Vuokravakuuden ottaminen pitäisi kieltää, samoin vuokrasopimuksen määräaikaisuus

Moni mieltää minut oikeistolaiseksi, mutta minulla on myös vasen käsi.

Ehdotan että vuokravakuuden ottaminen pitäisi kieltää asunnon vuokrauksen yhteydessä. Myös yksityishenkilön omaan asuntoon kohdistuvan vuokrasopimuksen määräaikaisuus pitäisi lakiteknisesti julistaa mitättömäksi vuokranantajan puolelta, siten että vuokralainen saa aina irtisanoa vuokrasopimuksensa ilman sanktiota, lukipa sopimuksessa mitä tahansa vaaditusta asumisen vähimmäiskestosta.

Nämä molemmat aloitteet perustuvat siihen näkökulmaan, että vuokralainen on tyypillisesti köyhä tai korkeintaan keskituloinen kansalainen, ja vuokranantaja on tyypillisesti varakkaampi kansalainen tai menestyvä liikeyritys. Taloudellisesti heikompaa osapuolta pitäisi suojella vuokrasuhteessa sellaisilta ylilyönneiltä taloudellisesti vahvemman osapuolen etujen turvaamiseksi, kuten vuokravakuuden säilyttäminen vuokranantajan tilillä sekä asumisen vähimmäiskeston vaatimus.

Kahden tai kolmen tonnin vuokravakuuden kerääminen kokoon on monelle vuokralaiselle iso taloudellinen ponnistus, jota joutuu miettimään ihan tosissaan, mistä ne rahat saisi kerättyä. Sitten se raha lepää vuokranantajan sijoitustilillä kasvamassa korkoa, vaikka köyhempi osapuoli on se jolla olisi enemmän tarvetta kasvattaa korkoa omille rahoilleen.

Suurin epäkohta on kuitenkin se, että vuokravakuudesta pystyy takavarikoimaan vuokralaisen omaisuutta ilman oikeuden päätöstä. Minulle kävi näin, kun muutin pois TA-Asumisoikeus Oy:n asunnosta muutama vuosi sitten. Yhtiö pidätti minulta vuokravakuutta noin tuhat euroa, perusteluin jotka olivat niin epämääräisiä (tyyliin ”pidätykset perustuvat hinnastoon, mutta kas vain, ne eivät olekaan hinnaston mukaisia, no ne ovat silti oikein”), että tein niistä rikosilmoituksen epäillystä petoksesta. Poliisi ei aloittanut esitutkintaa asiasta. Voitin tapauksen kuluttajariita-lautakunnassa pari vuotta sitten, noin 600 EUR osalta jotka reklamoin, mutta TA-Asumisoikeus Oy ei ole tähän päivään mennessä palauttanut euroakaan minun laillista omaisuuttani, joka ei ole siirtynyt heidän omaisuudekseen millään lainvoimaisella keinolla.

https://yle.fi/uutiset/3-11029359

Tässä tulee vastaan kolmas näkökulma, miten vuokravakuus on taloudellisesti vahvemman osapuolen puolella: vuokranantaja pystyy takavarikoimaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevan osapuolen omaisuutta ilman oikeuden päätöstä, jolloin päädytään siihen tilanteeseen, että taloudellisesti heikomman osapuolen ainoa mahdollinen keino saada rahat takaisin olisi ottaa tuhansien eurojen taloudellinen riski ja viedä asia oikeuteen. Useimmat eivät uskalla tehdä sitä, en minäkään. Niinpä ne rahat ovat edelleen taloudellisesti vahvemman osapuolen hallussa.

Vuokrasopimuksiin sisältyvä asumisen vähimmäiskesto, varsin usein 12 kk, perustunee usein siihen että vuokralaisen etsimisen hoitaa joku välittäjä, esimerkiksi Vuokraturva Oy. Välittäjä ottaa palvelumaksun, ja diiliin kuuluu vuokrasopimuksen vähimmäiskesto siksi että palvelumaksu olisi vuokranantajan kannalta kohtuullinen menoerä suhteessa sopimuksen tarjoamaan taattuun tulovirtaan. Tässäkin on kyse kahden taloudellisesti vahvemmassa asemassa olevan osapuolen etujen takaamisesta, taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevan osapuolen tappioksi.

Minä voisin allekirjoittaa vaikka heti tänään lain, joka kieltää vuokranantajaa ottamasta haltuunsa vuokravakuutta yksityiseltä vuokralaiselta, ja mitätöi ehdot yksityiseen asuntoon kohdistuvien vuokrasopimusten vähimmäiskestosta. Niinsanotut vuokravakuuden pidätykset olisivat jatkossa laskuja jotka lähetetään vuokralaiselle, samaan tapaan kuin mikä tahansa muu korvausvaatimus yhteiskunnassa on lasku, joka pyydetään maksamaan eräpäivään mennessä. Vuokralainen voisi myös irtisanoa vuokrasopimuksen ja muuttaa muualle koska tahansa. Jos vaikka löytyy töitä, tai menettää nykyisen työnsä.