Onko Itämeren jään laajuuden väheneminen ilmaston lämpenemisen indikaattori?
Itämeren jään laajuudet
Suomen Ilmatieteenlaitoksella on tiedot Itämeren jään laajuudesta vuodesta 1720 alkaen. Tässä kuvassa ne näkyvät vuosittain palkkeina ja mittayksikkö on neliökilometri. Alkuajanjakson jäiden laajuuden tri Jurva on arvioinut eri lähteistä arvioiden. Viimeisimmät laajuudet on saatu satelliittimitauksista, joten alku- ja loppupään tarkkuudet ovat täysin erilaiset. 1900-luvulla oli käytössä jo lentokoneet ja muut havaintovälineet, joten sitä aikaa voidaan mittaustarkkuuden puolesta pitää jo varsin luotettavana.
1900-luku
Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan näin esitettynä.
Vuosittaista vaihtelua jään määrässä on nähtävissä hyvinkin paljon. Kun kuvasta lasketaan kullekin vuosikymmenelle keskiarvo, näemme miten Itämeren jään laajuuden vähenemisen myötä talvien lämpeneminen sen alueen jäiden valossa tapahtui tasaiseen tahtiin 1700-luvun lopusta ja 1800-luvun alusta alkaen. Varsinainen jäiden määrän romahdus tapahtui 1930-luvun aikana jolloin jään keskimäärä oli vain 117 000 neliö km, joka on jopa vähemmän kuin nyt 2010 luvulla ollut 152 000 neliökm keskiarvo.
Jään laajuuden vaihtelu näkyy myös AMO:n suhteen.
Tämän yllä olevan kuvan voi matemaattisesti esittää monella tavalla. Sopivia matemaattisia tapoja ja valintoja käyttämällä jäiden määrän romahtamisen pystyy siirtämään myöhemmälle ajalle, mutta näin se menee suorien 10 vuoden keskiarvojen valossa. Aika pian tulemme mediassa varmaankin näkemään niitä muita, ajan hengelle sopivaksi muokattuja versioitakin.
Tuon edellä olevan kikkailemattoman esityksen kautta näemme, että Itämeren jään laajuuden muutos kasvoi 1720-luvulta 1790-luvulle asti. Sitten alkoi vuosikymmenten keskimääräinen jään määrä vähenemään tasaiseen tahtiin ja romahdus huipentui 1930-luvun jääminimiin. 1930-luvulta lähtien jäiden määrä on ollut vähäinen, mutta lievässä kasvussa kuitenkin. Yksittäisen vuoden jään määrän minimivuodet ovat olleet tämän 1930-luvulta alkaneen lämpöjakson tässä viimeisimmässä 20 vuoden jaksossa.
1930-luvun jääminimin olemassaolo on mainittu myös FMI:n internetsivulla vuonna 2020.
1930-luvun talvet olivat lämpimämmät 2010-luvun talviin verrattuna, kun asiaan tarkastellaan FMI:n avoimen datan keskiläpötiloja käyttäen 10 vuoden keskimäärisen vertailujakson puitteissa. Tämän tarkastelun voi helposti tehdä kuka vaan. Tässä linkistä avautuvassa blogissa on esitetty yksi tuollainen tarkastelu:
Mikä Itämeren lämmitti?
Merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva pohti vuonna 1941 syitä sille, että Suomi oli nopeasti lämmennyt 1890 alkaen niin, että se näkyi Itämeren jään laajuudessa ja Grönlannin jäätiköiden sulamisessa selkeästi:
”Itsestään herää kysymys, onko vihdoin se pitkä, lauhkeiden talvien kausi, johon siirryttiin jo viisikymmentä vuotta sitten ja joka vuosisatamme alusta lukien mm. on kuvastunut Huippuvuorten talvisen sään tavattomasta lauhtumisesta ja Grönlannin jäätiköiden kiihtyneestä sulamisesta ja joka meillä huipentui vuosisataisen leutoon, kymmenvuotiseen vähäjäisten talvien sarjaan, nyt päättymässä.
Tähän kysymykseen emme voi millään tavalla perusteltua vastausta löytää, emme edes siihen kysymykseen, minkälainen lähestyvä talvi tulee olemaan. Ainoa vastaus minkä tulevan talven osalta saatamme antaa on, ettei tilastollisessa katsannossa, mm. Easton’in aina 1200-luvulle ulottuvan, Länsi-Euroopan kovia talvia esittävän tilaston ja omien, Itämeren piirin talvia koskevien tietojemme mukaan kaksi poikkeuksellisen ankaraa talvea tiettävästi ole vielä koskaan noin 750 vuoden aikana välittömästi seurannut toistaan.”
1941
Tohtori Risto Jurva
Merentutkimuslaitoksen jääosaston johtaja
Saman havainnon teki Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja tri Keränen . Eli ilmasto on lämmennyt nopeasti ja talvet Lapissa sen myötä jopa 3 asteen verran. Vaasassa vain 1,5 astetta. Huippuvuorilla lämpötila on noussu vuodesta 1918 lukien noin 7 asteen verran!!!
Talvet lämpenivät huomattavasti ja huomattavan nopeasti.
Riekot ja Siperian ikirouta siirtyivät pohjoiseen ja vehnää viljetiin Lapissa.
1939 havaittiin, että Oulussa kesien keskilämpötilat olivat nousseet 2 asteen verran ja Helsingissä 2,5 asteen verran. Siihen kysmykseen, että jatkuuko lämpeneminen yhä, oltiin vastauksessa varovaisia toisin kuon armon vuonna 2020.
Tämä 1900-luvun alun nopea lämpeneminen näkyy selkeästi myös ilmastotieteellisissä lusto- ja neulastutkimuksissa, jotka 1930-luvun ilmatiede FMI:n johtaja Keräsen suulla vahvistaa.
Vuonna 1966 FMI:n johtaja Keränen toteaa Suomen ilmaston 1930-luvulla siirtyneen 500 km etelämpään ja pahoittelee tehtyjä virheitä mm. maanviljelyksessä.
Kaikki vuodenajat lämpenivät FMI:n mukaan:
Lämpeneminen oli globaalia:
Tämä nykyistä 2000-luvun lämpökauteen verrattava nopea lämpeneminen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, näkyy erinomaisen hyvin myös sellaisissa käyrissä, joita ei matemaattisesti ole sorvattu nykytieteen haluamaan esitysasuunsa. Nykytide ei pidä näistä esitystavoista, koska ne vievät pohjan pois CO2-teorialta, joka näkyy hyvin vasemmanpuoleisessa kuvassa. Oikeanpuoleinen kuva on Suomen ilmatieteenlaitoksen julkaisemasta kansanvälisestä tiedotteesta, mutta tuon kaltaiset kuvat FMI on poistanut Internetistä.
Kaisanimestä on pitkä mittaushistoria, mutta kaupunkilämpö on sen paikan saastuttanut. Samoin mittauspaikkaa on kaksikin kertaa muutettu. Siltikin myös Kaisaniemessä näkyy selkeästi 1930-luvulle lämpeneminen, joka on vastaava kuin 2010-luvulle lämpeneminen.
Sama asia Kaisaniemessä talvien suhteen.
Kuusamon trendit ja tammikuun ylimmmän lämpötilan kehitys.
Muita esimerkkejä pohjoisen suunnalta. Kuusamon joulukuut ja Sodankylän talvet.
Yllä oleva kuva edustaa myös koko pohjoista pallonpuoliskoa. Blogin alussa on kuvia Itämeren jäiden laajuuksista eri vuosina ja vuosikymmeninä. Tuota Jurvan mainitsemaa Grönlannin nykyisen lämpökauden kaltaisesta jääminimistä ja sen aikaisesta Pohjoisnavan sulamisesta media paljon kirjoitti. Nykyisin tiede ja media ennustelevat samalla tavalla eri jäätiköiden sulamisia ja niistä ennustuksista on kooste tässä blogissa:
Jurvan mainitseman Huippuvuorten lähellä olevalla saarella oli vuonna 1912 havaittu kukkaketoja entisten jäätiköiden ja lumen sijaan.
Mielenkiintoinen kysymys on tietysti se, että mikä Itämeren aluetta sekä Grönlantia, Huippuvuoria ja Pohjoisnapaa on lämmittänyt noin voimakkaasti, että niiden jäiden määrän väheneminen huipentui 1930-luvulla? Yhteensattuma tai ei, mutta auringon aktiiviisuus on voimakkaasti samaan aikaan lisääntynyt kuin Itämeren jäiden laajuudet ovat vähentyneet. Ilmatiede kieltää auringon merkittävän vaikutuksen maapallon ilmaston ohjaajana ja pitää hiilidioksidia tärkeimpänä asiana, mutta CO2 ei oikein selitä tuota 1800-luvulta alkanutta jäähtymistä ja 1900-luvun alun lämpökautta, johon liittyen laitoin ajanajakson lauhoja talvia kuvaavia lehtileikkeitä edelliseen blogiini: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/lauha-talvi-ahdistaa-mita-historia-kertoo-menneista-lauhoista-talvista-ja-suomen-saahistoriasta/
Nyt auringon aktiivisuuden on havaittu vähenevän voimakkaasti ja tulevan vuosikymmenen aika näyttää pysymmekö yhä 1930-luvulta alkaneessa vähäjäisessä jaksossa vai alkaako Itämeri taas jäätyä yhä laajemmin samalla, kun auringon maahan lähettämä lämpöteho vähenee. Vai onko CO2:lla niin voimakas lämpöä pidättävä vaikutus, että estää luonnolliset ilmaston lämmön vaihtelut?
Muita vesistöjä
Interenetistä löytyy tietoa mm. Saksan ja Sveitsin rajalla sijaitsevan Bodenjärven ja Thamesjoen jäätymisistä. Bodenjärvi jäätyi ennen tuota vuotta 1800 jopa 28 kertaa ja sen jälkeen vain 4 kertaa. 1900-luvulla sen jäätynyt 2 kertaa (1929 ja 1963)
Thamesjoen jäällä pidettiin pakkasmessuja aina 1800-luvun alkuun asti ja sen jäähistoria on sellainen, että 1400 – 1814 se oli jäässä 24 vuotena ja sen jälkeen vain 3 kertaa, joista viimeisin jäätyminen oli 1962-1963. Uusi silta 1831 paransi virtausta ja ehkä vähensi jäätymistä.
Lämpökauden loppuminen
1954 ennustivat neuvostoliittolaiset tiedemiehet 1900-luvun lämpökauden olevan lopuillaan. Alemman käyrän tekstissä toteavat sen tosiseikan, että maapallo on ollut aiempiin aikakausiin nähden optimin eli ihannetilan alapuolella jo pitkään.
Saman asian kuin edellä, vuonna 1962 ennusti venäläinen tiedemies, joka oli Suomessa luennoimassa maapallon ilmastonmuutoksista (harmi, että kuvista ei saa teräviä). Ne löytyvät paremmin luettavina kahdesta koosteesta: https://jitkonen.fi/?p=727 ja https://jitkonen.fi/?p=33
Yhteenveto
Joku on lämmittänyt maapalloa jo 1800-luvun alusta alkaen ja sen jonkun maapallolle tuoma lämpö huipentui 1930-luvulle tultaessa. Tähän ei ilmatiede anna vastauksia, koska se lähinnä käsittelee vain viimeisen 60 vuoden ajanjaksoa ja uskoo, että tuolla Itämerelläkin näkyneen suuremman jäänmääräjakson jälkeinen lämpeneminen on ihmisen syytä. Mutta kenen syytä on 1800-luvun alusta alkanut ja 1930-luvulle huipentunut lämpö, ja mikä siinä pitkässä lämpenemisjaksossa on hiilidioksidin osuus, sitä ei nykyilmatiede meille valitettavasti selitä.
Kaikenkaikkiaan maapallo on palautumassa pienestä jääkaudesta ja se näkyy luonnossa paremmin ja pidemmältä ajalta kuin lämpötilamittausksista, joita maapallolla on tehty kovin lyhyen aikaa yhteneäväisellä tavalla ja samoissa paikoissa. Tämä palautuminen pienestä jääkaudesta näkyy selkeästi sekä Tornionjoella jäiden lähdössä ja Japanissa kirsikkapuiden kukinnassa.
Sama palautuminen on tietysti havaittavissa myös Itämerellä.
PS. Jos tässä on virheitä, korjataan ne. Tahallisesti en vääriä tietoja laita mihinkään, vaikka ilkeästi niin jotkut väittävät.
Täydennetty kirjoitusta 7.4.2020 ja 8.4.2021
Nyt kun ilmastonmuutoksen ikoni, pohjoinen ”napajää” voi hyvin niin voi olla että Itämeri otetaan uudeksi ikoniksi siihen asti että sekin jäätyy taas umpeen. Pikkasenkin ”aihetta” seuraavat tietää että vain pohjoinen eurooppa on ollut tavallista hieman lämpimämpi johtuen onnekkaista ilmavirtauksista jotka sitä lämmintä tuo. Pohjois-amerikassa on Espanjan ”korkeudella” ~20° pakkasta. Kauko-idässä Ranskan ”korkeudella” ~25° pakkasta.
Ilmoita asiaton viesti
Lappi on tainnut kuitenkin olla melko normaali lämpötiloiltaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tapsa, Lappiin liittyen ei ole lämpötiladataa noin pitkältä ajalta, mutta sen datan valossa mitä on, esim. Sodankylässä tehtiin kaikkien aikojen lämpöenntyksiä 1930-luvulla. Samoin tuon 30-luvun lämpöpiikki näkyy FMI:n kansainvälisessä lehdistötiedotteessa. Samoin lämpö näkyy Lapista tehdyissä vanhoissa lehtileikkeissä.
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=2578264445617340&set=p.2578264445617340&type=3&theater
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se Matti Lehtinen on. Grönlannissakin tehtiin pakkasennätyksiä tammikuussa 2020. Vanhoissa lehdissä jo 1800-luvulla oli taulukko siitä, miten Euroopassa oli lämmin niin siellä oli kylmä ja päinvastoin. Aika usein se toistui.
Samoten 1929 uutisoitiin, että Golfvirta oli 2,5 astetta normaalia lämpöisempi. Suomessa oli 10 astetta jopa Lapissa, kun Etelä-Euroopassa oli kylmä ja jopa Afrikassa oli paleltunut ihmisä hengiltä.
Mitä Itämereen tulee, niin hyvin sen lämpeneminen istuu edellisessä blogissa olleeseen Tornionjoen jäidenlähtöön, jonka on havaittu aikaistuneen muutaman sadan vuoden aikana parilla viikolla. Tutkijat puhuvat pienestä jääkaudesta palautumisesta, mutta sille juuri yksi FMI:n johtaja naureskeli twitterissä. Muuta ei siitä sitten osannut sanoakaan. Ne kun kieltävät tuollaiset pitkän ajan lämpötrendit varsinkin tuo 1930-luvun lämpkausi on nykyilmatieteelle varsinaista myrkkyä. Se oikaistaan matemaattisijn menetelmin uusista FMI:n käyristä pois näkyvistä.
1930-luvulle huipentui joku ihmeen lämpökausi 1800-luvun jälkeen. Sitten oli hetken aikaa kylmempää 1980-luvun lopulle ja nyt taas ollaan 1930-luvun lämmöissä ja karvan verran ylikin. Jännä nähdä millainen on 2020-luku!
Ilmoita asiaton viesti
Pienestä jääkaudesta palautumisesta puhuttiin ennen vanhaan. Sen tutkiminen ei ilmeisesti kuulu ilmatieteen osaamisalaan ja siksi he ovat jopa ivallisia, kun siitä puhuu, vaikka se asiana näkyy näissä pitkissä erilaisissa aikasarjoissa. Sille ei ehkä ole keksitty selitystä sen paremmin kuin 1930-luvun lämmöllekään ja siksi se on vaikea asia nykyään.
Vielä 2006 HS oli avoin lehti ja julkaisi erilaisia näkemyksiään lehdessä Silloin dosentti Jarl Ahlbeck kirjoitti mm. seuraavaa:
”Maapallo on nykyisin toipumassa ja palautumassa niin sanotusta pienestä jääkaudesta. Palautuminen eli lämpeneminen alkoi jo 1800-luvulla. Ajanjaksolla 1855-1890 Euroopan jäätiköt kutistuivat peräti 20 prosenttia. Tämä luku on paljon suurempi kuin viime vuosikymmeninä tapahtunut, noin viiden prosentin kutistuminen.
Lämpeneminen ei ole ollut tasaista. Suurin osa siitä tapahtui ennen vuotta 1930 eli aikana, jolloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei juuri kasvanut. Tämän jälkeen tapahtui tilapäistä jäähtymistä. Toinen lämpenemiskausi alkoi noin vuonna 1975, ja sen aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuskin on kasvanut.
MONET ILMASTONTUTKIJAT väittävät, että ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt olisivat syypää toiseen lämpenemiskauteen. Perusteluna käytetään erilaisia mallilaskelmia. Pelkästään ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei kuitenkaan pysty nostamaan keskilämpötilaa kovin paljon. Kasvihuonelämpenemiseen vaaditaan lisäksi vesihöyryn vahvistavaa vaikutusta.
USEIN ESITETTY KYTKENTÄ kasvihuoneilmiön ja äärimmäisten sääilmiöiden välillä ei liioin perustu juuri mihinkään muuhun kuin spekulaatioihin. Hirmumyrskyt ja tulvat ovat aina olleet ihmiskunnan riesana – eivät vähiten niin sanotun pienen jääkauden aikana, jolloin papit, entisajan ilmastoaktivistit, syyttivät syntistä ihmistä luonnonkatastrofeista.
Ovatko 1930-luvun Yhdysvaltojen tuhoisat pölymyrskyt jo unohtuneet? Helleaallot autioittivat tuolloin monena vuonna lännen viljelysalueita.
Meksikonlahden hurrikaaneja esiintyy yleisesti parinkymmenen vuoden pituisina aktiivikausina. Aktiivikausien välillä on monen vuosikymmenen ajan niin rauhallista, ettei pahoja hurrikaaneja enää uskota tulevan. Suojavalleja ei vahvisteta, vaan niiden annetaan rapistua, ja asutus leviää vaarallisille alueille. Kun sitten tapahtuu mitä on tapahduttava, syytetäänkin kasvihuoneilmiötä.
Intian ennätyksellinen kuivuus vuonna 1900 ja Kiinan ennätyksellinen kuivuus vuonna 1929 tappoivat miljoonia ihmisiä. Jangtse-joen tulva vuonna 1911 hukutti 100000 ihmistä. Kolmekymmentä vuotta sitten Bangladeshissa tulvi uskomattoman pahasti. Näitä katastrofeja esiintyy myös tulevaisuudessa, ja silloin niitä pidetään kasvihuoneilmiön lopullisina todistuksina.
Ennen pitkää kasvihuoneilmiö-huumaa odottaa kuitenkin sama kohtalo kuin minkä tieteellinen marksismi-leninismi ja tieteellinen rotuoppi ovat kohdanneet.”
Ilmoita asiaton viesti