YLE: sairaaloiden päivystyksessä pahat ruuhkat, ja sille ”tarttis tehdä jotain”
Sillä välin kun suomalaisia miljardeja menee milloin Italiaan, kuolemaa tekevän talouden ”elvytyksen” muodossa, ja milloin Saksaan Uniper-sotkujen muodossa, kotimaassa alkaa olla asiat huonosti terveydenhuollon etulinjassa. Sairaaaloiden päivystyksissä on pitkät jonot, hoitoketjut eivät toimi mielekkäästi, hoitajia on liian vähän, ja niinsanottu hoitaja-mitoitus lisää hoitajien tarvetta vielä entisestäänkin. Myös korona-rokotuksen pakollisuus ajaa jonkun verran hoitajia pois alalta. (Kuinka paljon, onko niin montaa että sillä olisi merkitystä valtakunnallisesti, sitä en tiedä.)
https://yle.fi/uutiset/3-12567075
https://yle.fi/uutiset/3-12566516
Tässä kohtaa voisi kysyä, oliko vanhusten ”hoitaja-mitoituksen” laatiminen kovinkin järkevää sellaisella hetkellä kun hoitajia ei ole tarpeeksi muuhunkaan toimintaan? Eikö samanlainen mitoitus olisi pitänyt laatia koskemaan myös kaikkea muuta lakisääteistä terveydenhoitoa? Missä on sairaaloiden päivystyksen hoitaja- ja lääkärimitoitus?
Mutta tyhjästä on paha nyhjäistä. Mikään mitoitus ei auta siihen jos tekijöitä ei ole. YLEn artikkeli toteaa tomerasti, että ”jotain asialle pitää tehdä”. Sitä ei kerrota, mitä tuo ”jotain” olisi. Hiljaista on myös eduskunnan suunnalla näin kesälomien aikaan.
Rahan jakaminen ympäri maailmaa ei ainakaan auta suomalaisen terveydenhoidon ongelmien ratkaisemiseen, koska aina kun Suomessa tarvittaisiin rahaa johonkin, saamme kuulla vanhan tutun korulauseen: ”Budjetissa ei ole nyt yhtään jakovaraa.”
Onko sinulla jotain tukea sille että terveydenhuollon panostuksia olisi leikattu? Näppituntumalta olisin ennemmin arvannut että terveydenhuoltoon panostetaan enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin maakunta-malli harmonisoituine palkankorotuksineen tulee kasvattamaan menoja reilusti — paitsi jos karsitaan palveluita budjetin rajoissa. Mutta kyllä siltä näyttää että maakunta-mallin ensimmäinen vuosi tullaan menemään avoimella valtion luottokortilla. Saa nähdä mitä tulee.
Ilmoita asiaton viesti
En osaa tulevasta sanoa, mutta THL kertoo että 2019 terveydenhuoltomenot olivat n 22 mrd €, kun ne 2000 olivat n 14 mrd (2019 hinnoin). Menot ovat siis kasvaneet huomattavasti inflaatiota nopeammin, eikä väitteelle jatkuvista leikkauksista näyttäisi löytyvän katetta. Menot suhteessa BKT:hen näyttäisi samana aikana kasvaneen reilusta 7 %:sta reiluun 9 %:iin.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142578/Tr15_21.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
Niin, minäkin ennustelen tässä reilua menojen lisäystä. Palvelutason leikkaus sen sijaan kuulostaa jopa todennäköiseltä, voiko valtion piikkiin kasvattaa menoja täysin estottomasti? Menot kasvavat ensi vuonna niin paljon per tuotettu palvelu, että palvelutasoa tultaneen leikkaamaan siitä huolimatta että menot kasvavat kokonaisuutena.
Ilmoita asiaton viesti
Asia on juuri näin, mutta saattaa kääntyä resurssien vähenemisen puolelle, kun huomioidaan väestön ikääntyminen ja lisääntynyt hoidon tarve. Siis saattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Vahvasti epäilen tuota vähenemistä. Eiköhän tuo voimakas kasvu ole suurelta osin seurausta väestön ikääntymisestä ja sen myötä lisääntyneestä hoidon tarpeesta. Osuus BKT:stä saattaa toki laskea tulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat poistuvat väestöstä, mutta yllätyn suuresti mikäli absoluuttinen panostus laskee, edes vakioidulla rahanarvolla.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitinkin, että suhteutettuna asiakasmäärien kasvuun.
Tuossa aika hyvä kokonaiskuva, mutta rajoittuu vuoteen 2018. Nykyhallituksen toimet eivät siinä vielä näy:
https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2020/10/eva-fakta-menojen-kirja-2020.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Jos tarkastelee terveydenhuollon menoja suhteutettuna julkista terveydenhuoltoa käyttävien määrään, saattaa toki olla ettei summa ole enää kasvanut. Työterveydenhuollon piirissä olevien määrä, saati sitten osuus ei liene kasvanut enää pitkään aikaan. Per capita menojen kasvu on kuitenkin jatkunut, enkä usko sen merkittävästi alenevan vaikka suuret ikäluokat ovatkin poistumassa populaatiosta.
Ilmoita asiaton viesti
Ranskan kuningatar Marie Antoinette tarjosi kansan suuhun leivoksia, kun leipää ei ollut.
Suomalainen versio siitä: Menkää yksityisen terveydenhoidon hoidettavaksi, jos julkiselle ette pääse.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö kansalla ole varaa bensaan? Ostakoot sitten Teslan!
Ilmoita asiaton viesti
Kotikaupungissa taannoin avattiin uusi terveyskeskus.
Istuvat kuulemma siellä jonottamassa vuoroaan 3-5 tuntia.
Ei ollenkaan osata suhteuttaa kapasitettia tarpeisiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei osata” = ei ole budjetoitu tarpeeksi rahaa (todennäköisin selitys), ja lisäksi voi olla ongelmia työvoiman saatavuudessakin, kun yhteiskunta ei ole satsannut siihenkään tarpeeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hoitajamitoitus on hyvä esimerkki siitä, kun hosuen tehdään jotain, niin kaikki, myös aikaisempi, menee pieleen. Koko asia hoitajamitoituksesta lähti liikkeelle Esperi Caren totaalisesta välinpitämättömyydestä. Ja totta kai poliitikoille iski psykoosi äänien kalastamisesta, niin asiaa ei mietitty lainkaan.
Aikaisemmin vaalit voitettiin Kataisen Sari Sairaanhoitaja ja 500€ kuukaudessa lisää palkkaa sairaanhoitajille. Ei tuota voinut muuten ymmärtää, kuin että Katainen tarkoitti peruspalkkaa, joten lisinä se olisi ollut enemmän vuorotyötä tekeville. Kun se ei toteutunut, moni pettyi ja tunsi itsensä (aivan oikein) huijatuksi. Noista johtuen asia on riistäytynyt käsistä.
Sairaanhoitajia olisi ollut syytä kouluttaa enemmän ja se tiedettiin jo pitkään, mutta mistään suuresta koulutuksen lisäyksestä ei ollut kyse. Lääkäreiden koulutuksen lisäämisen tarve on tiedetty ainakin 30 vuotta. On tiedetty, että lääkäreitä on koko ajan ollut liian vähän. Lisäksi eliniän kasvu lisää sairastavuutta ja lääkäreiden tarvetta. Samoin lääketieteen kehittyminen tuo koko ajan lisää hoidettavia sairauksia, mikä tietenkin lisää lääkäreiden tarvetta. Suurin vastustaja lääkärikoulutuksen lisäämiseen on ollut Lääkäriliitto.
Nyt niitetään sitä mitä on kylvetty jo vuosikymmeniä sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä päättelet että on otettu rahaa pois terveydenhuollosta?
Ilmoita asiaton viesti
Isoimmat ja ruuhkaisimmat kaupungit ja kunnat, joiden sote-palvelut ja vanhusten hoitolaitokset ovat nyt ruuhkautuneet pahasti, odottavat ”vesi kielellä” sitä, että soten kuntarajat poistuvat ensi vuoden alusta; ja sen jälkeen jyväskyläläinen vanhus voidaan jatkosijoittaa esim. Petäjävedelle tai Laukaaseen, jos siellä olisi paremmin saatavilla niitä tyhjiä ”petipaikkoja”; tosin näissäkin tulee kohta vastaan 0,6:n ja myöhemmin 0,7:n hoitajamitoitus.. Ja hoitopaikkoja joudutaan pistämään kiinni.
Ensi vuoden alussa ehkä hetkeksi tulee helpotus siihen, että ruuhkautuneista päivystyksistä voidaan potilaat ajaa ”yksi- tuoli-liian-vähän” – leikin tapaan potilas sille viimeiselle saman sote-alueen lähikunnan ”tuolille” ts. pedille.
Mitä sitten kun lähikuntienkin paikat ovat täynnä ja hoitajia ei ole mitoituksessa määrättyä määrää? Hoitopaikat suljetaan, mihin potilaat sen jälkeen pistetään?..
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä kysymyksiä. Kunpa jollakin olisi vastauksia.
Ilmoita asiaton viesti