Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli vuonna 2023 ennätyksellisen korkea

1. CO2 ennätys?

Suomen Ilmatieteen laitos uutisoi 28.10.2024, että vuonna 2023 mitatut ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli kymmenen prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tiedot selviävät Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta koosteesta.

2. CO2-pitoisuus korkeampi kuin vuonna 1750

FMI kertoo tiedotteessaan, että vuonna 2023 hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 420,0 ppm (tilavuuden miljoonasosaa), metaanin pitoisuus oli 1 934 ppb (tilavuuden miljardisosaa) ja dityppioksidin eli ilokaasun pitoisuus 336,9 ppb. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kohonneet teollistumista edeltävästä ajasta eli vuodesta 1750 huomattavasti. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 51 %.

Miten ilmatiede saa tarkkoja mittaustuloksia myös CO2-pitoisuuksien osalta, kun pystyy vertailemaan nykyisiä hetkellisiä instrumenttimittaustuloksia vuoden 1750 CO2-pitoisuuksiin, vaikka 1750 ei mitattu hiilidioksidipitoisuuksia maapallolla?

 

3. Ihmiskunta ja luonto

Se asiassa ihmetyttää, että nykyisen ilmastokatastrofin aikana maapallon väestön määrä on 8-kertaistunut ja luonto vihertää paremmin kuin sataan vuoteen.

Fotosynteesiin ja hapen tuottoon on siis raaka-aineita tarpeeksi.

4. Henryn laki

Ilmatiede hylkää 1900-luvun kemikaalimittaukset, mutta sille kelpaa joku muu CO2-pitoisuuslähde 1750-luvulta, joka on perin omituista. Henryn lain mukaan lämpöiseen aikaan meret eivät sido hiilidioksidia, mikä näkyy 1900-luvun CO2-pitoisuuksissa. Ja meriähän on 72 % maapallon pinta-alasta, kuten moni tietääkin, eli niiden vaikutus maapallon ilmastoon on valtavan suuri.
Henryn laki:
Henryn laki muotoilee kaasun ja nesteen välisen suhteen siten, että kaasun, kuten hiilidioksidi, liukenemisen määrä nesteeseen on riippuvainen kaasun osapaineesta. Englantilainen kemisti J.W.Henry sai nimensä historiaan laskemalla liukenemisen määrää ilmaisevan vakion eri kaasuille eri lämpötiloissa. Liukenemisen määrään vaikuttaa paineen ohella lämpötila siten, että mitä lämpimämpää on, sitä vähemmän kaasua imeytyy nesteeseen ja kääntäen.
Harald Yndestad, Norjan tiede- ja teknologiayliopisto Tammikuu 2023 DOI:10.53234/SCC202112/15 ottaa kantaa kuvassa olevaan kemikaalimittauskuvaan, Ernst-Georg Beckin Ilmakehän CO2-aikasarjan julkaisu vuosilta 1826-1960. Yllätyssähköposti Joulupäivänä 2008 sain sähköpostin saksalaiselta tutkijalta Ernst-Georg Beckiltä. Hän pyysi minua analysoimaan ilmakehän CO2-aikasarjaa vuosilta 1820-1960. CO2-aikasarja vuodelta 1820 oli jotain erityistä. Seuraavana päivänä menin töihin, analysoin aikasarjan, kirjoitin lyhyen muistiinpanon ja lähetin kommentin sähköpostitse. Kirjoitin, että tässä aikasarjassa ei ollut mitään erityistä. CO2-vaihtelut osuivat samaan aikaan Pohjois-Atlantin vedenpinnan lämpötilan kanssa vuosina 1900–1960 (Yndestad et al. 2008) https://www.researchgate.net/publication/366822793_Publication_of_Ernst-Georg_Becks_Atmospheric_CO2_Time_series_from_1826-1960_A_surprise_e-mail

Mauna Loan mittauspaikka on varsin omituinen ja itse Mauna Loalla ei ole havaittu merkittävää lämpenemistä.

Maapallon lämpötilojen ja hiilidioksidin pitoisuuden kannalta on mielenkiintoinen kysymys se, että miksi 3000 ja 6000 vuotta sitten Lapin tuntureilla kasvoi mäntymetsää ja Suomessa syötiin vesipähkinöitä, vaikka nykytieteen mukaan nyt on ihmishistorian korkein CO2-pitoisuus ilmakehässä.

5. Meret jäähtyvät ja klimatologien ennustama kylmä kausi on jo ovella

Tiedepiirit ovat kummissaan, vaikka kysymys on ilmeisen luonnollisesta vaihtelusta.

Se tietää kovia aikoja 8 miljardille ihmisille, jos ilmatiede on oikeassa!

Toivottavasti CO2 on sen tehoinen, kuin meille uskotellaan, niin voidaan välttyä kaikkein pahimmalta, kun kylmä jakso taas iskee maapallolle.

Tuli aikanaan viikingeille lähtö Grönlannista. Mikä lie luonnonoikku saanut aikaiseksi nuo ajat, kun viikingit asuttivat Grönlannin, jossa talojen perustuksia tuli jään alta esille 1930-luvulla, kun ilmasto lämpeni nopeasti?

Itse asiassa vuonna 1935 kuvan oikeassa alareunassa uumoiltiin, että 3000 vuoden takainen lämmin ilmasto voisi olla palaamassa.

itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu