Sään ääri-ilmiöt, osa I: helle, rakeet, myrskyt

Parhaillaan puhutaan helteistä ja muista kesäisistä sään ilmiöistä. Kuten me kaikki tiedämme, maapallon ilmasto vaihtelee luonnostaan eripituisissa sykleissä ja siinä esiintyy ns. sään ääri-ilmiöitä. Niitä on iät ja ajat esiintynyt, vaikka virallinen ilmatiede, meteorologit ja media luovat meille kaiken aikaa sellaista mielikuvaa, että ennen vanhaan ilmasto on ollut stabiili ja säät sen myötä tavanomaisia tai jollakin tavalla normaaleja. Sitähän ne eivät ikinä ole olleet, eivätkä ikinä tule olemaankaan. Ilmasto on ikuisesti muuttunut ja jatkaa muuttumistaan vastaisuudessakin ja sen myötä erilaisia ääri-ilmiöitä esiintyy joka ikinen vuosi ja melkeinpä joka hetki jossakin päin maapalloa.
Tässä linkissä on ääri-ilmiöitä, Kronologinen luettelo varhaisista säätapahtumista (PDF maailmanlaajuinen kronologia äärimmäisistä säästä vuodesta 2 jKr)
Tässä yhteydessä näinä päivinä sana historia on menettänyt merkityksensä, koska se tuntuu käsittävän vain ilmastoalarmeille sopivan ajanjakson, joka alkaa kuumien 1930-1950 -lukujen jälkeen viilenneestä 1960 -1990 -luvusta. Nykyinen 2000-lukuhan ei ole kuin noin 0,3 C lämpöisempi, kuin tuo 1930-1960 -luku (kuva 1, lähde FMI), joka sekin johtuu suurelta osin mittaustekniikasta, muuttuneista mittuspaikoista ja ajoista, adjustoinneista ja kaupunkilämmöistä (UHI-ilmiö).
Tässä on kattavampi kokonaisuus helteisiin liittyen: http://www.jitkonen.fi/?p=233
Säähistoriaa on kirjoitettu moniin lähteisiin, joista yksi on vanhat lehdet.
Osa 1: helteet
Koska meille nyt juuri parhaillaan uskotellaan, että vaikkapa Keski- ja Etelä-Euroopan helteet olisivat historian näkökulmasta jollain tavalla erikoinen asia, oli mielenkiintoista kaivella vahoista lehdistä helteisiin liittyvää historiaa. Useat suomalaiset lehdet kirjoittivatkin historiasta nopean lämpenemisen yhteydessä 1900-luvun alussa. Tässä Viikko-Sanomat 09.08.1924 / Kuumia kesiä:
– V. 627. Aikaisin historiassa mainittu hellekesä on v. 627, jolloin suurimmassa osassa Eurooppaa kaikki kaivot ja lähteet kuivuivat.
– V. 879 oli niin kuumaa, että ajoittain oli kaikki työnteko ulkosalla aivan mahdotonta ja ihmisiä kuoli auringonpistokseen kuin kärpäsiä
– V. 993 oli kuumuus kamala, vilja pelloilla kärventyi karreksi kuin tulella paahdettuna.
Kalifornian ensimmäiset megakuivuudet osuvat tälle aikakaudelle:
– V. 1000 oli kuumuus sietämätön, väitetään, että kun Norjan kuulu merisankari Olof Trygvarson hyppäsi Svolternin taistelussa laivansa ”Pitkän käärmeen” kannelta mereen, tapahtui se auringonpistoksen vaikutuksesta.
– V. 1014 kuivuivat suuretkin joet, kalat vedessä kuolivat ja mädän haju aiheutti ihmisissäkin eräänlaista ruttoa.
– V. 1132. Uskomattomalta kuulostaa, että 1132 kesällä olisi Reinin virta kuivunut, mutta sen sijaan voitaneen pitää totena, että 1152 voitiin kananmunia paistaa keittää auringonapaisteessa hiekalla.
– V. 1227 kuoli ihmisiä ja karjaa joukoittain kuumuuteen.
– V. 1303 kuivuivat sekä Rein että Tonava paikkapaikoin niin, että niiden uomain yli voi kulkea kengät jalassa kastumatta.
– V. 1433 tuhosi helle suurimman osan Euroopan vijelyksiä, aiheuttaen raskaan kadon.
– V. 1539 vaivasi Ranskaa sellainen kuumuus, että Seine ja Loire joet kuivuivat.
– V. 1556 sai koko Eurooppa kärsiä kovaa hellettä.
– 1600 -luvulta mainitaan hellekesinä vuodet 1615, 1646 ja 1678 (kommentti: vaikka kylmän takia olivat suuret kuolonvuodet)
– 1700 -luvulla oli hellekesiä 1701, 1705, 1724, 1746 ja 1765. Erikoisesti v. 1705 oli vaikea. Useimmissa paikoin Eurooppaa ei maaliskuusta marraskuuhun satanut tippaakaan, kaivot ja lähteet kuivuivat ja vilja paloi pellolle.
– V. 1811. 1815, 1824, 1832, 1834, 1835, 1845 (Siperia oli sulanut, linkki YLE ) , 1850, 1856, 1861, 1869 ja 1870 mainitaan kaikki hellekesinä. Vuosina 1834 ja 1845 liittyi helteeseen koleera. Myöhäisemmistä vuosista on kuumia kesiä ollut 1872, 1876, 1882, 1883, 1891 ja 1899 (kommentti: vaikka oli myös pieni jääkausi ja suuret nälkävuodet 1860 -luvulla. Varsin äärevä vuosista siis tuo 1800-luku.)
– 1900 -luvun alussa oli kaksi todella kuumaa kesää. V. 1901, mikä nykyään kulkee ”suuren poutakesän” nimellä (kommentti: 1901 oli kuumempi kuin helteinen vuosi 2018).
Kuuma oli myös I-maailmansodan alkajaiskesänä 1914, niin kuuma, että Euroopan valtiomiehet eivät jaksaneet pitää päätään kylmänä vaan ryhtyivät historian suurimpaan sotaa. (Kommentti: ilmeistä sarkasmia siis, mutta sota oli vuonna 1924 niin lähellä, että sitä yhä pelättiin, kuten Suomessa 1950-luvullakin. Ja itse asiassa pelko oli aiheellinen, koska lähihistoriamme lämpimin vuosi oli 1938 (kuva 3) ja kuin yhteensattumien summana 1939 alkoi II- maailmansota. Toivottavasti 2020-luvulla maltetaan pitää päät kylminä, eikä aloiteta III-maailmansotaa vaikkapa vallalla olevan ilmastonmuutoskuvitelman varjolla niin, että koska CO2-päästöt eivät fossiilisten käyttöä vähentämällä lopu tai edes pienene, niin joku keksii ottaa kaikki maailman fossiiliset varat haltuunsa.)
Muista lehdistä pari poimintaa:
– 1927 oli troopillinen helle koko Euroopassa. Useilla tahoilla ankaroita raju-ilmoja ja rankkasateita. Nishini Nowgorodissa oli pyörremyrsky tuhonnut useita taloja ja siltoja ja surmannut useita ihmisiä.
Kuolettavaa hellettä uutisoitiin myös Amerikasta. Lukuisia uhreja. Chicagossa 1.7.1927 (STT) 18 henkilö on kuollut helteeseen, joka on kovempi kuin moniin vuosiin.
– 1929 Tuhoisaa kuumuutta Japanissa. Tokion kaduilla mitattu lähes 50 asteen lämpötiloja. Hellettä kestänyt noin 5 viikkoa. Kuumuuden johdosta on virallisten tietojen mukaan useita henkilöitä tullu mielisairaaksi, useita on hukkunut ja 64 ilmoitetaan olevan kadoksissa.
– Kuumia kesiä ja vuosia kirjattiin vuonna 1836 / Oulun Wiikko-Sanomia, myös Grönlannissa, jonka sulamisesta oltiin varmoja 1900-luvun alussa, Grönlannissa ja Islannissa: 1709 varsin lauha talvi, 1740 niin lauha ettei mokomaa muisteta, 1746 lauha, 1758 ei talvia kuin nimeksi, 1766, 1767 ja 1768 lauhat, 1799 ja 1800 talvia tuskin nimeksi, 1814 kevätilma Islanissa tammikuussa.
Maapallo oli muuttumassa kesämaaksi
Suomessa tämä kesämaaksi muuttuminen on havaittu myös titeelllisessä ilmastotutkimuksessa, joka käsittelee Lounais-Suomea, linkki
Toki 1900-luvun lämpö havaittiin myös ilmatieteen piirissä, kun ilmasto oli lämmennyt Lapissa jopa 3 asteella ja talvet lyhentyneet liki kuukaudella.
Ja kyllähän tuo on sitten aika tasaista ollutkin, kun katsellaan vaikkapa Jyväskylää.
Helteidenkin suhteen vaihtelua on, mutta ei mitään nousevaa trendiä 1900-luvun alusta tarakasteltuna niillä mittausasemilla, joilta helletietoa löytyy.
Tässä oli siis muutama historian poiminta vanhojen lehtien sivuilta. Eipä aiheuttanut CO2 em. kuumuuksia ja helteitä, eikä se aiheuta nykyisiäkään, joka sitten seuraaville sukupolville ajastaan valkenee, kun aurinko on menossa hiljaiseen olotilaansa ja merien lämpövarastot ovat tyhjenneet.
Osa 2: rakeet ja myrskyt
Helteet ja kuumat jaksot päättyvät aina koviin myrskyihin ja niiden yhteydessä sataa rakeita varsinkin kuumissa maissa, kuten FMI:n kuva kertoo. Edellisessä blogissani (linkki) lehtitietojen ja FMI:n tietojen perusteella kirjoitin, että myrskyt ovat vähenemään päin, linkki https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/YVGuiKSAT0gsCiTtWN0OP. Vanhoissa lehdissä olisi paljon materiaalia menneisiin Keski-Euroopan ja Suomen myrskyihin liittyen, mutta Suomen osalta niistä on hyvä kooste tässä linkissä.
Rakeiden ja sateiden osalta vanhoista lehdistä löytyy historian tietoakin, HS 15.07.1927:
Sade ja lämpö ( kommentti: lyhennettynä)
Lehtileikkeen mukaan 1927 tunnistettiin ilmastollisia faktoja jo 1927: Keski-Euroopassa tuhoisat rankkasateet ovat paljon tavallisemmat lämpimässä sisämaassa kuin Pohjanmeren läheisessä seudussa. Niinpä on esim. Saksassa rekisteröity rankkasateita, jotka ovat ankarimpia mitä yleensä tunnetaan ja sen luontoinen on äskettäin Saksassa sattunutkin, jonka suurista, ihmishenkiä ja omaisuutta koskevista tuhoista sähkötiedot ovat kertoneet.
Sateisuus Suomessa on varsin vaihtelevaa
1613
Edellä mainittu Saksin tuhotulva 1927 näyttää olleen suurimpia, mitä niillä leveysasteilla yleensä sattuu ja samaa suuruusluokkaa kuin Tyringin vedenpaisumus, joska sattui toukokuun 29. p. 1613 ja jonka tuhot elävät Weimarin seuduilla kansan muistossa vielä tänäkin päivänä. Tulvassa sai surmansa 500 henkeä ja tuhansia kotieläimiä ja siitä on tallella useampia kymmeniä painettuja selostuksia.
Rankkasade kesti 9 tuntia, mikä johdosta purot ja virrat paisuivat niin, että Ilm-joessa vesi nousi Weimarin kohdalla 8 metriä ja vähän ylempänä 10 metriä. Eräässä selostuksessa kyläkirkko on räystäitä myöten vedessä.
Rankkasateihin liittyvät (kommentti: tämä on siis 1927 kirjoitettu) läheisesti raesateet. Eräissä tapauksissa ovat rakeet saavuttaneet useamman sadan gramman, jopa yli kilon painon.
Korkean ilman lämpö on vaikeiden raesateiden perusedellytys (kommentti: oli jo siis 1927 tiedossa) ja tunnettuahan on, miten suurta tuhoa ne saavat aikaan esim. Keski-Euroopan viinitarhoissa. Kun siinä on vaaran alaisina suuret taloudelliset arvot, koetettiin tuhoa estää ampumalla erityisesti rakennetuilla tykeillä savurenkaita pilviin, mutta menestyksen toiveet eivät ole täyttyneet ja siitä lienee jo luovuttu kaikkialla.
Intiassa ovat raesateet tavallisimpia kaikkein lämpimimmissä maakunnissa Maradabadissa, Delhissä ja Peshvarissa. Miten tuhoisia ne saattavat olla, näkynee seuraavista esimerkeistä:
– 1884 joulukuun 22. p. Balgaumissa sai 12 henkilöä surmansa ja 78 haavoittui. 170 raavasta ja 560 lammasta tuhoutui.
– 1888 toukokuun 1. p. sattuneessa raemyrskyssä sai yksistään Maradabadin piirissä surmansa noin 250 henkilöä ja Barayllyn alueella 7 miestä. Piirin veronkantaja kertoi, että monet jotka raesade yllätti ulkona, tulivat suorastaan kuoliaaksi kivitetyksi. Monet lienevät myös paleltuneet, sillä edellä käyneen kovan helteen takia he olivat varsin kevyesti puettuja, rakeet löivät heidät tainnoksiin ja he hautautuivat jäihin.
– 1893 lokakuun 5. p. Bhorstatessa tuli rakeita 4-6 jalkaa (1,2 m – 1,8 m) paksulta, 6 henkeä hautautui niiden alle ja 835 raavasta tuli kuoliaaksi kivitetyksi.
– 1895 maaliskuun 10. p. luoteismaakunnissa satoi kananamunan kokoisia rakeita, jolloin 6 henkilöä sai surmansa.
– 1896 maaliskuun 23. p. Sindissä satoi appelsiinin kokoisia rakeita.
Muualtakin lämpimistä maista kerrotaan samantapaisia tapauksia:
– 1898 syyskuun 5. p. Missourissa oli niin suuri raesade, että sulamattomia rakeita oli vielä 4 viikon perästä suojaamattomilla paikoilla. Myöskin Välimeren maissa ja Keski-Euroopassa on tuhoiltaan edellisen kaltaisia tapauksia. Raamatunhistoriassa kerrotaan, että raesade (kivien sataminen) täydensi israelilaisten voittoa amorilaisista tuhoten pahoin heidän pakenevia vihollisiaan.
– 1905 Saksassakin on joskus satanut rakeita, joiden läpimitta on ollut yli 10 sm. Sellaisia tuli m.m. Thyringenissä heinäkuun 5. p. Sondershausenin luona ja suurin kappale painoi 625 g., jolloin rakeen lämpimitta on ollut noin 11 sm.
– 1897 Steiermarkissa on usein punnittu 1 – 1,5 kilon painoisia 15 sm läpimittaisia rakeita. Sellaiset kappaleet jo putoavat erittäin nopeaan ja niiden iskuvoima on suuri. Niinpä löivät rakeet heinäkuun 3. p. 1897 rikki ei ainoastaan kattotiilejä, vaan myös niiden aluslaudoitusta ja tunkeutuivat niittymaalla puoli metriä syvälle maahan.
Rustsbukissa Romaniassa särkivät rakeet 10 minuutissa 50 000 akkunaruutua, 10 taloa ja 2 tornia vahingoittui pahoin ja koko vahinko arvioitiin kaupungin läheisillä viljelyksillä yli 10 milj. markaksi.
Meillä Suomessa on rakeiden aiheuttama kokonaisvahinko siihen (Romania) verrattuna vähäinen etupäässä ilmiön suhteellisen heikkouden takia, osaksi senkin takia, että viljelmät käsittävät täällä vain pienen osan maan alasta. Yksityisiä tuhoja sattuu kyllä joka vuosi ja ne ovat joskus aivan perusteellisia. Suurimmat maassamme havaitut rakeet lienevät 50 60 g painoisia eli tavallisen kanamunan kokoisia. Sellaisia satoi m.m. Hankasalmella v. 1908. Tuulen puoleiset akkunat tietenkin menivät säpäleiksi, tulipa rakennusten seiniinkin selvästi havaittavia painaumia.. Tänä kesänä 1927 huomattavimmat raesateet t. k. 5 ja 6 p. maan lounaisosissa, missä ne monin paikoin särkivät tai lakasivat viljoja.
Sitten muista lehdistä pari poimintaa:
– 1914 17. p. kesäkuuta kauhea ja paljon tuhoa tuottanut raju-ilma Jalasjärvellä ja Alavuudella. Vettä ja rakeita satoi niin pajon, että ojat olivat tulvillaan. Rakeita satoi niin runsaasti, että myrskyn jälkeisen päivän iltana oli niitä vielä sulamatta. Nuorten mäntyjen neulaset varisivat maahan ja lehtimetsästä riipi myrsky lehtiä puista, että maassa oli lehtiä aivan kuin syksyllä. Samanlaista jälkeä teki rajuilma Alavuudella kesäkuun 19. p. Särkelän talosta se rikkoi 40 akkunalasia. Kaikkiaan 7 talosta hävitti se kaiken kasvillisuuden.
– 1927 Kauhavalla raesade kesti noin tunnin ajan ja niitä satoi niin runsaasti, että maa peittyi paikoitellen 40 cm paksuisiin nietoksiin
-1927 pyörremysky riehui Härmässä ja raesateen jälkeen hajoitti kymmeniä niittylatoja, kiskoi puita ja puhelinpylväitä maasta, särki ikkunoita, heitti kokonaisia kattoja aina 50 metrin päähän ja katkoi paksuja hirsiä. Erään paimenpojan viskasi ankara vihuri lammikkoon ja muuatta tyttöä se lennätteli kahden talon maiden poikki.
Lopuksi
Seuraavassa osassa II käyn läpi historian lehdiltä löytyviä kylmään säähän liittyviä ääri-ilmiöitä, joita on niitäkin paljon, koska ilmasto on luonnostaan erittäin äärevää ja vaihtelevaa. Tähän ilmastohistorian kiinnostukseni liittyen kävin Rovaniemellä tapaamassa suomalaisia ilmastotiedemiehiä (Mauri Timonen ja Risto Jalkanen), jotka ovat Lapin lustojen ja puiden neulasten kautta mallintaneen mennyttä ilmastoa. He tuntevat nämä blogissa mainitut ilmastonmuutokset oikein hyvin, eivätkä pidä nykyistä ilmastovaihetta mitenkään erityisenä ja aikaisemmista ilmastovaiheista poikkevana, vaan toteavat, että ilmasto on muuttunut 6 asteen verran 20 kertaa viimeisen 1200 vuoden aikan.. Heidän tutkimuksiaan tukevat ja täydentävät nämä historian kirjoitukset erinomaisen hyvin ja siihen näkemykseen, että nyt ei ole mitenkään poikkeavaa säätä saati ilmastoa maapallolla, voi maallikokin oikein hyvin yhtyä. Tapaamisestani on Facebookissa postaus ja siihen liittyvä keskustelu, linkki. Tässä myös historian tietoa siitä kiinnostuneilla avoimin mielin asioihin suhtautuville henkilöille, linkki.
Päivitetty 14.12.2021
Ääreviä sääilmiöitä ei saa pitää merkkinä A:sta, mutta sinä saat pitää niitä todisteena B:stä? Logiikka?
Tyhjää olkiukkoilua: ”virallinen ilmatiede, meteorologit ja media luovat meille kaiken aikaa sellaista mielikuvaa, että ennen vanhaan ilmasto on ollut stabiili ja säät sen myötä tavanomaisia tai jollakin tavalla normaaleja.”
Jopa monet denialistitkin osaavat erottaa toisistaan sään ja ilmaston.
Ilmoita asiaton viesti
Tätä Mäkisen puhuntaa myötäellen, näytä minulle alarmisti joka osaa erottaa toisistaan sään ja ilmaston.
Ilmoita asiaton viesti
Mäkinen luki kyllä nyt Itkosen sitaatin omilla erikoisilla vastustuslaseillaan.
Totta kai muutokset ilmastossa vaikuttavat säähän.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa ilmasto on pidemmän aikavälin säätila joten tottakai myös sää ”vaikuttaa” ilmastoon.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin. Lopussa viittaamani kaksinkertainen tohtori Jalkanen toteaa mm. Maaseudun tulevaisuudessa tieteellistä ilmastotutkimusta tehtyään:
Pohjois-Suomen ilmasto on pysytellyt vakaana, Ympäristö 16.09.2013 KARI LINDHOLM
Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) neulasjälkitutkimus osoittaa, että Pohjois-Suomen ilmaston kesälämpötila on vaihdellut noin seitsemän astetta kaikkein kylmimmän ja lämpimimmän kesän välillä viimeisten 1200 vuoden aikana.
”Mitään merkkejä ilmaston pysyvästä lämpenemisestä ei ole havaittavissa. 1900-luvun keskilämpötila on sama kuin 1000-luvun keskilämpötila”, kertoo Metlan erikoistutkija, dosentti Risto Jalkanen Rovaniemeltä.
Jalkasen mukaan tuolla aikavälillä on esiintynyt sekä lyhyitä lämpimiä jaksoja että kylmiä jaksoja.
”Keski-ajan lämpökaudella, 1000–1100-luvuilla on ollut keskimääräistä lämpimämpää, sieltä on tultu alaspäin. Lämpötila nousi taas 1900-luvulla, mutta viime vuosikymmenet ovat olleet selkeästi kylmempiä kuin 1900-luvun alkupuoli.”
Tähän Jalkasen tutkimukseen, jota prof. Mielikäisen ja Timosen tutkimukset tukevat, tukevat myös blogin jutussa lehdistä löydetyt sään ääri-ilmiöt. Siis kuten sanotte, ilmasto ja säät sen myötä muuttuvat kaiken aikaa. Osan II kylmien vuosien kohdalla sen huomaa myös erittäin selkeästi.
Vain denialisti kieltää ilmaston jatkuvan muuttumisen, kuten Janne sanookin.
Ilmoita asiaton viesti
Osaatko Jyrki sanoa miksi ilmatieteen laitoksen säätilastot alkavat nykyään vasta vuodesta 1961 kun mittausaineistoa on jo vuosisadan alusta?
https://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
Muistan joskus kyselleeni tätä jostain mutta en muista jos sain vastausta koskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä asiaa kovasti ihmetellään. Ilmeisesti lämmin 1900-luvun alku on niin kova paikka Suomen Ilmatieteenlaitokselle, että jonkin keksityn syyn varjolla vuotta 1960 vanhemmat lukemat salataan. Tässä blogissa asiaa ihmetellään, mutta ollaan kaivettu lämpötiloja muualta.
https://rantai.fi/2015/12/25/suomen-saatiedot-enne…
Myös konitohtorilla on joitain taulukoita, mutta ne eivät ole kovin kattavia.
https://konitohtor.blogspot.com/2015/05/blog-post….
Konitohtorikin naureskelee sitä asiaa, miten FMI rukkaa käsittelytapojaan.
https://konitohtor.blogspot.com/2018/09/
Ilmoita asiaton viesti
Tämä ei ole nyt täysin varmaa tietoa, mutta vahva veikkaus. Tuossa on kyse hila-aineistosta, joka vaatinee pohjaksi useamman mittausaseman ja analysointia. Ehkä ennen vuotta 1961 materiaalia ei ole tarpeeksi, jotta hila-aineistoa pystyisi tuolle tarkkuudelle luotettavasti tuottamaan.
Mittausasemakohtaista dataa on toki saatavilla paljon kauempaa historiasta ja sitä löytyy mm. tuolta: https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
Ei sieltäkään tietysti kaikille asemille löydy dataa viime vuosisadan alusta, mutta jos kokeilet vaikka Kaisaniemeä niin löytyy.
Lisäys: Jyrki ehtikin ensin antamaan vaihtoehtoisen selityksen. Voit nyt itse valita kumpi näistä on uskottavampi.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tuolta sääarkistosta kaivellut Kaisaniemen ja Sodankylän vanhoja mittauksia paljonkin. Se vaan on työlästä, koska FMI ei anna lukemia taulukoissa, joista ne voisi poimia, vaan ne on yksi kerrallaan poimittava. Vahva salailun maku siinäkin.
Mitä sitten vertailuihin tulee, niin ennen vanhaan lämpötilat mitatiin harvemmin muutaan kerran vuorokaudessa ja nykyisin 10 minuutin välein. Siihen vedoten ei tehdä vertailuja. Olenkin ihmetellyt, että jos lämpötiloja haluttaisiin ihan aidosti vertailla vaikkapa 100 vuoden jaksolla, poimittaisiin uusista mittauksista vastaavat ajankohdat, jotka ovat vanhoissa mittauksissa ja tehtäisiin vertailu.
Tämä ajatus ei ole niin monimutkainen, etteikö ilmatiede sitä ymmärtäisi. Luultavasti ovat sen tehneetkin, mutta ikävin tuloksin alarmin kannalta, joten jotain muuta on pitänyt keksiä. Siksi myös mittauspaikkoja vaihdetaan kovalla kiireellä, että tuollaisen vertailun tekeminen menisi vaikeaksi ja uusien paikkojen kautta voitaisiin yhtä kautta perustella, miksi noin yksinkertaista vertailua ei tehdä.
Mutta siis onhan vertailua kyetty salailusta huolimatta tekemään, kuten edellisen kommentin linkistä voi havaita. Ja Ruotsissa on tehty samanlaisia havaintoja kuin Suomessa. http://www.klimatupplysningen.se/2019/01/14/mer-fa…
Ilmoita asiaton viesti
Minä en oikein ymmärrä näitä salaliittoteorioita. Mikä konkreettinen hyöty kenelläkään yksittäisellä henkilöllä tai millään taholla olisi yrittää peitellä jotain lämpötiladataa.
Ja tuo yksinkertainen vertailu, jonka esität, ei ole ihan niin yksinkertainen. Se toimisi silloin, jos vuorokauden lämpötilan vaihtelu olisi joka päivä samanlainen. Näihän ei kuitenkaan ole. Siten tiettyyn aikaan mitattu yksittäinen lämpötila ei välttämättä kerro kovinkaan tarkkaan siitä miten kylmä tai lämmin päivä on kokonaisuudessaan ollut.
Tuosta edellisessä kommentissani laittamastani linkistä saa kyllä ladattua lukemat taulukossa. Jospa se salailun maku sillä hälvenisi.
Ilmoita asiaton viesti
Anton Laakso, en tiedä mistä salaliitosta puhut. Se terminä on kyllä yleistynyt alarmistien suissa ja sillä ilmeisesti puolustellaan sitä, että meille kansalaisille saa täysin surutta väärää tietoa sekä virallisen tieteen että toimittajien taholta, jotka usein kirjoittavat mitä sylki suuhun sattuu tuomaan tarkistamatta asiaan liittyviä taustoja ja faktoja. No toki myönnän, että lehtien myynnin edistämiseksi sitä paljon ja laajasti tehdään muissakin kuin sää ja ilmastoasioissa. Ja tuo sinun linkkaamasi ilmatieteen arkisto, ei siitä saa vanhaa numerotietoa laskentataulukkoon, vaan se on itse haettava ulkomaisesta lähteestä, kuten edellä annetun kommentin linkissäkin kerrotaan.
Samoin täysin huomiotta jätetään sellainen tutkimus, joka ei tue alarmia, kuten tuo Lapin ilmastotutkimus, josta aiemmin kerroin ja linkkasin. Tuskin tämä uusin suomalainen tiedekään saa julkisuutta, vaikka syytä olisi, koska tieteessä ei ole yksimielisyyttä. Sitä pitää kyseenalaistaa kaiken aikaa ja olla sen suhteen täysin avoin ja puolueeton, ja jos ei ole, tiede muuttuu uskonnoksi ollen yksi lahko muiden joukossa.
Mutta siis kyllä Suomessa sellaistakin uusinta tutkimusta on, josta pitäisi uutisoida. Tämä uusin tieteellinen julkaisu asettaa poliittisen ilmastojärjestön IPCC:n yhä enemmän kyseenalaiseen asemaan.
https://arxiv.org/pdf/1907.00165.pdf?
Tässä uudessa tutkimuksessa (Kauppinen ja Malmi 2019) sanotaan, että: luontaista ilmaston vaihtelua on piiloteltu IPCC:n malleissa. Siksi he ovat joutuneet liioittelemaan malleissaan – osoittaakseen edes sinne päinkään malliensa realistisuutta havaintoihin verrattuna. Aika moni muukin taho on päätynyt aivan samaan lopputulemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö syytökset määrätietoisesta ja laajasti tapahtuvasta salailuista ole salaliittoteoria? Mutta Jyrki hyvä, miksi kukaan tiedettä edustava taho haluaisin antaa väärää tietoa yhtään mistään.
Kyllä tuolta saa ladattua tietoa. Esimerkkinä:
-mene: https://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/
-valitse säähavainnot
-valitse vuorokausihavainnot ja ilman lämpötila
-ajanjaksoksi 1900->nykyhetki
-Helsinki Kaisaniemi
-paina lataa havainnot
Tuohon tulee sitten linkki ”lautauksesi ovat valmiina”
Painat sitä jolloin tulee listaus lämpötiloista. Olet ilmeisesti tähän asti päässytkin? Ylhäällä oikealla on lataa nappi josta voi ladata datan parissa eri formaatti vaihtoehdossa, jota sitten on helppo käsitellä.
Mitä tulee sitten Kauppisen ja Malmin juttuun. Lueskelin itsekin sen aamulla. Se on aika kaukana tieteellisestä vaatimustasosta, enkä itse kutsuisi sitä edes tutkimukseksi. Siinä taitaa muutenkin olla kyse tällaisesta ”jäätelön syönti lisää hukkumiskuolemia” päättelystä. Tai tätäkään ei oikein pysty arvioimaan kun ei tuosta heidän jutustaan selviä mistä he ovat käyttämänsä datan ottaneet.
Ilmoita asiaton viesti
Se on kyllä mielenkiintoista että vaikka co2 porukoitten mielestä juuri co2 ”säätää” ja koko ajan lämmittää lisää niin ei se viimeisen 20v aikana ole kuitenkaan pystynyt lämmittämään oikeastaan yhtään.
No co2 porukka ei uskostaan luovu ja kiinnostaa kovasti miten co2 porukka käy ton Kauppinen&Malmi paperin kimppuun.
Ihmisvaikutus on ollut siis niinkin huima kuin 0.01°C tästä pienestä lämmönnoususta viimeisen 100v aikana.
Ilmoita asiaton viesti
#10
Ok, eli sanot että ennen 1960 tehdyt mittaukset eivät ole vertailukelpoisia.
Näetkö sitten mitään kummallista siinä, että nykyiset lämpötilatavoitteet vertautuvat suhteessa esiteolliseen aikaan jos kerran nykyisiä lämpötilamittauksia ei niihin voi verrata?
Ilmoita asiaton viesti
Näistä kahdesta vastauksesta minun oli se joka herätti epäilyksiä?
Toisaalta ymmärrän kyllä kysymyksen ja odotinkin sitä. Olisin tietysti voinut vastata jo etukäteen. Ensinnäkin en sanonut noin. Tarjosinhan esimerkiksi mittausasemakohtaista dataa, joka ulottuu paljon kauemmaksi kuin tuo 1960 enkä sanonut sitä vertailukelvottomaksi.
Yritän selittää asian vähän tarkemmin. On myös mainittava etten ole kuitenkaan tämän osa-alueen asiantuntija. Oletetaan että on Suomessa olisi viisi maantieteellisesti tasaisesti jakautunutta mittausasemaa. Nämä ovat mitanneet lämpötilaa esiteolliselta ajalta. Jos näissä kaikissa on nähtävissä sama lämpötilan muutostrendi, voi tehdä jo kohtalaisen johtopäätöksen siitä, miten lämpötila on Suomessa muuttunut. Näiden mittauspisteiden pohjalta taas on ihan mahdotonta muodostaa interpoloimalla 10×10 km hila-aineistoa. Tai voihan sen tehdä, mutta interpoloinnista aiheutuva virhe on niin suuri, että data on käyttökelevotonta.
Ilmoita asiaton viesti
Denialisti!
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastoalarmeistahan Jyrki tuossa blogissaan puhuu ja Janne suosittelee, sen jälkeen tulee kertomaan miten on vaikea ottaa vastaan informaatiota jos tekstissä mainitaan denialisti 😀 Viihdyttävää.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisia kirjoittajia ja kirjoituksia soisi tälle palstalle enemmänkin. Tieteen itsensäkin kannalta ja sen luotettavuuden kannalta on tarpeellista tuoda vallitsevaa konsensusta haastavia, kritisoivia ja kyseenalaistavia kantoja.
Jos tieteentekemisestä tulee konsensuksen seuraamista, ei kyse ole enää tieteentekemisestä, vaan nöyristelystä, politiikasta, opportunismista tai kontrollijärjestelmästä. Veli veljeä vahtii.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa asian kiihkotonta dokumentointia VALE:n YLEhdellessä ilmastoinnista. Meni fb-jakoon.
Ilmoita asiaton viesti
28.08.1890 täällä puhalteli ”historian” ainoa hirmumyrsky, noin äärimmäistä säätä ei ole sen jälkeen enää täälläpäin kyläillyt. Tieteenkieltäjä Mäkinen on näköjään myös historian kieltäjä.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän että nämä asiat voivat olla monimutkaisia käsittää jopa pätevälle ihmiselle, mutta kyllä sitä toivoisi että asioista otettaisiin selvää vähän pintaa syvemmältä. Minulle ainakaan mitkään historian lämpimät jaksot eivät ole mikään yllätys, olen näitä denialistijuttuja selaillut sen verran paljon. Yleensä denialisti jättää vain aiheen tutkimisen tähän pisteeseen, ajatellaan että ”okei, tuolloin oli lämpimämpää tai yhtä lämmintä kuin nyt, joten kaikki on normaalia ja ilmastonmuutos luonnollista”. Denialistia ei kiinnosta selvittää, miksi lämpötila oli korkeampi ja mitä tiede siitä sanoo. Joo, ei se ollut co2 silloin, joten denialisti ajattelee ettei se voi olla co2 nytkään. Tästä erottaa denialistin ja skeptikon. Denialisti yrittää löytää minkä vain selityksen joka poissulkisi co2 ja sitä myötä ihmisen vaikutuksen ilmastoon. Skeptikko on vain kiinnostunut selvittämään asian ja sitten muuttamaan mielipidettään uuden tiedon ilmaantuessa.
Tässäkin on kerätty komea lista historian lämpötiloista, ikäänkuin todisteena siitä että kaikki on normaalia ja ”luonnollista” koska on helteitä ollut ennenkin. Jos teitä oikeasti kiinnostaa miten se ilmasto on muuttunut ja MIKSI:
Climate Change — isn’t it natural?
https://www.youtube.com/watch?v=w5hs4KVeiAU
Medieval Warm Period — fact vs. fiction
https://www.youtube.com/watch?v=CY4Yecsx_-s
The consequences of climate change (in our lifetimes)
https://www.youtube.com/watch?v=VNgqv4yVyDw
Mutta ei teitä kiinnosta joten etteköhän jatka Ilmastofoorumin ja muiden mielipidettänne vahvistavien kaikukoppien ääniä, sen jälkeen korostatte kuinka teillä on tieteellinen maailmankuva. Ilman että olisitte lukenut yhtään tieteellistä artikkelia tai kirjaa aiheesta. Noin ei vaan voi muodostaa tieteellistä maailmankuvaa. Salaliittoteoriat ovat myös iso no-no jos haluaa säilyttää jonkinlaisen uskottavuuden.
Enitenhän tässä ärsyttää se että jos te olisittekin oikeassa, kaikki mitä olisi mennyt olisi X määrä rahaa. Mutta kun tiede on oikeassa ja ihmiset kuuntelee jotain profeetan kaltaista uskonnollista paasausta siinä miten kaikki on hyvin ja kaiken on jatkuttava ”business as usual”, panokset ovat paljon suuremmat.
Ilmoita asiaton viesti
”…denialistijuttu…denialisti…denialistia…denialistin…denialisti…”
Kun nimimerkin takaa kirjoittavan ulosanti on tätä luokkaa, tuppaa mahdollinen asiakin jäämään helposti taka-alalle.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän että epämiellyttävät totuudet ovat vaikeimpia nieltäviksi, siksipä en kehotakaan luottamaan minuun vaan tarkistamaan faktat ihan itse.
Jos siis tieteellisen maailmankuvan omaava ihminen kykenee siihen 😉
Miksi susta denialisti on niin ilkeä sana? Koira kalahtaa jne…
Ilmoita asiaton viesti
En pidä itseäni denialistina mutta esittelemäsi keskustelutyyli on omiaan karkoittamaan vähäisenkin mielenkiinnon siitä mitä muuta ehkä yrität sanoa.
Jos minä kirjoitan vuorostani 5 x alarmisti, en odota että ”vastapuoli” ottaisi minut tosissaan.
Ilmoita asiaton viesti
En ole sua tosissani ottanutkaan tämän aihepiirin keskusteluissa, älä huoli 🙂 Se ei johdu alarmisti- tai hysteerikkonimityksistä vaan ihan vain asiasisällöstäsi.
En pidä itseäni alarmistina vaan skeptisenä tieteellisen maailmankuvan omaavana ihmisenä. Se ei ole mikään erityistaito tai lahja, mielenkiinto asioita kohtaan riittää. Kyllä se minustakin olisi hienoa jos AGW ei pitäisikään paikkaansa. Aina on vain saanut pettyä kun joku denialisti on linkannut tutkimuksen jonka pitäisi kumota koko teoria. Sitten kun sitä alkaa lukemaan, huomaa nopeasti että siitä liikkuu täysin perättömiä väitteitä joita sitten totuutena toistellaan blogeissa ja muilla palstoilla. Jos ei usko maailmanlaajuiseen ilmastotutkijoiden salaliittoon, jää aika vähän vaihtoehtoja sille puhuvatko he täyttä paskaa. Toki uskovaisilla on oikeus maailmankuvaansa.
Ilmoita asiaton viesti
Tänne kirjoittelee muutama henkilö ilmastosta vuodatuksia, joissa on ihan perusasiatkin pielessä. Useampikin kommentoija on näitä virheitä seikkaperäisesti korjannut, mikä ei estä toistamasta seuraavalla viikolla samaa älyttömyyttä uudestaan. Jos ’denialisti’ ei kuvaa näiden ihmisten ajattelutapaa, niin mikä olisi Jannen mielestä sitten sopivampi sana? Minua esimerkiksi on sanottu alarmistiksi, uskovaiseksi, käärmeöljykauppiaaksi ja sekopääksi, muiden muassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä nämä eriste, villapaita, termospullo, kasvihuone jne jutut kertoo ihan yksiselitteisesti, ettei täällä muutamat kommentoijat ole sisäistäneet lainkaan fysikaalisia ilmiöitä, jotka liittyy ilmastoon.
Ja muuan Gröhn ei kestänyt totuuksia olenkaan, niin moderoi kommentit.
Ilmoita asiaton viesti
@24. Gröhn ei todellakaan kestä mitään kritiikkiä vaan pitää kaikki kertomansa ainoana totuutena, hän kun tuntui tietävänsä kaikesta kaiken ja kun siitä olin hänelle huomauttanut asiasta, niin hän laittoi minulle heti bannin eikä edes antanut vastausta.
Ei hänen kanssa voi mitään rakentavaa keskustella. Hän kun on myös musiikkia rakentanut, että hakee sille patentin, kun se oli jollain tapaa erilaista.
Ilmoita asiaton viesti
Eli ei pidä olla huolissaan,vaikka 1800-luvulla aloitetun Maailman vuosittaisen keskiarvolämpötiloen TOP 20 kuuminta vuotta löytyy viimeisestä 22:sta?
Ilmoita asiaton viesti
Ei löydy, eikä pidä olla huolissaan. Jos esiintyy, esitä jokin fakta asiaan liittyen. Ei pidä sotkea väittämiä kylmästä 1960-luvusta alkaneisiin tilastoihin. Toisaalta maapallo voi nykyisin paremmin kuin koskaan ja siksi maapallon väkiluku kasvaa 83 miljoonan vuosivauhdilla niin, että 10 miljardia ihmistä saavutetaan 2050. 1900 meitä oli vain noin miljardi. 1860-luvulla oli pikkasen kylmempää kuin 1930-1960 -luvulla (-0,6 C) ja silloin kylmä tappoi ihmisiä. Sitäkö nyt kaivataan takaisin? Nythän ollaan pikkasen yli 1930-1960 -tason, eli +0,3 C. Jos nyt auringon hiipumisen myötä palataan 1860-luvulle, kohta 8 mijardilla ihmisellä on kovat paikat.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän Climate centralin artikkelin mukaan historian 10 lämpimintä vuotta koko maapallon lämpötiloissa ovat olleet 2016, 2015, 2017, 2018, 2014, 2010, 2005. 2013, 2009 ja 1998. Tässä järjestyksessä siis.
https://www.climatecentral.org/gallery/graphics/th…
Mitäs mieltä arvon denialistit ovat, onko kyseessä ihan fake news? Ja kyllä, käytin sanaa denialisti, vaikka ette siitä tykkäisikään.
Tässä on puolestaan Nasan ”alarmistien” informaatiota asiasta.
https://climate.nasa.gov/evidence/
Ilmoita asiaton viesti
Denialistien teesejä ilmastonmuutosta vastaan on muun muassa, että Helsingissä on ollut valkoisia jouluja suhteellisen usein tällä vuosikymennellä. Tuttu argumentti, jonka tyylistä sovelsi sekin amerikkalainen republikaani, joka kumosi ilmastonmuutoksen hakemalla ulkoa lumipallon.
Saman tyylisellä retoriikalla voitaisiin sanoa, ettei maailmassa voi olla nälänhätää, koska mulla on just kaks lihapiirakkaa kädessä.
Ilmastonmuutos on kuitenkin ennenkaikkea globaali ilmiö, jota pitää tarkastellakin globaalisti. Se kurittaa pahimmin ns. kolmatta maailmaa, kuten esimerkiski Afrikkaa.
https://www.maailma.net/uutiset/ilmastonmuutos-kur…
Siinä Jyrki Itkonen on oikeassa, että tiedettä pitää kyseenalaistaa ja sen näkokantoja haastaa jatkuvasti. Seuraavaksi voittekin pyrkiä kyseenalaistamaan vaikkapa evoluution, maapallon pyöreyden ja kuulentojen aitouden. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
[…] säihin liittyen olen tehnyt kaksi koostetta: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/277998-saan-aari-ilmiot-osa-i-helle-rakeet-myrskyt/ […]
Ilmoita asiaton viesti