Wolt käräjillä: onko alustatalous pienyrittäjien sankari vai työläisten riistäjä?

Wolt, Uber, Lyft ja muut tunnetut alustatalouden yritykset ovat jatkuvasti käräjillä eri maissa. Kaikkialla väännetään kättä siitä, ovatko taksikuskit tai ruokalähetit yrittäjiä, työntekijöitä, vai jotain siltä väliltä.

Suomessa edes yhteiskunta ei ole yksimielinen tästä kysymyksestä. Helsingin hallinto-oikeus linjasi 13.8.2021, että Wolt-lähetit ovat yrittäjiä. Pari kuukautta myöhemmin Etelä-Suomen AVI päätti, että he ovat työntekijöitä.

https://yle.fi/uutiset/3-12058425

https://yle.fi/uutiset/3-12169257

Miten yhteiskunta voi sekoilla tällä tavalla? Eikö tähän löydy yhteistä linjaa? Ei ole vielä löytynyt, koska eduskunta ei ole ottanut johtajuutta asiassa. Sitä kutsutaan lain säätämiseksi, joka määrittelisi kerralla ja selkeästi, miten asia on.

Twitterissä poliittiset toimijat kommentoivat Woltin tilannetta isolla tunteella. Yrityksen noudattamien käytäntöjen puolesta tai niitä vastaan. Myös pientä propagandan tuoksua on ilmassa. Woltin edustajat kertovat medialle totuutena, että suurin osa läheteistä haluaa olla yrittäjiä, eivätkä ole kiinnostuneita työsuhteen turvasta. Lisäksi yhtiö arvioi, että työntekijöinä lähetit tienaisivat vähemmän kuin he tienaavat yrittäjinä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/ae7962db-7f26-4c0e-b481-d1ab92b483c4

Totta vai tarua? Väite lähettien halusta olla yrittäjiä voi olla tottakin, mahdollisesti. Varmuuden vuoksi haluaisin kuitenkin kuulla sen vähemmän jääviltä taholta kuin Wolt-yrityksen johto. Työntekijöiden tuntiansioita koskeva väite näyttäisi olevan vahvasti kaunisteltua totuutta, eli propagandaa. Siinä vertaillaan keskenään nykyisiä ansioita toteutuneista keikoista, ja vain keikkojen tekemisen ajalta. Verrattuna mahdolliseen tuntipalkkaan työntekijänä. Nämä eivät ole vertailukelpoisia, koska saadakseen niitä keikkoja henkilön täytyy päivystää ja odotella, että tilaus tulee. Todellinen tuntipalkka nykyisessä tilanteessa jää kauas niistä lukemista, joita Woltin johtajat esittelevät medialle totuutena.

Uutisissa korostetaan, että Wolt ei käytä mitään työvuoroja eikä algoritmeja työn ohjaukseen. Jokainen tekee työtä silloin kun huvittaa, ja sen verran kuin huvittaa. Sen takia työskentely ei ole tehokasta, koska kukaan ei edes yritä suunnitella ja aikatauluttaa sitä tehokkaaksi. Jos työntekijöitä kerääntyy linjoille odottelemaan paljon enemmän kuin tulee tilauksia, se ei ole Wolt-yrityksen ongelma, että linjoilla päivystävien lähettien tuntipalkka romahtaa kuin lehmän häntä. Kun suuri osa ajasta kuluu päivystämiseen saamatta keikkaa, ja saamatta penniäkään korvausta.

Ei näin. Tämä ei ole se tulevaisuuden visio, jolla työelämä kehittyy nykyistä sivistyneemmälle ja tuottavammalle tasolle. Tässä on tarjolla uusi tuottavuuden taso lähinnä vain alustatalouden yritykselle.

Uber lobbaa parhaillaan EU:ta säätämään direktiivin, joka määrittelisi uuden kolmannen työnteon muodon, joka olisi jotain yrittäjän ja työntekijän väliltä. Kaliforniassa sellainen on otettu käyttöön, ja termi on englanniksi ”worker” (työläinen), erotuksena perinteisestä termistä ”employee” (palkattu työntekijä). Suomalaisittain ajatellen ainakin työajan ja työvuorojen säännöt olisivat todennäköisesti aiheita, joissa ”työläinen” voisi saada enemmän vapauksia kuin meillä sallitaan normaalissa palkkatyössä. Eri asia on, onko se oikeasti lähettien tai taksikuskien enemmistön kannalta etu vai haitta.

https://www.cnbc.com/2021/02/15/uber-proposes-california-style-gig-work-reforms-in-europe.html

Taksialalla iso yleiskuva näyttää minun silmiini sellaiselta, että taksikuskit olisivat pääsääntöisesti työntekijän statuksen kannalla. Ainakin oikeustapauksia uutisoidaan ”työntekijöiden voittona”. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa ”ay-liikken voittoa”, eikä ole aina täysin selvää, onko ay-liikkeen ajama etu useimpien työntekijöiden etu. Tuomioistuimet ovat määränneet Uberin kuskit työntekijän asemaan viime aikoina Hollannissa ja Britanniassa.

https://socialeurope.eu/another-win-for-workers-uber-drivers-are-employees

https://www.bbc.com/news/business-56123668

https://arstechnica.com/tech-policy/2021/04/uber-lyft-stocks-plunge-after-biden-official-says-drivers-are-employees/

https://www.cnbc.com/2021/03/18/uber-is-reclassifying-uk-drivers-as-workers-heres-what-happens-next.html

Tosiasia on, että nykyinen kuskien ja lähettien ”yrittäjyyteen” perustuva malli tuo Woltille, Uberille ja muille alustatalouden toimijoille niin tuntuvia säästöjä kustannuksissa, että sen ansiosta ne ovat pystyneet hinnoittelemaan palvelunsa edullisemmiksi kuin esim. samassa markkinassa kilpailevat perinteiset taksiyritykset. Jos nämä yritykset joutuvat jatkossa kohtelemaan työläisiään vastuullisemmin, siitä aiheutuu kustannuksia, joiden takia hintoja on pakko nostaa lähemmäs perinteisten yritysten hintatasoa. Kupla puhkeaa, ja totuus tulee vastaan: Onko näillä yrityksillä hienoine sovelluksineen ja algoritmeineen tarjottavana ihmisille uusi tehokkaampi ja autuaampi tapa tehdä työtä? Vai eikö keisarilla olekaan niitä vaatteita, joita on mainostettu suureen ääneen?

+5
IonMittler
Perussuomalaiset Vantaa

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja. Kansan tahto on moniulotteinen, ja pääsee kunnolla oikeuksiinsa vain jos myös päätöksenteko on riittävän moniulotteista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu