Skitsofrenista ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Skitsofrenista ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Edellisessä blogissani kirjoitin niistä seurauksista, joihin harjoitettu ilmasto- ja energiapolitiikka johtaa. Kestävän kehityksen periaatteet ovat tipotiessään, kun lain voimalla toimivia tehtaita lopetetaan, eikä asialla ole edes yhden gramman vaikutuksia globaleihin CO2-päästöihin. Jatkan hieman asiaa laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna.

Turha hiililaki

Kuviteltua ilmastonmuutosta käytetään keppihevosena monessa asiassa ja myös aluepolitiikan välineenä. Jos näin ei olisi, Suomeen ei tarvitsisi laatia lähinnä suurten kaupunkien lämpöenergian hintaa nostavaa ja energianhuoltovarmuutta heikentävää hiilen kieltolakia, joka osoittaa joko taitamatonta johtamista tai aluepoliittista teatteria näin vaalien kynnyksellä.

Ajatellaanpa vaikka Ruotsia, joka tuottaa n. 45 % sähköstään ydinvoimalla ja n. 45 % vesivoimalla. Se on osannut ilman erillistä kieltolainsäätämistä toimia niin, ettei hiili kilpaile näiden haluttujen energian päätuotantomuotojen kanssa, mutta talvella kaikkein kylmimpään aikaan voidaan hiilellä turvata lämpö Tukholmassa ja sen ohella syntyy myös sähköä juuri kaikkein kovimman sähkön kulutuksen aikaan.

Suomen hallitus puolestaan toimi täysin päinvastoin kuin Ruotsi, kun se nosti 2015 maakaasun veron niin korkeaksi, ettei kaasua kannata polttaa kuin pakosta siinä tilanteessa, kun muu tuotanto ei riitä. Niinpä juuri tuo korkeampi maakaasuvero oli hallituksen ohjauskeino, joka johti hiilen käytön lisääntymiseen vuoden 2015 jälkeen ja nyt sitten sitä korvaamaan tullut hiili on kiellettävä erillisella lailla.

 

Pääkaupunkiseudulla olisi jo voitu ja tulevaisuudessa voitaisiin helpohkosti siirtyä hiilestä puhtaamman maakaasun käyttöön Espoossa, Vantaalla, Hana- ja Salmisaaressa, jos halutaan. LNG-terminaali rakentamalla saadaan kaasua muuallekin Suomeen ja kilpailua maakaasun hintaan, eikä oltaisi sen suhteen riippuvaisia Venäjästä. Vuosaaren maakaasulla toimivat sähköä ja lämpöä tuottavat kombilaitokset ajaisivat ensisijaiseti kaiken aikaa, ellei kaasu olisi aluepoliittisilla syillä tehty niin kalliiksi käyttää. Tämäkin on yksi tie, jonka kautta halutaa ihmisten maksetavaksi kalliimpaa kaasuenergiaa Helsinkiin, kun hiililaki astuu voimaan.

 

Tämä kaasun suurempaan käytömäärään siirtyminen ei vaan sovi poliittisiin kuvioihin, joissa kuvitellaan maaseudun risujen ja metsäteollisuuden sivuvirtojen riittävän myös kaupunkien lämmitykseen. Samalla sallitaan suuripäästöisimmän turpeen poltto energian tuotannossa. Aluepolitiikka ajaa siis kaiken järjenkäytön edelle myös kuvitellun ilmastonmuutoksen näennäistorjunnassa.

Hiilen polton kieltävän lain voisi ymmärtää, jos laki kieltäisi uusien hiilivoimalaitosten rakentamisen, mutta vanhat saisi käyttää teknis-taloudellisen käyttöikänsä loppuun varsinkin, kun ollaan EU:n päästökaupassa, eikä Suomen hiilen polton kieltolaki vaikuta EU:n tason päästöihin yhden CO2-gramman vertaa, koska Suomi on mukana EU:n tason päästökaupassa.

Suosiiko hallitus valtionyhtiö Fortumia?

Onko hallituksella päättäväisyyttä lopettaa myös Fortumin ulkomailla tapahtuvat päästöt, vai suosiiko valtio omaa yhtiötään vapailla sähkömarkkinoilla muiden toimijoiden kustannuksella?

 

Suomen valtio tuottaa Fortumin kautta Venäjällä päästökaupan ulkopuolella, tuossa päästökauppaparatiisissa 17 milj.tonnia hiilidioksidia joka vuosi ja nyt Suomen valtio / Fortum alkoi Uniperin myötä tuottamaan 63 milj.tonnia vuotuisia hiilidioksidipäästöjä Saksassa. Samoten Fortumin omistama Suomen suurin hiilenpolttaja Meri-Porin lauhdelaitos on vapautettu tulevasta hiilen käyttökiellosta, koska se saa lain voimaantulon jälkeenkin polttaa hiiltä huonolla 40 % hyötysuhteellaan, koska on päässyt ns. tehoreservin suojiin.

 

Tuo Fortumin ulkomailla tapahtuva vuotuinen CO2- päästö on kaksi kertaa enemmän, mitä Suomi päästää ilmoille yhteensä. Olisiko hallituksella päättäväisyyttä tehdä sillekin jotain, vai onko hallituksen tavoite pelkästään vaikeuttaa Suomessa kaikkien EU:n sääntöjen ja yhteisten lakien mukaan vapailla sähkömarkkinoilla toimivia Fortumin kilpailijoita?

 

EU:n taso

 

EU on pyrkimässä niin sanottuun nettonollapäästötasoon vuoteen 2050 mennessä, joka on mahdoton toteuttaa nykyisellä EU:n sisäisten päästöjen taakanjaolla. Tämän nurinkurisen taakanjaon myötä EU:n kokonaispäästöt itse asiassa vain lisääntyvät.

EU:n ilmastopolitiikan skitsofreenisuus kiteytyy siihen, että niissä maissa, joissa investoinnit olisivat suhteessa kaikkein edullisimpia toteuttaa (esim. Puola, Romania ja Bulgaria), pyritään minimaalisiin päästövähennyksiin. Sitä vastoin arktisessa, kylmässä, pimeässä ja erittäin vähäpäästöisessä Suomessa, jossa päästövähennysinvestoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia toteuttaa ja niistä saadut hyödyt kaikkein pienimpiä, pyritään maksimaalisiin päästövähennyksiin muidenkin kuin energiantuotantosektorin osalla. Suomihan on jo ennestään sitoutunut vähentämään taakanjakosektorin eli liikenteen, maatalouden, rakennusten lämmittämisen sekä jätehuollon CO2-päästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 lähtötasoon nähden.

 

Tämä EU:n tavoite 2050 on mahdollista toteuttaa, mikäli Saksa, Puola, Romania, Bulgaria ja muutama muu kivihiileen erityisen vahvasti luottava maa sitoutuvat konkreettiseen aikatauluun kivihiilituotantonsa alasajosta.

 

Niinpä ministeri Kimmo Tiilikaisen on ensi viikon Katowicen kokouksessa mitattava, ovatko maat, jotka tuottavat yli 35 prosenttia sähköstään kivihiilellä, valmiita sitoutumaan kivihiilestä luopumiseen vuoteen 2050 mennessä.

Tilannekatsaus 11.8.2022

Suomessakin on tulossa sähkön säännöstelyä talvella 2022-2023 ja energian hinnat ovat nousseet erittäin korkealle tasolle jo kesällä 2022. Talven sähkölaskut tulevat olevaan valtavan suuria monelle kotitaloudelle ja yritykselle. Katsotaan miten tähän tilanteeseen on päädytty.

Historiaa:

1) Ensin tehdään iso laki uudistus, kuten sähkömarkkinoiden vapautus vuonna 1995, jossa vapaiden sähkömarkkinoiden tarkoitus on pitää sähkön hinta kurissa niin, että markkinoille rakennetaan ihan itsestään yksityisten energiayhtiöiden toimesta kilpailukykyistä sähköntuotantoa riittävästi niin, että kuluttajien maksama sähkön hinta on halpa.

2) Sitten valtio sählää nuo vapaat sähkömarkkinat täysin sekaisin esim. 3 miljardin tuulitariffilla, joka on vain osa satunnaista sähköä tuottavan alan valtavaa tukemista näillä ”vapailla” sähkömarkkinoilla, jotka nykyään ovat vapaat vain tälle yhdelle tuotantomuodolle, kun muut tavat ovat verotuksen jne avulla tehty niin kalliiksi tuottaa sähköä, että sähkön hinta pörssissä on tolkuttoman suuri varsinkin tyynellä säällä, joka heijastuu kuluttajien maksamiin keskihintoihin erittäin raa’alla tavalla. Samoin säätösähkön ympärivuotisen ylläpidon aiheuttamat kustannukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän on satunnaista energiantuotantoa verkossa.

On myös ollut risupakettia, biovoiman tukiaisia, jotka on maksettu myös venäläiselle tuontihakkeelle, turpeen käytön kieltoa, hiililaki, joka ohjaa sen tuotannon purkua, vaikka ollaan osa EU:n päästökauppajärjestelmää, jossa toimitaan päästöjen suhteen päästökaupassa kuin yhteinen suuri joukkue, jossa nyt yksi pelaaja -Suomi – sooloilee omalla tavallaan.

3) Ja nyt siten 2022 puhutaan sähkön hintakatoista ja siitä, että sähkömarkkinat pitäisi ottaa valtion haltuun, kun ne on saatu tuhottua ja energiaköyhyys uhkaa niin, että sossu alkaa makselemaan monien sähkölaskuja.
4) Suomessa on lopetettu yli 2000 MW hiilivoimaa (Inkoo (1000 MW), Tahkoluoto (235 MW), Mussalo (313 MW), Kymijärvi (200 MW) ja Kristiinankaupunki (242 MW))   ja 2024 Hana- ja Salmisaari on ajettu alas, jolloin valtakunnasta puuttuu yli 400 MW sähköä silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Ja vähän enemmänkin, koska Helsinki siirtyy hajautettuun sähkölämmitykseen ja mahdollisesti lopettaa fossiilisella maakaasulla toimivan Vuosaaren voimalan, jolloin Suomen sähköverkosta katoaa liki 600 MW lisää sähköntuotantokapasiteettia. Tilalle Fingrid on ilmoittanut investoivansa miljardin lisää tuulivoimasta johtuviin verkkoinvestointeihin ja tuolla kahden miljardin päälle tulevalla lisämiljardilla kuvitellaan saatavan sähköä Ruotsista, joka itse kärsii sähköpulasta ja on ilmoittanut rajoittavansa sähkön jakeluaan talvella 2022-2023.
Järjenköyhyys, härski aluepolitiikka ja sairaalloinen vihreä ideologia, joka vaivaa useassa puolueessa sekä Fingridissä, joka on alkanut tekemään energiapolitiikkaa sekä maksattamaan tuulivoiman aiheuttamat lisäkustannukset varmaa sähköä tuottavissa energiayhtiöillä eli tuhoaa ne siinä samalla, on johtanut tähän energiakatastrofiin, jonka huipennukset ovat vasta edessä, kun tyynessä, ankarassa talven 2022- 2023 pakkassäässä 4000 MW tuulivoimaa seisoo kuin se yksi häissä eikä siitä paljon MWh:ja irtoa. Sähköpörssin alun perin piti siis pitää sähkön hinnat kurissa kysynnän ja tarjonnan kautta. Sitten hallitukset ovat sählänneet monin eri tavoin sen asian. Siksi uusiutuva energia ei pörssissä ole halpaa kuin satunnaisesti, koska enää ei ole sähkön tuotannossa kilpailua, joka pitäisi pörssihinnat alhaalla, vaan on verotuksella, päästökaupalla, uusiutuvien tukiaisilla, hiililailla, ydinvoimalailla yms. suljettu pois vapaa kilpailu ja panostetaan vain yhteen tuotantomuotoon, eli satunnaista sähköä tuottavaan tuulivoimaan. Sikäli sähköpörssi on vapaan kilpailun irvikuva, jonka vihreä ideologia on tuhonnut. Toisaalta on niinkin, että kaikki energian tuottajat pyrkivät maksimoimaan voittonsa ja kun ei ole kilpailua, kovan hinnan kautta sitä windfall voittoa on nyt jaossa etenkin vesi- ja ydinvoimalle, mutta myös tuulivoimalle, kun hinta sattuu olemaan korkealla tasolla tuulisella säällä, kuten talvella 2022-2023 tulee olemaan. Kansa sitten tuon hulluuden tuntee nahoissaan.

 

PS. Alussa mainittiin sana ilmastomuutos. Sen nimissä meille lähes joka päivä uskotellaan sellaistakin, että säät Suomessa olisivat jotenkin muuttuneet ja sen myötä myös talvet leudontuneet ja jopa häviävät kokonaan. Näin ei ole, kun lukee vanhoja lehtikirjoituksia. Niiden mukaan 1900-luvun alku oli jopa paljon lämpöisempi kuin tämä nykyinen ilmastojakso, jota elämme. Näitä lauhoihin talviin liittyviä hauskojakin lehtiuutisia voi lueskella tämän linkin kautta.

 

https://www.kotipohjolassa.fi/ilmasto/leutoja-talvia-suomessa-vanhojen-l…

itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu