Tulevaisuuden Koulu – seitsemän teesiä

Tulevaisuuden Koulu – seitsemän teesiä

Kasvatustiede tekee arvokasta tutkimusta ja oppimistulosten arviointia esim. PISA, Move! ja Karvi. Tulosten avulla voidaan vertailla, nähdä korrelaatiota ja hahmottaa muutosta ajassa. Suomalaista peruskoulua on arvostettu maailmalla. Tutkimustietoon perehtyminen on tärkeää, mutta perusopetuksen kehittämisen kannalta tiedon hyödyntämisessä on rajoituksia.

A. Tutkimus ei tuo esille sellaista vertailukohtaa, jota ei vielä ole olemassa. Kun suunnitellaan tulevaisuuden opetusjärjestelmää, meillä ei ole siitä vielä tutkimustietoa. 

B. Ihmisen kasvu ja oppiminen on valtavan laaja kokonaisuus. Ihmisestä voidaan tutkia vain osa-alueita. Matematiikan ja lukutaidon osaamista voidaan selkeästi mitata, mutta esim. tunne- ja vuorovaikutustaitojen tai hyvinvoinnin mittaaminen on vaikeaa.

C. Emme tiedä tulevaisuuden haasteita. Yleensä rauhantahtoisuus on hyve, mutta joskus ratkaisevaa on kyky puolustaa isänmaata. Maailmanlaajuinen tietoisuus ja kommunikointi kasvaa. Mitä tahansa tapahtuukaan, eettiset hyveet, laaja-alainen yleissivistys, yhteistyötaidot sekä kyky arvioida suuria kokonaisuuksia ovat tärkeitä.

D. Ihmisen elämä ja koulutuksen tavoitteenasettelu on arvosidonnaista. Tutkija voi heikentää tieteenalansa uskottavuutta, jos hänen arvovalinnat heijastuvat tutkimuksen tuloksiin. Tulisiko fyysinen yleiskunto olla tutkimuskohteena samalla tavoin tärkeä kuin kognitiiviset taidot? Tämä on arvovalinta.

Mitä tarvitaan päätöksenteon tueksi perusopetuksen kehittämiseen?

(1.) Opetuksen hallinnolla on tietotekniikan avulla tilaisuus käyttää enemmän hyödyksi rehtoreiden ja opettajien ammattitaitoa sekä oppilaiden ja huoltajien kokemuksia.  Tämä parantaa opetustyön vaikuttavuuden arviointia sekä relevanttien tavoitteiden löytämistä. Tuomalla monitorointi digiaikaan hallinto voi paremmin johtaa perusopetuksen kehittämistä. Koulun ja kodin yhteydenpitoapplikaatio kykenee antamaan dataa opetuksen onnistumisesta ja haasteista. Digitaalisissa oppimisympäristöissä on oppimisen toteutumisen, itsearvioinnin sekä palautteen seurantamahdollisuuksia. Koonnin ohjelmointia on kehitettävissä, jotta voidaan tarkkailla edistymistä koulujen, kuntien ja valtakunnan tasolla. Vuorovaikutus hallinnon, opetustoimen sekä kasvatustieteen välillä on arvokasta toimia jokaiseen suuntaan.  

(2.) Koulujen päätäntävallan lisääminen parantaa rehtoreiden ja opettajien asiantuntemuksen hyödyntämistä. Opettajien laatutaso Suomessa on korkea. Keskeisissä oppiaineissa on arvokasta olla yhtenäiset tasokokeet peruskoulun päättyessä. Harrastus- ja kerhotoiminnan kytkeminen osaksi koulupäivää antaa mahdollisuuksia sisällön monipuolistamiseen. Opiskelun valinnaisuudella voidaan lisätä motivaatiota ja kouluviihtyvyyttä. Koulussa on erilaisia oppilaita ja oppimistuloksia. Olemme kokeneet luontevana, että lukioissa ja yliopistoissa päästään vaihteleviin tuloksiin ja etenemisen vauhtiin. Peruskoulua riivaa vielä tasapäistämisen ideologia. Koulujen toiminnan yhdenmukaisuutta on vaalittu niin voimakkaasti, että uutta luova ideointi ja järjestelmän kehittyminen on muuttunut kankeaksi. Opetushallituksen sekä kaupunkien lautakuntien jäsenillä on suuri vastuu päättää resurssien kohdentamisesta sekä koulujen päätäntävallasta uusien ratkaisujen kehittämisessä. 

(3.) Kun sallitaan monimuotoinen toimintakenttä sekä lisätään koulujen mahdollisuutta etsiä vetovoimatekijöitä, saadaan parhaat ratkaisut jalostumaan ja näyttämään esimerkkiä.

(4.) Segregaation haasteissa opetussuunnitelman koulukohtainen kehittäminen tuo etua. Tällä voidaan vastata alueen erityispiirteiden mukaisiin tarpeisiin. Suomessa koulut saavat laatia paikalliset opetussuunnitelmansa. Sen joustavuutta on hyödyllistä lisätä, jotta oppilaiden taustat pystytään ottamaan tarkemmin huomioon.

(5.) Luokkakokoa säätelemällä voidaan vaikuttaa oppilaan samaan tukeen ja työrauhan turvaamiseen. Tämä on keino parantaa oppimisen tuloksia. Sopiva luokkakoko auttaa koulua tarjoamaan lapselle hänen kykyjensä mukaiset mahdollisuudet oppia.

(6.) Moni oppilas kaipaa pulpetissa istumisen sijasta enemmän fyysistä toimintaa. Se lisää kouluviihtyvyyttä ja yleiskuntoa.

Motivaatio on tärkeä lukuvuoden arvioinnin kohde, vaikka sitä ei kirjata todistuspaperiin. Sen määrittää oppilas itse.

(7.) Koulutusjärjestelmä jalostuu, kun opiskelijat pääsevät tekemään omaan lahjakkuuteen ja motivaatioon perustuvia valintoja. Pienikin valinnanvapaus lisää oppimisen ja kehittymisen halua. Oppilaan ja huoltajan tahtotilaa on arvokasta kunnioittaa. Motivaation kasvaessa syrjäytymisen riski vähenee ja oppimisen taso nousee.

Kasvatustieteen maisteri, Muusikko CMO

Ismo Rajaniemi

Reformin tiivistelmä

1. Opetuksen hallinnolla on tietotekniikan avulla tilaisuus käyttää enemmän hyödyksi rehtoreiden ja opettajien ammattitaitoa sekä oppilaiden ja huoltajien kokemuksia. Tuomalla monitorointi digiaikaan hallinto voi laadukkaammin johtaa perusopetuksen kehittämistä.

2. Koulujen päätäntävallan lisääminen parantaa rehtoreiden ja opettajien asiantuntemuksen hyödyntämistä. 

3. Monimuotoinen perusopetus jalostaa parhaat toimintamallit näyttämään esimerkkiä.

4. Segregaation haasteissa opetussuunnitelman koulukohtainen joustavuus tuo hyötyä. 

5. Luokkakokoa säätelemällä voidaan vaikuttaa oppilaan samaan tukeen ja työrauhan turvaamiseen.

6. Fyysinen toiminta lisää kouluviihtyvyyttä ja yleiskuntoa.

7. Lahjakkuuteen ja motivaatioon perustuva valinnan vapaus jalostaa koulujärjestelmää.

#Avainsanoja 

Monitorointi, digiaika, vaikuttavuuden arviointi, koulujen päätäntävalta, vetovoimatekijät, oppimistulosten esimerkki, segregaatio, luokkakoko, työrauha, kouluviihtyvyys, fyysinen toiminta, valinnan vapaus