Hädässä ystävä tunnetaan, energiakriisissä se on hiili

 

Hiili Euroopan pelastus, linkki

Energiakriisin jatkuessa Euroopan on löydettävä vaihtoehtoja varmistaakseen energiavarmuutensa. Näin ollen monet EU:n osavaltiot ovat palaamassa hiilen käyttöön rajoittaakseen puutetta tänä talvena. Useimmat Euroopan maat, kuten Hollanti, Itävalta ja Ranska, valmistautuvat käynnistämään uudelleen hiilivoimaloita, lisäämään tuotantoaan tai käyttämään niitä suunniteltua pidempään.

Tanska

Tanskassa valtio jopa määräsi kolme hiili- ja öljylaitosta tuotantoon. Lähde Tekniikka ja Talous 1.10.2022

Saksa

Samoin tuulivoiman mahtivaltio Saksa turvautuu hiileen. Lähde linkki.

Saksahan on säilyttänyt n. 80 % hiilivoimastaan tuuli- ja aurinkovoiman rinnalla:

Saksa, rakennettu sähköntuotantoteho:

– Vuonna 2000 Saksan asennettu kapasiteetti oli 121 GW
– Vuonna 2019 Saksan asennettu kapasiteetti oli 218 GW

Saksa, tuotettu sähköenergia

– Vuonna 2000 se 121 GW teho tuotti energiaa 577 TWh/a.
– Vuonna 2019 se 218 GW teho tuotti energiaa 607 TWh/a.

Saksa kapasiteettikerroin

– Vuonna 2000 koko rakennettu sähköntuotantokapasiteetti tuotti 54 prosenttia siitä mitä se teoreettisesti olisi voinut tuottaa (eli 54 prosenttia oli sen kapasiteettikerroin). Uusiutuvaa tuli 6,6 %.
– Vuonna 2019 asennettu tuotantokapasiteetti oli 80 % suurempi kuin vuonna 2000, mutta se tuotti vain 5 prosenttia enemmän sähköä kuin vuonna 2000. Uusiutuvan osuus oli 41,1 prosenttia.

Lähes koko vanha tuotantojärjestelmä oli siis uuden 20 % käyttökertoimella toimineen satunnaisvoiman rinnalla koko vuoden 2019. Saksan on siis säilytettävä vanha järjestelmä vastatakseen kysyntään pilvisinä ja tyyninä päivinä ja tuottaakseen sillä lähes puolet vuotuisesta kokonaiskysynnästään. Tämän seurauksena myös tämän varavoimatuotannon kapasiteettikerroin on alhainen, joka nostaa kustannuksia, koska niitä on pidettävä yllä ympäri vuoden. Ne kustannukset ovat pitäneet Saksan sähkön hinnan Euroopan kärjessä, mutta nyt muuta maat ovat kirimässä rakoa umpeen.

30.11.2022 Saksa tuottikin 74 % sähköstään fossiilisilla polttoaineilla, kun samaan aikaan koko sähkön huipputarpeen kattava 65 000 MW tuulivoima oli joko jäässä tai oli tyyni sää. Otsikossa on virhe, kuten huomaamme.

Britannia

Britannia pitää hiililaitokset auki tänä talvena, lähde linkki.

Suomi

Suomessa median painostuksen avulla on tehoreservi talven 2022-2023 varalle jonkun suuremman voimalaitoshäiriön varalta purettu ja huonoimmalla kokonaishyötysuhteella toimiva Meri-Porin lauhdelaitos on saatu ajoon. Toivotaan, ettei Suomeen iske Ringhalsin kaltainen ydinvoimalavika ja ettei Ruotsin kaapeliyhteys pätki.

Lisäksi hiili turvaa Vantaan ja Jyväskylän energianhuoltoa.

 

Helsingissäkin hiili kait nyt joulukuun alussa palaa, vaikka Fingridin johtaja hieman puppua puhuikin. Kyllä Helsingin CHP-voimalat voivat ajaa täyttä sähkötehoa, vaikka on lämmin ilma ja vaikka kesälläkin.

Toki hiilikapasiteettia hieman on jäljellä Suomessa nyt kun tuulimyllyt ovat 3. joulukuuta 2022 jäässä, mutta onko varaa siksi, että hiiltä säästetään talven pahimpien pakkasten varalle?

 

Tuulivoiman tosiaankin sanotaan olevan jäässä jo näin alkutalvesta ja talven kovilla pakkasillahan se seisoo tyynessä säässä aika useinkin, joten se ei Suomen ilmasto-olosuhteissa hiilivoiman eikä minkään muunkaan säävarman voiman korvaajaksi sovi, eli jotain muuta pitää keksiä. Hieman erikoista tietoa YLE antoi yleisölle marraskuun tuulisuuden osalta, joka on mittaushistorian surkeimpia tuulivoiman näkökulmasta katsottuna.

Sähkön riittävyydestä vastaava Fingrid puhuu siitä, että tuulivoimasta tulee Suomeen sähköntuotannon tukijalka. Lisäksi kun googlaa Fingrid/ tuulivoima ja lukee niitä juttuja sekä katselee niiden videoita, huomaa että ovat täysin hurahtaneet tuulivoimaan, vaikka niiden Fingridissä tulisi olla täysi puolueeton energiantuotantoasioissa kaikkia alan toimijoita kohtaan. Kaiken huipuksi maksattavat omat tuulivoiman takia tekemänsä verkkoinvestoinnit pääosin muilla kuin tuulivoiman tuottajilla. Tämä vihreä syöpä on siis lähettänyt pahan etäispesäkkeen myös Fingridiin.

Suomen vihreä siirtymä on edennyt Kataisen, Stubbin ja Sipilän hallituksista lähtien. Tätä kriisiajan hiilihätäapua on purettu n. 2400 MW:n verran: (Inkoo (1000 MW), Tahkoluoto (235 MW), Mussalo (313 MW), Kymijärvi (200 MW), Kristiinankaupunki (242 MW) Naantali 1 ja 2 (yht- 250 MW) sekä Naistenlahti (160 MW).

Nyt Helen ilmoituksensa mukaan (linkki) on vuoteen 2024 mennessä ajanut Hana- ja Salmisaari alas, jolloin valtakunnasta puuttuu yli 400 MW säävarmaa sähköä silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Ja vähän enemmänkin, koska Helsinki siirtyy hajautettuun sähkölämmitykseen, rakentaa sähkökattiloita ja mahdollisesti lopettaa fossiilisella maakaasulla toimivan Vuosaaren voimalankin, jolloin Suomen sähköverkosta katoaa liki 600 MW lisää sähköntuotantokapasiteettia. Tilalle Fingrid on ilmoittanut investoivansa miljardin lisää tuulivoimasta johtuviin verkkoinvestointeihin ja tuolla kahden miljardin päälle tulevalla lisämiljardilla kuvitellaan saatavan sähköä Ruotsista, joka itse kärsii pahasta sähköpulasta ja on ilmoittanut rajoittavansa sähkön jakeluaan talvella 2022-2023.

Toki on niin, että sähkön riittävyys ei ole Helenin murhe, vaan Fingrid vastaa siitä, että joka paikkaan Suomea riittää sähköä. Helen voi siis aivan hyvin hajauttaa tuotantoaan ja alkaa tekemään sattumasähköä jossakin päin Suomea, mutta ei tietenkään Helsingissä, koska ne tuulimyllyt meluavat ja pilaavat maisemat siellä. Helsingin pitää olla vihreän rauhan kehto, jonka maisemia ei saa pilata tuuliteollisuuden myllyillä.

Kaukolämmön osalta Helen on tietysti vastuussa kaupunkinsa kaukolämmön riittävyydestä. Siksi pyrkivät hajauttamaan kaukolämmöstä taloja pois niin että ne rakentaisivat omia lämpöpumppuja, joihin liittyen Fingrid tosiaan katsoo, että sähkö riittää Suomessa.
Sitten Helenissä näkyvät tekevän sähkökattilan 280 MW sähköllä lämpöä kaukolämpöön, johon ilmeisesti käyttävät sähköosuuksiaan sen sijaan, että myisivät ydin- tai vesivoimaosuussähkön hyvään hintaan pörssiin. No, ehkä kaukolämmöstä saa niin paljon rahaa, että sitä kannattaa sähkökattilalla tehdäkin, tiedä häntä.
Sitten Salmisaaressa palaa pellettejä ja Vuosaaressa hakkeella tms. lämmittävät kaukolämpövettä ja myös kaasulla jos sitä saavat. Suurelta osin jo nyt kylmimpään aikaan erilliset Helenin kaukolämpökattilat ovat käyttäneet öljyä kalliin kaasun sijasta ja sitä palaa tuhansia tonneja talvisin jatkossakin. Entisenä alan pitkän linjan ammattilaisena hävettää nuo kuvan mukaiset puheet, joita kehtaavat mediankin kautta levitellä. Mahtavatko itsekään uskoa tuohon asiaan? Kuvan lähde Kauppalehti 4.12.2022, linkki.

Huoltovarmuuteen liittyen Taloussanomat uutisoivat, että  jos nyt tämän syksyisessä marraskuun lopun tilanteessa sähkön kulutus olisi 500 MW enemmän, sähkö maksaisi 4 eur/kWh pörssissä ja että Ruotsin ja Viron armoilla olemme  talven suurimman kulutuksen aikana, koska sähkövaje on 2000 MW:n luokkaa.

Kunnianhimoa Suomella siis riittää, kun esim. Helen purkaa kannattamatonta Hana- ja Salmisaaren 400 MW säävarmaa sähköntuotantoa ja rakentaa niiden tilalle mm. uusimman tuuliteollisuusalueen Pieksämäelle Pohjanmaalle jo tulevien tuuliteollisuusalueidensa lisäksi. Toivottavasti sähköpiuhat kaupunkiin riittävät ja kestävät kaiken tuonnin myös talvella, jos milloin sattuu tuulemaan.
Tämä suomalainen vihreän siirtymän kunnianhimo ja energiavaje näkyy ajoittain Euroopankin tasolla. Suomen kyllä väitetään olevan lähes omavarainen sähköntuotannossa, mutta kallista se omavaraisuus näyttää olevan! Toki OL3 tuosta puuttuu ja tuulivoima on aika vähäistä.

Lisäys 10.12.2022

Vihreän siirtymän energiapolitiikka näkyi jo ennen sotaa, joka alkoi helmikuussa 2022. Tässä Suomen onneton tilanne jo 7.12.2022. Nykyinen Hallitus ei kuulemma voi mitään sähkön hinnoille, jotka hallitukset ovat toimillaan luomalla sattumavaraisen ja usein olevan sähkövajeen Suomeen.

Energiapolitiikka

Vihreän siirtymän vaiheet ja energiapolitiikalla energianhuoltovarmuuden tuhoaminen vielä kerran:

1) Vuonna 1995 tehtiin iso laki uudistus, eli sähkömarkkinoiden vapauttaminen, jossa vapaiden sähkömarkkinoiden tarkoituksena oli pitää sähkön hinta kurissa niin, että markkinoille rakennetaan ihan itsestään yksityisten energiayhtiöiden toimesta kilpailukykyistä sähköntuotantoa riittävästi niin, että kuluttajien maksama sähkön hinta on halpa.

2) Sitten valtio alkoi sähläämään nuo vapaat sähkömarkkinat täysin sekaisin esim. 3 miljardin tuulitariffilla, joka on vain osa satunnaista sähköä tuottavan alan valtavaa tukemista näillä ”vapailla” sähkömarkkinoilla, jotka nykyään ovat vapaat vain tälle yhdelle tuotantomuodolle, kun muut tavat ovat verotuksen jne avulla tehty niin kalliiksi tuottaa sähköä, että sähkön hinta pörssissä on tolkuttoman suuri varsinkin tyynellä säällä, joka heijastuu kuluttajien maksamiin keskihintoihin erittäin raa’alla tavalla. Samoin säätösähkön ympärivuotisen ylläpidon aiheuttamat kustannukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän on satunnaista energiantuotantoa verkossa.

On myös ollut risupakettia, biovoiman tukiaisia, jotka on maksettu myös venäläiselle tuontihakkeelle, turpeen käytön kieltoa, hiililaki, joka ohjaa sen tuotannon purkua, vaikka ollaan osa EU:n päästökauppajärjestelmää, jossa toimitaan päästöjen suhteen päästökaupassa kuin yhteinen suuri joukkue, jossa nyt yksi pelaaja -Suomi – sooloilee omalla tavallaan.

3) Ja nyt siten 2022 puhutaan sähkön hintakatoista ja siitä, että sähkömarkkinat pitäisi ottaa valtion haltuun, kun ne on saatu tuhottua ja energiaköyhyys uhkaa niin, että sossu alkaa makselemaan monien sähkölaskuja. Sähköpörssissä korkein sinne jätetty ja hyväksytty tarjous määrää sähköpörssin tuntihinnan, jonka kaikki hyväksytyn tarjouksen antaneet sitten saavat. Kun on sähköpula, korkeilla tarjouksilla voidaan vedättää pörssihintoja ylös ja korkeista hinnoistahan hyötyy eniten vesi- ja ydinvoima. Samoin tuulivoima, jos sattuu tuulemaan. Paljon puhutaan, että kallein tuotanto määrää hinnan, mutta se on teoriaa. Kyllä kallein läpi mennyt tarjous sen hinnan määrää. Toki kun niukkuutta sähkön tarjontaan tulee, kun hiili on ajettu alas, tyyneen aikaan kalliit varavoimat nostavat hintaa, jos ovat tuotannossa kannattavasti, kuten kuva osoittaa. Tietysti myös hinnan lopullinen säätäminen Elbasin kautta vaikuttaa tuntihintaan.

4) Suomessa on lopetettu yli 2400 MW:n verran: (Inkoo (1000 MW), Tahkoluoto (235 MW), Mussalo (313 MW), Kymijärvi (200 MW), Kristiinankaupunki (242 MW) Naantali 1 ja 2 (yht- 250 MW) sekä Naistenlahti (160 MW) ja kun 2024 Hana- ja Salmisaari on ajettu alas,  valtakunnan säävarman sähköntuotannon kriittisimmän talviajan sähkövaje lisääntyy 400 MW:lla.  Ja vähän enemmänkin, koska Helsinki siirtyy hajautettuun sähkölämmitykseen ja mahdollisesti lopettaa fossiilisella maakaasulla toimivan Vuosaaren voimalan, jolloin Suomen sähköverkosta katoaa liki 600 MW lisää sähköntuotantokapasiteettia. Tilalle Helen rakentaa tyynessä säässä ja usein jäässä seisovaa tuulivoimaa maakuntiin ja Fingrid on ilmoittanut investoivansa miljardin lisää tuulivoimasta johtuviin verkkoinvestointeihin ja tuolla kahden miljardin päälle tulevalla lisämiljardilla kuvitellaan saatavan sähköä Ruotsista, joka itse kärsii sähköpulasta ja on ilmoittanut rajoittavansa sähkön jakeluaan talvella 2022-2023. Tietysti myös huonoimmalla n. 40 % kokonaishyötysuhteella toimiva hiililauhdelaitos Meri-Pori lopettaa 570 MW sähköntuotantonsa, kun hiililaki vuonna 2029 astuu voimaan.

Nykyinen hallitus on pannut vireille turpeen polton kieltävän lain ja siihen liittyen on jakanut turvetuotantokoneiden romutustukea, jota varten oli varattu valtion talousarvioihin yhteensä 29 110 000 euron suuruinen siirtomääräraha. Tukeen varattu määräraha on nyt kulutettu kokonaisuudessaan loppuun. Nyt epätoivoisesti energiakriisin vallitessa onkin eiku eiku -meininki hallituksessa, joka rakentelee ohituskaistoja lupamenettelyille, joilla saadaan lisää tyynessä pakkassäässä ja jäässä seisovaa satunnaista tuulivoimaa Suomeen.

Tämä vihreä eiku eiku-energiapolitiikka käy kalliiksi suomalaisille. Vuonna 2015 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että Hanasaaren kaukolämpö korvataan pelleteillä ja hakkeella eli biomassalla. Niinpä Salmisaareen rakennettiin 100 MW pellettikaukolämpökattila ja Vuosaareen on valmistumassa 280 MW hakekattila. Nyt sitten ollaankin sitä mieltä, että metsien polttaminen ja kuskaaminen kumipyörillä Helsinkiin on huono juttu, kun pitäisi metsiä ennallistaa eikä pellettiä ja haketta saa laivalla läheltä Venäjältä, kun Suomen puuteollisuuden sivuviratkin ovat kovin rajallisia. Satoja miljoonia euroja on siis investoitu energiantuotantoon, jossa kvarttaali kalliiden investointien takia on 25 vuotta ja nyt juuri kun se hakekattila valmistuu, se ovatkin huono juttu polttaa valatavia biomassamääriä siinä kaukolämpökattilassa.

5) Hiililaki 2029, eli mitä nyt kohta tapahtuvaan Hana- ja Salmisaaren lopettamiseen vielä tulee, niin noin hyvien voimalaitosten (Salmisaari modernisoitiin täydellisesti 2014 ja 2015) purkaminen on vihreää kerska- ja kertakäyttökulutusta tilanteessa, jossa tilalle ei tule muuta kuin satunnaistuotantoa tuulivoiman muodossa. Sen lain myötä päästöt eivät vähene grammaakaan, koska olemme päästökaupassa mukana. Jos hiililaki 2029 olisi järkevästi laadittu, uusien hiilivoimaloiden rakentaminen olisi lailla kielletty, mutta kestävän kehityksen kannalta vanhat hiilivoimalat olisi käytetty käyttöikiensä loppuun asti sen mukaan, kun Suomessa sähköä tarvitaan ja siitä on huutava pula kuten nyt, kun Meri-Porin hiililauhdelaitoskin kiljuttiin median kautta tuotantoajoon. Sitten ne hiilivoimalat olisi vasta purettu, kun tilalle on tullut säävarmaa tuotantoa riittävästi. Siitä olen jo 2018 kirjoittanut blogin, linkki. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/265028-toimivien-voimaloiden-purku-ei-ole-ymparistoteko/

Järjenköyhyys, härski aluepolitiikka ja sairaalloinen vihreä ideologia, joka vaivaa useassa puolueessa sekä Fingridissä, joka on alkanut tekemään energiapolitiikkaa sekä maksattamaan tuulivoiman aiheuttamat lisäkustannukset varmaa sähköä tuottavissa energiayhtiöillä eli tuhoaa ne siinä samalla, on johtanut tähän nykyiseen energiakatastrofiin, jonka huipennukset ovat vasta edessä, kun tyynessä, ankarassa talven 2022- 2023 tyynessä pakkassäässä tai jäässä oleva yli 4500 MW tehoinen tuulivoimaa seisoo, eikä siitä silloin paljon MWh:ja irtoa.

Hiililain ja verotuksen takana on myös Suomen vihrein puolue, Kokoomus.

Lisää on tulossa seuraavassa hallituksessa. Ilmastousko kun istuu niin syvällä Kokoomuksessa ja se, että Suomen on tuhottava omat elinehtonsa kunnianhimon vuoksi, vaikka näin pohjoisessa Grönlannin tasolla, näissä lähes arktisen kylmissä ja pimeissä olosuhteissa asuu noin promillen verran ihmisiä 60 leveysasteen pohjoispuolella, ja joiden CO2-päästöt Suomessa yhden desimaalin tarkkuudella ovat 0.0 % ja tarkkaan ottaen noin 0.07 promillen luokkaa. Kyllä sen kunnianhimon  takia kannattaa Suomen tehtaat siirtää Kiinaan ja lisäksi tuhota Suomen energianhuoltovarmuus. Suuruudenhulluus kun ei jäänyt sinne Karjalan kannakselle, kun 1940-luvulla alettiin Suur-Suomea rakentamaan.

Ennen kuin hurahti tuulivoimaan, Fingridin Ruusunen näki edessä olevan tuhon. Nyt on täysin rinnoin viimeistelemässä sitä.

Lopuksi

En ole hiilenpolton kannattaja, mutta kun hiilestä päätettiin päästä eroon, olisi syytä ollut ensin valmistaa uusi luotettava tuotanto, ennen kuin vanha puretaan pois, jotta kyetään paremmin kohtamaan erilaiset kriisit kuten sodat niin, ettei energianhuoltojärjestelmä romahda lopullisesti. Siinä asiassa tuulivoima ei ole ratkaisu. Eikä Putin syyllinen, vaan eri hallitusten hölmöily, joka paljastui Putinin avulla muutamaa vuotta aikaisemmin kuin olisi muuten paljastunut. Suomessa kaikki energiatukirahat, useita miljardeja euroja on pantu ja yhä pannaan satunnaisen tuulivoiman tukemiseen mm. syöttötariffin ja teknologianeutraalin tuen muodossa, kun ne rahat olisi pitänyt laittaa SMR voiman kehittämiseen. Siinä suhteessa olemme Viroa ja Ruotsia jäljessä, joissa niihin liittyviä projekteja viedään jo eteenpäin. Samoin Belgiassa. Kanadassa on jopa hallituksen tason ohjelma niiden rakentamiseksi. Linkissä kerrotaan: Kanadan hallitus investoi pienten modulaaristen reaktoreiden teknologiaan auttaakseen Kanadaa siirtymään netto-nollaan puhtaampien energialähteiden avulla. Kanada on johtava ydinenergian ja ydinturvallisuuden alalla, ja sillä on yksi maailman lupaavimmista kotimarkkinoista pienten modulaaristen reaktorien (SMR) turvalliselle ja vastuulliselle kehittämiselle. SMR:llä on potentiaalia tarjota voimakasta taloudellista hyötyä Kanadan taloudelle ja tukea Kanadan pyrkimyksiä saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen nettoarvo vuoteen 2050 mennessä. Innovaatio-, tiede- ja teollisuusministeri François-Philippe Champagne ilmoitti 27,2 miljoonan dollarin investoinnista Westinghouse Electric Canada Inc :iin tukeakseen sen 57 miljoonan dollarin projektia, jotta sen seuraavan sukupolven SMR, eVinci-mikroreaktori, voidaan lisensoida onnistuneesti. Kanadassa. Tällä tekniikalla on potentiaalia tarjota helpommin saatavilla oleva ja siirrettävä vähähiilisen energian lähde.

 

Lisäys 6.12.2022, yhteenvetoa

Blogi on herättänyt keskustelua monella foorumilla, eikä kaikille tunnu avautuvan blogin sanoma, joten yritän kiteyttää sitä vielä yhden kerran.

Blogi ei ole hiilen polton kannatuspuheenvuoro, vaan sen sanoma on se, että nyt energiakriisin hetkellä Euroopan monet osavaltiot turvautuvat hiileen Suomi mukaan lukien, kun huonoimmalla kokonaishyötysuhteella toimiva Meri-Porin hiililauhdelaitoskin on vaadittu ja saatu tuotantoajoon ja tehoreservi on purettu kun toivotaan, että Ringhalssin kaltaista ydinvoimalahäiriötä ei tulisi talvella Suomeen. Suurin sähköpula on tyynessä pakkassäässä, kun tuulivoiman tuotanto on vähäistä.

Saksa – Suomi vertailua

Saksassa on tuulitehoa 65 000 MW ja sähkön huipputarve on n. 60 000 MW ja tuuli+aurinko tuottaa n. 25 % vuotuisesta sähköenergiasta.

Suomessa on suhteessa Saksaan yksi kolmasosa huipputarpeeseen nähden tuulitehoa, eli n. 5000 MW, kun sähkön kulutuksen huipputeho on n. 15 000 MW ja tuulivoima tuottaa 9 % Suomen vuotuisesta sähköenergiasta.

Vety

Saksa ei ole saanut tuulivoimalla aikaiseksi merkittävää vedyn tuotantoa, vaikka sähkön ylituotantotilanteita siellä esiintyy useastikin. Suomeen puuhataan parhaillaan vetytehtaita, vaikka Saksaan verrattuna Suomessa tuulivoimaa on verraten vähäisesti. Itse asiassa tuulivoiman mahtimaa Saksa on Suomeen tulossa tekemään vetyä ja metaania, jota vie Saksan markkinoille. Tämä on kannattavaa kait siksi, että Suomessa joku taho kuten Business Finland tms., rahoittaa tuota vetytehdasta, josta Saksa saa vetyä/metaania tarpeisiinsa. Markkinoita kuulemma siellä riittää.

Hiilli, fossiilinen

Saksa on säilyttänyt 80 % fossiilista tuotantoaan tuuli- ja aurinkovoiman rinnalla, jolla marraskuussa 2022 tuotti 74 % sähköstään, kun oli tyyni sää eikä aurinko paistanut.

Suomi on vihreässä siirtymässään purkanut n. 2000 MW hiilivoimaa ja Helsinki purkaa sitä 400 MW lisää vuoteen 2024 mennessä. Samalla Helsinki siirtyy sähköä kuluttavaan lämmitykseen eli lisää Suomen tyynen sään sähkövajetta. Vuonna 2029 astuu voimaan hiililaki, jolloin Meri-Porin myötä poistuu liki 600 MW lisää säävarmaa sähkön tuotantoa.
Hiilivoiman tilalle Suomi rakentaa miljardilla eurolla uuden yhteyden talvisessa sähköpulassa olevaan Ruotsiin ja kahdella miljardilla eurolla sähköjohtoja tuulivoimaloihin, jotka tyynessä pakkassäässä eivät tuota juuri yhtään sähköä. Samoin saksalaisten tarpeisiin rakennetaan vety-/metaanitehdas Kokkolaan. OL3 tuo hieman lisää sähkötehoa Suomen sähköntuotantoon, mutta se ei korvaa purettua hiilivoimaa eikä tyynen pakkassään tuulitehon jättämiä 5000 MW sähkövajeita sen paremmin kuin Helsingin sähkölämmitykseen siirtymistä. Vuotuista sähköenergiaa OL3 tuo mukanaan n. 12 TWh/a, kun tuulivoiman liki tuhat myllyä tuotti vuonna 2021 n. 8 TWh/a.

 

 

 

itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu