Lauha talvi ahdistaa, mitä historia kertoo menneistä lauhoista talvista ja Suomen säähistoriasta?

Silmiini osui kuvan mukainen hanke ”pelastetaan talvet”. Se osoittaa sen, kuinka huonosti Suomen säähistoria tunnetaan ja siihen liittyvä luonnollinen ilmaston vaihtelu ja syklisyys. Kun sen tuntee, tietää että aurinko pelastaa tulevat talvet samalla tavalla kuin se pelasti 1800- ja 1900-luvuilla. Ei tarvitse lasten olla huolissaan moisesta ikiaikaisesta asiasta.

Koska menneet talvet ja lumisuuden historia kiinnostaa, olen tähän huoleen liittyen Kansallisarkiston lehtikokoelmasta kerännyt omalle facebook -sivulleni säätietoja menneiltä ajoilta ja varsinkin leutojen talvien osalta kokoelma on kattava: https://www.facebook.com/jyrki.itkonen.5/posts/2303169379793516 

Tässä blogissa myös kattavammin asiaa: http://www.jitkonen.fi/?p=33

Tässä muutama poiminta leutoihin ja lumettomiin talviin liittyen

Turun Sanomat leutojen talvien aikaan vuonna 1924 kertoi millaisia uutisia oli 100 vuotta sitten vuonna 1824. Kuinkas ollakaan silloinkin ihmeteltiin leutoja talvia. Kun asiaa tarkastelee ns. Gleisbergin ilmastosyklien valossa, ei 1800-, 1900- ja 2000-luvun alun leutoja talvia tarvitse ihmetellä yhtään.

 

 

Millaista oli 1900 -luvun alussa, pari poimintaa

– 1901 ihmeteltiin Utsjoella asti helmikuun lumettomuutta ja epäiltiin tanskalaisten revontulitutkijoiden varastaneet revontulet ja sen kautta aiheuttaneen lauhan talven 1901, jolloin kesäkin oli kuumempi kuin lämpöisenä kesänä 2018.

– 1904 Urheilulehti kertoi, että talvinen Helsinki on pyöräilykaupunki.

– 1912 uutisoitiin lämpimästä Alaskasta ja siitä, että Huippuvuorilla oli kukkaketoja.
Samoin jäävirrat vetäytyivät sekä Pohjois- että Etelänavalla.
Näihin napojen ja jäätiköiden sulamiseen liittyen olen Facebookkiin tehnyt oman koosteen. Siitä jokainen voi valita sen tieteellisen povauksen, johon itse eniten uskoo, linkki https://www.facebook.com/jyrki.itkonen.5/posts/1734098480033945?hc_location=ufi

 

– 1913 tavalliset ihmiset väittivät, että talvet ovat lauhtuneet niin, että ”helsinkiläiset tuskin muistavat enää, miltä Pohjolan luminen talvi näyttää”, mutta ilmatiede lohdutteli, että jääkauden jälkeen meillä on ollut vieläkin lauhkeampaa kuin siihen aikaan oli.

– 1914 oli yhä epätoivoa lumettomien talvien suhteen, mutta 1915 tuli lunta Helsinkiin ja voitiin lapsille kertoa miltä wanhan ajan lumi näyttää.

– Sitten tulikin pitkä lauha 1920-1930 -lukujen jakso, jolloin esimerkiksi Helsingissä ei ollut 15. päivä tammikuuta lunta viitenä vuotena lainkaan. Vastaava tilanne on ollut 20 edellisen vuoden aikan neljä kertaa, kun 15.1.2020 lasketaan mukaan.

– 1925 oli erityisen lämmin Lappia myöten.

-1929 muisteltiin 1873 leutoa talvea ja äkillistä lumentuloa.
Samoin raportoitiin Sveitsin jäätiköiden katoamisesta ja Etelänavan sulamisesta sulamisesta. Sanoivat myös, että säästö on muuttumassa ja sen osoittavat sekä ilmastokatastrofit että säätiedot, kuinka tutun kuuloista näinä päivinä!

– 1930 istutettiin ruista tammikuussa ja hevoset olivat pelloilla.

– 1935 oli ainoa lumeton joulu Levillä.

– 1947 myös Pohjoisnapa oli silloinkin sulamassa.

– vielä 1949 päiväkirja kertoo kuinka helmikuussa sireenit olivat nupuilla ja raparperit vihersivät.

– 1989 alkoi Gleisbergin syklin mukainen 1900- ja 1800 -luvun alun kaltainen 2000-luku orastaa.

Tässä oli lyhyt sää ja ilmastokatsaus, jolla voi kaikkia lumista huolissaan olevia lohduttaa ja kuten sanottu, lisää lohtua löytyy Facebookin laajasta lehtileikekoosteestani,

https://www.facebook.com/jyrki.itkonen.5/posts/2303169379793516

Surullista on se, että näistä histroian sää- ja ilmastoasioista ei voi näinä aikoina julkisesti puhua sen enempää kuin juuri tehdystä Grönlannin pakkasennätyksestä tai Intian kylmimmästä vuodesta 100 vuoteen. Tai siitä että Kabul kylpee lumessa https://www.nrc.no/perspectives/2020/kabul-hit-by-cold-and-snow/?

Tai Afganistanissa ylipäätään kuollaan pakkasiin https://www.foxnews.com/world/severe-winter-weather-extreme-cold-afghanistan-pakistan-deadly-bitter?

Ei ylitä Kanadankaan äärimmäinen kylmyys median uutiskynnystä samalla tavalla kuin Etelä-Euroopan, Suomen tai Australian kesäiset hellepäivät. https://electroverse.net/extreme-cold-bottomed-out-the-mercury-at-50c-in-chilcotin-b-c/?

Näitä uutisoimatta jätettäviä asioita ja niihin liittyviä linkkejä riittäisi. Elämme erittäin erikoisia aikoja median ja ”ilmastotieteen” jakaman tiedon yksipuolisuuden suhteen ja sitä kautta ymmärrän blogin avauksessa olevan lasten huolen lumisiin talviin liittyen.

itkonenlindgren

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006. DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu