Uusia trendejä suomen kielen oikein(tai väärin)kirjoituksessa

Tässä blogissa esittelen muutamia melko uusia trendejä suomen kielen oikeinkirjoituksessa, jotka eivät ole virallisen suosituksen mukaisia, vaan saattavat olla jopa ”kirjoitusvirheen” asemassa, jos asiaa kysyttäisiin keneltä tahansa äidinkielen opettajalta. Osa näistä uusista käytännöistä saattaa kuitenkin päästä virallisen oikeinkirjoituksen asemaan joskus tulevaisuudessa. Tai sitten ei.

Kieli on merkittävä yhteiskunnallinen asia, johon liittyviä päätöksiä ei tehdä demokraattisen prosessin kautta. Suomen kielen oikeinkirjoituksen sääntöjä ei laadita eduskunnassa, eikä niitä edistetä kansalais-aloitteilla. Suomen kielen säännöstön laatii suurelle yleisölle tuntematon virkailijoiden joukko Kotimaisten Kielten Keskuksessa, jota kutsutaan myös Kielitoimistoksi. (He eivät kehitä suomen kieltä kovin oma-aloitteisesti, vaan seuraavat kielen käyttöä kansan keskuudessa, ja poimivat sieltä konservatiivisella asenteella parhaat ja suurimpaan suosioon nousseet uudet käytännöt osaksi virallista oikeinkirjoitusta. Erittäin hitaasti ja varovasti, jarrut pohjassa koko ajan.)

 

ISOILLA kirjoitettuun sanaan pääte pienillä kirjaimilla, ilman kaksoispistettä välissä

Jos joku on keskustellut minun kanssani NATOsta, YLEstä tai USAsta, hän on todennäköisesti törmännyt tähän outoon tapaan, jonka olen aina luullut olevan Kielitoimiston ohjeiden vastainen. Yllättäen se on kuitenkin ohjeiden mukainen, ja itse asiassa ainoa virallisesti oikea tapa lisätä pääte isoilla kirjoitettuun ”lyhennesanaan” — eli sanaan joka on lyhenne, mutta joka luetaan sanana, ei luettelemalla sen kirjaimet yksitellen. Tuohon käytäntöön voi törmätä jopa valtion virallisen äänitorven YLEn uutisissa silloin tällöin. (USA pitäisi tosin virallisen tiedon mukaan varustaa kaksoispisteellä, koska useimmat lukevat sen aitona lyhenteenä, luettelemalla kirjaimet yksitellen.)

https://areena.yle.fi/audio/1-4280306

https://areena.yle.fi/audio/1-50634225

Hieman erikoiseen ratkaisuun on päätynyt hissiyhtiö KONE, joka brändäsi joskus vuosia sitten yhtiön nimen kirjoitettavaksi kokonaan isoilla kirjaimilla — ei ainoastaan logossa, vaan kaikissa muissakin yhteyksissä. Epätavallinen ratkaisu, koska kyseessä ei ole lyhenne muista sanoista. Suomen kielen kielioppi ei tunne tällaista ratkaisua lainkaan. Niinpä lehdistö kirjoittaa yhtiön nimen aina brändin toiveiden vastaisesti Kone, mutta yhtiö itse kirjoittaa nimensä aina kokonaan isoilla kirjaimilla KONE — ja mahdolliset taivutus-päätteet pienillä kirjaimilla: KONEen, KONEelle, KONEelta, jne.

https://www.kone.com/fi/eetinen-ohjesaanto-toimittajille.aspx

https://www.facebook.com/KONEFinland/posts/185039542218202

KONEen käyttämä ratkaisu on lopulta varsin looginen, sen jälkeen kun brändäys-osastolla on tehty määrätietoinen päätös kirjoittaa yhtiön nimi aina kokonaan isoilla kirjaimilla. Kaksoispisteen käyttö näyttäisi kömpelöltä ja harhaanjohtavalta, koska kyseessä ei ole lyhenne: ”KONE:en toimisto”, ”KONE:elle suuri tilaus Aasiaan”. Sanaan lisätyn päätteen kirjoittaminen isoilla kirjaimilla näyttäisi vieläkin oudommalta: ”KONEEN toimisto”, ”KONEELLE suuri tilaus Aasiaan”. Yhtiön omaksuma käytäntö on luontevin tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Minä aloin suosia samanlaista oikein (tai väärin) kirjoituksen ratkaisua vuoden 2019 lopulla, ennen kuin sain edes tietää että KONE noudattaa tuollaista käytäntöä. Kirjoitin tuolloin tekstiä, jossa esiintyi paljon isoilla kirjaimilla kirjoitettuja lyhenteitä. Teksti alkoi tuntua puuromaiselta lukea, kun kaksoispisteitä vilisi joka puolella erottamassa isoilla kirjoitettua lyhennettä ja pienillä kirjoitettua taivutus-päätettä. Niinpä kokeilin huvikseni ottaa kaksoispisteet pois tekstistä. Pidin näkemästäni.

Se alkoi ensin pienistä annoksista, mutta pikku hiljaa siirryin vahvempiin kerta-annoksiin. Lopulta olin koukussa. Entinen elämä ei enää maistunut. Tavallinen ei tuntunut enää miltään. Natosta tuli NATOsta, Ylestä tuli YLEstä, ja Kelasta tuli KELAsta.

 

Moniosaisen erisnimen kirjoittaminen Jokainen Sana Isolla Alkukirjaimella

Useista sanoista koostuvassa erisnimessä (joka ei ole henkilön nimi) pitäisi Kielitoimiston ohjeen mukaan vain ensimmäinen sana kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Kansa ei ole kuitenkaan noudattanut ohjetta täysin vedenpitävästi aikojen saatossa. Kielitoimiston ohjeessa mainitaan happamasti, että sanomalehtien nimiin on vakiintunut [oikeinkirjoituksen ohjeiden vastainen] tapa kirjoittaa kaikki sanat isolla alkukirjaimella: Helsingin Sanomat, Kansan Uutiset jne.

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/iso%20alkukirjain/ohje/177

Tässäkin asiassa yritysten nimet ja rekisteröidyt tavaramerkit ovat todennäköisiä pioneereja, jotka brändäävät itseään siten kuin hyvältä näyttää kansainvälisessä ympäristössä, jossa on totuttu kirjoittamaan Jokainen Sana Isolla Alkukirjaimella. Tällä käytännöllä on muitakin kuin esteettisiä hyötyjä. Jos moniosaisen erisnimen kaikki sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, lukijan on helppo hahmottaa, missä kohtaa erisnimi alkaa ja mihin se päättyy. Mutta jos vain ensimmäinen sana on kirjoitettu isolla alkukirjaimella, lukija voi joutua arvailemaan, missä kohdassa erisnimi päättyy ja kieliopillinen lause jatkuu.

Minä olen oman arpani heittänyt tässä asiassa, ja kirjoitan kaikki sanat isolla alkukirjaimella sellaisissa ilmauksissa kuin Euroopan Unioni, Hong Kong (joka on Kielitoimiston mukaan Hongkong), Helsingin Yliopisto, ja niin edelleen. Ehkä tällainen käytäntö yleistyy, tai sitten ei.

 

Välimerkin käyttö moniosaisista paikannimistä johdetuissa adjektiiveissa

Kielitoimiston ohjeen mukaan New Yorkin asukas on newyorkilainen, ja Valko-Venäjän asukas on valkovenäläinen. Moniosaisista paikannimistä johdetuissa adjektiiveissa sanaväli katoaa, eikä sen tilalle kirjoiteta välimerkkiä.

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/171

Paitsi jos minä olen asialla, siinä tapauksessa sanavälin tilalle kirjoitetaan välimerkki. En tiedä syytä siihen, miksi Kielitoimisto on mieltynyt sanavälin kadottamiseen tahallisesti tässä tapauksessa. Lukemista ja ymmärtämistä se ei helpota, päin vastoin. Virallisesti olen väärässä, mutta moraalisesti olen oikealla asialla, kun autan lukijaa osoittamalla sanavälin välimerkillä:

losangelesilainen => los-angelesilainen

mardelplatalainen => mar-del-platalainen

puertodelacruzlainen => puerto-de-la-cruzlainen

 

Välimerkin käyttö yli kaksi osaa sisältävissä yhdyssanoissa

Suomi on yksi monista kielistä, joissa rakennetaan joskus jättimäisen pitkiä yhdyssanoja. Kielitoimistolla on ideologisia argumentteja, miksi suomen kielessä ei laiteta välilyöntiä yhdyssanan osien väliin, kuten englannin kielessä. Gross national product, brutto kansan tuote. Kielitoimiston argumentit eivät ole turhia, on niissä paljon järkeäkin. Mutta joskus tuntuu siltä, että liian dogmaattinen ideologia palvelee enemmän itseään kuin ihmiskuntaa. Moniosainen yhdyssana voi olla pitkä kuin nälkävuosi, mutta ideologia ei jousta. Yhdyssana on kirjoitettava yhteen ilman välimerkkejä, tai muuten äidinkielen opettaja ottaa punaisen kynän esiin.

Suosittelen käyttämään yhdyssanan osien välissä välimerkkiä aina kun se tuntuu helpommin luettavalta. Varsinkin silloin kun yhdyssanassa on enemmän kuin kaksi osaa. Tämä ei ole Kielitoimiston virallisen suosituksen mukaista, mutta joskus heikkona hetkenään Kielitoimistossa on tultu lausuneeksi, että ”yhdysmerkkiä voi tarpeen mukaan käyttää hahmottamisen helpottamiseksi tai kaksitulkintaisuuden välttämiseksi kaikenlaisissa yhdyssanoissa”.

https://www.kielikello.fi/-/yhdysmerkki-

Ohessa on esimerkkejä viime aikoina YLE uutisissa esiintyneistä yhdyssanoista, kirjoitettuna normaalin käytännön mukaisesti kokonaan yhteen, sekä varustettuna välimerkillä ”hahmottamisen helpottamiseksi”:

4-osaisia yhdyssanoja:

tartuntatautilakiesitys => tartuntatauti-lakiesitys

kuluttajariitalautakunta => kuluttajariita-lautakunta

perustuslakivaliokunta => perustuslaki-valiokunta

apulaisoikeusasiamies => avustava oikeus-asiamies

omakotitalopalo => omakotitalo-palo

3-osaisia yhdyssanoja:

virkaanastujaisjuhlallisuudet => virkaanastujais-juhlallisuudet

koronavirusepidemia => koronavirus-epidemia

potilastietojärjestelmä => potilastieto-järjestelmä

huumerikosvyyhti => huumerikos-vyyhti

rokoteasiantuntija => rokote-asiantuntija

sisäliikuntaharrastukset => sisäliikunta-harrastukset

salaliittoteoreetikko => salaliitto-teoreetikko

keskiviikkoilta => keskiviikko-ilta

geenimuunnostapaukset => geenimuunnos-tapaukset

omakotitalo => (tarpeeksi lyhyt ja yleinen, helppo hahmottaa)

kokopäivätyö => (tarpeeksi lyhyt ja yleinen, helppo hahmottaa)

2-osaisia yhdyssanoja:

siirtolaiskaravaani => siirtolais-karavaani

hollantilaisdiplomaatti => hollantilais-diplomaatti

kiinalaismiljardööri => kiinalais-miljardööri

influenssavirus => influenssa-virus

arkkitehtuurikilpailu => arkkitehtuuri-kilpailu

tunnistautumispakko => tunnistautumis-pakko

 

Sanavälin käyttö tekstiksi kirjoitetuissa suurissa luvuissa

Suomen kielessä suuret luvut suositellaan ryhmiteltäväksi kolmen numeron sarjoihin, jotka erotetaan välilyönnillä. Esimerkiksi 654 321. Niissä harvoissa tilanteissa, kun näin suuri luku halutaan kirjoittaa tekstinä, Kielitoimisto suosittelee ryhmittelemään tekstin samalla tavoin kuin numerot ryhmitellään:

kuusisataaviisikymmentäneljätuhatta kolmesataakaksikymmentäyksi

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/215

Tässäkin tapauksessa minä suosin paljon runsaampaa sanavälien käyttöä kuin pitkiin yhteenkirjoitettuihin sanoihin mieltynyt Kielitoimisto. Minun peukalosääntöni on, että enintään kaksi sanan osaa kannattaa kirjoittaa yhteen ilman välimerkkiä tai sanaväliä. Tässä tapauksessa lopputulos näyttäisi tältä:

kuusisataa viisikymmentä neljä tuhatta kolmesataa kaksikymmentä yksi

+1
IonMittler
Perussuomalaiset Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu