Uskonpuhdistuksen muistopäivä on enää muisto vain, uskon puhtaus meni pois muodista

Tänään 24.10.2021 on reformaation päivä Suomen luterilaisen kirkon kalenterissa. En todellakaan seuraa kirkon juhlapyhien kalenteria mitenkään erityisesti, mutta nuo juhlapäivät mainitaan myös taskukalentereissa, joita myydään ihmisille kaupoissa uutena vuotena. Luultavasti sinunkin taskussasi tai pöydälläsi oleva kalenteri kertoo tämän asian.

Painetut kalenterit sanovat, että tänään on uskonpuhdistuksen muistopäivä. Ei ole. Sellainen päivä on enää muisto vain. Kirkolliskokous muutti 6.8.2021 tämän pyhäpäivän nimeksi reformaation päivä.

https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/jumalanpalveluselama/artikkeleita-jumalanpalveluksesta/uskonpuhdistuksen-muistopaivasta-reformaation-paivaksi

Miksi tällainen muutos? Kirkolliskokous selittää, että ”uskonpuhdistus” koetaan nykyaikana jopa negatiiviseksi käsitteeksi, koska se korostaa protestanttisten kirkkojen opillista paremmuutta, ”puhtautta”, verrattuna katoliseen ja ortodoksiseen kirkkoon, joiden uskoa puhdistettiin ”uskonpuhdistuksessa” 1500-luvulla. Nykyään suuret kirkkokunnat haluavat korostaa ns. ekumeenista kaikkien kristittyjen yhteyttä, ystävyyden ja tasavertaisuuden hengessä. Siihen ei sovi sellainen asenne, että protestanttiset kirkot julistaisivat olevansa ”puhtaampia” opiltaan kuin katolinen tai ortodoksinen kirkko. Siksi ”uskonpuhdistus” on mennyt pois muodista käsitteenä. Sitä ei haluta enää juhlistaa luterilaisen kirkon pyhäpäivien kalenterissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Uskonpuhdistus

Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen 31.10.1517. Kunnioitettavan kauan tämä opillinen kiivailu kristillisen uskon puhtaudesta ja vilpittömyydestä pysyi muodissa, yli 500 vuotta. Mutta aikansa kutakin. Nykyään luterilaisessa kirkossa ei kiivailla enää opillisesta puhtaudesta, vaan siitä että kaikilla olisi mukavaa eikä kenellekään tulisi paha mieli mistään asiasta. Perinteinen puhdasoppisuus kun tuppaa olemaan joskus hieman särmikästä ja loukkaavaa.

Kirkolliskokous muutti tämän juhlapyhän nimeä, uskonpuhdistuksen muistopäivästä reformaation päiväksi. Kieliopillisesti muutos on hyvin minimaalinen, koska reformaatio tarkoittaa uskonpuhdistusta. Kirkolliskokous tarkoittaa kuitenkin suurempaa muutosta tämän juhlapäivän merkityksessä kuin voisi päätellä pelkästään pyhäpäivän nimen perusteella. Kirkolliskokous määrittelee, että reformaatiolla halutaan tässä tarkoittaa kirkon opin jatkuvaa uudistumista ajan hengen mukaiseksi. Sillä ei viitata enää uskon ”puhdistumiseen”, kiivailuun siitä että uskon sisältö noudattaisi Raamattua mahdollisimman uskollisesti, vaan reformaatiolla viitataan uskon jatkuvassa muutoksessa olemiseen, ilman sellaista arvotusta, että muutoksen suunnan pitäisi välttämättä olla aina kohti suurempaa ”puhtautta”.

Tämän näkökulman mukaisesti juhlapyhän nimestä on pudotettu pois sana ”muisto”. Se ei ole enää Lutherin uskonpuhdistuksen muistopäivä, vaan nykyajassa tapahtuvan uskon jatkuvan muutoksen juhlapäivä. Juhlimisen kohteena ei ole joku kauan sitten tapahtunut asia, uskon puhdistus 1500-luvulla, vaan nykyajassa ja tulevaisuudessa tapahtuva uskon jatkuva muutos.

Uskonpuhdistuksen muistopäivä on enää muisto vain. Kuten luterilaisen uskon puhtaus muutoinkin, voisi joku vääräleuka huomauttaa ivallisesti.

+4
IonMittler
Vantaa
Ehdolla eduskuntavaaleissa

Vapauden Liitto, Uudenmaan vaalipiiri. Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu