Woltin ja luottokortti-yhtiöiden epäterveet ehdot pitäisi kieltää lailla
Suuret globaalit luottokortti-yhtiöt ovat perinteisesti kusettaneet koko länsimaista väestöä sopimusehdoilla, jotka kieltävät kauppiaita lisäämästä kassalla hintaan luottokortilla maksamisen kuluja. Vaikka se on kauppiaalle kallis maksutapa, jonka kulut ovat suuremmat kuin käteisellä tai pankkikortilla maksaessa.
Käytännössä se on tarkoittanut sitä, että koko länsimainen väestö on laitettu maksamaan luottokortti-järjestelmän kustannukset, vähän niin kuin tasaverona koko väestölle. Yhdet käyttävät luottokorttia, mutta eivät maksa siitä erikseen mitään kaupan kassalla, vaan koko väestö maksaa yhteisvastuullisesti, yleiskorotuksena kaupan hintoihin.
Nyt sama epäterve käytäntö on hiipinyt myös ruoan kotiinkuljetukseen. Woltin sopimusehdoissa kielletään ravintolaa lisäämästä ruoka-annoksen hintaan kuljetuksen hintaa. Ruoan tilaamisen kotiin pitää olla yhtä ”ilmaista” kuin luottokortilla maksaminen. Mutta ilmaista se ei ole oikeasti. Lopulta ravintolan ainoaksi vaihtoehdoksi jää tehdä yleiskorotus hintoihin kaikille asiakkaille — myös niille, jotka syövät paikan päällä. Yhdet tilaavat ruoan kotiin, kaikki maksavat yhteisvastuullisesti heidän kuljetustensa kustannukset.
https://yle.fi/uutiset/3-12220839
Tällainen kikkailu on epätervettä markkinatalouden vääristelyä. Markkina toimii terveellä tavalla, kun on olemassa palveluita, joilla on joku hinta. Sitten kuluttajat harkitsevat, onko palvelu hintansa arvoinen vai ei. Luottokorttien ja Wolt-kuljetusten kohdalla palvelun hinta on piilotettu kokonaan pois kuluttajan näkyvistä. Kuluttajat käyttävät palvelua tai ovat käyttämättä sitä, tietämättä lainkaan mitä palvelun tuottaminen maksaa.
Tässä on henkäys sosialismia ja rahattoman yhteiskunnan utopiaa, jossa mikään ei maksa mitään. Pidemmän päälle se on kuitenkin aika hyvä juttu, että asiat maksavat jotain. Se ohjaa kuluttajia vastuullisiin valintoihin, ja kohdistaa palvelun kustannukset niille jotka käyttävät sitä.
Ravintolassa syöjä maksaa siitä tilasta mitä käyttää, pöydästä, tuolista, pöytäliinasta, taulusta seinänällä, tarjoilijan palkan jne.
Onko Woltin asiakas vapautettu näistä ravintolan kuluista?
Itse en ole tilannut Woltista ruokaa, joten en tiedä hinnoitellaanko se halvemmaksi vai kalliimmaksi annokseksi, kuin ravintolassa.
Sosialismin kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole olemassa helppoa mekanismia, joka vapauttaisi ravintolan salivuokran kuluista Wolt-asiakkaan kohdalla. Ainoa vaihtoehto on vuokrata arvioitua tarvetta vastaavan kokoiset tilat ravintolalle. Ja kukapa huvikseen maksaisi tarpeettoman korkeaa vuokraa ylimitoitetuista tiloista? Jokainen Wolt-tilaus kasvattaa ravintolan kokonaiskuluja.
Ilmoita asiaton viesti
Hiljaisena päivänä ravintolan ylimääräiset tarjoilijat aiheuttavat kuluja, joiden maksamiseen joutuu osallistumaan sekin asiakas, joka ei ylimääräisten tarjoilijoiden palveluksia käytä.
Pitäisikö siirtyä kokonaan tippipohjaiseen palkkaukseen? Tai sitten hiljaisina päivinä, ”ylimääräiset” tarjoilijat lähetetään kotiin.
En kirjoittanut ylisuurista tiloista, vaan siitä, että ravintolalla on sali, jota Wolt asiakas ei käytä. Ei käytä sieltä yhtään tuolia tai pöytää. Luultavasti hän joutuu kuitenkin osallistumaan sen aiheuttamiin kuluihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Luultavasti hän joutuu kuitenkin osallistumaan sen aiheuttamiin kuluihin.”
Tuohon on yksinkertainen ratkaisu: kielletään salit, pöydät ja tuolit lailla.
Aina kun istun ravintolaan jossa on useampi tarjoilija mutta ainoastaan yksi tarjoilee minulle, ymmärrän että maksan ruoassani niiden muidenkin tarjoilijoiden palkkoja. Minusta tämä on sosialismia.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkin tässä on se näkökulma, että mainitut kulut ovat yrittäjän kirjanpidossa aika vakioita, kun taas jokainen Wolt-tilaus kasvattaa yrittäjän kuluja.
Aitoon Wolt-tyyliin varmaan ravintolan salia voisi pyörittää niin että siellä ei ole ketään töissä, ja sekalaista seurakuntaa norkoilisi kadulla Wolt-appi puhelimessa, siinä toivossa että jos joku asiakas menee sisään ravintolaan, voi kirjautua hetkeksi töihin sinne ravintolan saliin. Mutta käytännössä se ei mene näin, vaan ihmisillä on työsuhde ja kunnolliset työvuorot.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyaikana ravintolapäälliköt joutuvat jaksottamaan henkilökunnan töihin tulon ja poislähdön jopa 15 minuutin tarkkuudella. Jos eivät näin tee tai eivät osaa tehdä, niin toimintaa ei saada kannattamaan.
Katteet eivät kestä joutavana olevia tarjoilijoita eikä muutakaan henkilökuntaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Vastaus on ollut että palvelun voi lopettaa.”
Minusta tuo on ihan pätevä vastaus. Ravintola katsoo että asiakkaalle maksuton kuljetuspalvelu tuo niin paljon lisämyyntiä että se kannattaa. Jos se ei kannata, sitten ravintola ei sitä käytä.
Mikäänhän ei estä ravintolaa itse kuljettamasta annoksia asiakkaalle maksua vastaan. ”Jostain syystä” asiakkaat todennäköisemmin valitsevat palvelun ilman heille koituvaa lisämaksua.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmainen palvelu täyttää sosialismin määritelmän, jos ja kun se tarkoittaa, että palvelu maksatetaan yhteisvastuullisesti myös niillä jotka eivät sitä käytä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten se sali, pöytä, pöytäliina ja siivoajan ja tarjoilijan palkka?
Ilmoita asiaton viesti
Tästä jo totesin, että ne ovat kiinteitä kuluja. Kotiin kuljetus on kyseiseen asiakkaaseen kohdistuva ylimääräinen kulu kirjanpidossa. Vaikka filosofisia yhtäläisyyksiä löytyisi, konkreettinen ero on siinä onko kyse kiinteistä kuluista joille voi tehdä hyvin vähän, vai tapauskohtaisista lisäkuluista jotka aiheutuvat tasan silloin kun tietty asiakas pyytää tietyn palvelun.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin kummallinen kirjoitus..
Ilmoita asiaton viesti
Löydätkö tarkempia sanoja kuvailemaan tätä kokemaasi kummallisuutta?
Ilmoita asiaton viesti
Yrittäjä arvioi niin Woltin kuin luottokorttienkin kohdalla, onko se kannattavaa. Käytännössä sen, jos palveluiden käyttö lisää voitollista myyntiä niin paljon että se tuo lisäarvoa. Mikään pakkohan ei kumpaakaan mahdollisuutta ole tarjota.
”Maran mukaan osa ravintoloista ei saa lainkaan voittoa annoksista, jotka Wolt kuljettaa asiakkaiden kotiin.”
Väite kuulostaa ihan järjettömältä. Miksi ravintola käyttäisi Woltin palveluita jos se ei tuota yrittäjälle mitään?
Ionin tapa kieltää kaikki keksimänsä epäkohdat lailla alkaa puheenvuoron mitassa olla jo klassinen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Wolt vie kaiken katteen, tilauksesta jää jäljelle kuitenkin se osuus jolla peitetään kulut. Ilman sitä tilausta osa kuluista toteutuisi ehkä joka tapauksessa, ja jäisi ehkä tappioksi. Painetta yleiseen hintojen korottamiseen tuo kyllä tuo.
Se on kiva jos minun tapani kieltää kaikki epäkohdat alkaa muodostua klassikoksi. Sitä minä vain ihmettelen, mihin tarvitaan sellaisia poliitikkoja jotka eivät halua kieltää epäkohtia?
Ilmoita asiaton viesti
Siis eivät halua kieltää sinun kokemiasi epäkohtia?
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä politiikka toimii niin, että on eturyhmiä joilla on erilaiset käsitykset siitä, mikä on epäkohta ja mikä ei. Jos havaittaisiin että minun kuvailemani epäkohta on vain harvojen mielestä häiritsevä epäkohta, sitten ei olisi aihetta kieltää sitä. Hyvä marssijärjestys on nostaa asia keskusteluun, havaita keskustelun tulos, ja sitten tehdä lopullisia (johto)päätöksä sen perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Hollannissa yrittäjät uskaltavat ottaa kantaa.
On ihan yleistä ettei pikkukaupoissa, esim. pienissä ruokakaupoissa voi maksaa luottokortilla.
Toisaalta Amsterdamissa tietyin paikoin kapakoissa ei voi maksaa muulla kuin luottokortilla. Vähentänee ryöstöjä, kun kassassa ei ole rahaa.
Mielenkiinnolla odotan josko suomalaisilla yrittäjillä olisi munaa tehdä itsenäisiä päätöksiä.
Mitään varsinaista järkeähän ei ole siinä että luottokorttimaksujen kulut tulevat yrittäjän ,maksettavaksi. ”Niin on vaan päätetty”.
Ilmoita asiaton viesti
Luottokortti ja pankkikortti ovat kaksi eri asiaa myös. Nimenomaan luotto on se kallis maksutapa.
Muistelen, että Suomen Lidleissä ei alkuvaiheessa voinut maksaa luottokortilla, mutta pankkikortti kelpasi. Muistaako kukaan muu samoin? Tulkitsin sen niin että Lidl ei halunnut maksaa luoton kuluja omasta pussistaan.
Viime talvena eräs Yango-taksikuski otti minulta euron lisämaksun, kun maksoin luottokortilla.
Ilmoita asiaton viesti
Takavuosina Amerikassa ainakin suurimmissa kaupungeissa takseissa oli auton runkoon hitsattu tai pultattu ja lukittu valurautainen säiliö, mihin kuljettaja laittoi rahat pienestä aukosta. Autojen ulkopuolella oli kirjoitus, että kuljettajalla on vaihtorahaa vain 5 dollaria.
En tiedä miten nykyisin on tilanne ja voiko jo maksaa luottokortilla.
Ilmoita asiaton viesti
Amerikassa on iso ongelma siinä, että suuri osa väestöstä ei saa luottokorttia vaikka haluaisi. Taloudelliset kriteerit liian tiukkoja. Kai luottokortti takseissa on kelvannut, mutta moni asiakas joutunut maksamaan käteisellä kun muuhun ei kykene.
Ilmoita asiaton viesti
Wolttailu perustuu orjatyövoimaan. Yritän lepytellä omaatuntoani antamalla näille piruparoille reilusti tippiä.
Minulla on tuttuja, jotka eivät viitsi käydä enää edes kaupassa totuttuaan koronaköllöttelyyn. Saa nähdä, miten markkinoilla käy kun laiskistuminen entisestään leviää. Luulenpa, että kuskit tajuavat vähitellen markkina-arvonsa – heillähän on monimutkaisten palvelujen myynnissä avainasema eli ainoa suora inhimillinen kontakti maksavaan asiakkaaseen
Ilmoita asiaton viesti
Miten kuskit voivat tajuta markkina-arvonsa, kun Wolt hinnoittelee palvelun heidän puolestaan? Oikeastaan niitä kuskeja on vain ihan muutama, jotka ovat tajunneet markkina-arvonsa. Se lehdessä haastateltu, joka tienasi 9 tonnia kuukaudessa, tekemällä vain parasta keikkaa parhaalla sijainnilla Helsingin ytimessä. Jos kaikki kuskit tajuaisivat arvonsa samalla tavalla, palvelu loppuisi koko muusta Suomesta Helsingin kantakaupungin ulkopuolella, koska missään muualla ei voi päästä samoihin tienesteihin vaikka kuinka optimoisi.
Wolttailun lähin yhtymäkohta orjuuteen on työtä tekevien ihonväri. Alustatalous on henkireikä niille, joita kukaan ei suostu palkkaamaan normaalin rekrytoinnin kautta. Sitä täytynee pitää suorastaan hyveenä, mutta vastaavasti epäkohtiakin löytyy alustataloudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ei ole ongelma nyt mutta siitä saadaan helposti ongelma että rakennetaan luokkayhteiskuntaa ihonvärin mukaan.
Sillä tavalla saadaan Suomestakin vastaavanlainen persläpimaa kuin Yhdysvalloista.
Ilmoita asiaton viesti
Vihervasemmisto tekeekin hartiavoimin työtä intersektionaalisin menetelmin, jotta Suomi olisi ihan vain luokka-yhteiskunta, jossa on syrjäytyneitä ja parempiosaisia, mutta se ei perustuisi ihonväriin.
Onko se yhtään parempi, jos joka tapauksessa eriarvoisuuden kokonaismäärä on sama?
Ilmoita asiaton viesti
Jos asiakas ei syö ravintolassa, säästää ravintola arvattavasti vähän, tai ruuhka-aikana saa enemmän asiakkaita kuin on istumapaikkoja. En kuitenkaan usko, että säästö olisi Woltin maksun suuruinen.
Ilmoita asiaton viesti
Mukaan myytäessä ravintolalla on jo ilman Woltin kuljetustakin tiettyjä vaihtoehtoisia lisäkuluja, kuten kertakäyttöiset astiat ja ruoan kuljetuspussi.
Ilmoita asiaton viesti
Blogin lähteessä oli yksi olennainen termi, joka ei tainnut kulkeutua blogiin saakka: ”määräävä markkina-asema” ja sen mahdollinen väärinkäyttö.
Se tekee Woltin käytännöstä tutkimisen arvoisen. Mutta tutkitaan nyt ennen kuin kielletään.
Ilmoita asiaton viesti
Mainitussa uutisessa jäi epäselväksi, mikä lopulta on se epäkohta valittajien mielestä. Se että lisähintaa ei saa laittaa, vai Woltin provision suuruus prosentteina. Minä näen molemmat epäkohtina, mutta lakiteknisesti lisähinta-kielto olisi suoraviivaisempaa estää. Provision suuruuden rajaaminen lainsäädännöllä olisi jo paljon hankalampi projekti.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä 30 prosentin nurkilla kaikki alustat ottavat toimialansa liikevaihdosta. Airbnb, Wolt, ja niin edelleen. Se on kova vero, joka päätyy hintoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kun valtiokaan ei mitään tällaista tee, ideologisista syistä.
Ilmoita asiaton viesti