Onko Itämeren jään laajuuden väheneminen ilmaston lämpenemisen indikaattori?

Itämeren jään laajuudet

Suomen Ilmatieteenlaitoksella on tiedot Itämeren jään laajuudesta vuodesta 1720 alkaen. Tässä kuvassa ne näkyvät vuosittain palkkeina ja mittayksikkö on neliökilometri. Alkuajanjakson jäiden laajuuden tri Jurva on arvioinut eri lähteistä arvioiden. Viimeisimmät laajuudet on saatu satelliittimitauksista, joten alku- ja loppupään tarkkuudet ovat täysin erilaiset. 1900-luvulla oli käytössä jo lentokoneet ja muut havaintovälineet, joten sitä aikaa voidaan mittaustarkkuuden puolesta pitää jo varsin luotettavana.

1900-luku

Vuosittaista vaihtelua jään määrässä on nähtävissä hyvinkin paljon. Kun kuvasta lasketaan kullekin vuosikymmenelle keskiarvo, näemme miten Itämeren jään laajuuden vähenemisen myötä talvien lämpeneminen sen alueen jäiden valossa tapahtui tasaiseen tahtiin 1700-luvun lopusta ja 1800-luvun alusta alkaen. Varsinainen jäiden määrän romahdus tapahtui 1930-luvun aikana jolloin jään keskimäärä oli vain 117 000 neliö km, joka on jopa vähemmän kuin nyt 2010 luvulla ollut 152 000 neliökm keskiarvo.

 

Tämän yllä olevan kuvan voi matemaattisesti esittää monella tavalla. Sopivia matemaattisia tapoja ja valintoja käyttämällä jäiden määrän romahtamisen pystyy siirtämään myöhemmälle ajalle, mutta näin se menee suorien 10 vuoden keskiarvojen valossa. Aika pian tulemme mediassa varmaankin näkemään niitä muita, ajan hengelle sopivaksi muokattuja versioitakin.

Tuon edellä olevan kikkailemattoman esityksen kautta näemme, että Itämeren jään laajuuden muutos kasvoi 1720-luvulta 1790-luvulle asti. Sitten alkoi vuosikymmenten keskimääräinen jään määrä vähenemään tasaiseen tahtiin ja romahdus huipentui 1930-luvun jääminimiin. 1930-luvulta lähtien jäiden määrä on ollut vähäinen, mutta lievässä kasvussa kuitenkin. Yksittäisen vuoden jään määrän minimivuodet ovat olleet tämän 1930-luvulta alkaneen lämpöjakson tässä viimeisimmässä 20 vuoden jaksossa.

1930-luvun jääminimin olemassaolo on mainittu myös FMI:n internetsivulla vuonna 2020.

1930-luvun talvet olivat lämpimämmät 2010-luvun talviin verrattuna, kun asiaan tarkastellaan FMI:n avoimen datan keskiläpötiloja käyttäen 10 vuoden keskimäärisen vertailujakson puitteissa. Tämän tarkastelun voi helposti tehdä kuka vaan. Tässä linkistä avautuvassa blogissa on esitetty yksi tuollainen tarkastelu:

https://jitkonen.fi/?p=727

Mikä Itämeren lämmitti?

Merenkulkulaitoksen tuleva pääjohtaja tri Risto Jurva pohti vuonna 1941 syitä sille, että Suomi oli nopeasti lämmennyt 1890 alkaen niin, että se näkyi Itämeren jään laajuudessa ja Grönlannin jäätiköiden sulamisessa selkeästi:

”Itsestään herää kysymys, onko vihdoin se pitkä, lauhkeiden talvien kausi, johon siirryttiin jo viisikymmentä vuotta sitten ja joka vuosisatamme alusta lukien mm. on kuvastunut Huippuvuorten talvisen sään tavattomasta lauhtumisesta ja Grönlannin jäätiköiden kiihtyneestä sulamisesta ja joka meillä huipentui vuosisataisen leutoon, kymmenvuotiseen vähäjäisten talvien sarjaan, nyt päättymässä.

Tähän kysymykseen emme voi millään tavalla perusteltua vastausta löytää, emme edes siihen kysymykseen, minkälainen lähestyvä talvi tulee olemaan. Ainoa vastaus minkä tulevan talven osalta saatamme antaa on, ettei tilastollisessa katsannossa, mm. Easton’in aina 1200-luvulle ulottuvan, Länsi-Euroopan kovia talvia esittävän tilaston ja omien, Itämeren piirin talvia koskevien tietojemme mukaan kaksi poikkeuksellisen ankaraa talvea tiettävästi ole vielä koskaan noin 750 vuoden aikana välittömästi seurannut toistaan.”

1941
Tohtori Risto Jurva
Merentutkimuslaitoksen jääosaston johtaja

Saman havainnon teki Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja tri Keränen . Eli ilmasto on lämmennyt nopeasti ja talvet Lapissa sen myötä jopa 3 asteen verran. Vaasassa vain 1,5 astetta. Huippuvuorilla lämpötila on noussu vuodesta 1918 lukien noin 7 asteen verran!!!

 

1939 havaittiin, että Oulussa kesien keskilämpötilat olivat nousseet 2 asteen verran ja Helsingissä 2,5 asteen verran. Siihen kysmykseen, että jatkuuko lämpeneminen yhä, oltiin vastauksessa varovaisia toisin kuon armon vuonna 2020.

Tämä 1900-luvun alun nopea lämpeeneminen näkyy selkeästi myös ilmastotieteellisissä lusto- ja neulastutkimuksissa, jotka 1930-luvun ilmatiede FMI:n johtaja Keräsen suulla vahvistaa.

Vuonna 1966 FMI:n johtaja Keränen toteaa Suomen ilmaston 1930-luvulla siirtyneen 500 km etelämpään ja pahoittelee tehtyjä virheitä mm. maanviljelyksessä.

 

Kaikki vuodenajat lämpenivät FMI:n mukaan:

Lämpeneminen oli globaalia:

Tämä nykyistä 2000-luvun lämpökauteen verrattava nopea lämpeneminen koko pohjoisella pallonpuoliskolla, näkyy erinomaisen hyvin myös sellaisissa käyrissä, joita ei matemaattisesti ole sorvattu nykytieteen haluamaan esitysasuunsa. Nykytide ei pidä näistä esitystavoista, koska ne vievät pohjan pois CO2-teorialta, joka näkyy hyvin vasemmanpuoleisessa kuvassa. Oikeanpuoleinen kuva on Suomen ilmatieteenlaitoksen julkaisemasta kansanvälisestä tiedotteesta, mutta tuon kaltaiset kuvat FMI on poistanut Internetistä.

Kaisanimestä on pitkä mittaushistoria, mutta kaupunkilämpö on sen paikan saastuttanut. Samoin mittauspaikkaa on kaksikin kertaa muutettu. Siltikin myös Kaisaniemessä näkyy selkeästi 1930-luvulle lämpeneminen, joka on vastaava kuin 2010-luvulle lämpeneminen.

Sama asia Kaisaniemessä talvien suhteen.

Kuusamon trendit ja tammikuun ylimmmän lämpötilan kehitys.

Muita esimerkkejä pohjoisen suunnalta. Kuusamon joulukuut ja Sodankylän talvet.

Yllä oleva kuva edustaa myös koko pohjoista pallonpuoliskoa. Blogin alussa on kuvia Itämeren jäiden laajuuksista eri vuosina ja vuosikymmeninä. Tuota Jurvan mainitsemaa Grönlannin nykyisen lämpökauden  kaltaisesta jääminimistä ja sen aikaisesta Pohjoisnavan sulamisesta media paljon kirjoitti. Nykyisin tiede ja media ennustelevat samalla tavalla eri jäätiköiden sulamisia ja niistä ennustuksista on kooste tässä blogissa:

http://www.jitkonen.fi/?p=63

       

 Jurvan mainitseman Huippuvuorten lähellä olevalla saarella oli vuonna 1912 havaittu kukkaketoja entisten jäätiköiden ja lumen sijaan.

Mielenkiintoinen kysymys on tietysti se, että mikä Itämeren aluetta sekä Grönlantia, Huippuvuoria ja Pohjoisnapaa on lämmittänyt noin voimakkaasti, että niiden jäiden määrän väheneminen huipentui 1930-luvulla? Yhteensattuma tai ei, mutta auringon aktiiviisuus on voimakkaasti samaan aikaan lisääntynyt kuin Itämeren jäiden laajuudet ovat vähentyneet. Ilmatiede kieltää auringon merkittävän vaikutuksen maapallon ilmaston ohjaajana ja pitää hiilidioksidia tärkeimpänä asiana, mutta CO2 ei oikein selitä tuota 1800-luvulta alkanutta jäähtymistä ja 1900-luvun alun lämpökautta, johon liittyen laitoin ajanajakson lauhoja talvia kuvaavia lehtileikkeitä edelliseen blogiini: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/lauha-talvi-ahdistaa-mita-historia-kertoo-menneista-lauhoista-talvista-ja-suomen-saahistoriasta/

Nyt auringon aktiivisuuden on havaittu vähenevän voimakkaasti ja tulevan vuosikymmenen aika näyttää pysymmekö yhä 1930-luvulta alkaneessa vähäjäisessä jaksossa vai alkaako Itämeri taas jäätyä yhä laajemmin samalla, kun auringon maahan lähettämä lämpöteho vähenee. Vai onko CO2:lla niin voimakas lämpöä pidättävä vaikutus, että estää luonnolliset ilmaston lämmön vaihtelut?

Muita vesistöjä

Interenetistä löytyy tietoa mm. Saksan ja Sveitsin rajalla sijaitsevan Bodenjärven ja Thamesjoen jäätymisistä. Bodenjärvi jäätyi ennen tuota vuotta 1800 jopa 28 kertaa ja sen jälkeen vain 4 kertaa. 1900-luvulla sen jäätynyt 2 kertaa (1929 ja 1963)

Thamesjoen jäällä pidettiin pakkasmessuja aina 1800-luvun alkuun asti ja sen jäähistoria on sellainen, että 1400 – 1814 se oli jäässä 24 vuotena  ja sen jälkeen vain 3 kertaa, joista viimeisin jäätyminen oli 1962-1963. Uusi silta 1831 paransi virtausta ja ehkä vähensi jäätymistä.

Lämpökauden loppuminen

1954 ennustivat neuvostoliittolaiset tiedemiehet 1900-luvun lämpökauden olevan lopuillaan. Alemman käyrän tekstissä toteavat sen tosiseikan, että maapallo on ollut aiempiin aikakausiin nähden optimin eli ihannetilan alapuolella jo pitkään.

 

Saman asian kuin edellä, vuonna 1962 ennusti venäläinen tiedemies, joka oli Suomessa luennoimassa maapallon ilmastonmuutoksista (harmi, että kuvista ei saa teräviä). Ne löytyvät paremmin luettavina kahdesta koosteesta:  https://jitkonen.fi/?p=727      ja     https://jitkonen.fi/?p=33

Yhteenveto

Joku on lämmittänyt maapalloa jo 1800-luvun alusta alkaen ja sen jonkun maapallolle tuoma lämpö huipentui 1930-luvulle tultaessa. Tähän ei ilmatiede anna vastauksia, koska se lähinnä käsittelee vain viimeisen 60 vuoden ajanjaksoa ja uskoo, että tuolla Itämerelläkin näkyneen suuremman jäänmääräjakson jälkeinen lämpeneminen on ihmisen syytä. Mutta kenen syytä on 1800-luvun alusta alkanut ja 1930-luvulle huipentunut lämpö, ja mikä siinä pitkässä lämpenemisjaksossa on hiilidioksidin osuus, sitä ei nykyilmatiede meille valitettavasti selitä.

Kaikenkaikkiaan maapallo on palautumassa pienestä jääkaudesta ja se näkyy luonnossa paremmin ja pidemmältä ajalta kuin lämpötilamittausksista, joita maapallolla on tehty kovin lyhyen aikaa yhteneäväisellä tavalla ja samoissa paikoissa. Tämä palautuminen pienestä jääkaudesta näkyy selkeästi sekä Tornionjoella jäiden lähdössä ja Japanissa kirsikkapuiden kukinnassa.

Sama palautuminen on tietysti havaittavissa myös Itämerellä.

PS. Jos tässä on virheitä, korjataan ne. Tahallisesti en vääriä tietoja laita mihinkään, vaikka ilkeästi niin jotkut väittävät.

Täydennetty kirjoitusta 7.4.2020 ja 8.4.2021

+7
itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu