Painotetun opetuksen kehittäminen kannattaa asettaa kaikkien koulujen tavoitteeksi
Helsingin kasvatuksen ja opetuksen toimiala pohtii nykymuotoisen painotetun opetuksen karsimista.
Arvostettujen koulujen vetovoimatekijöiden ja laadukkaan opetuksen karsiminen ei tuo apua epätasa-arvon kokemuksiin ja koulujen eriytymisen ongelmiin. Painotetun opetuksen kehittäminen kannattaa asettaa kaikkien koulujen tavoitteeksi. Painotettu opetus tulisi olla paremmin saavutettavissa jokaiselle oppilaalle.
Koulutusjärjestelmä jalostuu, kun opiskelijat pääsevät tekemään omaan lahjakkuuteen ja motivaatioon perustuvia valintoja.
Musiikkiluokkien alasajo olisi valtavaa lahjakkuuden tuhlaamista. Innostavat musaluokkalaiset (esim. The Rasmus ja Haloo Helsinki!) tavoittavat laajan joukon yleisöä, jakavat hienoja yhteisöllisiä elämyksiä, tuottavat henkistä kulttuuripääomaa ja tuloja kansantalouteen. Tavoitteelliset harrastukset ehkäisevät nuorten syrjäytymistä, tuottavat iloa, kouluviihtyvyyttä ja yhteistyötaitoja. Musiikki edistää monipuolisesti aivojen toimintaa, oppimista sekä emotionaalista ja sosiaalista kehittymistä.
Koulutus synnyttää työpaikkoja. Musiikkiluokkataustaisten ammattilaisten työn ja teosto-oikeuksien verotulo kansantalouteen on miljoonia. Musiikki on tärkeä vientituote ja sitä voi arvostaa sijoituksena. Tulokset syntyvät pitkäjänteisellä harjoittelulla, valmennuksella ja työllä.
Henkinen pääoma ja yhteisöllisyys koskettavat kaikkia hyvinvointivaltion asukkaita. Musiikki ylittää kulttuurirajat ja tuo maailmaan ystävyyttä ja rauhaa. Opetus on järjestetty ilman kustannuksia siirtämällä 2-3 viikkotuntia muusta opetuksesta. Luokkien valikoitunut kokoonpano on saattanut pienissä kouluissa aiheuttaa ongelmia rinnakkaisluokkien välille. Nämä ovat korjattavissa painotetulla opetuksella, jossa oppilaita ei siirretä erillisille luokille. Päätäntävalta on viisainta jättää kouluille.
”Tehostetun musiikinopetuksen ensimmäiset viralliset aloitteet tehtiin Lahdessa 1966. Musiikkiluokkatoiminta Suomessa laajeni vauhdilla suurimmille paikkakunnille. 2000-luvulla saavutettiin 500 luokan määrä, oppilaita oli jo lähes 15 000. Kouluhallitus oli antanut toiminnasta ohjeet ja tukenut sen kehittämistä.” (Jouko Törmälä: Suomen musiikkiluokkien historia)
2010-luvulla musiikkiluokkien määrässä on näkynyt yllättäviä pienennyksiä. (Esim. Helsinki, Joensuu, Lappeenranta ja Seinäjoki) Syynä on mm. koordinaation puute ja koulutuspoliittiset näkemyserot. Opetushallituksen olisi arvokasta toteuttaa valtakunnallinen koordinointi.
Musiikkiluokkien toiminta Suomessa on ollut kansainvälisesti ainutlaatuista yhteistyötä maksuttoman koulujärjestelmän sisällä.
Kasvatustieteen maisteri, muusikko CMO
Ismo Rajaniemi
Mitähän tuo ”painotettu opetus” tarkoittaa ? Joskus ammoisena aikana oli mm. tarkkailuluokkia (tarkkiksia ?). Niiden idea taisi olla ”häiriköt pois luokasta”. Häiriöhaluiset pistettiin omaan luokkaansa häiriköimään keskenään, jolloin muut luokat oppilaineen saivat keskittyä oppimiseen.
Ei pöllömpi idea. Lienee hyväksi opettajille, opetukselle, koko Suomelle ja varmaan tarkkaan seuratuille Pisa-tuloksillekin.
Ilmoita asiaton viesti
Osa perusopetuksen kouluista tarjoaa painotettua opetusta 1., 3. tai 7. vuosiluokalta alkaen. Painotettu opetus tarkoittaa opetusta, jossa painotetaan yhtä kouluainetta, kuten musiikkia, liikuntaa, kuvataidetta, tanssitaidetta, kotitaloutta, ilmaisua, matematiikkaa, luonnontiedettä, viestintää, mediakasvatusta, teknologiaa tai jotakin kieltä. Painotetussa opetuksessa opiskelevilla oppilailla kouluviikko voi olla 1–2 tuntia pidempi kuin yleisopetuksessa opiskelevilla oppilailla tai pari viikkotuntia on siirretty yleisopetuksesta painotettuun aineeseen. Opetukseen pyritään valintakokeella, jolla testataan oppilaan valmiuksia opiskella hakemassaan painotuksessa. Tarkemmat tiedot löytyvät kaupungin ja koulujen kotisivuilta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Tuon luulisi olevan eduksi koulutukselle jne. Miksi sitä vastustetaan ? Pitäisikö kaikki tasapäistää, vai mikä vastustuksessa lienee jujuna. Noiden ehkä ylimääräisten tuntien rasituskaan ei voine olla vastustuksen syynä varsinkaan, jos ja kun oppilailla on motivaatio niihin.
Suomi ei pärjää halpatyöllä, vaan osaamisella. Halpatyöläisiä maailmassa on varmaan miljardeja, joten heidän kanssaan emme voi kilpailla. Meidän on pärjättävä osaamisella.
Ilmoita asiaton viesti
On myös sellaista painotusta, jossa kokonaisviikkotuntimääriä ei lisätä. Tällöin painotusluokan oppilaan valinnaisaineet tai osa niistä on tuota painotusainetta. Lisäksi valintakokeiden ohella tai sijaan oppilaita painotusluokille on mahdollista valita myös esim. todistusnumeroiden perusteella. Tapoja toteuttaa painotusta on siis useita, mutta pointti on, että samasta painotuksesta kiinnostuneet oppilaat voivat sellaiseen hakeutua, jolloin myös heidän opettamisensa ja opiskelunsa – mm. tavallista homogeenisemmasta ryhmästä johtuen – on varsin mielekästä sekä oppilaan että opettajan näkökulmasta.
Ilmoita asiaton viesti