Ilmaston lämpeneminen Suomessa 2 asteella

Aluksi

Tässäkään blogissa ei oteta kantaa ihmisen syyllisyyteen eikä hiilidioksidin ilmastoherkkyyteen.

Esiteollisen ilmaston keskilämpötila Suomessa vuonna 1850

Internetissä on valtava määrä erilaisia lämpötilakäyriä, joissa nykyisen valtavan laajan lämpötilojen mittausverkoston keskilämpötiloja verrataan usein miten kymmenysosan tarkkuudella vuoden 1850 keskilämpötiloihin, mutta jopa sadasosa-asteen vertailuja nähdään. En ole saanut vastausta, että mikä on tarkka vuoden 1850 Suomen keskilämpötila. Julkisuudessa kyllä esiintyy x,y asteen lämpenemisiä vuoteen 1850 verrattuna, mutta mikä on kahden mittauspisteen perusteella laskettu koko Suomen keskilämpötila vuonna 1850, sitä ei ole julkisuuteen tuotu.

Suomessa oli kaksi virallista lämpötilojen mittausasemaa vuonna 1850, joista toinen Oulussa ja toinen Helsingissä. Miten ilmatiede on noiden kahden rannikolla sijaitsevan mittausaseman perusteella kyennyt määrittelemään vuoden 1850 keskilämpötilan Suomessa niin, että voi nykyisen noin 200:n lämpötiloja 10 minuutin välein mittaavan aseman kautta laskettua keskilämpötilaa verrata vuoden 1850 Suomen keskilämpötilaan jopa kymmenysosan tarkkuudella? Tuo tarkkuus ei monessa muussa tieteessä olisi mahdollinen, joten siksi se kiinnostaa aika moniakin henkilöitä Suomessa.

Ilmaston lämpeneminen Suomessa

Juuri kukaan ei kiistä sitä tosiasiaa, etteikö Suomi olisi lämmennyt viimeisen 180 vuoden aikana, koska sen luonnon omat mittarikin osoittavat, kuten Itämeren jäiden laajuus ja Tornionjoen jäidenlähtö keväällä. Se hieman ihmetyttää, että historian kirjoituksista lukijoille selviävä pienestä jääkaudesta palautuminen kiistetään, vaikka palautuminen näkyy selkeästi luonnon omissa mittareissa myös ympäri maapallon.

Oulun lämpötilatiedot ennen vuotta 1954 ei ole saatavilla, mutta Helsingin mittaustiedot vuodesta 1845 alkaen on saatavilla. Niistä tiedoista näkyy, että 1850-luku kymmenen vuoden keskiarvona verrattuna on yli kaksi astetta kylmempi kuin 2010-luku. Eli Helsingin kohdalla tuo 2 asteen lämpeneminen pitää täysin paikkansa. Se siinä vaan on, että Helsinki lämpeni  jo 1940-luvulle tultaessa lähes 2 asteen verran, joka on pienen jääkauden ohella fakta asia, joka halutaan ilmatieteessä unohtaa/sivuuttaa.

Toisella tavalla kuvattuna Helsingin ilmaston lämpeneminen menee näin ja se osuu myös sekä auringon aktiivisuuteen että AMO-ilmiöön.

 

Sodankylästä lämpötiladataa on saatavilla lyhyemmältä ajalta, mutta 1930-lukuun nähden ilmasto on siellä lämmennyt vähemmän kuin Helsingissä eli vain noin 0,4 C -astetta.

 

Suomen ilmatieteen laitoksen johtajat ovat raportoineen 2 asteen lämpenemisestä: johtaja Jaakko Keränen 1930-luvulla ja johtaja Petteri Taalas 2000-luvulla. Eli molemmat johtajat ovat tehneet oikeat havainnon asian suhteen, mutta Jaakko Keräsen havainnot nykyään vaietaan kuoliaaksi. Näin hän raportoi ilmaston nopeasta muutoksesta 1939 kolmen sivun raportissaan, joka on tässä linkissä: Ilmastokatsaus vuodelta 1939, Suomen Ilmatieteenlaitos | Uusi Suomi Puheenvuoro

Ennen myös nykyinen ilmatieteen laitos tunnisti 1900-luvun alun asian.

Ilmastonmuutos Suomen luonnossa

Itämeri

Itämeren jäiden laajuus oli myös ilmatieteen laitoksen tutkija Jouni Vainion mukaan vähäisimmillään 1930-luvulla, kun asiaa tarkastellaan 10 vuoden keskiarvoina, eli sikäli Helsingin lämpötilamittaukset 2 asteen lämpenemisestä saavat myös luonnosta vahvistusta. Yksittäisten vuosien jäätikön laajuuden minimit on tehty 2000-luvulla.

Itämerellä näkyy myös historiallinen klimatologia 1900-luvun alun ilmatieteen laitoksen kirjoitusten muodossa.

 

Tornionjoki

Keväät ovat aikaistuneet parilla viikolla Lapissa, kun mittarina on jäidenlähtö Tornionjoella.

Puiden syklinen kasvu

Ilmaston nopea lämpeneminen 1900-luvun alussa kuten myös 2000-luvulle tultaessa näkyy myös kansainvälisessä lustotieteessä eli dendrokronologiassa.

Jouluaatot

1800-luvulla mustat jouluaatot olivat harvinaisia, mutta niitä esiintyi silloinkin. Ilmaston lämmettyä nopeasti, 1900-luvun alussa ja varsinkin 1930-luvulla mustat jouluaatot olivat varsin yleisiä. Esimerkkinä Tampere.

Toki myös Helsingissä ja sikäli kun tietoja oli saatavilla, myös muualla Suomessa lumen määrä jouluaattoina on vaihdellut 1900-luvulla. Pasi Autio on ylemmät kuvat laittanut blogiinsa, jossa Jouluaattojen lumihistoriaa on tutkinut, linkki: Jouluaaton lumitilanteen kehitys Suomessa – Suomen ilmasto
Suomen ilmatiede ja media aloittaa Jouluaattojen lumitilanteeseen liittyvän tarkastelunsa mielellään 1961 vuodesta, jolloin trendi on nykyilmatieteelle ja medialle varsin mieluisa.

1600- ja 1800-luku

Nykyään julistetaan ilmastohätätiloja voimaan jopa Suomessa, kun ilmastomme on hieman lämmennyt verrattuna noihin suuriin kuolonvuosiin 1600- ja 1800-luvuilla, jolloin jopa kannibalismia Suomessa esiintyi. Minä en tuollaisia ilmastollisia aikoja kaipaile takaisin elettäväksi, mutta sitä olen usein kysellyt, että mikä on sopiva keskilämpötila Suomessa ja milloin sellaista aikaa on viimeksi eletty ja kuinka pitkän aikaa?

Ennustaminen

Tokihan me kansalaiset ilmatieteeseen luotamme ja uskomme. The Guardianin ja suomalaisten medioiden ennustukset ovat luotettavia kuten myös blogissa kerrotut ilmatieteen havainnot 2 asteen lämpenemisen suhteen. Pieleen menneet ennustukset rehdisti korjataan ennen kuin uusia vastaavia julistetaan. Siitä se syntyy se kansalaisten syvä luottamus ilmatiedettä kohtaan.

 

 

 

itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu