Lauha talvi ahdistaa, mitä historia kertoo menneistä lauhoista talvista ja Suomen säähistoriasta?

Silmiini osui kuvan mukainen hanke ”pelastetaan talvet”. Se osoittaa sen, kuinka huonosti Suomen säähistoria tunnetaan ja siihen liittyvä luonnollinen ilmaston vaihtelu ja syklisyys. Kun sen tuntee, tietää että aurinko pelastaa tulevat talvet samalla tavalla kuin se pelasti 1800- ja 1900-luvuilla. Ei tarvitse lasten olla huolissaan moisesta ikiaikaisesta asiasta.

Koska menneet talvet ja lumisuuden historia kiinnostaa, olen tähän huoleen liittyen Kansallisarkiston lehtikokoelmasta kerännyt omalle kotisivulleni säätietoja menneiltä ajoilta ja varsinkin leutojen talvien osalta kokoelma on kattavampi kuin tämä US-kooste on: ”Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana”.

Tässä on helteisiin liittyviä lehtileikkeitä ja vähän muutakin: ”1900-luvun alun helteet” ja ”Maapallon kuumin aika

Tässä muutama poiminta leutoihin ja lumettomiin talviin liittyen

Vihje: kuvat näkyvät paremmin suurentamalla näyttöä tai avaamalla ne eri välilehdessä.

Turun Sanomat leutojen talvien aikaan vuonna 1924 kertoi millaisia uutisia oli 100 vuotta sitten vuonna 1824. Kuinkas ollakaan silloinkin ihmeteltiin leutoja talvia. Kun asiaa tarkastelee ns. Gleisbergin ilmastosyklien valossa, ei 1800-, 1900- ja 2000-luvun alun leutoja talvia tarvitse ihmetellä yhtään.

 

 

Millaista oli 1900 -luvun alussa, pari poimintaa

1901

1901 ihmeteltiin Utsjoella asti helmikuun lumettomuutta ja epäiltiin tanskalaisten revontulitutkijoiden varastaneet revontulet ja sen kautta aiheuttaneen lauhan talven 1901, jolloin kesäkin oli kuumempi kuin lämpöisenä kesänä 2018.

1904

1904 Urheilulehti kertoi, että talvinen Helsinki on pyöräilykaupunki.

1912

1912 uutisoitiin lämpimästä Alaskasta ja siitä, että Huippuvuorilla oli kukkaketoja.
Samoin jäävirrat vetäytyivät sekä Pohjois- että Etelänavalla.
Näihin napojen ja jäätiköiden sulamiseen liittyen olen tehnyt oman koosteen. Siitä jokainen voi valita sen tieteellisen povauksen, johon itse eniten uskoo, linkki ”Napojen ja jäätiköiden sulamisennustuksia”.

1913

1913 tavalliset ihmiset väittivät, että talvet ovat lauhtuneet niin, että ”helsinkiläiset tuskin muistavat enää, miltä Pohjolan luminen talvi näyttää”, mutta ilmatiede lohdutteli, että jääkauden jälkeen meillä on ollut vieläkin lauhkeampaa kuin siihen aikaan oli.

1914 ja 1915

1914 oli yhä epätoivoa lumettomien talvien suhteen, mutta 1915 tuli lunta Helsinkiin ja voitiin lapsille kertoa miltä wanhan ajan lumi näyttää.

Sitten tulikin pitkä lauha 1920-1930 -lukujen jakso, jolloin esimerkiksi Helsingissä ei ollut 15. päivä tammikuuta lunta viitenä vuotena lainkaan. Vastaava tilanne on ollut 20 edellisen vuoden aikan neljä kertaa, kun 15.1.2020 lasketaan mukaan.

Mustia jouluja oli siihen aikaan erityisen usein Tampereen korkeudella.

1925

1925 oli erityisen lämmin Lappia myöten.

1929

1929 muisteltiin 1873 leutoa talvea ja äkillistä lumentuloa.
Samoin raportoitiin Sveitsin jäätiköiden katoamisesta ja Etelänavan sulamisesta sulamisesta. Sanoivat myös, että säästö on muuttumassa ja sen osoittavat sekä ilmastokatastrofit että säätiedot, kuinka tutun kuuloista näinä päivinä!

1930

1930 istutettiin ruista tammikuussa ja hevoset olivat pelloilla.

1930 Päijänteellä ihailtiin tammikuussa kesäntuntuisia maisemia

1932

1932 Päijänteellä soudeltiin jouluaattona 1932 ja kukkia istutettiin uudenvuoden aattona 1932

Yksi havainto on myös se, että lämpöisillä ilmastonmuutoskausilla linnut pyrkivät yhä pohjoisemmaksi. Havaintoina se, että kottarainen pesi ensi kertaa Enontekiön Lapissa vuosina 1931 ja 1932, taltiainen 1935 ja peltosirkku 1936.

1935

1935 oli ainoa lumeton joulu Levillä.

Kunnon talvia kaipailtiin 1935

1937

1937 tammikuussa soudeltiin rehua saariin

1938

1938 ilmastonmuutoksesta raportoi FMI;n johtaja prof. Keränen

Se oli globaalia se ilmastonmuutos silloinkin

Syitä sen aikaiselle ilmastonmuutokselle ja rajuille ääri-ilmiöille haettiin monesta syystä ja yksi oli merenpohjan muuttuminen ja sen mahdollisesti aiheuttamat merivirtojen muutokset. Kansalliskirjasto, Karjala 21.02.1937:

”Kaikki puhuvat ilmasta, mutta kukaan ei tee mitään auttaakseen sitä, sanoi Mark Twain”

”…tosiasia on, että viime aikoina monet tiedemiehet ovat käyttäneet valtavasti tarmoa ja voimia saadakseen selville tuhoisien vedenpaisumusten, pyörremyrskyjen ja hiekkamyrskyjen syyt, tällaisten luonnonmullistusten, jotka erityisesti vaivaavat Yhdysvaltoja ja Japania tuhoten kymmenien tuhansien ihmisten hengen ja aiheuttaen suunnatonta taloudellista tappiota.”

”Nämä merenpohjan mullistukset vaikuttavat tietystikin hyvinkin ratkaisevasti suuriin merivirtoihin ja niiden välityksellä ilmastoon”Saaria uppoaa ja katoaa”Kaikki tiedemiehet eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, että merenpohja painuu, vaan jotkut heistä väittävät, että merenpinta nousee”

”Kylmien ja lämpimien virtojen muutokset aiheuttavat sadetta ja tulvia, kuumuutta ja lunta sekä…””JA NYT KUN TIEDEMIEHET OVAT NÄIN TODENNEET ILMASTOLLISIIN MULLISTUKSIIN, JOITA ME KAIKKI OLEMME VIIME AIKOINA SAANEET SEURATA, PITÄNEE VANHA VIISAUS YHÄ EDELLEEN PAIKKANSA, NIILLE EMME VOI MITÄÄN TEHDÄ”

1938 arveltiin kahvin, riisin ja rusinan viljelyn olevan kohta mahdollista Suomessa

1939

Professori Jaakko Keräsen ilmastoanalyysi, Pellervo 04.01.1939

 ”Onko ilmastomme muuttumassa lämpimämmäksi?”

Suomen ilmatieteen laitoksen johtaja prof. Keränen raportoi vuonna 1939 ja siitä kolmen sivun raportista on oma bloginsa linkissä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/ilmastokatsaus-vuodelta-1939-suomen-ilmatieteenlaitos/

Yhteenveto 1930-luvusta

1930-luvun ilmatieteelliset havainnot osuvat hyvin yksiin Suomessakin tehdyn lustoihin ja neulasiin liittyvän ilmastotieteellisen tutkimuksen kanssa.

Vehnää viljeltiin 1930-luvulla aina Lappia myöten, kun ilmastomme oli siirtynyt 500 km etelämmäksi. Tässä 2000.luvun lämpösyklissä ei vastaavaa vehnän viljeyä noin pohjoisessa ole voitu harrastaa.

1946

1946 oli Pohjoisnapa silloinkin sulamassa.

 

1949

1949 päiväkirja kertoo kuinka helmikuussa sireenit olivat nupuilla ja raparperit vihersivät.

 

1949 tammikuun lopussa vitsailtiin Hesarissa, että katsojat pääsevät puoleen hintaan hiihtokilpailuja katsomaan, jos tuovat lunta mukanaan. Sitä sitten pilapiirroksen mukaan yritettiin jos mistä saada.

Seuraavana päivän vitsailtiin kesäisellä hellehiihtelyllä, koska suunnistaja oli voittanut edellisen päivän hiihtokilpailun.

 

1961

Vuonna 1961 osattiin iloita lauhan talven tuomista valtavista säästöistä.

1989

Vuonna 1989 talvi tapansa mukaan koetteli etelän hiihtäjiä, kun Gleisbergin syklin mukainen 1900- ja 1800 -luvun alun kaltainen lämmin 2000-luku orastaa.

 

Tässä oli lyhyt sää ja ilmastokatsaus, jolla voi kaikkia lumista huolissaan olevia lohduttaa ja kuten sanottu, lisää lohtua löytyy kotisivuilleni www.jitkonen.fi keräämistä laajoista lehtileikekoosteista.

Surullista on se, että näistä historian sää- ja ilmastoasioista ei voi näinä aikoina julkisesti puhua sen enempää kuin juuri tehdystä Grönlannin pakkasennätyksestä tai Intian kylmimmästä vuodesta 100 vuoteen. Tai siitä että Kabul kylpee lumessa https://www.nrc.no/perspectives/2020/kabul-hit-by-cold-and-snow/?

Tai Afganistanissa ylipäätään kuollaan pakkasiin https://www.foxnews.com/world/severe-winter-weather-extreme-cold-afghanistan-pakistan-deadly-bitter?

Ei ylitä Kanadankaan äärimmäinen kylmyys median uutiskynnystä samalla tavalla kuin Etelä-Euroopan, Suomen tai Australian kesäiset hellepäivät. https://electroverse.net/extreme-cold-bottomed-out-the-mercury-at-50c-in-chilcotin-b-c/?

Vähemmän puhuttiin siitäkin, että koillisväylä ja se pohjoinen alue ylipäätään oli ankaran talven kourissa ja laivat jumissä jäissä kuukautta tavanomaista aikaisemmin vuonna 2021 marraskuussa. https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2021/11/critical-situation-might-be-making-northern-sea-route

Näitä uutisoimatta jätettäviä asioita ja niihin liittyviä linkkejä riittäisi. Elämme erittäin erikoisia aikoja median ja ”ilmastotieteen” jakaman tiedon yksipuolisuuden suhteen ja sitä kautta ymmärrän blogin avauksessa olevan lasten huolen lumisiin talviin liittyen.

Eräässä vuoden 2021 keskustelussa FMI:n Mika Rantanen asetti epäilyksen varjon näiden vanhojen lehtileikkeiden päälle. Olin sitä jo odotellutkin, koska FMI kieltää menneet lehtitiedot. Niiden menneiden lehtileikkeiden kunniaksi on kuitenkin sanottava, että ne tehtiin siihen aikaan, kun toimittajien piti pysyä asiassa. Nykyään toimittajat tuovat asiat omien mielipiteidensä ja poliittisen suuntauksensa kautta esille ja sitä kautta nykyinen lehtikirjoittelu on täysin erilaista, kuin oli 1900-luvun alussa, jolloin lehtiä ei myöskään myyty lööpeillä ja kohukirjoituksilla, vaan ne olivat asiallisia.

 

Lisäksi eräässä Facebookin keskustelussa YLE:n toimittaja Markku Sipi oli ajmassa sanktioita siitä, että tällaisia vanhoja lehtileikkeitä jaetaan. Antoipa niiden vanhojen lehtileikkeiden tähden Tekniikan Maailma kommnetointikiellon Facebooksivuilleen. Elämme kaikin puolin erittäin huolestuttavia aikoja sananvapauden suhteen kyllä muutenkin, kun ei raamattuakaan saa enää siteraata. Esimerkkejä rähmällään olosta ja uuden ajan suomettumisesta olisi lukuisia, mutta tämä leike kertoo YLE:n ja koko median todellisuuden vuonna 2021.

Mutta tottahan ilmastonmuutos on, koska kaiken kaikkiaan keskilämpötilat ovat esiteollisesta ajasta lähtien nousseet noin kahdella asteella meillä Suomessakin, joka lämpenee kaksi kertaa muuta maailmaa enemmän, ja jonka hyvin näkee esim. joulukuiden keskilämpötiloista ja siitä, että talvet ovat lyhentyneet paikoin jopa lähes kuukauden verran. Lisäksi ilmaston lämpeneminen näkyy erittäin selkeästi ja monipuolisesti lunnon monissa asioissa ja siitä on oma katsauksensa linkissä ”Ilmastonmuutos luonnossa”.

Sääennustuksia 2021

Sääennustuksia vuodelle 2100 on tehty vuonna 2021 perustuen IPCC:n yliampuvaan RCP 8,5 tietokonemallinnukseen.

Meillä oli 1600-luvulla katovuodet, joissa 30 % suomalaista kuoli ja lapsiakin syötiin. 1800-luvun katovuosien aikaan 8 % suomalaisista kuoli. Aurinkotiede ja dendrokronologia ennustaa kylää aikaa 2040 paikkeille. Toivotaan, että sen yli selvitään ja mahdollisimman monbi pääsee jatkamaan elämää kohti vuotta 2100.

1907 tehty ennustus vuodelle 2000 osui aika kohdalleen. Aika siten näytää sen, miten tuo 2100 ennustus osuu maaliinsa.

Vielä vähän pidemmälle katsottuna 35 vuoden jaksot menisivät kuvan tavalla, mutta 2040 minimi voi olla syvempikin, jos ilmastotieteiden (aurinko ja dendrokronologia) ikiaikaiseen ilmaston kulkuun ja aurinkoon perustuvat ennustukset toteutuvat.

 

Päivitetty 27.11.2021 ja 28.11.2021

+56
itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu