TOIMIVIEN VOIMALOIDEN PURKU EI OLE YMPÄRISTÖTEKO

VALLALLA VIHREÄ KERTAKÄYTTÖKULTTUURI – TOIMIVIEN VOIMALAITOSTEN PURKAMINEN EI OLE YMPÄRISTÖTEKO!

Lueskelin ministeri Orpon Facebookia, jossa hän kehuu kuinka päättäväinen hän on ajaessaan alas suurten kaupunkien hiilen polttoa voimalaitoksissa ja lämpökattiloissa. On kaupungeilla kuulemma jo suunnitelmat olemassa hiilestä luopumiselle 2029 ja niin helppoa se on. Ei vaan Orpo ole yhtään huolissaan siitä rahasta ja niistä kustannuksista, joita lysti maksaa, kun toimivia ja arvokkaita luonnonvaroja laitteistoissaan sisältäviä voimalaitoksia puretaan ja siirrytään kalliimpiin polttoaineisiin, joiden kautta valtio maksaa tukea energiyhtiöille ja valtio menettää hiilestä saatavat verotulot noin 0,6 miljardia vuodessa hiili kun on ankarimmin verotettu polttoaine Suomessa. Ei huoleta päättäväistä Orpoa kaupunkien kaukolämmön hinnan nousu noin 20-30 prosentilla, joka omalta osalta nakertaa Suomen kilpailukykyä entisestään ja aiheuttaa hiilivuotoa lisääntyvässä määrin Kiinaan ja muihin hiilimaihin. Taitaa vähiten päättäväistä Orpoa huolettaa energianhuoltovarmuuden heikkeneminen päätöksellä, jolla ei vähennetä EU:n yhteisiä CO2-päästöjä edes yhden gramman vertaa, koska Suomi toimii EU:n päästökaupan piirissä.

Kivihiilen ja öljyn kulutuksesta

Kivihiilen ja öljyn kulutuksessa ei sinänsä ole mitään järkeä, mutta korvaavien energiamuotojen löytäminen on hankalaa niin, että juuri tuon Suomen arktisen talven enrgianhuoltovarmuus säilyy. Kuitenkin hiilen polttaminen Suomessa tehdään niin puhtaasti, että siitä ei ole haittaa kenellekään, koska savut puhdistetaan tehokkaasti, mutta maan pinnalla tapahtuva öljyn polttaminen autoissa ja pienkattiloissa synnyttää kaupunki-ilmaan päästöjä, jotka katupölyn lisäksi ovat suurin mitattava haitta esim. Helsingin ilmanlaadussa. Puun pienpoltto lisää päästöjä ja samaten tuleva rekkaralli, jolla aletaan kuljettaa haketta, pellettiä yms Helsinkiin, kun hiilen poltto loppuu Hanasaaressa 2024 ja Suomessa 2029.

Mitä vielä hiilen polttoon tulee vaikkapa Helsingissä, niin se on todella hyvä, että se loppuu, mutta se lopettaminen kannattaisi tehdä teknistaloudellisesti järkevästi ja luonnonvaroja säästämällä, eli käyttämällä nykyiset maailman puhtaimmat ja tehokkaimmat hiilivoimalat käyttöikänsä loppuun asti.

Vihreää kerskakulutusta

On suoranaista vihreää kerskakulutusta purkaa pois hienot, paljon arvokkaita luonnonvaroja sisältävät ja puhtaat voimalaitokset tilanteessa, jossa toimitaan EU:n päästökaupan piirissä, eli siten, että globaalit CO2-päästöt eivät vähene grammaakaan, kun ennenaikaisesti puretaan pois toimivat voimalaitokset. Siksi Helsingin alkuperäinen 2050 mennessä tapahtuva hiilenkäytön lopettamissuunnitelma olisi ollut kestävän kehityksen ja luonnonvarojen säästämisen kannalta sopivin tie lopettaa hiilen poltto Helsingissä ja myös muualla Suomessa CHP-laitoksissa.

Ilmansuojeluun investoidut miljoonat

Tähän toimivien cleantech hiilivoimaloiden purkamiseen liittyy vielä sekin, että niissä on erittäin tehokkaat savukaasujen puhdistuslaitteet, joista osa (rikinpoistolaitokset/pölyhiukkasten kangasfiltterisuodatus, lownox-polttimet ja katalysaattorit, sähkösuodattimien ohjausjärjestelmien modernisoinnit) on Helsingissä tehty vasta voimalaitosten valmistumisten jälkeen suurelta osin vasta 2000-luvulla, kun tiukka EU:n päästödirektiivi astui voimaan 2016.

Nämä äskettäin jälkiasennetut puhdistuslaitteet ovat Helsingissä kaikki yhdessä maksaneet yli 100 miljoonaa euroa. Sipilän ja Mykkäsen lupaamilla kehitysmaiden 114 miljoonalla ilmastonmuutoseurolla saisi maapallon jossakin kolkassa pari kolme hiilivoimalaitosta modernisoitua Hanasaaren ja Salmisaaren tasolle savukaasujen puhdistuksen osalta.

Energiatehokkuuteen investoidut miljoonat

Sen lisäksi pitäisi vielä investoida kymmeniä miljoonia euroja energiatehokkuuden osalle samaan tapaan, mitä Helsingissä on viimeisen 10 vuoden aikana tehty. Siellä on kymmenien miljoonien eurojen voimin uusittu voimalaitosten automaatiot, sähköistykset, hankittu älykkäitä säätötapoja kuten inverttereitä jne, jotta saadaan polttoaineesta mahdollisimman suuri hyöty talteen, eikä polttoaineen energiaa turhaan haaskaudu käyttämättömänä ympäristöön.

Kaiken huipuksi hiilivoimalaitokset on varustettu lämpöpumpuilla, joilla saadaan eri laitteisiin liittyvät hukkalämmöt talteen kaukolämpöveteen.

Hiili polttoaineena

Mitä vielä hiileen polttoaineena tulee, niin hiilen ylivoimaisesti paras ominaisuus on sen sisältämä suuri energiamäärä ja suhteellisen hyvä varastoitavuus. Niiden ominaisuuksien kautta turvataan pääkaupunginkin energianhuoltovarmuus kaikkein parhaiten ja siksi mm. metsien ja soiden keskellä sijaitseva Jyväskylä rakensi 16 miljoonalla eurolla vuonna 2013 hiilijärjestelmän ja -varaston biovoimalaansa. Sen takia arktinen kylmä ja pimeä Suomi on viimeisiä maailman kolkkia, joissa hiilenpoltto pitäisi lopettaa varsinkin, kun täällä polttoaine voidaan hyödyntää 90 -prosenttisesti.

Tulevaisuus

Hiililakihan on täysin aluepoliittinen aikaansaannos, jolla halutaan siirtyä kaikkein suuripäästöisimpään turpeeseen ja kuvitellaan Suomen risujen ja hakkeiden riittävän suurten kaupunkien tarpeisiin. Sen poliittisen puolen ja pelaamisen vahvistaa se, että vuonna 2015 nostettiin maakaasun vero niin korkeaksi, että hiilen käyttö lisääntyi, kun kaasua ei nykyisin kannata polttaa kuin kovimpaan energiantarpeeseen silloin, kun kaasu on kaasupörssissä öljyä halvempaa. Huomattava on myös se valitettava tosiseikka, että Ruotsissa osattiin maata johtaa niin, että siellä hiilen käyttö loppui ilman lakiakin ja siellä se edelleen ihan ilman valtion johdon erillistä lupaa turvaa Tukoholman lämmön tarpeen kovimmilla pakkasilla ja tuottaa siinä sivussa syntyvää sähköä juuri silloin, kun sekä sähkön että lämmön tarve on juuri ankarimmilla talven pakkasilla lyhyen aikaa suurimmillaan. 

Siirtyminen ydinvoimalämpöön olisi oikea tie Helsingissä, mutta onko Suomi valmis pieniin torium voimaloihin vielä 2029? En jaksa uskoa.

itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu