Kylmeneviä keväitä?

Ilmastonmuutoksen vuoksi keväät ovat viimeisen noin 300 vuoden aikana aikaistuneet yli kahdella viikolla, kun maapallo on palautunut pienestä jääkaudesta. Tämä palautuminen näkyy keväiden osalta selkeästi esim. Tornionjoella, jossa jäidenlähtö on aikaistunut tasaisesti yli 300 vuoden ajan. Välillä se aikaistuminen on jostakin kumman syystä ottanut takapakkia, mutta sitten taas jatkanut aikaistumistaan. Tätä kirjoitettaessa 9.5.2021 jäidenlähtöä Tornionjoella edelleen odotellaan. Kaiken kaikkiaan 2000-luvulla keväiden aikaistuminen on hieman ottanut takapakkia, kun Torniojokea käytetään mittarina.

(Vihje: oikeanpuoleisen hiiren näppäimen kautta kuvat voi avat uudessa välilehdessä)

Lappi lämpenee kaksi kertaa muuta maailmaa enemmän, väitetään. Se ei kuitenkaan näy Inarinjärven jäidenlähdössä Nellimissä, jossa pienestä jääkaudesta palautuminen keväisten jäidenlähtöjen muodossa on tasaantunut nyt 2000-luvun CO2-aikakaudella, jolloin aikaistumisen luulisi puheiden ja väitteiden perusteella olevan kiihtyvässä vaiheessa,

Keväiden osalta sen ajan nykyistä vastaava ilmastonmuutos havaittiin jo 1930-luvulla ja siitä media uutisoi useassa lehdessä.

1939

FMI:n johtaja Keränen raportoi nopeasta ilmastonmuutoksesta, linkki. 

Johtaja Keräsen mukaan keväät olivat lämmenneet esiteollisesta ajasta lukien sekä Helsingissä että Oulussa keväät lämpenivät 1880 alkaen hitaasti ja lopuksi nopeammin kokonaisuudessaan noin 2 asteen verran. Ilmasto kaiken kaikkiaan lämpeni 2 asteen verran ja talvet lyhenivät kuukaudella.

Välikaudet siis pitenivät ja niihin alettiin varautua jo 1936.

Ilmastonmuutos oli siihenkin aikaan niin voimakas ilmiö, että Riekot ja Siperian ikirouta siirtyi pohjoisemmaksi ja vehnää viljeltiin Lapissa.

Toki myös merilinnut alkoivat talvehtia arktisilla alueilla.

Keltasirkkuja ym. bongattiin Kilpisjärvellä. Keväisen lisäksi siis kaikki vuodenajat lämpenivät, kuten prof. Keränen raportoi.

Yksittäisenä esimerkkinä keväistäkin Jyväskylä, josta FMI on tehnyt kuvaajan eri vuodenaikojen osalle. Hieman ehkä ovat lämmenneet 2000-luvulla.

2021

YLE uutisoi 8.5.2021, että huhtikuu oli kylmin 18 vuoteen.

Lämmintä toki aina on jossakin päin maailmaa, mutta se on YLE:ltä jäänyt ehkä huomaamatta, että globaalisti ei juurikaan olla menty lämpöisempään suuntaan, kun asiaa tarkastellaan satelliittimittausten kautta, lähdelinkki. Nyt lämmin jakso on taittumassa 35 vuotisen ilmastosyklin kylmempään vaiheeseen.

Lunta satoi vielä toukokuussa 2021 etenkin Itä-Suomessa ja Lapissakin on vielä hyvä lumitilanne äitienpäivän aikaan.

Äitienpäivän sää on vaihdellut 1981 lukien sekä etelässä että pohjoisessa, linkki. 8.5.2021 lunta on Sodankylässä noin 50 cm ja Utsjoella noin 30 cm.

2020

Talvi 2020 oli etelässä lauha ja vähäluminen, mutta kevät oli kylmä. Esimerkiksi Itämeren jäät lähtivät myöhään.

Itämerellä jään laajuus oli vähäinen 2020, mutta kun ilmastoa tarkastellaan pidemmissä jaksoissa, eikä yhden vuoden säiden pohjalta, niin 10 vuoden keskiarvoina laskettuna 1930-luvun jäiden laajuus oli vähäisempi kuin 2010-luvun, kuten edellä FMI:n Jouni Vainio toteaakin.

Puolassa oltiin toukokuussa 2020 ongelmissa rypsipelloilla.

2017

Keväällä 2017 oli kylmä toukokuu, joka esiintyy kerran 30 vuodessa.

2017 kevät olin niin kylmä, että kesäkuussa Saariselkä avasi laskettelurinteet.

Vaikka ennustamisen osumatarkkuus on mitä on, jopa vuoden 2100 kevätsäitä ennustellaan tai itse asiassa kuvitellaan kovasti.

Ranska

Media uutisoi paljon Ranskan viiniviljelmien ongelmista, kun keväiset pakkaset kurittavat niitä. 2021 oli uutisia, kun öljytulet paloivat keväisissä pakkasöissä, lähde.

Vastaavia uutisia olemme saaneet lukea eri lehdistä viime vuosina usein.

Brasilia

Kesäinen pakkanen ja lumisade pilasi kahvisadon,

Japani

Japanissa keväinen kirsikkapuiden kukinta on myös aikaistunut tasaisesti 300 vuoden ajan. Silmämäärin kuvaa arvioituna, 1950-luvulta lukien kukinnan aikaistuminen on talttunut.

Suomen maatalous

Huhtikuussa 2021 oli muutama lämmin päivä ja heti maatalouden professori Pirjo Peltonen-Sainio ennusteli, että 20 vuoden kuluttua kylvöjä tehdään yleisemminkin jo huhtikuun puolella.

Tulee mieleen, että vetääkö maatalous Peltonen-Sainion johdolla samat väärät johtopäätökset ja tekee vastaavat virheet maataloudessa, jotka tehtiin 1930-luvulla, kun Suomen ilmasto oli siirtynyt 500 km etelämpään ja joita virheitä Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja prof. Keränen siunaili vuonna 1966?

1930-luvulla hevoset olivat pelloilla jo tammikuussa ja ruista kylvettiin maahan. Peltonen-Sanio voisi myös sanoa, että ilmastossamme palataan 90 vuoden takaisiin sääolosuhteisiin ja talviin.

Vai meneekö prof. Peltonen-Sainion ennustus niiden lukuisten ilmastoennustusten joukkoon, jotka ovat liukuvasti menneet väärin 21 vuoden sykleissä?

Mihin suuntaan keväät menevät tulevaisuudessa?

Alussa kuvatusta Tornionjoesta on tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan, että keväät ovat aikaistuneet yli 300 vuoden ajan, kun palauduttu pienestä jääkaudesta ja välillä aikaistuminen on ottanut takapakkia. Nyt 2000-luvulla on takapakin aika ja onkin mielenkiitoista nähdä, jatkuuko keväiden aikaistuminen, vai aletaanko taas mennä kohti kylmeneviä keväitä pysyvästi nyt, kun auringon aktiivisuus vähenee ja AMO menee vahvasti siniselle.

Loppuuko pienestä jääkaudesta palautuminen ja tulee taas kylmä jakso?

Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.

Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.

Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.

Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:

– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä että Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä sekä muissa edellä olleista esimerkeistä.

– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.

– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.

– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä

– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse

– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.

– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.

– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan

– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa

– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa

– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet

– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.

– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09

– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.

– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.

– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.

– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.

– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.

– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.

Keväät ja kesät sekä ilmastonvaihtelu jäätiköillä.

Kommenteissa puhutaan jäätiköistä, joiden sulaminen pohjoisella pallonpuoliskolla tapahtuu kesäisin. Nyt tuorein juttu Alpeilta oli TM:ssä, linkki. Alpeillahan jäätiköt elävät ilmastosyklien mukaisesti ja Sveitsinkin Alppien sulavista jäätiköistä oltiin kovasti huolissaan 1900-luvun alussa.

Päivitys 10.5.2021: lisätty satelliittimittauskuva ja teksti

12.5.2021 lisätty Inarinjärven jäidenlähtö