Linnut Kerttu Kotakorpi

Johdanto

Kerttu Kotakorpi on ihan aiheellisesti huolissaan linnuista joulun blogissaan ”Linnunlaulu hiljenee – mihin linnut katosivat?” Koska blogi sisältää enemmän yleistä pohdintaa kuin antaa vastauksia, asiaa pitää käsitellä hieman laajemminkin ja vähän eri näkökulmista kuin vain joissakin piireissä poikkeukselliseksi luultavan ilmastonmuutoskuvitelman näkökulmasta.

1. Uusi teknologia

Maailmalla on lukuisia esimerkkejä siitä, että uusi teknologia esimerkiksi tuulivoiman kautta tappaa erittäin tehokkaasti suuren joukon lintuja joka ikinen vuosi. Asiaa on tutkittu mm. USA:ssa:

USA:ssa on havaittu, että etenkin suuret linnut ovat vaarassa kadota, kuten Joutsen oli Suomesta kadota 1900-luvun alussa, mutta silloin metsästyksen vuoksi.

Hollannissa on laskettu tuulivoiman tappamia lintumääriä, jotka siis tulevat jo olemassa olevien linnuntappajien lisäksi till, kuten autot ovat jo ennestään.

Mutta kuten sanottu, ihminen on muutenkin tehokas keksimään asioita, joilla se saa hävitettyä linnut. 1900-luvun alun tussareilla saatiin Joutsenet lähes hävitettyä sukupuuttoon samalla kun majavat tapettiin sukupuuttoon.

Tuonenkurki eli kattohaikara on tehnyt tuloaan Suomeen aina lämpöisissä ilmastovaiheissa, mutta ei ole saavuttanut jalansijaa, joiden syistä kuvassa kerrotaan.

2. Myrkyt

Ihminen on keksinyt monia uusia aineita luonnon hoitamiseksi. Yksi niistä ovat myrkyt. Ne tappavat muutakin kuin vain lintuja. Ehkä linnut kuolevat siksi, ettei ole hyönteisiä, koska ne myrkytetään ja sitä kautta ei ole ruokaa?

3. Luonnon ja maatalouden monimuotoisuuden muutokset

Pentti Linkola oli lintumies ja niiden tutkija. Kerttu löytäisi monia syitä Suomen lintukadolle katsomalla Pentin haastatteluja Youtubesta. Yksi juttu joka kertoo paljon tästä puolesta, oli Maaseudun tulevaisuudessa:

Laitumet tuovat mieleeni Suomen kuuluisimman lintumiehen, Pentti Linkolan, haastattelun muutaman vuoden takaa.Linkolasta oli tuolloin juuri julkaistu elämäkerta. Jonossa oli muitakin medioita ja Hesarin haastattelu tuntui venyvän. Minun oli hieman hiki. Olin lukenut hiljattain Linkolan soutajan päiväkirjan: kirjassa kuvailtiin, miten verkkoja kokenut korpifilosofi sätti soutajaansa milloin mistäkin. Linkola ei ollut mutkattoman ihmisen maineessa.

Paperillani oli alleviivattuna yksi kysymys: auttaisiko kasvissyönti pelastamaan luonnon?

Sävyisäksi keskustelijaksi osoittautunut Linkola pohti kysymystä kaikessa rauhassa. Ja vastasi ei.

Hänen ajatuksensa olivat pienissä karjoissa, joiden ympärille syntyy verraton eloyhteisö. Laitumien lähellä pääskyset, kottaraiset ja kivitaskut kukoistavat, Linkola virkkoi.

Kun karja pannaan pois, haarapääskyistä on seuraavana kesänä vain yksi jäljellä.””

VIDEO:

Pentti Linkola kertoo lintukantojen romahduksesta.  

Linkolan yksi tunnettu huolenaihe tekee myös valtavaa tuhoa. Alati lisäntyvä ihmispopulaatio tappaa lintuja laittomasti järkyttäviä määriä kaiken aikaa ja sitten meillä puhutaan ilmastonmuutoksesta, kun ei ole vaikkapa pääskysiä, jotka on syöty parempiin suihin Euroopassa.

Mutta tähän todella surulliseen tilanteeseen olaan tultu, todellisuutta ei enää kyetä tunnistamaan ilmastokuvitelmien takaa.

4. Ilmaston jatkuvat muutokset

Jo 1900-luvun alussa todettiin lintujen elialueiden muuttuvan ilmaston muutosten mukaan.

1900-luvun alussa todettiin, että muuttolinnut yrittävät sopeutua ilmastonmuutokseen ja sen ajan sääolosuhteisiin. Nythän Kertulla on kateissa käsite ilmastollinen vertailukausi, kun ilmeisen nuorena ihmisenä vetää lyhyen ajan säistä johtopäätöksiään lintubongausretkiltään. Suomen sää- ja ilmastohistorian tunteminen auttaisi näissä muidenkin alojen asioihin liittyvässä kirjoittelussa.

Yksi havainto on myös se, että lämpöisillä ilmastonmuutoskausilla linnut pyrkivät yhä pohjoisemmaksi. Havaintoina se, että kottarainen pesi ensi kertaa Enontekiön Lapissa vuosina 1931 ja 1932, taltiainen 1935 ja peltosirkku 1936.

Nykyään ilmatieteen kadottama Suomen talvia säätelevä NAO tunnettiin ennen ja sen vaikutukset myös mm. poroihin ja lintuihin.

Ne porot, vaikka eivät kuulu aiheeseen, mutta kertoo siitä, mikä Suomen talvisäihin oleellisesti vaikuttaa. Ennen ilmastonmuutoskuvitelmaa, NAO työllisti tutkijat, mutta ilmeisesti se aihe on niin loppuunkaluttu, että piti löytää uusi aihealue ja nyt keksitty ilmastonmuutos taitaankin olla pohjaton kaivo ja aivan loputon aarrearkku tutkijoille, koska aiheita sen ympärille saa keksittyä lähes rajattomasti.

5. Sateet

Kerttu yhdistää sateet lintujen määrään. Kun sadetilastoja tutkitaan, Suomessa ei ole sateisuus muuttunut mihinkään vaan vaihtelee edelleenkin kuten on aina vaihdellut. Jos se vaikuttaa se sateen vaihtelu lintuihin, ne luultavasti ovat tottuneet tuohon vaihteluun tai ehkä pikemminkin niiden määrät, kuten kaikkien eläinlajien määrät, joiden populaatio on muikkukannosta ja sopuleista alkaen vaihdelleet ikiaikaisesti eri tekijöistä johtuen. Muutama esimerkkipaikkakunta sateisuuteen liittyen kuvassa.

Toki meteorologi ja ilmatiede luo mielikuvaa sateiden muutoksesta valitsemalla ilmastonmuutoskuvitelmaansa sopivan aloitusvuoden, joka on kuiva vuosi 2000.

6. Sylttytehdas

Ilmastonmuutokseen liittyvät sylttytehtaat suoltavat kaiken aikaa näitä lintu- yms. juttuja. Vielä 2011 niistä osattiin kirjoittaa asiallisesti ja pohdittiin eri syitä. Nyt 2021 kaikki on niin helppoa!

Eivät ilmastojuttusylttytehtaat hiljene ennenkuin seuraava kylmä ja miljoonia ihmisiä tappava kylmä ja jo ovella oleva ilmastojakso iskee päälle, jos sittenkään.

+24
itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu