YLE: 9-luokkalaisten ruotsin taito kutosen tasoa, ongelmana (Sanna Marinin tyylinen) asenne, eli ei kiinnosta
Valtio ei ole minun tietääkseni tuottanut virallista tietoa siitä, kannattaako Suomen väestö ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta vai ei. Kansalaisjärjestöjen tekemien kyselyiden mukaan enemmistö väestöstä on vastustanut pakkoruotsia jo kymmeniä vuosia. Poliittinen eliitti ei kuitenkaan katso tarpeelliseksi palvella kansan tahtoa tässä(kään) asiassa.
Tänään valtion virallinen totuusmedia YLE lipsauttaa vahingossa totuuden koululaisten asenteista pakkoruotsia kohtaan: heitä ei kiinnosta.
Onneksi nuorisolla on politiikassa esikuvia, jotka näyttävät kunniallisen kansalaisen mallia. Sellaisia kuten vaikka Sanna Marin. Tällaisten esikuvien avulla saadaan ehkä pakkoruotsia koskeva asennekin kohdilleen, jotta ruotsin kielen opiskelu ja puhuminen alkaisi kiinnostaa nuorisoa.
Ei kun hetkinen.
Olisihan se kiva osata ruotsia, mutta kun….
sitä ruotsin kielen taitoa ei Suomessa juurikaan tarvitse, ei niin missään.
Jos ruotsia vaikka oppiikin, mutta taitoaan ei ole mahdollista vaalia, niin sekin vähä mitä on opittu, unohtuu.
Ruotsissakin pärjää hyvin osaamalla eri kurdimurteita tai arabiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Osaan ruotsia, mutta tarvitsen sitä vain harvoin. Jos tarvitsen, puhun sitä (toisin kuin Marin), koska osaan sitä ihan OK (toisin kuin Marin).
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisin, että vielä käsittämättömämpää, että ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset pannaan puhumaan englantia, jota sitäkin osaavat paremmin kuin me. Syynä vero-Ylen ja edelleen varallisuudessaan mässäilevän HSn toimittajien olematon kyky tai halu käyttää ruotsia.
Ilmoita asiaton viesti
Kun poistetaan se ruotsinkielen opiskelupakko ja tehdään siitä yksi kieli muiden rinnalle, niin sen opiskeluhalukkuus kasvaa!
Vertaa vaikka ilmaiseen kouluruokaan. Molemmista pitäisi tehdä tavoittelemisen arvoisia, niin alkaa kelvata.
Pakko ei sovi kielen opiskeluun.
Itselläni se ainakin aiheutti torjumisreaktion kouluaikana.
Nyt on ruotsinkielen taitoni jossain syvällä aivolohkojen uumenissa. Käytönpuutteen surkastama.
Yritin täällä Turussa saada lapsilleni laajemman kielitaidon ja valitsin koulun, joka toimii yliopiston alaisena opettajan koulutuslaitoksena. Mainostivat että kaikkia kieliä mahdollista opiskella. No Espanja, Venäjä, Ranska. Mikään näistä ei toteutunut.
Pakkoruotsi ja englanti, niin kuin joka paikassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kielten valinnassa tosiaan laitetaan hakemus vetämään, ja oikeus opiskella itse valittua vierasta kieltä ei todellakaan toteudu, vaan siihen vaaditaan usein hieman tuuria.
Ilmoita asiaton viesti
Asenne on osaamattomuuden syy, oikeastaan muuta syytä ei ole. Ruotsi on hyvin helppo kieli.
Ilmoita asiaton viesti
Tarpeettomuus on asenteen syy. Oikeastaan muuta syytä ei ole, miksi Sanna Marin ei osaa eikä suostu puhumaan ruotsia.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä taida olla.
Asenteen syy on ympäristön asenne. Kun ympäristössä päivästä päivään jauhetaan että ei tarvitse, ei kannata, ei sitä missään tarvitse jne. Siitä syntyy lapsen mieleen asennevamma.
Sama asia koskee vähän kaikkea.
Jos ympäristö on lukuhaluista, sillä on kirjoja ja se lukee niin lapsi seuraa perässä.
Ilmoita asiaton viesti
Väestön asennevamma johtuu siitä, että objektiivisesti arvioiden ruotsin kieli ei ole hyödyllisyydeltään muiden vaihtoehtoisten kielten yläpuolella, eli pakollisuudelle ei ole perusteita. Tarvittaisiin melkoinen aivopesu-kampanja sen asenteen ”korjaamiseksi”. Jos demokratiassa kansa on ”väärää mieltä”, ratkaisuna piti olla että noudatetaan kansan tahtoa, mutta taitaa olla niin että mieluummin haikaillaan ”väärän mielipiteen” muokkaamista ”oikeanlaiseksi”.
Ilmoita asiaton viesti
Noin on, Juha. Ruotsinkieli on muiden skandinaavisten kielten kanssa germaanisten kielten pohjoiseen haaraan kuuluva kieli. Itse koin sen aikoinaan paljon helpommaksi oppia kuin englannin. Ja kun osaat ruotsia, pystyt helposti ymmärtämään myös esimerkiksi kirjoitettua norjaa tai tanskaa (puhuttu tanska onkin sitten eri asia).
Ja kun olet opiskellut ruotsia, silloin myös saksankielen oppiminen helpottuu, mikä puolestaan avaa uusia mahdollisuuksia kommunikoida ja toimia taloudellisesti ja kulttuurisesti merkittävällä kielialueella, johon kuuluu Saksa, Itävalta ja Sveitsi.
Työurani aikana huomasin, että jos Ruotsissa keskustelee asiakkaiden kanssa ruotsiksi ja Saksassa saksaksi, sitä arvostetaan todella paljon.
Siis: opiskelkaamme germaanisia kieliä! Niistä on monissa tilanteissa enemmän hyötyä kuin ’rallienglannista’.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi on yksi kolmesta työkielestäni. Se on selvää ja johdonmukaista, joskin nykymuodossaan ehkä liiankin yksinkertaistettua. Toisaalta huomaan välillä ajattelevani ruotsiksi, se käy nopeammin, kuin suomeksi. Sukulaisten kanssa pitää puhua saksaa ja välillä menevät sekaisin, niin lähellähän toisiaan ne ovat. Ylipäätäänhän uusia kieliä oppii sitä helpommin, mitä useampia osaa. Germaanisislla kielillä asiat voi ilmaista hyvin täsmällisesti – englannilla ei. Ilmeisesti siksi, että samalla sanalla on englannissa kummallisia rinnakkaismerkityksiä? Lääkärin nyt joka tapauksessa nykymaailmassa on pakko osata englantia, ei opiskeluistakaan ilman sitä selviä.
Jos suomenruotsalaiset oppivat suomea, niin kyllä suomalaisen pitää pystyä oppimaan ruotsia, ei siinä voi olla muuta, kuin asenneongelmia. Ruotsista on tosiaan helppo ponnistaa saksaan, vaikka se selvästi monimutkaisempaa onkin.
Kielipähkinä: mikä sana tarkoittaa suomessa ja ruotsissa (melkein sama) kodinkonetta, mutta saksassa sairautta?
Toveri Gagarin varmaan ratkaisee tämän 🙂
Ilmoita asiaton viesti
”Pitää oppia.” Entä jos on kansan demokraattinen tahto, että pakollisuus on tarpeetonta, käykö sitten että ei tarvitse oppia?
Ilmoita asiaton viesti
Paitsi että englantikin on germaaninen kieli, tai ainakin sen pitäisi olla. Sen verran paljon siinä on romaanisista kielistä lainaa, että voisi sitä pitää romaanisenakin tai oikeastaan se on molempia ja se selittää suuren osan siitä, että englanti on indoeurooppalaisista valtakielistä ehdottomasti vaikein. Toisaalta kun osaa erittäin laajasti englannin sanavarastoa, ymmärtää myös paljon muita kieliä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska, espanja kuuluvat indoeurooppalaisiin kieliin.
Se lienee selitys sille että ko. kielissä on paljon toisiaan muistuttavia sanoja. Ja osa on teitenkin myös lainattuja.
Kielen sanojen lainauksen suhteen esim. suomen kielessä on valtavasti ruotsista lainattuja sanoja ajalta jolloin olimme osa Ruotsia.
Myös ruotsissa on suomesta lainattuja sanoja, vaikkakin vähän.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin kieltä kannattaa opiskella myös sen takia, että Norja ja Ruotsi tarjoavat työpaikkoja nuorille suomalaisille mielellään kun ollaan myös samasta kulttuurista ja hyviä naapureita. Itse olin nuorena ammattikoululaisena kesätöissä Ruotissa ja olisivat palkanneet siitä paikasta käyttöönottamaan muuntajia maailmalle ihan vaan keskikoulun ruotsin- ja englanninkielen osaamisenkin perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Et sitten jäänyt kuitenkaan Ruotsiin?
Ilmoita asiaton viesti
En jäänyt kun palasin Suomeen ja kouluun vuodeksi saadakseni päästötodistuksen. Tuon jälkeen tie vei lisäopintoihin ja muille maille vierahille.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisella tulisi olla oikeus itse päättää tulevaisuuden tavoitteensa, uskooko tarvitsevansa elämässä ruotsia vai jotain muuta kieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on vain siinä että kuinka 11-12 – vuotias pystyy tällaisen asian tietämään?
Kouluunkin on pakko mennä jo 7-vuotiaana. Ei lapselta kysytä että katsotko tarvitsevasi koulutusta elämässäsi?
Ilmoita asiaton viesti
Koulussa tehdään valintoja, muidenkin kielten kohdalla. Ei ruotsin kieli ole ainoa kieli, jota valitaan. Miksi ainoastaan ruotsin kielen kohdalla olisi erityinen ongelma tehdä valinta? Elämä on täynnä valintoja, ja kansakunnan kannattaa antaa erikoistua monenlaiseen osaamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tiesin 11-12 vuotiaana että formaalin kielen osaaminen on tärkeämpää kuin jonkun oudon luonnollisen kielen.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsin kieli on jokseenkin tarpeeton sillä jos englanti ei riitä, niin löytyy sitten parhaat työkalut kääntämään koneellisesti englanista ruotsille.
Mitä tulee kielten tarpeellisuuteen niin tämän asian pitäisi olla selvä, että ns. luonnolliset kielet ovat yllättävän huonoja kommunikoinnissa. Ajatuksen saa helposti ilmaistua paremmin jollain formaalilla kielellä, symboleilla, kuvalla tai animaatiolla.
Ihmiset jotka pitävät tärkeänä osata laajaa määrää luonnollisia ajattelevat ilmeisesti että kommunikointi pitäisi tehdä luonnollisella kielellä eivätkä osaa nähdä tämän heikkouksia.
Ilmoita asiaton viesti
Johtuneeko tuosta…. no, antaa olla.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoisin, että vielä käsittämättömämpää, että ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset pannaan puhumaan englantia, jota sitäkin osaavat paremmin kuin me. Syynä vero-Ylen ja edelleen varallisuudessaan mässäilevän HSn toimittajien olematon kyky tai halu käyttää ruotsia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä tarkoitat? Kuka laittaa heidät puhumaan englantia, ja missä?
Ilmoita asiaton viesti