Sään ääri-ilmiöt, osa II: Pakkasta, kylmää ja jäätä

Edellisessä blogissani oli vanhojen lehtien kertomana historiaa maapallon helteistä ja kuumista ajoista, linkki. Syitä niille historian helteille ei ole juuri missään kerrottu tai arveltu. Luultavasti CO2 ei ainakaan aiheuttanut noitä kuumia aikoja, eikä se aiheuta tuleviakaan kuumia aikoja, koska sen teho on 82 -prosenttisesti käytetty 400 ppm pitoisuuksilla, kuva 1. Toki sitä suuremmilla pitoisuuksilla maapallon kasvit saavat ruokaa ja maapallo vihertää, kuten se nyt parhaillaan vihertää, linkki NASA.

Menneitä kylmiä aikoja ainakin osin selitetään tulivuorten purkauksilla. Ehkä aurinkokin on niihin aikoihin vaikuttanut, kuten kuumiin aikoihinkin. Seuraavasta historiikista voidaan tehdä mm. sellainen mielenkiintoinen havainto, että ilmasto lämpeni voimakkaasti 1800-luvulle tultaessa, koska ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80. Mikä mahtoi aiheuttaa tuon voimakkaan lämpenemisen niin, ettei Boden järvi enää jäätynyt 1800-luvulla kuin pari kertaa? Lämpeneminenhän sitten 1800-luvun jälkeen jatkui Suomessakin voimakkaasti heti 1900-luvulle tultaessa (kuva 2) ja kääntyi laskuun vertailukaudella 1960-1990, kunnes on nyt taas lievästi noussut.

HS 1928

Aloitetaan tästä Hesarin jutusta ajalta, jolloin HS kykeni kirjoittamaan asioista neutraalisti. Jutun mukaan 1700-luku oli yhtä lämmin kuin 1900-luku on, ellei jopa lämpöisempikin. Vuonna 1928 elokuun 28. päivä HS kirjoitti historiaa otsikolla ”Mistä kuluneen kesän kylmyys johtuu” (lyhennelmä), linkki:

Nyt on mielenkiintoista tutkia, ovatko tällaiset kesät kuin kulunut, erittäin harvinaisia. Kaikkein kylmin kesä sitten v:n 1739, oli 1902. Mutta on toisiakin, jotka eivät ole olleet paljon lämpöisempiä nekään. Kesän kolmen kuukauden keskilämpö oli v. 1902 13,1 C, 1832 13,4, 1862 ja 1907 13,5, 1867 13,6, 1844 13,7, 1821 ja 1923 13,8, 1916 14 sekä 1863 ja 1868 14,1 astetta. KEsän 1928 keskilämpömpömäärä tulee sijaitsemaan näiden numeroiden joukossa, ehkä hyvin lähellä saavutuskesän 1902 kylmyyttä. (kommentti: kesä 1901 oli kuumempi kuin vuosi 2018, kuten edellisestä blogista havaitsemme, eli varsin ääreviä ilmasto- ja säävuosia noihin aikoihin elettiin).

Jos tarkastellaan kylmien kesien esiintymistä, niin havaitaan, että sellaisia ei ollut lainkaan ennen vuotta 1820. 1700-luvun loppupuolella olivat kesät niin kuumia, että niiden keskilämpö (17 C) ( kommentti; FMI:n mukaan Kaisaniemen 1981-2010 kesien keskilämpötila oli 16,2 C eli lämpöisempää oli 1700-luvullakin).

V:sta 1820 lähtien alkoi viileitä kesiä esiintyä. Niitä oli: 1820-, 1830- ja 1840-luvuilla yksi kunakin vuosikymmenenä; 1850-luvulla ei ei ollut yhtään kylmää kesää, 1860-luvulla niitä sen sijaan oli kokonaista kolme (Suomessa ovat siltä vuosikymmeneltä kaameana muistona suuret nälkävuodet!); 1870-luvulla taas ei niitä ollut ainoaakaan, 1880-luvullla oli yksi kylmä kesä, 1890-luvulla ei yhtään.

Siitä lähtien kylmien kesien tiheys osoittaa keskilämmön alenemissuuntaa v:n 1850 jälkeen, verrattuna aikaan ennen vuotta 1820. Lämpösaavutus on v:lla 1789 ja 1819 (kolmen kesäkuukauden keskilämpö 19,2 ast) ( kommentti; FMI:n mukaan Kaisaniemen 1981-2010 kesien keskilämpötila oli 16,2 C.). 1850-luvulla oli seitsemän hyvin kuumaa kesää. Senjälkeen ne muuttuvan harvinaisiksi, joskin niitä silloin tällöin on ollut: 1901 (keskilämpö 18,3), 1917 ja 1918 (17,2).

Tämän vuoden (1928) kesäkuu oli erikoisen kylmä (10, 8 ast). Sen voittavat kylmyydessä ainoastaan kesäkuut v. 1865 (10,7) ja 1923 (10,4). Heinäkuu ei niinkään eronnut normaalista, joskin viileänpuoleinen sekin. Viileät heinäkuut ovat sitä harvinaisempia, mitä kauemmaksi ajassa mennään taaksepäin ja lukuisimmillaan ne olivat 1860-luvulla.Huomattavissa on sellainen ilmiö, että useampia kylmiä kesiä seuraa perätysten taikka lähellä toisiaan, ja että tallaisten ryhmien välillä keskimäärin kuluu 11 vuotta. Jne. juttu jatkuu syitä säiden muutoksille pohdiskellen.

Länsi-Savo 1929

Nämä kylmien aikojen ääri-ilmiöt on pääosin poimittu lehdestä Länsi-Savo 2. päivä maaliskuuta 1929:

– 399 ekr Italiassa oli ankara talvi. Lunta oli paljon ja Tiber jäätyi. Sen jälkeen oli hyvin kuuma kesä.

– 233 ekr oli Italiassa ankara talvi. Rooman forum oli 40 päivää lumen peitossa.

– 179 ekr Roomassa oli Liviuksen mukaan ankara luminen talvi

– 88 ekr kuoli Apuliassa ankarimmilla pakkasilla useita tuhansia sotilaita

– 57, 59 ja 83 Armeniassa ja Italiassa oli ankara talvi

– 220 oli Britanniassa kovat talvi ja pakkasta kesti 5 kk.

– 251 oli Thames jäässä 9 vko

– 291 Britannian joet olivat 6 vko jäässä

– 366 oli erittäin kylmä talvi ja Rein ja monet muut joet jäässä

– 401 oli edellisiä kovempi talvi, jolloin Rein, Tonava ja Mustameri jäässä. Mustameri 20 päivää.

– 423 ja 424 oli kova talvi varsinkin Illyriassa ja Länsi-Euroopassa lumipeite kesti 6 kk.

– 442 erittäin kova ja luminen talvi.

– 462 kulki Goottien kuningas Theumeder sotajoukkoinen jäätyneen Tonavan yli

– 473 oli hyvin kylmä ja samoin 508, jolloin Britannian joet olivat jäässä 2 kuukautta

– 524, 545, 548, 554 ja 558 oli kovat talvet. 558 hunnit ylittivät jäätyneen Tonavan

– 565, 597, 605, 664 ja 670 oli kova talvi.

– 673 Mustameri jäätyi

– 695 oli ankara talvi, joka turmeli melkein kaikkialla viinitarhat ja Thames oli 6 viikkoa jäässä.

– 717 oli koko Vähä-Assia 3 kk lumen peitossa.

– 763 Mustameri ja Dardanellin salmet täynnä ahtojäätä. Lunta paikoin 15 m.

– 800-801 oli kylmät talvet

– 829 oli erittäin ankara talvi, jolloin mm. Niili jäätyi. Lumi pysyi maassa 6 kuukautta ja aiheutti sulaessaan suuria tulvia.

– 869-870 jäätyi Adrian meri niin kovasti, että jäällä ajettiin kuormavankkureilla.

– 874 oli kovaa lumista talvea 1. päivä maraskuu-maaliskuu 12. päivä

– 928 oli erittäin kova talvi, jolloin Thames oli 3 kk jäässä. Keisari Hensik I:sen sotajoukot leiriytyi Brandenburgia piirittäessään Havelin jäälle.

– 1011 oli erittäin ankara talvi koko Euroopassa. Bosporuksessa ja Niilissäkin oli jäätä.

– 1048 Suomessa ankara talvi

– 1060 ankaran jalumisen talven jälkeen Saksassa kovia tulvia

– 1063 oli ankara talvi ja Thames 14 vko jäässä

– 1077 oli kova talvi koko Euroopassa lokakuun lopusta huhtikuun puoliväliin asti

– 1100 oli ankara ja luminen talvi,jolloin Po-joki jäätyi

– 1133 oli myös ankara ja luminen talvi ja Po-joki jäätyi

– 1143 ja 1150 jäätyi Thames

– 1210 oli tammi-helmikuussa erittäin kovia pakkasia, jolloin Mustameri jäätyi
– 1211 oli myös ankara. Itävallassa oli paljon lunta ja Po sekä Adrianmeri jäätyivät ja kantoivat raskaita kuormavankkureita

– 1216 Po-joki jäätyi

– 1224 oli koko eteläosa Itämerta jään peitossa
– 1225 ajettiin reellä jään yli Öölantiin, Gotlantiin ja Viron puolelle.

– 1234 helmikuu Adrianmeri ja Po -joki jäätyivät

– 1238 ankara ja luminen talvi

– 1251 ankara ja luminen talvi

– 1269 helmikuu Thames, Kattegat ja Skarregat jäätyivät
– 1269 helmikuu 6. päivä rankkasade ja Thamesin suuri tulva Lontoossa.

– 1276 pitkä ja ankara talvi

– 1292 tai 1296 lauha alkutalvi, mutta helmikuussa niin kovat pakkaset, että Saksan joet ja Kattegat jäätyivät

– 1319 kaikki suuret Euroopan jote jätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.

– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.

– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä

– 1324, katso vuotta 1322

– 1325 talvi oli pitkä kova ja luminen

– 1393-94 katso vuotta 1322

– 1407-08, katso vuotta 1322

– 1418, katso vuotta 1322

– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Suomessa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse

– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.

– 1545 jäätyi Itämeri

– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.

– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan

– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa

– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan jote jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa

– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet

– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.

Zurichin järven jäätymisistä on historia tallella:

Koko 1600-luku ja varsinkin vuodet 1695-1697 olivat Suomessa erittäin sateisia ja kylmiä. Lisäksi kasvukausi oli hyvin lyhyt ja kesät olivat erittäin sateisia. Suomalaiset olivat vuoden 1697 keväällä niin huonossa kunnossa, että tänne iski erittäin pahoja kulkutauteja. Ne selittävät kovat kuolinluvut, joiden mukaan noin 30 % suomalaisista kuoli. Äärimmillään nälänhätä johti ihmissyöntiin. Asiasta on jopa muutamia dokumentteja. Linkki.

– 1636 Itämeri jäätyi

– 1658 Itämeri jäätyi ja Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09

– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.

– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.

– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.

– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.

– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.

– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.

Itämeren jäiden historiasta on paljon tietoa. Itämeren jäiden minimilaajuus 10 vuoden keskiarvona laskettuna on 1930-luvulla, joilloin jäätä oli väehmmän kuin 2010-luvulla.

– 1928-1929 oli Suomessa luminen talvi ja Euroopassa erittäin ankara talvi, kun Tonavassa oli 2 metriä jäitä. Mustanmeren rannikot jäässä samoin Kattegat ja Skagerat. Lunta Keski-Euroopassa paikoitellen 15 metriä. Rooman Kolosseumi oli lumessa ja Euroopassa 30 asteen pakkasia. Espanjassa asukkaat joutuneet kamppailemaan susilaumoja vastaan. Saksan joet vahvassa jäässä ja Kreikassa alavat kesämaat vihannoivine viljoineen muuttuneet jääkentiksi.

Pienestä jääkaudesta toipuminen

Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.

Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.

Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.

Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:

– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä, Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä että vaikkapa Japanin kirsikkapuiden kukinnasta kuten myös tietysti edellä olleista historian kylmistä esimerkeistä.

Yhteenvetoa

Kuten näistä kahdesta historiikista näemme, sekä kuumia että kylmiä jaksoja on myös vanhojen lehtien mukaan riittänyt maapallolla ja ne ovat vuoronperään vaihdelleet. Mielenkiintoinen asia onkin se, mihin tämä nykyinen lämmin ja mukava jakso kääntyy, eli toteutuuko kuvan 3 A), B), C) vai D) käyrä. Ihmiskunta tuntuu aika laajasti uskovan A)-käyrään eli siihen, että CO2:lla on teoriaa (kuva 1) vahvempi rooli maapallon ilmaston lämpötilan säätelijänä. B)- ja C)-käyrä olisivat jatkumoa sille, että maapallon ilmasto jatkaa näiden historian kirjoitusten, lusto- / neulastieteen (linkki) tai aurinkotieteen (linkki) viitoittamaa tietä. Jos maapallo jatkaa historiansa viitoittamalla tiellä, on huono asia se, että parhaillaan Suomessa varaudutaan vain ja ainoastaan lämpöisiin aikoihin ja romutetaan esim. energianhuoltojärjestelmä satunnaisenergiaan ja huonoon toimitusvarmuuteen perustuvan energiantuotannon kautta. Tunnetustihan kylmällä säällä kuolleisuus on kymmenkertainen verrattuna lämpimään säähän ja riskit alkavat jo + 14 C:n lämpötiloissa. https://yle.fi/uutiset/3-10364421 Aika näyttää mikä vaihtoehdoista A), B), C) vai D) toteutuu, vai toteutuuko mikään. Ainakin historian kirjojen valossa sekä kuuma että kylmä aika (linkki) on jatkossa mahdollinen.