Yritykselle oikeus irtisanoa ilman perusteita puolessa vuodessa
Talouteen liittyvät kannanottoni ovat enimmäkseen aika vasemmistolaisia, mutta löytyy minulta jonkun verran ymmärrystä myös työnantajien näkökulmaan. Irtisanomisen vaikeus on yksi niistä. En kaipaa Amerikan mallia, jossa aamulla ei voi olla varma, onko illalla enää työpaikkaa. Olenhan itsekin työntekijän asemassa. Toisaalta en usko myöskään yhteisen elon jatkamiseen väkisin ikuisesti.
Suomalainen tapa irtisanoa ei ole lopulta kovin hyvä työntekijälle. Yritys joutuu aloittamaan yt-neuvottelut, ja seremonian täytyy kestää tietyn säädetyn ajan. Mitään päätöksiä irtisanomisista ei saa ilmoittaa työntekijöille, ennen kuin liturgia on messuttu loppuun asti. Virallisen totuuden mukaan mitään päätöksiä ei saa olla edes olemassa kassakaapissa, ennen kuin yt-neuvottelut on viety läpi.
Tämä seremonia aiheuttaa sen, että työntekijä saa käteensä ilmoituksen irtisanomisesta erittäin myöhäisessä vaiheessa prosessia, vain kuukauden tai parin varoitusajalla lopputilistä. Uutta työtä hakiessa aika olisi työntekijän puolella. Mitä enemmän on aikaa etsiä uutta työtä, sen suurempi todennäköisyys on löytää sitä ennen kuin nykyinen työ päättyy.
Siksi puoltaisin sellaista keskitien ratkaisua Amerikan mallin ja Suomen mallin välillä, että yrityksellä olisi oikeus irtisanoa työntekijä ilman perusteita, puolen vuoden kuluttua ilmoituksen antamisesta. Tämän puolen vuoden aikana työntekijällä olisi työvelvoite, mutta irtisanomis-aika lyhentyisi yhteen viikkoon. Työntekijällä olisi puoli vuotta aikaa etsiä uutta työtä, ja oikeus vastaanottaa sitä viikon kuluttua uuden työsopimuksen allekirjoittamisesta ja nykyisen työsuhteen irtisanomisesta.
Vaikka tässä mallissa työnantajalla olisikin valtaa irtisanoa työntekijä nykyistä vapaammin, irtisanomis-ilmoituksen antamisen ja työsuhteen päättymisen väliin jäisi paljon pidempi aika kuin nykyisessä käytännössä. Aika on työpaikkaa vaihtavan työntekijän paras ystävä. Yt-neuvottelu ei useinkaan sitä ole. Se on vain näytelmä, joka ei estä työnantajaa irtisanomasta lopulta lähes kenet tahansa, ja melkein millä tahansa perusteella. Mutta näytelmän sääntöjen mukaan työntekijä täytyy pudottaa altaan syvään päätyyn erittäin lyhyellä varoitusajalla.
Se ei ole työntekijän edun mukaista.
Otsikosta tuli mieleen vanha juttu. Kirjoitan siitä kohta. Liittyy lakiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/pl-21%c2%a7-eli-millainen-paatos/
Ilmoita asiaton viesti
No jaa…
Yrityksellä pitäisi olla oikeus irtisanoa työntekijä ihan vaan: et sovi joukkoon -perusteella.
Niin no, onko kukaan samaa mieltä?
Ilmoita asiaton viesti
Yt-neuvotteluissa yritys pystyy käytännössä valikoimaan kenet irtisanoo. Perustelu on yrityksen taloustilanne, mutta sehän ei selitä miksi juuri tietty henkilö valikoitui irtisanottavaksi. Joten todellisuudessa perustelua ei anneta nykyäänkään.
Ilmoita asiaton viesti
Usein sitä saattaa olla jotenkin itsekin selvillä kuuluuko ”lähtölistan” kärkeen, joskin edellisessä ”siivouksessa” tuli joitain yllätyksiäkin. Irtisanomisaikana ei ollut työvelvoitetta, joten joillekin tuli puolen vuoden palkallinen vapaa.
En ole ollut vielä yhdessäkään työpaikassa, josta ei olisi voinut häipyä nopeasti ja kukaan ei ole vielä perinyt mitään korvauksia, vaikka olisivat voineet. Aina on saanut lähteä 😛
Irtisanomisen vaikeus on Suomessa pelkkä myytti, mutta vaatii toki isommissa firmoissa YT-teatterin näytöksen. Suurissa yrityksissä, missä on järjestäydytty, niin varoitusten antaminen yms. vaatii sen, että kaikkia kohdellaan samoin perustein, vaikka olisikin ns. ”hyvä jätkä” Esimerkkinä vaikkapa liian pitkät tauot tai myöhästymiset.
Saksassa Nokian Bochumin tehtaalla oli kadehdittavat irtisanomis ehdot, jotka taisivat tehdä niistä aika kalliita.
Kiinalaiset ovat siitä velmuja, että oppiessaan ammatin, he saattavat mennä aamulla ihan toiseen kilpailija firmaan töihin, joka maksaa enemmän. Ikävää se saattaa olla myös työnantajalle, jos liika liikkuvuus haittaa tuotantoa.
Edellisessä työpaikassani johtaja oli aika hapan, kun en jäänytkään sovittua pidemmäksi ajaksi ja evästi että ”yritä nyt pysyä samassa paikassa pidenpään,kun tuo jatkuva vaihtaminen vaikuttaa jo huonolta” No nyt olen ollut samassa paikassa jo yli 16 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Valveutuneet työntekijät alkavat etsiä aktiivisesti uutta työpaikkaa jo siinä vaiheessa kun yritys ilmoittaa alkavista YT-neuvotteluista. Näin toimien aikaa uuden työn etsimiseen on vaikka kuinka paljon.
Varsinkin pääkaupunkiseudulla yritysten on oltava todella varovaisia YT-neuvottelujen järjestämisen osalta, koska sellainen saattaa aiheuttaa avainhenkilöiden joukkopaon yrityksestä näiden vaihtaessa nopealla aikataululla työnantajaa.
Tämä ei tietenkään sovellu korona-aikaan, koska nyt on työnantajan markkinat. Vapaata ja lomautettua työvoimaa olisi tarjolla yllin kyllin, mutta töitä sen sijaan ei ihan joka alalta löydy.
Eräänlaista siviilirohkeutta esitti henkilö, jonka puheenvuoron kuulin eilen kuntosalilla. En voinut välttyä kuulemasta sitä, koska treenasin viereisellä laitteella. Kyseinen henkilö oli irtisanonut vakituisen työnsä ryhtyäkseen yrittäjäksi. Hän aloittaa yrityksensä toiminnan ensi vuoden alussa. Valitettavasti se jäi epäselväksi millä toimialalla hän aloittaa.
Hatunnoston paikka näin korona-aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yrittäjiä ei olisi, jos kukaan ei ryhtyisi yrittäjäksi. Jos henkilöllä on selkeä bisnes-idea ja ehkä vähän taloudellista bufferiakin, siitä se lähtee jos on lähteäkseen.
Ilmoita asiaton viesti
Turha teatteri on turhaa.
Ehkö reiluinta olisi puolin ja toisin esim. kuukauden irtisanomisaika ilman mitään perusteluja. Samoin työntekijä voisi lähteä kälppimään 1kk irtisanoutumisensa jälkeen.
+ Työkkärin karenssi pitäisi poistaa itsensä irtisanoneilta.
+ Ansiosidonnainen kaikille ja kokonaan Kelan kontolle.
=> työvoiman liikkuvuuden parantuminen nopeuttaisi sitä, että työlle löytyy sopiva tekijä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuukausi on liian lyhyt aika etsiä työtä. Kaupan kassaksi tai teollisuuden linjalle voi ehkä päästä nopeasti, mutta asiantuntija-tehtäviin rumba on pitkä ja saattaa sisältää ensin 2-4 viikon hakuajan, sitten ensimmäinen haastattelukierros, pohdintaa ja karsintaa, toinen haastattelukierros, parhaassa tapauksessa vielä joku testi ja kolmas haastattelu.
Uuden työpaikan löytämiseen kuluva aika huomioiden, ja pyrkien välttämään työntekijän stressaamista kiireellä uuden työpaikan etsimisessä, suosittelen paljon pidempää irtisanomis-aikaa kuin kuukausi.
Ilmoita asiaton viesti
”Tämän puolen vuoden aikana työntekijällä olisi työvelvoite, mutta irtisanomis-aika lyhentyisi yhteen viikkoon. ”
Tuo on kannatettava idea!
Ilmoita asiaton viesti
Onko kassassa rahaa tai tuleeko kassaan rahaa maksaa palkkaa puoli vuotta siis silläkö ei ole mitään merkitystä ?
Ei irtisanomisiin lähdetä ilman syytä.
Jotenkin tulee sellainen kuva että irtisanomisajat on vain sääntö asioita, yli 50:n vuoden kokemuksella voin sanoa ettei näin ole, siihen vaikuttaa käytännön asiat.
Ilmoita asiaton viesti
Jos blogissa ehdotetun rinnalle jäisi myös nykyinen yt-laki, siinä tapauksessa taloudellisiin vaikeuksiin jo ajautunut yritys voisi irtisanoa nopeammin kuin 6 kuukaudessa, yt-menettelyn kautta. Lisääntyvä jousto irtisanomisessa voisi kuitenkin auttaa yritystä välttämään ajautumasta merkittäviin talous-ongelmiin.
Ilmoita asiaton viesti
Merkitystä irtisanomisaikoihin pitäisi olla myös yrityksen koolla. Iso firma kestää helposti muutaman hunsvotin mutta pieni ei välttämättä yhtäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Isossa firmassa voikin olla monta hunsvottia. Eikä myynnin sakatessa tarvitse olla edes hunsvotti, riittää kun tulopuoli sukeltaa palkkamenojen alle, siihen ei auta vaikka olisivat kuinka hyviä tyyppejä.
Kahden kerroksen työmarkkinat eivät myöskään ole houkutteleva ajatus, että pienissä firmoissa työntekijän asema olisi heikompi kuin suurissa.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyään nimenomaan on ”kahden kerroksen” työväkeä. Vakituiset vs. vuokratyöntekijät+määräaikaiset.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tuokin vielä.
Ilmoita asiaton viesti
Tietääkseni enintään 2 viikkoa. En ikinä ole kuullut kuukaudesta tai pari taikka puolesta vuodesta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä mahtoi olla kommentin aihe?
Joku mainitsi yllä, että oli puolen vuoden palkallinen irtisanomis-aika ilman työvelvoitetta. Minulla oli kerran jotain 3 kk työsuhteen päättymisen odottelua ilman työvelvoitetta. Näissä tapauksissa se on yrityksen oma valinta, että otetaan työvelvoite pois. Riippuen henkilön asemasta ja ehkä myös irtisanomisen riitaisuudesta, yritys voi suojautua irtisanotun aiheuttamalta huonolta työsuoritteelta, kuvitellulta riskiltä liiketoiminnalle, riskiltä koko ajan muodostuvien uusien liikesalaisuuksien tai asiakkuuksien salassapidolle, tai ihan vain riskiltä muiden työntekijöiden viihtymiselle ja yritystä kohtaan koetulle lojaaliudelle, jos yksi istuu kahvituvassa ja haukkuu firman pystyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Ei minulla ikinä ollut pitkää irtisanomisien aikaa vaan se on aina ollut 2 viikkoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki muut keskustelijat ovat tarkoittaneet työnantajan aloitteesta tapahtuvan irtisanomisen aikaa, joka ei voi olla alle 1 kk missään tapauksessa. Pitkän työsuhteen kohdalla se sitten pitenee lakisääteisesti, jossain vaiheessa.
Ilmoita asiaton viesti
Sama pitää paikkansa nykyäänkin. Siksi on erityinen henkilöstön edustaja, jota laki suojaa irtisanomiselta, jotta henkilöstö voi delegoida yhdelle kritiikin esittämisen työnantajaa kohtaan. Sille jota laki estää tulemasta irtisanotuksi.
Närpiön tomaatti-bisnes ja pk-seudun rakennustyömaat poislukien, useimmilla aloilla ja työpaikoilla työnantajalla ei ole mitään mieltä irtisanoa henkilöitä jotka eivät suostu polkemaan TES-ehtoja, koska sitten täytyisi irtisanoa melkein koko henkilökunta. Edes alipalkkausta ei ole kriminalisoitu, jos nykyinen hallitus ei saa sitä aikaiseksi. Vielä vähemmän on kriminalisoitu ehdottaa TES-ehtojen ohittamista, jos ehdotus ei käytännössä toteudu. Olisihan tuossa kehittämistä, että sääntöjen rikkominen ja lisäksi rikkomisen ehdottaminen kriminalisoitaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan asiallinen ehdotus pohdittavaksi. Paitsi että Suomen työelämässä mikään ei voi koskaan muuttua. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tässä taas korona-velkoja ihmetellessä (sitten kun rahan jakaminen velaksi vihdoin loppuu joskus) on julkista keskustelua rakenteiden muuttamisesta. Paljon puhetta, vähän tekoja.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti EU-puolella velanotto näyttää olevan vakiintunut tapa, ja sääntöjen kiertäminen myös. Uusia kikkoja keksitään sitten, kun muka olisi velan takaisinmaksun aika (seuraavien hallitusten ja ehkä seuraavan sukupolven aikana).
Ehkä Suomen työelämässä tapahtuu jotain sitten, kun komissio ehdottaa, ja Suomen poliitikot voivat todeta, että mikä tahansa tuo ehdotus onkin, se on ainoa mahdollinen tie eteenpäin. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Varsinki silloin kun on tullut Kreikan velanmaksun aika, kikkoja ja velan anteeksi antoja on keksitty paljon.
Jolloin herää kysymys, miten lienee näiden korona-velkojen takaisinmaksun laita? Italiassa isot poliitikot ovat jo avanneet pelin, että velkaa ei tarvitsisi maksaa takaisin, vaikka rahaa ei ole vielä edes saatu.
Ilmoita asiaton viesti