Alppien jäätiköt ja ilmastonmuutokset

Johdanto

Alppien jäätiköiden nykyisestä sulamisvaiheesta käydään kovasti keskustelua monella foorumilla. Koska siitäkään asiasta ei saada monipuolista ja asiallista pitkän ajan historiatietoa, päätin kaivella asiaan liittyviä tieteellisiä tutkimuksia internetistä. Aihe saattaa kiinnostaa muitakin ja minua erityisesti, koska olen noin 35 vuoden ajan käynyt Alpeilla laskettelemassa ja siinä yhteydessä kiertänyt kaikki Itävallan, Sveitsin, Italian ja Ranskan suurimmat laskettelukeskukset Madonnaa lukuun ottamatta. Myös kesäisin olen muutaman kerran käynyt Itävallan jäätiköillä laskettelemassa, mutta en ole jäätiköiden suuruuteen liittyen tehnyt havaintoja. Talvet sen sijaan siellä vaihtelevat yhtä paljon kuin meilläkin.

Mutta mikäpä niiden Alppien jäätiköiden laajuutta sitten heiluttelee. Nykyiseen tilanteeseen on tietysti yksi kaiken maan ja taivaan välillä nykyään selittävä patenttiselitys, mutta on tieteessä tutkittu muitakin selityksiä, joista keskeisimmät ovat aurinko + aerosolit, musta hiili eli noki ja AMO eli  Pohjois-Atlantin merenpinnan lämpötilan vaihtelu. Keskityn seuraavassa näihin kolmeen viimeksi mainittuun asiaan, joita on tieteellisissä tutkimuksissa tarkasteltu.

Historiaa

Jäävirtojen vaihtelu tunnettiin jo 1911 ja sitä kuvattiin mörkönä, joka tuhoaa taloja ja kokonaisia kyliä. Lähde.

Myös Suomessa vielä 1897 tunnettiin jäävirtojen luonnollinen vaihtelu. Lähde: Kansalliskirjaston arkisto.

 

Aurinko + aerosolit ja pilvet

Zurichin yliopiston tieteellinen tutkimus Alppien jäätiköiden sulamisesta valmistui vuonna 2009, linkki.
Väitöskirjatyön teki Matthias Huss ja työtä valvoi Martin Funk, professori ja jäätikkötieteen laitoksen johtaja ETH Zürichin hydrauliikan, hydrologian ja jäätikkötieteen laboratoriossa (VAW), joka on myös yksi tutkimuksen kirjoittajista. ETH Zürichin tutkijoiden viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että 1940-luvulla Sveitsin jäätiköt sulivat vielä nopeammin kuin nykyään. Tämä on huolimatta siitä, että 20. vuosisadan lämpötilat olivat alhaisemmat kuin tällä vuosisadalla. Tutkijat näkevät tärkeimmän syyn tähän ilmakehän aerosolisaasteiden alhaisempana tasona.”
Sveitsissä lumen lisääntymistä talvella ja jäätikön sulamista kesällä on mitattu noin 3 000 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella olevista mittauspisteistä — Clariden Firnistä, Great Aletsch -jäätikköstä ja Silvrettan jäätiköstä – keskeytyksettä lähes 100 vuotta. Osana väitöskirjatyötään Matthias Huss käytti tätä ainutlaatuista mittaussarjaa tutkiakseen, miten ilmastonmuutos viime vuosisadalla vaikutti jäätiköihin.
ETH Zürichin tutkijoiden tutkimukset osoittavat, että 1940-luvulla Sveitsin jäätiköt sulivat vielä nopeammin kuin nykyään. Tämä on huolimatta siitä, että 20. vuosisadan lämpötilat olivat alhaisemmat kuin tällä vuosisadalla. Tutkijat näkevät tärkeimmän syyn tähän ilmakehän aerosolisaasteiden alhaisempana tasona.

Auringon säteily ratkaiseva tekijä

Tutkimusryhmä otti työssään huomioon Davosissa vuodesta 1934 lähtien maan pinnalla mitatun auringon säteilyn. Kahden tutkimusta edeltäneen vuosikymmenen aikana tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että auringon säteily vaihtelee huomattavasti aerosolien ja pilvien vuoksi, ja tämän oletetaan vaikuttavan ilmaston vaihteluihin. Sveitsin Zurichin yliopiston tutkijat ovat siis vertaisarvioidusti tutkineet syitä sille, että 1940-luvulla Sveitsin jäätiköiden sulaminen oli 4 % yksikköä nopeampaa kuin nykyään on, vaikka silloin oli kylmempi ilmasto.

Zurichin yliopiston tutkijat päättelevät, että syy nykyistä nopeammalle jäätiköiden sulamiselle oli siis aerosoleissa ja auringossa.
Cambridgen yliopisto on tutkinut Sveitsin Alppien vuotuisia sulamisia ja siinä 1947 oli vuotuinen minimi. Näistä vuotuisista kesien sulamisista ja talvien jäätymisistä väännetään vänkääjien mieliksi jos millaisia kumulatiivisia ja tasoitettuja kuvaajia samalla tavalla kuin vaikkapa keskilämpötiloista. Kuvan lähde.
Alppien jäätiköiden 1940-luvun sulamisvaihe näkyy myös valokuvissa.
Jäätiköiden vaiheista on otettu myös rehellisiä kuvasarjoja ja yksi niistä on tässä Pohjois-Amerikasta Andrewsin jäätiköltä. Kuvan lähde.
Alppien ja muiden jäätiköiden 1940-luvun sulaminen havaittiin muualla maailmassa ja esimerkkinä kirjoituksen pätkä Australiasta. Jutun lähde.
Sveitsin sulamisasiasta kirjoitetaan jo vuonna 1929 myös Suomessa. Lähde Kansallisarkisto.

Musta hiili eli noki

Vuonna 2013 julkaistiin tutkimusartikkeli ”Pienen jääkauden loppu Alpeilla teollisen mustan hiilen pakottamana”, linkki.
Siinä tiivistelmässä todetaan:
”Pienen jääkauden päättyminen Euroopan Alpeilla on pitkään ollut paradoksi glasiologialle ja klimatologialle. Alppien jäätiköt alkoivat vetäytyä äkillisesti 1800-luvun puolivälissä, mutta lämpötilan ja sademäärän rekonstruktiot osoittavat, että jäätiköiden olisi sen sijaan pitänyt edetä 1900-luvulle. Havaitsemme, että teollinen mustahiili lumessa alkoi lisääntyä huomattavasti 1800-luvun puolivälissä ja osoitamme simulaatioilla, että lumen ja lumen sulamisen mustan hiilen absorboituneen auringonvalon lisääntyminen oli riittävän suuri aiheuttamaan jäätiköiden vetäytymisen. Tämä hypoteesi tarjoaa fyysisesti perustetun selityksen jäätikön vetäytymiselle, joka säilyttää johdonmukaisuuden lämpötilan ja sademäärän rekonstruktioiden kanssa.”
Vuonna 2018 julkaistiin tiedeartikkeli: ”1800-luvun jäätikön vetäytyminen Alpeilla edelsi syntymistä teollinen mustan hiilen laskeuma korkeilla alppijäätiköillä”, linkki.
Maallikosta tuon aiheuttama kesäinen sulamisen nopeutuminen kuulostaa järkevältä, koska tuo on ikivanha tapa sulattaa lumia nopeammin myös Suomessa. Mustaa hiiltä syntyy maapallolla eniten biomassan pienpoltosta joka on yhä 2024 tavanomainen lämmitystapa Alppien kylissä ja öljyä lämmitykseen polttavaa pienteollisuutta on tullut paljon Alppikyliinkin. Matkailu on lisääntynyt myös. Kuvan lähde.
Mustaa hiiltä en Alppimatkoillani ole nähnyt, koska ei sitä talvella huomaa, mutta Saharan hiekkaa on kyllä tullut nähtyä.
Onhan sitä Sahran hiekkaa tullut Suomeen asti.

AMO

Vuonna 2010 tehtiin tutkimus: ”100 vuoden massamuutokset Sveitsin Alpeilla, jotka liittyvät Atlantin monivuotiseen värähtelyyn”, linkki. Tutkimuksen tiivistelmässä todetaan:

”Kolmekymmentä uutta 100 vuoden ennätystä jäätiköiden pinnan massataseesta, kertymisestä ja sulamisesta Sveitsin Alpeilla esitetään. Aikasarjat perustuvat kattavaan kenttätietoon ja hajautettuun mallinnukseen ja tarjoavat näkemyksiä jäätikön ja ilmaston välisestä yhteydestä. Huomattava massan menetys 1900-luvun aikana on ilmeistä kaikilla jäätiköillä, mutta nopeudet vaihtelevat voimakkaasti. Jäätiköiden massan menetys osoittaa useiden vuosikymmenten vaihtelua ja oli erityisen nopeaa 1940-luvulla ja 1980-luvulta lähtien. Massatasapaino on merkittävästi antikorreloitunut Atlantic Multidecadal Oscillation (AMO) -indeksiin, jonka oletetaan liittyvän termohaliiniseen valtameren kiertoon. Osoitamme, että Pohjois-Atlantin vaihtelulla oli havaittavissa oleva vaikutus jäätiköiden muutoksiin Sveitsin Alpeilla ainakin 250 vuoden ajan.”

AMO näkyy Suomessakin monessa luonnon omassa ilmastomittarissa, kuten Itämeren jään laajuudessa, joka oli vähäisimmillään nykyistä lämpösemmällä 1930-luvulla.
Pienestä jääkaudesta palautuminen näkyy selkeästi Itämeren jäiden laajuudessa.
AMO näkyy Suomen ilmastonmuutosnopeuksissa, vaikka virallinen ilmatiede AMO:n akatemiaprofessorin arvovallalla kieltää ja tuomitsee näköharhaksi.
AMO näkyy Sodankylässä, jossa on Helsingin lisäksi saatavilla pitkän ajan lämpötiladataa.
AMO näkyy jollakin tapaa myös Helsingissä
AMO ja pakkasennätykset. Jokohan taas nekin lisääntyvät, kun AMO menee siniselle?
Toki on niin, että AMO on vain yksi ilmaston vaihteluun vaikuttava tekijä ja NAO on se, joka Suomen talviin eniten vaikuttaa. Tai siis vaikutti ennen kuin hiilidioksidi syrjäytti senkin.

Lopuksi

Nykyinen lämmin ilmastovaihe sopii ihmiselle ilmeisen hyvin, koska ihminen kuulemma on trooppinen laji, jolle kylmä on tappava vihollinen, lähde. Siksi kait Suomalaisetkin lentävät jopa kesällä etelän lämpöön talvista puhumattakaan ja maapallon väkiluku lisääntyy huimaa vauhtia rikkoen 10 miljardin rajan vuoden 2050 paikkeilla ellei ilmasto muutu kylmään suuntaan ja aiheuta kuivuuksia sun muita ikävyyksiä.

Juurikin Afrikan suunnalla luonto vihertää ja ihmiset lisääntyvät eniten.

Jostakin syystä pienen jääkauden takaisia lämpötiloja ihannoidaan, mutta ne ovat olleet kovia aikoja ihmiskunnalle. Lusto- ja aurinkotieteen menneisyydestä tehdyn vision mukaan kylmä kausi on taas edessä 2040 paikkeilla ja niitähän on ollut tähän asti noin 200 vuoden välein, mutta toivotaan ettei nyt sellainen tule.

 

itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu