Maapallon kuumin aika

Maapallon kuumin hetki on 56,7 °C (134 F) Death Valley, Kalifornia, joka on mitattu 10.7.1913. Se ei ollut hetkellinen lämpö siellä, vaan kuumuus Kuolemanlaaksossa kesti 5. – 14. heinäkuuta 1913 välisen ajanjakson. Kuumuus nousi 125 ° F: een tai enemmän joka ikinen päivä, ja tämä 10 päivän jakso on edelleen pisin peräkkäinen kuuman ajan lämpötilajakso. Kuumimmat päivät olivat 9. – 13. heinäkuuta, jolloin lämpötila nousi vähintään 129 ° F joka päivä, ja 10. heinäkuuta lämpötila nousi ennätyslukemaan 134 ° F: seen, joka on siis yhä voimassa maapallon kuumimpana lukemana.

Samoihin aikoihin 57,8 °C El Azizia, Libya 13.9.1922 mitattu 57,8 C on todettu virheelliseksi.

Vertailun vuosi voidaan mainita, että kylmin mitattu lämpötila -89,2 °C , tutkimusasema Vostok, on mitattu niinkin myöhään kuin 21.7.1983 Etelämantereella.

Historian kirjoja selailemalla voidaan havaita, että 1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat erityisen kuumaa aikaa Australiassa ja 1900-luku aina 1940-luvulle asti kuumaa aikaa mm. Suomessa, USA:ssa, Pohjoisnavalla, Huippuvuorilla ja Grönlannissa.

Näistä menneistä ajoista ja niiden lämmöistä ei haluta puhua näinä aikoina, joten meidän tavallisten ihmisten on itse tutkiskeltava mitä historian lehdet menneistä ilmastoista ja sääasioista kertovat. Aloitetaan Australiasta.

1. Australia

1895-1903 Australia

Australian loppuvuoden 2019 helteistä uutisoitiin laajasti. Vastaavia helteitä ja kuivuuksia on Australiassa ollut usein ennenkin. Historialliset selvitykset ja tieteellinen analyysi osoittavat, että Kaakkois-Australiassa oli 27 kuivuusvuotta vuosina 1788–1860 ja ainakin 10 suurta kuivuutta vuosina 1860–2000. Lähde: Australian kansallismuseo.

Monin paikoin Australiaa, vanhat kuuman 1900-luvun alun lämpötilaennätykset ovat yhä vuonna 2020 voimassa, vaikka sen ei pitäisi ilman CO2:n vaikutusta olla mahdollista. Vielä vuoden 1939 kovien helteiden johdosta Australiassa annettiin sertifikaatti John Adelaidelle kovimpien helteiden johdosta!

 

Pahin lämpöaalto Australiassa oli todennäköisesti tammikuussa 1896, kun kansa oli ”kuin pätsissä”. Paniikissa olevat ihmiset pakenivat hellettä vuoristoon erityisjunissa useiden kuollessa matkalla:

Tammikuussa 1896 Australian armoton helleaalto oli ”kuin pätsi” ja se ulottui Australian poikki idästä länteen ja kesti viikkoja. Kuolemantapauksia oli 437 ihmistä itäosissa. Sanomalehdet kertovat, että Bourkessa lämpö lähestyi 48,9 ° C: n lämpötilaa kolmena päivänä. Maksimi, joka oli vähintään 38,9 ° C, oli päällä 24 vuorokauden ajan. Tässä linkissä on tähän liittyvää lehtitietoa:

https://www.dailymail.co.uk/news/article-4221366/Heatwave-January-1896-hit-49-degrees-killed-437-people.html

Tiistaina 14. tammikuuta ihmisiä ilmoitettiin kuolleen kaduille. Brewarrinan ihmiset eivät pystyneet nukkumaan, vaan kävelivät yöllä kaduilla tuntikausia, kun lämpömittari osoitti keskiyöllä 109 F (43 C) lämpötiloja. Koko yönä lämpötila ei laskenut alle 103 ° F (40 C). Wilcanniassa tammikuun 18. päivänä todettiin viisi kuolemaa yhdessä päivässä, sairaalat olivat täynnä ja raporttien ja lehtien mukaan ”kuolemantapauksia on odotettavissa tunneittain”. Bourkessa 24. tammikuuta mennessä monet yritykset olivat sulkeneet, mutta melkein kaikki hotellit palvelivat. Paniikkikohtauksen saaneet australialaiset pakenivat kuumaa säätä pakolaisjunilla kukkuloille.

 

Helteet jatkuivat Australiassa usean vuoden ajan, mutta näitä vanhoja mittauksia ei nykyinen Australian meteorologinen laitos BOM hyväksy, vaan pitää niiden aikojen mittausmenetelmiä epätarkkoina. Niinpä vuonna 2019 BOM laittoi tilastonsa uusiksi näiden kuumien aikojenkin suhteen mitä luultavimmin siksi, että niiden trendi ei toiminut, kun luodaan jokapäiväistä ilmastohysteriaa ja todistellaan ihmistä nykyhelteisiin syyllisiksi.

Lähde oikea kuva ja lähde vasen kuva

Hauska yhteensattuma tuon vuoden 2019 kohdalla on se, että FMI Suomessa oli mitä ilmeisimmin vaipunut epätoivoiseksi sen takia, että myrskyt olivat vähentyneet kovasti, mutta media ja monet meteorologit rummuttivat niiden yhä vaan lisääntyvän, joten jotain oli tehtävä myrskytilaston suhteen. Niinpä vuonna 2019 FMI muutti myrskyjen laskentatapaa ja sai myrskyjen määrät nousemaan alarmia parhaiten palvelevalle tasolle. YLE tietysti jakaa tyypilliseen tapaansa tähänkin asiaan liittyviä valeuutisiaan.

2. Suomi

Suomessa alkoi voimakas ilmaston lämpeneminen 1800-luvun lopussa ja se huipentui 1930-luvulle, joka oli 10 vuoden tarkastelujaksossa lähes tai jopa yhtä lämmin kuin 2010-luku. Talvien osalta se oli monin paikoin jopa lämpöisempi kuin 2010-luvun talvet ovat olleet ja siitä on oma katsaus tässä linkissä.

Vuonna 1901 Suomessa todennäköisesti oli lähihistorian kuumin kesä . Sen jälkeen 1972 ja 2018 ovat olleet erityisen kuumia kesiä. Myös talvi 1902 oli tavattoman lämmin ja Utsjoella lumeton ja lauha vielä helmikuussa. Siellä vitsailtiinkin, että tanskalaiset revontulitutkijat olivat varastaneet revontulet ja siksi oli niin lauha ja lumeton talvi vielä helmikuussa.

 

Vuonna 1904 Helsingistä olivat talvet kadonneet.

 

Vuonna 1912 maailma oli muuttumassa kesämaaksi. Meno sen ennustuksen, napojen ja jäätiköiden sulamisten suhteen vai parani, kun tultiin 1930-luvulle. Ilmastokatastrofia väläyteltiin 1929! Niin liikuttavan kuuloista näinä 2021 aikona.

 

Vuonna 1913 ihmiset jopa kuvittelivat, että ilmasto lämpenee, mutta tiedemiehet toppuuttelivat, että on niitä eletty paljon lämpöisempiäkin aikoja ennen muinoin. Eivät kyllä toppuuttele enää, vaan manipuloivat historian lämpöaikoja pois käyristään, mutta näille historian kirjoituksille eivät mahda vielä yhtään mitään.

Vuonna 1914 oltiin epätoivoisia Helsingin talvien suhteen, mutta 1915 voitiin lapsille kertoa, että millaisia talvet ennen muinoin olivat. Siis samaan tapaan kuin vuonna 2021. Valtava määrä vanhoja lehtileikkeitä on tässä linkissä.

 

1930-luvulla Suomen nopea lämpeneminen havaittiin ja todettiin Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Keräsen toimesta. Esimerkiksi Lapissa talvet olivat hyvin nopeasti lämmeneet jopa 3 asteen verran. Tämä lämpeneminen näkyy hyvin myös ilmastotieteellisissä lusto-, neulas-, ja soiden siitepölytutkimuksissa. Tässäkin lustotutkimuksessa FMI:n johtajan havainnot näkyvät selkeästi.

Lähde alakuvat ja lähde yläkuva

Jopa ruista viljeltiin lämpöisen 1930-luvun talvina.

 

Levillä oli sen ainoa musta joulu vuonna 1935.

 

Hevosille vietiin heinää veneellä talvella 1937.

 

1930-luvun lämmin jakso näkyi ennen myös FMI:n kuvaajissa, mutta uusimmista se on matemaattisesti ja hila-arvauksien avulla häivytetty pois, koska on niin kiusallinen jakso CO2/ihmisen syyllisyyden kannalta.

 

Lapissahan tuo 1930-luvun lämmin jakso näkyy tietysti kaikkein selvimmin. Vähiten se näkyy rannikoilla, joissa meri tekee ilmastosta tasaisemman.

 

1930-luku oli myös Itämeren jäiden laajuuden kannalta 10 vuoden keskiarvona laskettuna vähäjäisin vuosikymmen. Tämän asian myös Suomen ilmatieteenlaitoksen rehellinen työntekijä Jouni Vainio kertoi meille vuonna 2020. Saman vähäjäisyyden ja ilmaston erittäin nopean lämpenemisen totesi merenkulkulaitoksen jäiden tutkija ja tuleva johtaja vuonna 1941, kun pohti, että kuinka usein talvisodan erittäin kylmän kaltainen talvi voi tulla peräkkäin.

Toki erittäin lauhoja talvia oli useita tultaessa 1960-luvulle, jota kuvaa hyvin esimerkiksi Tampereen mustien joulujen lukumäärä, jota nykyinen ilmastonmuutos ei ole vielä läheskään saavuttanut.

 

Vuonna 1964 venäläinen tiedemies ennusti aivan oikein sen, että lämmin ajanjakso on loppumassa, kun mentiin 1960-1990 väliseen kylmään ilmastojaksoon.

 

Vuonna 2018 oli sitten helteinen Suomen kesä, jota mainostettiin kaikkien aikojen kuumimpana. Se oli höpöpuhetta ja se saatiin aikaiseksi ottamalla mukaan toukokuun lämpötilat, joita ei aiemmin ole käytetty kesien vertailussa. FMI:llä on siis kaikki kikat käytössä, jotta saadaan haluttu vaikutelma aikaiseksi. Tästä kokonaisuudesta kirjoitan seuraavan blogini sekä siitä, miten lysenkolaiseksi nykyinen ilmatiede on muttunut. Tässä 1964 FMI:n edustaja Helminen kertoo todellista kesien lämpötilahistoriaa.

 

Kokonaisuuksia voi tarkastella Helsingin ja Sodankylän näkökulmasta. Vantaa on vertailupaikka siksi, että Helsingissä on tapahtunut muutoksia mittauspaikan suhteen. Vanhimmassa sarjassa vasemmassa alakulmassa näkyy hyvin se, kuinka myös Kaisaniemessä lämpeni voimakkaasti, kun tultiin 1940-luvulle.

 

Talvien osalta lämpenemistä on jonkun verran ollut Helsingissä sitten 1930-luvun ja vähemmän rannikoilla. Lapissa talvet ovat olleet kylmempiä 2010-luvulla kuin 1930-luvulla, kun asiaa tarkastellaan niiden harvojen lämpötilamittauspaikkojen kautta, joita oli olemassa jo 1930-luvulla. Helsingissä tietysti vaikuttaa voimakkaasti myös lämpösaarekeilmiö (UHI), josta Turssa on tehty tutkimus, linkki, jonka mukaan: ”Mitä suurempi kaupunki, sitä voimakkaampi lämpösaareke. Suurissa kaupungeissa keskusta voi olla ajoittain yli 10 °C ympäröivää maaseutua lämpimämpi. Tällaisiin mittaustuloksiin on päästy muun muassa Turussa. Keskimäärin lämpötilaero on noin 2 °C.”.
Vasen taulukko, lähde. Lehtijuttu Kansallisarkisto ja Jurvan juttu US-blogi, Jarmo Nieminen 8.1.2010

3. USA

Kovia helteitä ja kuumia aikoja oli myös USA:ssa jo 1800-luvun lopussa. Vuonna 1896 elokuussa oli tappava lämpöaalto myös itäisessä osassa Pohjois-Amerikkaa. Tämä kesän 1896 kymmenen päivän lämpöaalto tappoi New Yorkin alueella lähes 1 500 ihmistäLähde

 

Heinäkuussa 1911 Yhdysvaltojen itärannikolla lämpötilat nousivat koviin hellelukemiin ja pysyivät niissä useita päiviä. Surmansa sai 211 ihmistä pelkästään New Yorkissa. Lähde

 

Kalifornian heinäkuun 1913 voimakas lämpö ei ollut ainoa Yhdysvaltain tuona vuonna mitattu äärimmäinen lämpöaalto. Saman vuoden kesäkuussa USA:n itäosassa oli laaja lämpöaalto, joka johti moniin yli 100 ° F lukemiin. Itse asiassa NOAA:n viralliset lämpötilarekisterit mainitsevat edelleen 16. kesäkuuta 1913 kaikkien aikojen kuumimpana koko maassa kyseisenä ajankohtana. Tuona vuonna Yhdysvalloissa havaitun liiallisen kuumuuden lisäksi on olemassa saman ajanjakson sanomalehtiartikkeleita, jotka viittaavat siihen, että korkeita lämpötiloja on saattanut olla muuallakin maailmassa. Yksi tällainen artikkeli (kuva) on kirjoitettu 30. maaliskuuta 1913, joka kertoo, että ”viimeaikaiset havainnot näyttävät osoittavan, että jäätiköt katoavat vähitellen ympäri maailmaa”. Lähde

 

Oikeassahan tuo lehti oli sikäli, että esim. Pohjoisnavalla oli tuohon aikaan aluillaan lämpöisen 2000-luvun kaltainen edellinen jääminimi. Aurinkoakin otettiin Pohjoisnavalla.

 

Alaskan helle-ennätys 38 C on vuodelta 1915. Suomessa tosin vuonna 2019 oli ilmatieteelle tyypillinen valeuutinen, jossa Alaskan kaikkien aikojen helle-ennätys meni muka rikki, vaikka se ei ollut lähelläkään kuuman kauden 1915 helle-ennätystä 38 C. Vielä 1924 Alaskassa oli poikkeuksellisen lämmin talvi, josta suomalainen lehti Kultainen aika kertoi vuonna 1924.

 

Maapallon kuumaan aikaan 1926-1929 uutisoitiin useista helteistä. Japanissa oli jopa 50 astetta hellettä ja sitä oli kestänyt lähes 5 viikkoa vuonna 1929, jolloin ihmisiä katosi, kuoli ja tuli mielisairaiksi.

 

1930-luku, josta USA:sta on yksi aikalaiskuvaus, kirja Vihan hedelmät, joka kuvaa sitä kurimusta, johon Yhdysvaltojen Keski-Lännen maanviljelijät joutuivat 1930-luvulla. Lämpö ja kuivuus muuttivat alueen autiomaaksi, jonka pölymyrskyt veivät ihmisten maat kirjaimellisesti taivaan tuuliin.

 

 

1930

Kesällä 1930 oli USA:ssa Washingtonissa ennätyksellinen päivä, jolloin lämpötila saavutti tai ylitti 100 ° F 11 päivän ajan. Kuumin lämpötila 106 ° F oli 20. heinäkuuta. Pulitzer-palkinnon voittaja Clifford Berryman piirsi sarjakuvan. Lähde: Kirja ”Washington Weather”. Lähde

 

Kesä 1936 on yksi USA:n kuumimmista kesistä. Lämpöaalto alkoi jo alkukesästä ja keskilännessä kesäkuun lämpötila nousi yli 100 ° F joissain paikoissa. Lämpö oli huipussaan heinäkuussa, ja kaikkien aikojen ennätykset rikottiin monissa kaupungeissa. Steelen, Pohjois-Dakotan, lämpötila oli korkeimmillaan 121 ° F, ja osissa Kanadaa lämpötilat ylittivät 110 ° F. Washingtonissa lämpötila saavutti 104 ° F 9. heinäkuuta ja 105 ° F 10. heinäkuuta. Yli 5000 kuumuuteen liittyvää kuolemaa ilmoitettiin Yhdysvalloissa. Vuoden 1936 lämpöaallot ja kuivuus loppuivat syyskuussa. Lähde Siitä vuodesta on kirjakin tarjolla.

 

Kanadan rajalla oleva kylmien olosuhteiden kaupunki Minnesotassa 1936 kahden viikon lämpöaalto saavutti huippunsa 14. heinäkuuta, kun päivälämpötila saavutti ennennäkemättömän 42 C-astetta Twin cityssä – se on edelleen kaikkien aikojen korkein. Kuumuus aiheutti 51 kuolemaa sinä päivänä pelkästään St Paulissa.

Kuuma-aalto vaati jopa 240 henkeä St. Paulissa ennen kuin se laantui. Kuolonuhrien lukumäärä oli valtakunnallisesti noin 900. Sanomalehdet ilmoittivat kuolleiden nimet etusivuillaan päivittäin.

 

Kuten Itämeren jäänlaajuus 1930-luvulla, niin myös USA:n lämpötilaennätyksiä vertaillessa, on 1930-luku ylivoimaisessa johdossa. USA:ssa on myös erittäin vanha ja maailman laajin lämpötilojen mittausverkosto, joten sieltä saadut adjustoimattomat lämpötilatiedot ovat varmaan aika luotettavia varsinkin, kun vanhat lehtitiedot tukevat niiden olemassa oloa. Lisää hellejuttuja voi lukea täältä.

 

Kuumimpien päivien äärilämpötilojen osalta myös USA jäähtyy kovasti, vaikka nyt 2000-luvulla siellä on ilmastollinen lämmin kausi meneillään.

Lisäyksenä kommenttien jälkeen yksi esimerkkipaikkakunta USA:sta, jossa on pitkä lämpötilojen mittaushistoria. Paikka on Albany, joka on Yhdysvaltojen New Yorkin osavaltion pääkaupunki. Alankomaalaiset perustivat ensimmäisen pysyvän siirtokunnan paikalle vuonna 1624. New Yorkin osavaltion pääkaupunki Albanysta tuli vuonna 1797. Siellä äärilämpötilojen osalta vuodet 2018 ja 2019  pääsivät jonkunlaisille pistesijoille.

 

Toki USA:ssa, kuten Suomessa ja Australiassa ovat keskilämpötilakäyrät eläneet vuosien saatossa samaan suuntaan, kun meneitä lämpötiloja ollaan arvioitu uudestaan.

Ei liity Pohjois-Amerikkaan, mutta pitkäaikaisten lämpötilamittausasemien kautta on tehty kuvaajia, joihin ei ole arvattu eikä arvioitu lukemia. Eri puolilla maailmaa ilmastojaksot menevät hieman eri tahdissa tietystikin.

4. Jäätiköistä 1900-luvun alussa

Jäätikköjen sulamisennusteilla ja merien tulvimisella on pitkät perinteen. Nykyään lähes joka viikko joku media julkaisee niihin liittyvän pelotejutun. Viimeksi sen tekivät viime viikoloppuna YLE:n meteorologit Anne Borgström, Olli-Pekka Lukka ja Jyrki Lyytikkä linkki. Ilmeisesti näitä säiden ennustajia koulutetaan liikaa ja kun ei ole riittävästi oikeaa tekemistä, aikansa kuluksi kirjoitellaan erilaisia alarmeja. Niistä jäätiköiden sulamisista on yli 100 vuoden perinteet ja niitä on koottu tähän juttuun, linkki. Siitä voi jokainen poimia mieleisen vuotensa.

Tiede ennen muinoin tiesi, että esimerksi Golfvirta vaikuttaa pohjoisen puolen jäätiköiden sulamiseen. Samoin keinulautailmiö keikuttaa sulamisia Etelämatereen ja Pohjoisnavan välillä. Ja kun 1900-luvun alussa Golvirta viimeksi oli oikein lämmin, Afrikassa palelluttiin kuoliaaksi.

 

Lämmintä on toki Grönlannissa on tässä nykyisessäkin ilmastosyklissä, mutta kun tarkastelu ilmatieteen trendeihin aloitetaan sopivasta hetkestä, saadaan haluttu vaikutelma, jossa nopea lämpeneminen jo 1940-luvulle tultaessa myös Grönlannissa ja sen pääkaupungissa Nuukissa saadaan unohdettua.

 

Jäätiköiden sulamisista tehdään tietoisia propagandajuttuja, joista tässä yksi tyypillinen esimerkki.

 

Pieleen menneitä ilmastoennustuksiahttps://cei.org/blog/wrong-again-50-years-failed-eco-pocalyptic-predictions

5. Muita menneitä lämpimiä jaksoja

Suomen osalta 1700-luvun loppu näyttää olleen 1930- ja 2000-luvun kaltainen, jos Helsingin Sanomia ja ilmastotieteen tutkimuksia on uskominen. Lisää tästä aiheesta on tässä linkissä.

 

1100-luku oli Euroopassa ja pohjoisella pallonpuoliskolla todella lämmin nykyiseen ilmastojaksoon verrattuna, kun katsellaan miten luonto on silloin käyttäytynyt.

 

1000-luvun lämpökautta edelsivät pronssi- ja rautakauden lämpimät jaksot. Näitä menneitä ilmastoja tutkitaan monella eri tavalla. Yksi tapa on dendrokronologia, jossa sadat ilmastotutkijat ympäri maapallon tutkivat mennyttä ilmastoa puiden kasvun syklisyyden mukaan (lustot) ja neulasista. Suomessa tämä tiede on pitkällä siksi, että Lapin erämaajärvistä löytyy siellä muinoin kasvaneita suuria mäntyjä, jotka ovat erämaajärvien vedessä hyvin säilyneet. Tässä linkissä on alla olevaan kuvaan liittyvä lyhyt kuvaus.

 

Tähän edellä olevaan kuvaan liittyen jo 1927 oli soihin varastoituneiden siitepölyjen kautta tehty tieteellistä tutkimusta Suomessa ja todettu Suomessa pronssikaudella kasvaneet sellaiset kasvit, kuten vesipähkinä, joita ei enää nykyaikana Suomessa tavata.

Siitepölytutkimukset ovat yhdessä lustotutkimuksen kanssa ovat vieneet kotimaista holoseeni-ilmaston ymmärtämistämme merkittävästi eteenpäin. Suot kun myös ovat arkistoja, joista voidaan seurata jääkauden jälkeisen ajan historiaa, kasvillisuuden vaiheita. Ilmastojen vaihtelut jääkauden jälkeen näkyvät soissa vaihtelevina kerrossarjoina siten, että kuivia kausia osoittavat kantokerrokset, sekä kosteita ja koleita kausia vetisistä kasviyhdyskunnista muodostuneet kerrokset. Suomen suontutkimukset ovat sitovasti voineet näyttää toteen, että täällä ovat vallinneet samat ilmaston vaihtelut kuin muuallakin Euroopassa.

Lähde

6. Lopuksi

Ilmaston muutokset kirvoittavat paljon juttuja, joiden aihe muuttuu aina kulloinkin vallitsevan ilmastosyklin mukaisesti.

Lähde

Suurin pelko on tietysti se, että nyt tuudittaudutaan ikuisen lämpenemisen uneen, kuten 1600-luvulla tehtiin, jolloin oli kuumia ja hyviä satoja tuomia kesiä kuten Topelius kertoo, mutta sitten kun kylmyys iski, syötiin ensin koirat, kissat, muut kotieläimet ja lopulta jopa lapsia, vaikka Suomessa oli vain noin 500 000 ihmistä, joista 100 000 kuoli äkillisesti iskeneen kylmän jakson kourissa.

Lähde Topelius teksti ja oikean puolen kuvan teksti ja kuva

Topeliuksen teksti vielä suurempana. Se voi siis olla kuumaakin aikaa, kun kylmä ja katovuodet yllätävät. Ilmasto on Suomessa niin äärevää, kuten edellä ollut moni julkaisu ja lustot, neulaset, siitepöly ym. suomalainen ilmastotiede osaa meille kertoa.

Aika näyttää kuinka ihmiskunnan käy ja kuinka liki 10 miljardia ihmistä selviää seuraavasta kylmästä jaksosta, joka vääjäämättä on edessä päin, vaikka kuinka CO2-tuotantoa vähennettäisiin.

itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006. DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu