Venäjän uusi e-viisumi helpottaa Airbnb-matkailua, ja jopa deittailua

Vuoden 2021 alusta lähtien suomalaisen lomamatkailun kartalle ilmestyy uusi helppo matkakohde, kun Venäjän sähköinen viisumi kattaa koko valtion, eikä enää vain Pietarin seutua. Viisumin hinta 30 EUR ei paljon rasita lomakassaa, ja mikä tärkeintä, sen saa nopeasti, eikä hakemuksessa tarvita mitään perusteluita matkalle, ei kutsua keneltäkään, eikä edes hotellivarausta.

https://yle.fi/uutiset/3-11583263

Tämä viimeksi mainittu yksityiskohta, että hotellivarausta ei vaadita viisumihakemuksessa, on yllättävän liberaali veto Venäjältä. Itä-blokin maissa ei aina toimi edes Uber-sovellus, vaan paikalliset oligarkit ovat jakaneet senkin bisneksen keskenään, perustamalla oman taksisovelluksen, ja estämällä kansainvälisen markkinajohtajan toiminnan omalla alueellaan. Tällainen mielikuva minulle on muodostunut ainakin Valko-Venäjällä, jossa en ole pariin vuoteen saanut Uber-sovellusta toimimaan, ja olen joutunut käyttämään paikallista taksisovellusta. Se on toki toiminut hyvin ja ajanut asiansa, ei siinä mitään, mutta outo tilanne herättää aina pohtimaan, miten tähän on päädytty, ja kuka siitä hyötyy taloudellisesti?

Venäjän viisumeissa on perinteisesti aina vaadittu hotellivaraus, eikä mikä tahansa Airbnb ole kelvannut siihen, tai sitten Airbnb-isännät eivät osaa tai halua hoitaa vaadittavaa paperisotaa. Uusi Venäjän viisumi mahdollistaa reppureissaamisen pienellä budjetilla, kun majoituksessa voi käyttää edullisia Airbnb-asuntoja, hinta-laatu suhteeltaan kalliimpien hotellien sijasta. Oligarkit ovat malttaneet mielensä, eivätkä ole sisällyttäneet viisumin ehtoihin pykälää, joka ohjaisi majoittujat heidän hotelleihinsa. Tai heidän 25 EUR hintaiseen bussiinsa Pietarin satamasta kaupungin keskustaan.

Venäjä on matkakohteena ollut minulle suuri tuntematon. Noin 7-vuotiaana sain tuliaisina muovisen rynnäkkökiväärin, kun isä ja äiti kävivät Neuvostoliitossa lomareissulla. Tuo lelu oli siinä mielessä ikimuistoinen kapistus, että sen katseelta piilossa olevat sisäosat oli valmistettu ilmeisesti kierrätetystä muovista, päätellen siitä että muovi oli marmori-kuvioitua, siinä oli sekaisin kaikenlaisia värejä. Ymmärsin jo tuon ikäisenä, että tämä lelu on köyhässä maassa tehty, ja tuo erikoisen värinen muovikin liittyy jotenkin siihen, että tehdään mahdollisimman halvalla. Näin asia varmaan olikin, mutta nykyään jätemuovin uusiokäyttöä osataan arvostaa jo Suomessakin.

Olen käynyt Venäjällä vain kerran, viisumivapaalla Pietarin risteilyllä Helsingistä Princess Anastacia -aluksella, joka on jo parhaat päivänsä nähnyt entinen Viking Linen M/S Olympia. Rajatarkastuksessa jouduin vähän tarkempaan ristikuulusteluun, koska passistani löytyi paljon Ukrainan leimoja. Venäjän ja Ukrainan heikot diplomaattiset välit voivat heijastua jonkun verran myös matkailijoihin, jotka ovat käyneet Ukrainassa.

Pietarin kuuluisin nähtävyys on Eremitaasi, museo jossa on lähes yhtä paljon ryöstösaalista eri puolilta muinaista maailmaa kuin British Museumissa. Olen aina ollut epäileväinen sen suhteen, mitä järkeä on koota liian paljon tärkeitä esineitä liian suureen museoon. Eremitaasissa tuo epäilys saavutti kliimaksin, kun liian monta kiinalaista turistia kansoitti museon käytävät, ks. valokuva alla. Vierailu Eremitaasissa oli voimia syövä kokemus, koska museo on liian suuri, jotta siihen jaksaisi keskittyä yhdellä kerralla.

Venäjällä olut on edullista, ja pienpanimoiden tarjonnassa on paljon hyvääkin, joten otin selvää Suomen ja Venäjän tullin nettisivuilta, paljonko saan tuoda olutta tullivapaasti, ja saavuin satamaan parin muovikassillisen kanssa Nevski Prospektin varrelta ostettuja kiinnostavia oluita. Rajatarkastuksessa homma meinasi kuitenkin mennä puihin, kun tullivirkailijan mielestä olutta ei olisi saanut viedä tullivapaasti pois maasta, tai ainakaan Princess Anastacia -laivan henkilökunta ei salli omien juomien tuomista laivaan. Kielimuuri vähän haittasi ymmärtämistä, mikä tullivirkailijan huolen aihe oli tarkkaan ottaen, mutta vähän kyynärpäitä käyttäen pääsin tullista läpi ostoksieni kanssa. Laivalla juomat otettiin pois, mutta vain väliaikaiseen takavarikkoon kotimatkan ajaksi, jotta en joisi niitä hytissä, vaan käyttäisin laivan ravintoloiden palveluita.

Lennot Venäjälle eivät maksa hunajaa, joten uudella viisumilla on helppoa ja melko edullista matkustaa Pietaria edemmäs Venäjälle, jopa Uralille asti, ennen kuin lennon kesto tai hinta alkaa muodostua rasitteeksi. Englannin kielen taito on Itä-Blokissa usein hämmästyttävän heikkoa jopa nuorella ikäluokalla, joten matkasta saa enemmän irti, jos seurueessa on mukana vähintään yksi joka osaa venäjää edes parin opintokurssin verran.

Venäjän uusi viisumi tuo muutoksia myös vähän yllättäville markkinoille, nimittäin parisuhteen etsimiseen yli valtioiden rajojen. Venäjä ei ole aiemmin myöntänyt monen kerran viisumeita vapaamuotoisiin henkilökohtaisiin tarkoituksin, vaan jokaista vierailua varten olisi pitänyt anoa uusi kallis viisumi, jonka käsittely kesti perinteisesti pari viikkoa. Rajan ylittävä kaukosuhde on ollut aika raskas vaihtoehto deittimarkkinoilla, mutta nyt tilanne muuttuu. Sen neuvon kuitenkin annan, että jos deittipalvelussa toinen osapuoli kertoo olevansa töissä jossain valtion virastossa, kannattaa kysyä saman tien varsin tärkeä kysymys: ”Montako kertaa vuodessa, ja montako vuorokautta yhteensä, saat matkustaa Venäjän ulkopuolella?” Vastaus saattaa olla niinkin vähän kuin kerran, ja enintään 14 päivää. Siihen ongelmaan ei auta edes uusi hieno e-viisumi.

IonMittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu