Jopa, poikkeuksellinen ja tavanomaista enemmän

Jopa, poikkeuksellinen ja tavanomaista enemmän, näitä sanoja hoetaan joka päivä ja ilta, kun ennustetaan säätä tai puhutaan säästä. Mutta, miksi, koska sään ennustamisen voi tehdä ilman noiden sanojen hokemistakin? Hokeminen on toki helppoa, koska sää ei juuri koskaan ole tavanomaista. Toki prosenteilla he saavat perustelut hokemiselleen, mikä on arveluttavaa, kuten myöhemmin vaikkapa helteiden ja myrskyjen määrien suhteen on kirjoitettu.

Huhtikuun lämpötila

Nyt on koko kuukauden ajan hehkutettu jopa 20 asteen poikkeuksellisia lämpötiloja. Toki jos 26.4. on yli 20 C, se on tavanomaista enemmän ja jopa poikkeuksellisen lämmintä, koska 26.4. ei yleensä ole yli 20 C. Kun taas katsoo huhtikuiden ylimpiä lämpötiloja ilmatieteenlaitoksen sivuilta, 20 C hutikuussa on varsin tavanomainen asia, vaikka se ei aina osu 26. päivä toukokuuta päivälle.  kuva 1, lähde FMI.

Kaiken kaikkiaan huhtikuiden ylimmät lämpötilat ovat laskusuunnassa sen jälkeen, kun 1998 ja 1999 kolkuteltiin vuoden 1921 hellelukemaa, joka on historian ainoa huhtikuinen hellepäivä.

1921 ja 1990 oli poikkeuksellisen lämmin huhtikuu. 1921 vielä toukokuukin, mutta sitten kesä oli kolea. Mielenkiintoista nähdä millainen tuleva kesä on.

Helle

Jos Suomessa on helle vaikkapa 15.7., se on poikkeuksellinen, tavanomaista lämpöisempi jopa lukema, koska 15.7. ei yleensä ole hellettä, vaikka kesäiset hellepäivät ovat täysin tavanomaisia joka vuosi. Tosin ilmatieteenlaitoksen kuvan mukaan niidenkin määrä on ollut vähenemään päin koko 2000-luvun, kuva 2, lähde FMI. Sitä kautta tulevan kesän jokainen helle on tavanomaisesta poikkeava.

2018 oli hellepäiviä paljon ja yksi saatiin jopa adjustoimalla kevään ensimmäinen hellepäivä 11.5. hellepäiväksi, vaikka FMI:n mittari ei Porin rautatieasemalla ylittänyt 25 C lämpötilaa, kuva 3, lähde FMI.

Sade

Jos 15.6. sataa, se on täysin poikkeuksellinen jopa-tason sääilmiö, vaikka kesällä sataa aina joskus.

Sateitahan myös alarmisoidaan ilmatieteeen tutkijakammioissa. Ihan virallisesti väitetään, että sateet lisääntyvät kuvitellun ilmastonmuutoksen vuoksi. Tueksi tälle väitteelle, on pitänyt aloittaa sadehistoria vuodesta 2000, koska pidempi sadehistoria osoittaa niissäkin ilmaston luonnollisen vaihtelun, kuva 4, lähde FMI.

Myrsky

Jos 15.8. on kova tuuli tai jopa myrsky, sekin on poikkeuksellinen sääilmiö, koska yleensä 15.8 ei ole myrskyä. Suomessa on myrskypäiviä noin 40 vuodessa ja siksi on jopa-tason juttu, jos myrsky on 15.8., vaikka tuo 40 myrskyä per vuosi on täysin tavanomainen asia. Se on aina poikkeavaa mille päivälle yksi myrsky 40:stä osuu, koska päiviä on noin 365 kappaletta vuodessa.

Tosin myrskyjenkin on viime aikoina jopa väitetty lisääntyneen, vaikka muutama vuosi sitten saimme kuulla, että myrskyjen lukumäärä on vähenemään päin ja siksi piti epätoivoisesti hakea edes yhtä ihmeellistä sääasiaa avomerellä olevalta luodolta, jonka lyhyen mittaushistorian kovin tuulenpuuska saatiin vihdoin ja viimein viime syksynä mitattua. Kuva 5, lähteet: MTV3, YLE, Karjala ja FMI.

Hurrikaanit, taifuunit ja trooppiset hirmumyrskyt

Kun tämmöinen  täysin tavanomainen sään ääri-ilmiö sattuu osumaan jonnekin päin maailmaa, se on nykyisin megaluokan jopa-juttu, vaikka näitä ääri-ilmiöitä esiintyy vuosittain noin 100 kappaletta plus miinus 10 kappaletta. Siis keskimäärin liki joka kolmas päivä on jossain tämmöinen ääri-ilmiö, kuva 6, lähde FMI.  Ja aina se on siellä poikkeuksellinen sääilmiö, minne milloinkin rantautuu, koska rantautumispaikkoja maapallolla riittää. Toki moneen paikkaan se osuu useinkin, kuten vaikkapa Japaniin linkki.

Vaikka uutisointi ja meteorologit antavat erilaisen mielikuvan, näidenkin ääri-ilmiöiden lukumäärä ja enrgia on ollut laskusuunnassa tässä lämpöisemmässä ilmastovaiheessa. Kylmimpää aikaan ne ovat yleisimpiä ja sitä kautta on pelko, että niiden määrä lisääntyy, kun ilmasto jäähtyy.

Ilmastopaniikki

Matti Virtanen kirjoitti juuri kirjan ilmastopaniikista, linkki, jota media ja ilmatiede lietsoo päivittäin ja jopa tunneittain noilla jopa-jutuillaan. Osin ne ovat myös ihan selkeää ilmastopropagnadaa jonkun syyn takia, jota minä en ymmärrä. Asiallinen ilmasto- ja säätieto on nykyisin haettava somesta ja onneksi on tarjolla myös luentotilaisuuksia, joissa on mukana suomalaisia ilmastotutkijoita. Osassa 5 professori Mielikäinen kuvaa ilmastotieteen tilaa hyvin. Linkki.

Ilmastopaniikki on aiheellinen, jos ja kun aurinko menee kohti minimiään ja ilmasto jäähtyy 1600- ja 1800-lukujen tasolle.

1800-luvulla se jäähtyi 20 vuodessa ja Tamboran tulivuori höysti asian. Silloin ollaan jopa-luokan säätilanteissa ja kuolonluvuissa.