempaa muutosta tämän juhlapäivän merkityksessä kuin voisi päätellä pelkästään pyhäpäivän nimen perusteella. Kirkolliskokous määrittelee, että reformaatiolla halutaan tässä tarkoittaa kirkon opin jatkuvaa uudistumista ajan hengen mukaiseksi. Sillä ei viitata enää uskon ”puhdistumiseen”, kiivailuun siitä että uskon sisältö noudattaisi Raamattua mahdollisimman uskollisesti, vaan reformaatiolla viitataan uskon jatkuvassa muutoksessa olemiseen, ilman sellaista arvotusta, että muutoksen suunnan pitäisi välttämättä olla aina kohti suurempaa ”puhtautta”.
Tämän näkökulman mukaisesti juhlapyhän nimestä on pudotettu pois sana ”muisto”. Se ei ole enää Lutherin uskonpuhdistuksen muistopäivä, vaan nykyajassa tapahtuvan uskon jatkuvan muutoksen juhlapäivä. Juhlimisen kohteena ei ole joku kauan sitten tapahtunut asia, uskon puhdistus 1500-luvulla, vaan nykyajassa ja tulevaisuudessa tapahtuva uskon jatkuva muutos.
Uskonpuhdistuksen muistopäivä on enää muisto vain. Kuten luterilaisen uskon puhtaus muutoinkin, voisi joku vääräleuka huomauttaa ivallisesti.
Kyllä Budhalaisuus on hyvä uskonto. Bhutanissakin asuu oikeastikin maailman onnellisin kansa. Siellä ei seurata ollenkaan bruttokansantuotetta vaan ainoastaan onnellisuusbarometriä. Siellä myös kaikkien kansalaisten syntymäpäiväksi merkitään 1.tammikuuta. Mielestäni se on tosi kätevää, kun kaikki juhlivat samaan aikaan eikä tarvitse muistella, että milloinkas hänen tai hänen syntymäpäivä olikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Buddhalaisuudessa on paljon viisauttakin, mutta bhutanilaisten onnellisuudesta en menisi takuuseen. Sijalla 95 global happiness indexissä.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin kun vastauksia ihmismieltä ikuisesti askarruttaviin kysymyksiin ”mistä tulen? kuka olen? minne menen?” tarjottiin kirkoissa, ne rakennettiin ylöspäin katsottaviksi keskelle kylää, kuten Helsingin Suurkirkko. Kaikkein suurinta kirkkoa Vatikaanissa korkeampaa ei minnekäään saanut rakentaa.
Tänään valta on kielessä, sanoissa ja sanonnoissa, diskursseissa, kuten ranskalainen sanoo. Se on siirtynyt tyhmistä puolueista älykkäiden viestintätoimistoihin, mutta kuten Jussi Pullinen HS:ssa analysoi, valta mennä vilistää jo Hesburgerin työläisten keskinäisissä verkostoissa. Sitten kun vielä uskalletaan huomata ettei suomenkieli ole minnekään kuollut tavallisen kansan viestinnästä, vaikka onkin sumentunut ay-pomojen Kojamoissa kun eduskunnassa suurimpana auktoriteettina mäen päällä voidaan sormia napsauttamalla halukkaille perustaa omia puolueita väistämätöntä kehitystä jarruttamaan jotta kuuluisi Liikettä Nyt, niin evoluutio on valmis.
Ilmoita asiaton viesti
Bravo, minäkin ihmettelin tuota ”reformaatiota” ajallaan. En tiennyt mistä muutos johtui. Kiitos siitä. Uskonpuhdistuksen unohtuessa menee myös idea siitä, että olemme moraalisesti ylemmällä tasolla täällä Pohjoismaissa ja siten voimme kertoa muille, miten asioiden pitäisi olla. Tämä on mahdoton asia nykyaikana, koska meille kerrotaan nykyään muualta käsin, miten meidän pitäisi elää. Jopa muisto siitä, että voisimme itse määritellä omia asioitamme (saatikka muiden) on kauhistus.
Siinä mielessä ”reformaatio” on osa samaa massiivista propgandaa, jonka mukaan ”Suomi itsenäistyi vasta 2002” yms.
Ilmoita asiaton viesti
Luterilaisuuden historia on inspiroiva monella tavalla. Luther uskalsi asettua uskonnollista inkvisitiota vastaan, joka määräsi että katolisten kieroutuneet opit olivat ainoa sallittu totuus. Olisi sitä kelvannut muistella jatkossakin. Vaikka toisaalta luterilaisuus dogmatisoi sitten omat oppinsa, ja vapaat suunnat taisivat kokea jonkun verran syrjintää luterilaisten taholta. Vuoroin vieraissa käydään.
Ilmoita asiaton viesti
Lutherin avarakatseista inklusiivista asennetta abrahamilaista jumalaa palvovien lahkojen osalta olisi tosiaan hyvä muistella, kun puhutaan puhtaudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Kristinuskon puhtaudesta puhuttaessa juutalainen ja islamilainen usko ovat kategorisesti poissuljettuja vaihtoehtoja.
Ilmoita asiaton viesti
Sekö on syy solvata ja demonisoida samaa jumalaa eri rituaalein palvovia?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Juutalaisista_ja_heidän_valheistaan
Ilmoita asiaton viesti
Keskiajalla kommunikaatio oli usein aika tulikiven katkuista, verrattuna nykyaik…. hetkinen, sosiaalinen media huomioiden, vedän sanani takaisin.
Puhdasoppisen (!) kristillisen (!) opin mukaan, ilman Kristusta ei ole yhteyttä Jumalaan. Siitä johtuu se määritelmä, että juutalaisuus ja islam ovat eri uskontoja kuin kristinusko, eivätkä saman uskonnon eri lahkoja.
Moderni suuntaus on uskontojen välistä tasavertaisuutta korostava. Reformaatiota juhliva luterilainen kirkko saattaa hyvinkin olla valmis tunnustamaan tulevaisuudessa, että ei ainoastaan katolinen ja ortodoksinen kristillisyys, vaan myös buddhalaisuus ja juutalaisuus ja islam, ovat yhtä oikeita tapoja palvella Jumalaa (tai useita) kuin luterilaisuus. Sinun kaipaamasi ajattelutapa on siis tuloillaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Interfaith_dialogue
Ilmoita asiaton viesti
Mitään tuollaista en todellakaan kaipaa. Uskonto myrkyttää kaiken ja monta uskontoa myrkyttää moninkertaisesti. Pitää kuitenkin osata erottaa uskonoppi ja uskovat.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä siis kaipaat?
Ilmoita asiaton viesti
Jos Lutheria pitää muistella, kaipaan ettei poimita rusinoita pullasta. Ylipäätään kaipaan rehellistä avoimuutta uskontokunnilta. Kerrotaan asiat suoraan, eikä selitellä oppeja parhainpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Juhlapäivän nimi ei ollut Lutherin muistojuhla, vaan tietyn tapahtumaketjun muistojuhla, johon osallistui paljon toimijoita useissa eri maissa, joista Luther oli kuuluisin.
Ilmoita asiaton viesti
Enhän minä näistä mitään tiedä, vaan luotan viisaampiin jotka osaavat kertoa ”Se ei ole enää Lutherin uskonpuhdistuksen muistopäivä…” ja ”Luther uskalsi asettua uskonnollista inkvisitiota vastaan…” Aika voimakkaasti täällä näytettäisiin tuo päivä Lutheriin kytkeä.
Ilmoita asiaton viesti
Kytketään toki, mutta siinä kuitenkin keskitytään siihen uskonpuhdistukseen, ja Lutheriin siltä osin kuin hänellä oli rooli siinä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja Luther siis vastusti mielestäsi uskonnollista inkvisitiota? Miten voisimme sitten luonnehtia näitä Lutherin teesejä?
”Section XI of the treatise advises Protestants to carry out seven remedial actions, namely:
to burn down Jewish synagogues and schools and warn people against them
to refuse to let Jews own houses among Christians
to take away Jewish religious writings
to forbid rabbis from preaching
to offer no protection to Jews on highways
for usury to be prohibited and for all Jews’ silver and gold to be removed, put aside for safekeeping, and given back to Jews who truly convert
to give young, strong Jews flail, axe, spade, and spindle, and let them earn their bread in the sweat of their brow”
https://en.wikipedia.org/wiki/On_the_Jews_and_Their_Lies
Ilmoita asiaton viesti
Ei Luther inkvisitiota vastustanut.
Ilmoita asiaton viesti
Uskalsi vastustaa, mutta ei vastustanut?
Ilmoita asiaton viesti
Vastusti vääräksi kokemaansa katolista inkvisitiota, mutta pystytti oman oikeaksi kokemansa inkvisition.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä että selvensimme tämän, ettei jää väärä kuva elämään.
Ilmoita asiaton viesti
Uskonpuhdistus oli hyvä asia. Kaikenlaiset inkvisitiot huonoja asioita. Tässä on rinnakkain kaksi asiaa: on kiva jos jossain on olemassa kristinuskoa, jossa on mahdollisimman paljon tolkkua. Mutta on huono jos ihmisiä vainotaan uskonnollisista syistä. Tolkullisen uskonnon pakkosyöttämisessä ei ole lopulta tolkkua siinäkään, koska lopputuloksena on käskien laulava kukko. Ei sellainen ole mikään oikea kukko ollenkaan. Luther oli tässä sekä hyvän että pahan puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät nuo uskonopin uudistajat tee kuin tyylieron loppupeleissä, jos kuitenkin palvovat yhtä ja samaa jumalaa. Abrahamilainen Jumala on julma tyranni, joka ei ansaitse kenenkään kunnioitusta, saati palvontaa. Ei siinä ole enää palvontamenojen määrittelyllä juuri merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
On siinä suuri ero elämän asenteeseen ja mielialaan, mutta eipä sitä voi tietää uppoutumatta asiaan henkilökohtaisesti edes jollain tasolla. Jos uskontoja ei voikaan mitata objektiivisen totuuden kautta, niitä voi verrata siltä kannalta, miten uskonto vaikuttaa ihmisiin. Sillä perusteella yksilöt paljolti myös valitsevat uskontonsa, jos sosiaalinen paine tai inkvisitio ei sitä estä.
Ilmoita asiaton viesti
Uskonnon valitseminen lienee hyvin poikkeuksellista. Valtaenemmistö taitaa vain jatkaa siinä uskontokunnassa, johon heidät indoktrinoidaan lapsuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä tiedä, varsinkaan jos tarkastelujakso on koko elämän mittainen. Montako prosenttia suomalaisista on vanhuksena saman uskonnon tai uskonnottomuuden edustaja kuin 18-vuotiaana. Muuttoliikettä on paljon myös sellaista, joka ei näy tilastoissa. Jos luterilainen ”tulee uskoon” tai ”menettää uskonsa ja ryhtyy ateistiksi”, tilastoissa hän on koko ajan kristitty ja luterilainen.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitukseni oli kommentoida uskontokunnan jäsenyyttä. Pahoittelen epätarkkaa ilmaisua. Uskooko jumaluuteen lienee kysymys uskosta, ei uskonnosta. Aika moni ev lut kirkon jäsen on ateisti.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä onkin jotkut visioineet jo vuosikymmeniä, että uskontojen välinen vuoropuhelu johtaisi uskontojen yhdistymiseen yhdeksi. Jos koko ajan vähennetään puhdasoppisuuden vaatimusta, ehkä lopputulos on se että saa uskoa mihin haluaa, kirkon seinät eivät muodosta estettä sille. Jännityksellä odotamme, kuinka kauan on kiellettyä opettaa islamia tai buddhalaisuutta luterilaisessa kirkossa papin roolissa jumalanpalveluksen aikana. Tai ateismia, jos niikseen on.
Ilmoita asiaton viesti
Ateismi ei ole ukonoppi, joten se ei kuulu tuohon joukkoon.
Miksi kukaan enää välittäisi uskonnosta, jos kaikki pääsevät taivaaseen? Maan päällä voi tehdä hyvää ja pahaa mielensä mukaan ilman uskontoakin.
Ilmoita asiaton viesti
Ateismi on jumaluuksia koskeva väite siinä missä muutkin. Jotkut sanovat se olevan varmemmin totta. Tiedä häntä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei, vaan ateismi on henkilöä koskeva väite. Jumaluuksista se ei väitä mitään. Teismi on jumaluskoa. Ateismi on jumaluskon puutetta. Se että ei usko, ei ole väite jumaluuksia koskien.
Ilmoita asiaton viesti
Riippuu siitä, mitä sovitaan tarkoitettavan sanalla ateismi. Persoonaa joka ei edes ajattele koko asiaa — vaikkapa sammakko tai leijona — uskonnoton. Vai persoonaa joka ajattelee asiaa mutta on epävarma — agnostikko. Vai persoonaa joka ajattelee asiaa, ja uskooo tietävänsä että tietyn määritelmän rajoissa olevia jumaluuksia ei ole olemassa — dogmaattinen ateisti — anti-teisti.
Minulle ei ole suurta merkitystä, kunhan on mahdollisimman laajasti tiedossa, mitä milläkin sanalla tarkoitetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Aina voi heittäytyä tyhmäksi ja antaa sanoille omia merkityksiä, Voimme toki sopia, että Jumala tarkoittaa sammakkoa, tai että leijona tarkoittaa lohikalaa, mutta ei se oikein mitään palvele. Paremmin saamme viestimme perille, jos käytämme yleisesti hyväksyttyjä tarkoituksia. Kieli on konventio.
Ateismi on teismin negaatio, a-teismi tairkoittaen ei teistinen. Kun teismi on uskoa jumaluuteen, on ateismi tuon vastakohta, eli että ei usko jumaluuteen. Kyse on dikotomiasta, joko uskot tai et. Ei ole olemassa välimuotoja.
Gnostisuus taas on tietoa asiantilasta. Gnostinen tietää asiantilan ja sen vastakohta agnostinen ei tiedä.
Noita voit sitten yhdistellä neljällä eri tavalla:
Gnostinen teisti uskoo jumaluuden olemassaoloon ja tietää jumalan olevan olemassa.
Agnostinen teisti uskoo jumaluuteen, mutta ei tiedä onko jumalaa olemassa.
Agnostinen ateisti ei usko jumaluuteen, mutta ei tiedä onko jumalaa olemassa.
Gnostinen ateisti ei usko jumaluuteen ja tietää ettei jumalia ole olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Been there, seen that discussion. Kerran mainitsin sinulle yhden maailman aktiivisimmista ateistien keskustelufoorumeista, International Skeptics Forum. Ateisteja kaikki kuin pässit. Joukossa melkoisia ydinfyysikkojakin, ihan oikeasti.
Heitä siellä kysymys, is the default position in atheism that gods surely don’t exist, or that we simply have no proof of their existence, and therefore are unsure if they exist or not. Sitten katso kun ne alkavat mätkiä toisiaan, asiasta eri mieltä olevat ateistit.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko eri mieltä esittämästäni noita termejä koskien?
Ilmoita asiaton viesti
Määritelmäsi ovat hyviä, mutta jättävät avoimeksi kysymyksen, tarkoittaako ateisti yhtenä sanana gnostista vai agnostista ateistia. Entä sammakko? Vai voidaanko sopia että tarkoittaa molempia, kun asiaa ei ole erikseen tarkennettu.
Ilmoita asiaton viesti
Molempia tottakai. Et varmaan mieti tarkottaako sammakko vain rupisammakkoa, vai myös muita?
Ilmoita asiaton viesti
Tämä asia tuli sitten selväksi. Ei se puhdasoppiseksi tullut, mutta selväksi tuli.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän hyvin uskovaisia. He haluavat nähdä vain Lutherin hengellisen puolen. Muistaakseni artikkelin kuvan aihe ei kuulu sinun parhaimpiin osaamisalueisiin
https://www.kirche-mv.de/nachrichten/2017/juli/martin-luther-und-das-leibliche-wohl
Kiitos muistutuksesta. Paita on vielä kaapissa.
Ilmoita asiaton viesti
Oluen juonti kuuluu kyllä harrastuksiini, josta tiedän jotain.
Ilmoita asiaton viesti
Meilläkin on seurakuntia,lahkoja ja ”suuntauksia” joiden usko on toinen toisiaan väkevämpää, oikeampaa, puhtoisempaa ja juuri sitä ainoaa, oikiaa ja joka satavarmasti takaa taivaspaikan…?
– Vrt. astianpesumainokset joissa on laitettu erimerkkiset pesuainemerkit rinnakkaisiin riveihin ja osoitettu, että ”meidän merkki” on tehokkaampi, riittoisampi ja puhdistaa astiat puhtaampaakin puhtoisemmaksi!!!
Ilmoita asiaton viesti
On erittäin haasteellista saada ihmiset olemaan samaa mieltä jostain niin abstraktista asiasta kuin uskonto, niin monimutkaisen ja monitulkintaisen lähdeaineiston perusteella kuin Raamattu. Lahkojen ja lohkojen määrä on niin suuri, että siitä tulee mieleen, että samaa mieltä olemisessa ja sitä kautta muodostuvassa yhteydessä ja ystävyydessä ei nähdä mitään itseisarvoa.
Ilmoita asiaton viesti
Puhumattakaan sosiaalidemokratiasta, jota on mainittu luterilaisen uskonnon maalliseksi versioksi! Mahtoiko eilen tulla pääministerin haastattelussa esille moderni näkemys sosiaalidemokratiasta kollaboraattoripuolueena? Omasta historiastaan viisastuneena harva italiaano haluaa kuulla olevansa demari.
Erkki Tuomioja joutaisi enemmistökielisten ”Horisijoiden ilman rajoja” farmiliigaan Timo Vihavaisen, Arto Luukkasen, Paavo Lipposen, Jyrki Kataisen, Mikkelin kaksosten Eki&Olli ja Lasse Lehtisen seuraksi.
Ilmoita asiaton viesti
Italialla on ollut aina keskeinen vaikutus läntisen ajattelun kehitykseen. Niinpä järkytys Roomassa olikin suunnaton bolshevikkien teloittaessa Venäjällä sekä tsaarin että suuren osan papistosta. Mitään vastaavaa ei ollut koskaan ennen tapahtunut.
Kuitenkin kommunistit olivat saaneet Italiassa hyvin suuren vaikutusvallan köyhien keskuudessa.
Niinpä Italian politiikan rauhottuminen punabrigadistien jälkeen on näyttänyt tietä läntiselle ajattelulle. Vielä niinkin myöhään kuin 1970 lopulla punabrigadistit teloittivat pääministeri Aldo Moron. Seuraavan vuosikymmenen alussa syöksyin itse Rooman Trasteveren kaupunginosassa pöydän alle laukausten kajahdellessa katukuilussa poliisien järjestettyä väijytyksen yhden brigadistin pidättämiseksi.
Rauha on palannut valtion hyväksyttyä ns. historiallisen kompromissin, minkä tuloksena uskonnon valta on siirretty maalliselta Italialta kokonaan itsenäiselle Vatikaanin valtiolle.
Kommunistit. yhdessä ns. legendaariset partisaanit, olivat taistelleet fasisteja ja myös heitä ymmärtäneitä sosiaalidemokraatteja vastaan. Mussolini oli ollut alkujaan kansainvälisesti tunnettu nuordemari.
Ns. eurokommunismi oli eronnut Moskovan historiallisesta materialismista ymmärrettyään että Karl Marx ei ollut ymmärtänyt ihmisen onnellisen elämän vaativan muutakin kuin taloudellisen vallan jakamista tasan.
Italia koostuu useista kaupunkivaltioista joiden asukkaat ovat yhä säilyttäneet vahvoja ominaispiirteitä, etenkin kansankielissään. Tänäänkin firenzeläinen on ennemmin etenkin toscanalainen, ja melkeinpä Brysseliläinen, kuin Rooman alainen.
Ilmoita asiaton viesti