Ilmastonmuutos luonnossa

Johdanto

Ilmaston muuttuminen näkyy luonnossa ja siitä on tässä muutama esimerkki.

Vihje: Suurentaaksesi kuvia, klikkaa kuvaa hiiren oikealla näppäimellä ja valitse avautuvasta valikosta ”Avaa uudessa välilehdessä”.
Tai zoomaamalla tietokoneen näyttö esim. 150 prosenttiin, kuvista saa paremmin selvää.

Tornionjoki

Tornionjoelta on pitkä ja luotettava aikasarja liittyen jäidenlähtöön keväisin. Jäidenlähtöpäivät 1693-1995 on vuonna 1995 kerännyt Juha Kajander, linkki. Ne ja siitä eteenpäin olevat jäidenlähtöpäivät löytyvät SYKEn avoin tieto -palvelusta (ja sieltä Hertta-tietojärjestelmästä):  https://www.syke.fi/avointieto.

Tornionjoen jäidenlähtö on aikaistunut tasaisesti yli 300 vuoden aikana noin kahdella viikolla, kun ilmastomme on palautunut pienestä jääkaudesta, vuodet 1693-2020:

2000-luvulla palautuminen on ottanut hieman takapakkia.

Jäidenlähdön aikaistumisesta on vuonna 2011 tehty myös tieteellinen tutkimus, mutta se on poistettu internetistä. Tutkimuksessa todetaan se, joka näkyy kuvissakin, eli että välillä keväät ovat aikaistuneet ja ottaneet sitten takapakkia. Siinä todetaan myös, että ihmisen vaikutusta ei kuvaajasta voida havaita.

Japani Kioto kirsikkapuiden kukinta

Japanin Kiotossa ovat kirsikkapuiden kukinnat aikaistuneet samaa trendiä yli  300 vuoden ajan kuin jäidenlähtö Tornionjoella. Vuonna 2021 Kiotossa tuli uusi ennätys, kun kukinta oli 26. päivä maaliskuuta. Tässä kuvassa voi verrata Tornionjoen jäidenlähtöä ja Kioton kirsikkapuiden kukintaa, jotka kulkevat käsi kädessä kohti vuotta 2021, keltaisella vertailun alku 1600-1700-luvun taitteessa, lähde,

 

Lisäys 19.4.2021 Kirsikkapuiden kukinta herätti sen verran paljon keskustelua, että lisään tähän vertailukuva samalta jaksolta Tornionjoen jäiden lähdön suhteen. Kirsikkapuiden kukinta, päivämäärien lähde / aikaisin huomio.

Kiotossakaan ei kahden 30 vuoden ilmastojakson perusteella näyttäisi olevan ihmisen kädenjälkeä havaittavissa,

Itämeren jäidenlaajuus

Edellä nähtiin miten keväät ovat aikaistuneet viimeisen 300 vuoden ajan. Talvien lämpenemisestä voidaan päätellä Itämeren jäidenlaajuudesta, josta Suomen ilmatieteenlaitoksella on pitkä aikasarja, linkki. Siitä voidaan laskea 10 vuoden keskiarvot, joista nähdään, että 1930-luvulla oli vähäisin jäidenlaajuus, Sen myös FMI Joini Vainio 2020 jäätiedotteessa vahvistaa, linkki. Aiheesta on myös blogikirjoitus linkissä.

Vähäisin jäidenlaajuus on Itämerellä ollut 2015, jolloin se oli 51 000 km². 2020 aloittaa seuraavan vuosikymmenen uuden minimin voimin 37 000 km². 2021 tuloksia ei vielä ole saatu. Kuvassa vuodet 1880-2020.

Koko tunnettu jäiden laajuuden historia vuosi vuodelta. Kuvasta voidaan päätellä, että ei ole olemassakaan sellaista asiaa kuin tavanomainen jäätalvi Itämerelläkään. Lisäksi kuvasta nähdään, että talvien vaihtelu Suomessa on aina ollut erittäin äärevää. Kuvassa vuodet 1720-2020.

Meriin liittyen on tehty havaintoja myös Pohjois-Atlantilla, jossa merien lämpötiloja on mitattu ja NOOA on kerännyt ne tilastoonsa, linkki. Niistä Ari Okkonen on tehnyt alla olevan kuvaajan, jossa ilmastonmuutokset ovat selkeästi havaittavissa, lähde.

Merien pinnankorkeus

Merien pinnankorkeudesta on tehty havaintoja yli 300 vuoden ajan, lähde.

Jossain hieman edelleen nousee, kun palaudutaan pienestä jääkaudesta ja jossakin laskee, kun maa kohoaa, kuten Suomessa tekee:

Australian Sydneyssä on merenpintaa seurattu pitkään. Hirmuisia hukkumisennustuksia liittyen CO2-pitoisuuteen tehdään jatkuvalla syötöllä, mutta ennustukset ovat ennustuksia ja toteutunut asia on faktaa.

Muita havaintoja

1930-luku

Kuten Itämeren jäidenlaajuudesta havaitaan, 1930-luku oli erittäin lämmin vuosikymmen, linkki. Nopea lämpeneminen alkoi 1890 aikoihin ja siitä uutisoitiin laajasti, kuten tästä lehtileikekoosteesta voimme lukea, linkki. Lämmin aikakausi ei ollut vain Suomessa, vaan 1900-luvun alussa elettiin globaalisti kuumia aikoja, linkki.

Vuonna 1966 Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Keränen kertoi, että 1930-luvulla Suomen ilmasto oli siirtynyt 500 km etelämpään ja tehtiin virheitä maataloudessa, kun kuviteltiin lämpöisen aikakauden jatkuvan loputtomiin. Lehtileikkeet ovat Suomen kansalliskirjaston arkistosta.

Suomen ilmatieteenlaitoksen avoimen datan kautta voimme muutamille pitkän lämpötilojen mittaushistorian omaaville paikkakunnille piirtää kuvan siitä, millaista lämpeneminen oli 1900-luvun alussa ja millaista se on nyt ollut. Tohtori Keräsen mukaan Lapissa ja jossakin Huippuvuorilla lämpeneminen oli voimakkainta, mutta näkyy se myös Helsingissä.

Joulut

Lumettomat mustat joulut ovat kestopuheenaihe ja usein ennustellaan niiden lisääntyvän. Kun tarkastellaan Tampereen mustia jouluja, nykyisellä ilmastonmuutoksella on kovastikin kirittävää siinä suhteessa. Helsingissä tilanne on tasaisempi.

Keski-Englanti

Keski-Englannissa on pisin yhtenäinen katkeamaton lämpötilojen mittaussarja, vasen alakuva lähde. Oikea alakuva lähde.  Se istuu hyvin puiden lustoista tehtyyn proxysarjaan lähde.

Vääriä johtopäätöksiä

Vääriä ja hätäisesti tehtyjä johtopäätöksiä olisi käsiteltäväksi vaikka kuinka paljon. Todella paljon näkee, että valokuvien kautta vertaillaan kahta vuotta, kuten HS, TM, iltapäivälehdet jne usein tekevät. Kuvan lähde.

Lisäys kommentin johdosta: Grindelwaldin ja Rhonen jäätikkö sekoitetaan usein. Oikeanpuoleisen kuvan oikeassa alareunassa lukee Gridelwald hotel…, kuvan lähde.

Sveitsin alppien jäätiköistä tehtiin vuonna 2009 tieteellinen tutkimus, jossa pohdiskeltiin syytä sille, että 1930-luvulla jäätiköitä oli vähemmän, vaikka oli lämpöisempi ilmastojakso kuin nykyään, kun ilmastonmuutos niitä nyt kuulemma tällä kertaa sulattaa. Tutkimuksessa todetaan:

The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.”’

Tutkimuksessa haetaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle auringosta:

In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”

Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään on meneillään.

https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm

Tässä on Rhonen jäätiköstä tehty kuva, jossa sen vaihtelu on myös kuvattu.  Myös lämpöiseen aikaan 1929 media valtavan sulamisen havaitsi.

 

Useat johtopäätökset tehdään lyhyen esimerkiksi 40 vuoden pituisen ilmastojakson perusteella, joka siis alkaa siitä kylmimmästä ajasta, jolloin ennusteltiin jääkautta. Ilmastojaksoja ymmärtääkseni vertaillaan 30 vuoden pituissa ilmastojaksoissa, eikä niin kuin nykyään erittäin usein tehdään, että vertaillaan yhden 30-40 vuoden pituisen ilmastojakson säitä keskenään.

Tässä on professori Antero Järvisen tekemä havainto siitä, kuinka Lapin vaivaiskoivujen silmuuntulon suhteen tehtiin vääriä ilmastonmuutosjohtopäätöksiä 2000-luvulla, lähde.

Metsät

Metsärajojen suhteen on tehty pitkän ajan ilmastoon liittyviä muutoksia. Niiden suhteen voimme päätellä, että elämme parhailllaan aika kylmiä aikoja nykyään, oikeanpuoleinen kuva, linkki.

Metsiin liittyen ihmisen syyllisyys näkyy myös USA:n metsäpaloissa, kun aikasarja katkaistaan sopivasti, kuten nykyään on tapana. Lähde.

Meillä Suomessa metsäpalojen suhteen ongelmat ovat ihan toiset kuin USA:ssa. Niiden vähyys uhkaa luonnon monimuotoisuuutta.

Australian jokavuotiset metsäpalot ovat paljon esillä mediassa. Niihinkin liittyen meille jaetaan valeuutisia, joista yksi tyypillinen on HS juttu 5.5.2021, linkki. Onneksi meillä nykyään on mahdollisuus tarkastaa nämä valemedian jutut ja tuo HS juttu on tarkastettu tämän linkin jutussa. HS jutussa on mainittu Australian lämpeneminen 1910 lukien ja sen asian faktat on tarkastettu tämän linkin jutussa.

Tulevaisuus

Jos ilmastohistohistoriaan perustuvia aurinkotieteen tai dendrokronologian tekemiä tulevaisuudenkäyriä (B ja C) katsotaan, edessämme on kylmät ajat.  IPCC:n tietokonemallinnus A-käyrän muodossa on erisuuntainen. Aika näyttää jatkuuko palautuminen pienestä jääkaudesta, vai mennäänkö jonkun ennustetun käyrän suhteen kohti vuotta 2050.

Ennustuksia

Tulevaisuuteen liittyen tehdään lähes päivittäin erilaisia ilmastoennustuksia. Yksi suosituimmista aiheista on jäätiköiden sulaminen ja merien pinnannousu, jolla ennusteella on yli 120-vuotiset perinteet. Niihin liittyen on pieleen menneistä ja pieleen menevistä ennustuksista kooste tässä linkissä.

Yksi uusi keväisiin liittyvä ennustus oli 19.4.2021 Maaseuduntulevaisuudessa, kun keväällä 2021 oli muutama päivä hieman lämpöisempää, vaikka kauksi jäätiin esim. huhtikuun helteestä 25,5 C, joka mitattiin edellisen lämpöisen ilmastojakson alkupuolella 27.4.1921 Jyväskylässä. Jäämme jännityksellä odottamaan sitä, miten Pirjo Peltonen-Sainio osuu ennustuksessaan kohdalleen! Lähde.

Se on paha juttu huoltovarmuuden kannalta, jos maatalouden asiantuntijatkaan eivät tunne Suomen vaihtelevaa ilmastoa ja siihen liittyviä ilmastojaksoja. Samoja virheitä toistellaan maataloudessa nyt 2000-luvulla, kuin 1930-luvulla tehtiin, kun Suomen ilmasto oli siirtynyt 500 km etelämpään ja jota myös Suomen ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Keränen siunaili 1966.

 

1930-luvulla hevoset olivat pelloilla jo tammikuussa ja ruista kylvettiin maahan. Peltonen-Sanio voisi myös sanoa, että ilmastossamme palataan 90 vuoden takaisiin sääolosuhteisiin ja talviin

Useimmat Luken sun muiden tahojen ”asiantuntijoiden” ennustukset liittyvät IPCC:n epätodennäköisimpään vaihtoehtoon. Tosin tuskinpa moni ennustelija sellaista asiaa itse edes ymmätääkään, että kuinka monimielinen IPCC:kin on supertietokoneilla tehtyjen mallinnusten ja niiden ennustaman tulevaisuuden suhteen. Näiden IPCC:n eri monimielisten RCP-projektioiden keskiarvoiset lämpötilanousulle vuodeksi 2100 ovat:

– RCP2.6 = 1,0 °C,
– RCP4.5 = 1,8 °C,
– RCP6.0 = 2,2 °C,
– RCP8.5 = 3,7 °C.

Tämänhetkinen tilanne ei IPCC:n ennustuksia mairittele, mutta aikaa on vielä 80 vuotta.

Tutkimusten mukaan ilmastoon liittyvillä ennustuksilla on liukuva 21 vuoden pieleenmenosykli.

Päivitetty 18.4.2021

19.4.2021 lisätty kirsikan kukintaan liittyviä ja kuvia ja laitettu lähteisiin linkkejä

21.4.2021 metsäpaloja lisätty

26.4.2021 ennustuksia lisätty

6.5.2021 HS Australian metsäpalot lisätty

+13
itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu