Onko maapallo saavuttamassa optimilämpötilansa?

Yksi harrastukseni on vanhojen sää- ja ilmastoaiheisten lehtileikkeiden kerääminen. Olen niistä tehnyt kaksikin koostetta: linkki ja täydellisempi linkki. Otsikon kysymys heräsi, kun luin kuvanmukaisen vuonna 1954 kirjoitetun lehtijutun, jossa arvuutellaan juuri vallinneen lämpökauden loppumista ja jutun alemmassa kuvatekstissä kirjoitetaan, että maapallon lämpötila on ollut optimitilan alapuolella tuhansia vuosia. Tuosta kuvatekstistä heräsi mielenkiinto sen suhteen, että mikä on maapallon optimilämpötila ja onko se saavutettu, kun lehtitietojen mukaan vuosi 2020 oli ainakin Euroopassa mittaushistorian lämpöisin.

Suurennos kuvasta: ”Optimin, eli ihannetilan alapuolella lämpötila on oltu tuhansia vuosia”.

Suomen osalta Brooksin ihannetila pitääkin paikkansa, koska siitä on jo 6000 vuotta, kun Suomessa kasvoi vesipähkinät ja tunturien laella kasvoi mäntymetsät. Myös 3000 vuotta sitten oli mukavan lämpöiset ajat nykyisiin verrattuna.

1930-luku

Maapallon lämpötila nousi erittäin nopeasti tultaessa 1940-luvulle. Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Keräsen mukaan vuoteen 1938 tultaessa Lapin talvet olivat lämmenneet jopa 3 astetta (vuonna 2020 puhutaan vain 2 asteesta vuodesta 1850 lukien) ja Vaasassakin 1,5 asteen verran. Huippuvuorilla talvet olivat Keräsen mukaan lämmenneet vuodesta 1918 lukien jopa 7 asteen verran. Tri Keräsen mukaan ilmaston lämpeneminen on herättänyt suurta huomiota ympäri maapallon. Pohjoisen napajääkentät olivat huvenneet huomattavasti, mikä teki ymmärrettäväksi sen, että Andreen naparetkikunnan jäännökset oli löydetty.

 

Toisessa lehtijutussa vuonna 1939 Tri Keränen kertoo, että Oulun kesät ovat vuodesta 1880 lämmenneet 2 asteella. Talvet Helsingissä ja Oulussa olivat 1880 lukien lämmenneet 2,5 asteella. Kevät oli noissa paikoissa 1880 lukien lämmennyt 2 asteella ja syksy viimeisimmällä vuosikymmenellä 1 asteella. Kysymykseen jatkuuko lämmin ilmastovaihe pidempäänkin, oli ilmatieteenlaitoksen johtaja vastannut, että siihen ei kukaan ilmetieteilijä pysty antamaan luotettavaa vastausta.

1939 FMI:n johtaja Keränen teki ilmastokatsauksen linkki, jossa totesi Ilmaston lämmenneen hyvin nopeasti 2 asteen verran ja talvien lyhentyneen kuukaudella.

Keräsen havainto näkyy selkeästi Suomen keskilämpötilakäyrissäkin.

Ilmaston lämpeneminen siis FMI:n mukaan oli totta

FMI:n johtajan mukaan ilmaston lämpeneminen oli globaalia.

Oliko 1930-luku lämmin?

Kyllä se oli lämmin ja etenkin talvien osalta, joka selviää monenkin eri lähteen kautta tutkittuna. Itämeren jäiden laajuus oli 1930-luvulla 10 vuoden keskiarvona vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut linkki. Tämän vahvistaa Suomen ilmatieteenlaitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio, lähde.

Suurennos alimmaisesta tekstistä.

Edellä olevat lehtileikkeet kertovat 1930-luvun lämpötiloista ja minäkin tein siihen liittyvä tutkimuksen, jossa Suomen ilmatieteenlaitoksen avoimen datan kautta vertailin 1930-luvun ja 2010-luvun talvia, jotka olivat karvan verran kylmempiä, kuin 1930-luvun talvet olivat. Linkki

Jäätä oli Itämerellä 1930-luvulla 117 tkm2 ja 2010-luvulla t152 km2

Edellä olevat lehtileikkeet kertovat 1930-luvun lämpötiloista ja minäkin tein siihen liittyvä tutkimuksen, jossa Suomen ilmatieteenlaitoksen avoimen datan kautta vertailin 1930-luvun ja 2010-luvun talvia, jotka olivat karvan verran kylmempiä, kuin 1930-luvun talvet olivat. Linkki

1930-luvun lämpöjakson loppuminen

1930-luvun lämpöjakson talvet loppuivat vuoden 1940 erittäin koviin talvisodan pakkasiin. Itämeren jäiden tutkimuksen pioneeri ja tuleva Merenkulkulaitoksen johtaja tri Risto Jurva pohtii vuonna 1941 sitä, että kuinka usein erittäin kovia talvia on ollut peräkkäin. Niitä ei ole ollut 750 vuoteen eikä ollut 1942:kaan. Kuvassa painovirhepaholainen nimen kohdalla;

Palautuminen/toipuminen pienestä jääkaudesta

Tämä pienestä jääkaudesta palautuminen on vaikea asia viralliselle ilmatieteelle ja olen saanut osakseni ilmatieteenlaitoksen johtajalta ivailua, kun ole siitä kirjoittanut. Aluksi iva ihmetytti, mutta kun olen selvitellyt tätä maapallon optimilämpötila-asiaa, ivailun syy selvisi, ja siitä pari sanaa myöhemmin.

Mutta aluksi jälleen lehtileike vuodelta 1944. Siinä Ilmatieteenlaitoksen johtaja kertoo, kuinka maapallon katovuodet ovat vuosisadoittain vähentyneet, kun niitä on ollut:

– 1400 -luvulla 10 kpl

– 1500 -luvulla 16 kpl

– 1600-luvulla 33 kpl

– 1700-luvulla 30 kpl

– 1800-luvulla 15 kpl

– 1900-luvulla 3 kpl vuoteen 1944 mennessä

Myöhemmin olevassa kuvassa näkyy Tornionjoen jäidenlähdön palautuminen, kun maapallo on toipunut pienestä jääkaudesta.

Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.

Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.

Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.

Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.

Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:

– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä, Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä että vaikkapa Japanissa kirsikkapuiden kukinnan aikaistumisena.

– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.

– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.

– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä

– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse

– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.

– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.

– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan

– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa

– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa

– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet

– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.

– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09

– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.

– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.

– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.

– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.

– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.

– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.

Tämä palautuminen pienestä jääkaudesta näkyy monessa luonnon asiassa, kuten Tornionjoen jäidenlähdössä, Japanin kirsikkapuiden kukinnassa, Itämeren jäiden laajuudessa ja siitä kokonaisuudesta on oma blogi, linkki.

Esimerkkinä Tornionjoen jäidenlähtö, jossa pienestä jääkaudesta palautuminen on hieman ottanut takapakkia 2000-luvulla.

 

Jatkuuko pienestä jääkaudesta palautuminen 2020 jälkeen?

Vuonna 1996 HS arvuutteli sitä, mihin suuntaan ilmasto olisi menossa, kylmään vai lämpöiseen. Nyt tiedämme, että lämpöiseen suuntaanhan se meni.

1900-luku on siis ollut lämmintä ja hienoa aikaa ihmiskunnalle, jos sitä tarkastellaan katovuosien kautta. Tänään maapallo vihertää yhä enemmän ja tuottaa runsaasti ruokaa alati kasvavalle populaatiolle, jolla 10  miljardin raja rikkoutuu vuoden 2050 paikkeilla.

Onko optimilämpötila vihdoin saavutettu?

Siihen en tietenkään osaa vastata. Siksi rupesin etsimään tietoa siitä, mikä olisi voinut edellinen maapallon optimikausi lämmön suhteen ja sitä kautta syy ilmatieteenlaitoksen johtajan irvailuun selvisi. Ilmeni, että sen paremmin IPCC kuin kotimainen FMI eivät tunnusta 900-1300 jKr. lämpökautta, joka tuhansien tieteellisten tutkimusten valossa oli nykyistä lämpökautta vieläkin lämpöisempi. Silloin mm. Grönlannissa oli asutusta, puuraja Alpeilla kiipesi nykyistä korkeammalle, väkiluku kaksinkertaistui ja nyt se on 7-kertaistunut jne., linkki  Lisäys 2.3.2021 ”Jostakin syystä” artikkeli on poistettu internetistä tuolta foorumilta. Se ymmärtääkseni on luettavissa tästä kirjasta linkki ja osin myös tämän linkin kautta: https://www.sciencedirect.com/book/9780128045886/evidence-based-climate-science?

 

Samalla selvisi, että IPCC ja Suomen ilmatieteenlaitos kieltää tuon MWP:n (900-1300 jKr lämpöjakso) ja 1930-luvun lämpöjaksot. Se nykyilmatieteen tuhansiin tutkimuksiin liittyvä denialismi perustuu alla olevan linkin mukaan Michael Mannin yksittäiseen puulostotutkimukseen. Tässä alla olevan linkin jutussa kirjoitetaan siitä asiasta jota kuinkin näin:

”Monien vuosikymmenien aikana julkaistiin useita tuhansia artikkeleita, jotka sijoittivat MWP:n noin 900 AD: sta 1300 AD: iin. Sitten tuli yllätys, kun Mann (1998) päätyi yhden lustotutkimuksen perusteella siihen, että MWP:tä eikä pikku jääkautta ei todellisuudessa ollut olemassa ja että väitteestä tuli vuoden 2001 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) virallinen kanta.

IPCC: n kolmas raportti (Climate Change, 2001) jätti täysin huomiotta useita tuhansia julkaisuja, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti globaalit ilmastonmuutokset MWP:n ja LIA:n aikana, ja käytettiin Mannin yksittäistä lustotutkimusta perustana nyt tunnetulle väitteelle, jonka mukaan ”sivilisaatiomme ei ole koskaan kokenut mitään samanlaista ympäristömuutosta. Tämän päivän ilmastomalli on ollut olemassa koko ihmissivilisaation historian aikana ”(Al Gore, 2007).

Tätä väitettä käytettiin tärkeimpänä todisteena siitä, että ilmakehän hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen aiheutti ilmaston lämpenemistä, joten kuten Climategate-skandaalista kävi ilmi, CO2-lämpenemisteorian puolustajat olivat hyvin huolissaan niiden tietojen vahvuudesta, jotka osoittivat, että MWP oli lämpimämpi kuin 1900-luku, koska MWP oli syntynyt luonnollisella tavalla kauan ennen kuin ilmakehän CO2 alkoi kasvaa.

Mannin “jääkiekkomailan” lämpötilakäyrä oli niin paljon ristiriidassa tuhansien julkaistujen MWP-artikkeleiden kanssa, että voi vain miettiä, kuinka yksittäisen Mannin lustotutkimuksen kukaan voisi väittää voittavan niin suuren määrän tieteellistä tutkimustietoa. Linkki

Lisäys 10.1.2021

Selvennyksenä edelliseen tekstiin IPCC:n/Mannin luoma kuva ja ilmastohistorian / tieteellisen tutkimuksen mukainen Bellin kuva tässä mainitun MWP ajan häivyttämisestä. Poliittinen ilmatiede FMI + media mukaan lukien on yhä edelleen Mannin/IPCC:n käyrän takana, ja siksi jopa julkisesti pilkkaa ihmisiä, jotka puhuvat pienestä jääkaudesta toipumisesta / palautumisesta, vaikka asia on ilmiselvä, kun historiaa tutkitaan. On kuulemma jopa denialisti, kun kertoo MWP-ajasta.

Mann haastettiin Kanadassa oikeuteen, eikä Michael Mann ei halunnut perustella näitä omia väitteitään tuomalla datan oikeuteen. Yksi Climategaten sähköpostiviesti sähköpostiviesti paljasti Mannin työto­verin Raymond Bradleyn mietteitä Mannin kehittämästä teoriasta: ”Olet varmasti samaa mieltä kanssani, että Mannin ja Jonesin jul­kai­sema raportti oli säälittävä, eikä sitä olisi koskaan pitänyt julkaista. En halua, että minua missään vai­hees­sa yhdistetään tällaiseen lämpötilojen manipulointiin.”

Ilmatiede siis oikoo mutkat suoriksi Mannin lustokäyrään vedoten, koska se sopii parhaiten yhteen heidän kehittämänsä CO-teorian kanssa.

Vähemmän puhutaan Michael Mannin tekemästä uusimmasta tempusta, jota Suomen ilmatieteenlaitoskin lyhytaikaisilla

instrumenttimittauksillaan kaiken aikaa pönkittää. Puut ympäri maapallon siis kertovat ilmastohistoriasta pidemmältä aikaa jopa yhden vuoden tarkkuudella ja siihen liittyvästä tarkoin valikoidusta lustodatasta Mann rakensi lätkämailaansa edellä kuvatun suoran varren.

Vuoden 1960 jälkeen puiden kasvu alkoi kuitenkin mennä väärään suuntaan, kun puut muuttuivat denialisteiksi, eivätkä noudattaneet instrumenttimittausten antamia lukemia. Niinpä Mann päätti vaihtaa lustoproxyt instrumenttimittausdataan vuodesta 1960 lukien, vaikka lustojen kautta saisi joka vuosi jatkettua tieteellistä sarjaa eteenpäin ihan joka ikinen vuosi.

Lätkämailan luojat, eli CRU:n tutkijat käyttivät siis lustotietoja ja muutamia muita proxy mittauksia arvioidakseen lämpötilat aikoina ennen instrumentaalisten lämpötilojamittausten keräämistä. Noin vuodesta 1960 lähtien lustodata on siis kuitenkin poikennut todellisista mitatuista lämpötiloista. Ennen eroavaisuuden peittämistä, CRU:n tutkijat ja monet muut tahot ovat julkaisseet raportteja tästä lustojen ja mittausdatan eroavaisuudesta.

”Temppu”, josta Jones kirjoitti vuonna 1999 lähettämässään sähköpostissa, oli yksinkertaisesti todellisten, mitattujen instrumenttitietojen lisääminen historiallisten lämpötilojen kaavioon. Jones sanoo, että se on ”temppu” puhekielessä ”adroit feat” – ”fiksu asia”, kuten hän sanoi – ei ole petos.
Piilotettu on vaan se tosiasia, että viime vuosikymmenien lustojen tiedot eivät seuraa lämpömittarimittauksia. Itä-Englannin tutkimusprofessori Andrew Watson selitti The Times of London -artikkelissa: ”Jones puhuu kaaviossa olevasta käyrästä Maailman meteorologisen järjestön raportin kannessa, joka julkaistiin vuonna 2000. Menetelmä on yhtäpitävä todellisten mittausten kanssa ennen vuotta 1960, mutta poikkeaa niistä sen jälkeen.”

Eräällä tieteellisellä foorumilla tohtoritason henkilöltä tuli tällainen kommentti Paavo Väyrysen tekemään professori Mielikäisen haastatteluun https://www.youtube.com/watch?v=WfA4hn_kPLs liittyen:

”Lustot ovat oikein hyviä historian tallentajia, mutta mittaavat tietenkin vain yhtä maapallon pientä kolkkaa. Siksi yleisen globaalin tiedon saamiseksi tarvitaan paljon muuta.”

Tuli mieleeni kysymys, että näinkö pihalla sitä ollaan ilmastotutkimuksen suhteen laajemminkin?

1) Dendrokronologia on todella kansainvälinen tiede, josta voit lukea kuvasta, jossa kerrotaan missä kansainvälinen 125 puulajia sisältävä 21 maasta kerätty lustoarkisto on.

2) Se on siis todella kansainvälinen tiede se dendrokronologia ja kuten sanottu, myös Michael Mannin lätkämaila perustuu tarkoin valittuihin lustoihin vuoteen 1960 asti. Tämä Mannin ”Temppu” oli siis yksinkertaisesti todellisten, mitattujen instrumenttitietojen lisääminen historiallisten lustoproxyjen lämpötilojen kaavioon. Tri Jones sanoi, että se on ”temppu” puhekielessä ”adroit feat” – ”fiksu asia”, kuten hän sanoi – ei ole petos.

Näitä ”fiksuja” asioita pukkaa näinä aikoina liiankin kanssa, koska tarve todistella ilmastokuvitelmaa on niin valtava, että lysenkolaiseen tyyliin muut epämiellyttäviä tuloksia antavat tieteet kielletään tai niitä vähätellään, kuten nyt Mielikäisen, Timosen, Jalkasen ja vaikkapa Helaman tekemää tieteellistä kansainvälistä tutkimusta.

3) Myös Nature on näitä kansainvälisiä lustotutkimuksia julkaissut. https://www.nature.com/articles/s41598-018-19760-w
Samasta lyhennelmä suomeksi. https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin?

4) Yhtenä esimerkkinä Kreikassa oleva yli 1000-vuotias vuoden tarkkaa ilmastohistoriaa edustava Bosnian mänty. Tuon puuvanhuksen paikansivat ja analysoivat ruotsalaiset (Tukholman yliopisto), saksalaiset (Mainzin yliopisto) sekä yhdysvaltalaiset (Arizonan yliopisto) tutkijat. Puun iän määritys vuosirenkaiden määrää laskemalla – eli dendrokronologia nimellä tunnettavalla tutkimusmenetelmällä – antaa luotettavan kuvan paitsi puun iästä myös eri vuosina vallinneista kasvuolosuhteista. Vuosirenkaiden paksuus vaihtelee muun muassa ilmastollisten olojen – lämpötilan ja sateiden – sekä muiden ulkoisten stressitekijöiden kuten saasteiden vaikutuksesta. Tutkimushanketta johti Tukholman yliopiston tutkija Paul J. Krusic. https://tiedebasaari.wordpress.com/tag/dendrokronologia/

Lustotukimusta tehtiin jo 1915 ja sen aikaisessa kuvassa oikeassa reunassa Kaliforniassa näkyy nykyisen lämpökauden alkaminen 1850-luvulta lukien samalla tavalla kuin Suomen Lapin lustotutkimuksen kuvassa näkyy.

Myös Kiinassa tehdyssä lustotutkimuksen kuvassa nykyisen lämpökauden alku näkyy, vaikka Kiinassa se lämpökausi oli hieman eri syklissä kuin pohjoisella pallonpuoliskolla.

Mikä on maapallon optimilämpötila ja oliko MWP olemassa?

Näihin kysymyksiin tuskin saamme vastauksia viralliselta lysenkolaiselta ilmatieteeltä, joka väittää olevansa ainoana tieteenhaarana 100 % oikeassa kaikissa ilmastoon liittyvässä asioissa. Tuskin saamme asiallisia vastauksia lysenkolaista ilmatiedettä sokeasti tukevilta kannattajiltakaan. Ehkä lukijakunnassa kuitenkin on joku, joka osaa asiallisesti kommentoida oliko MWP olemassa, oliko 1930-luvun lämpötila aikalaiskuvausten mukainen ja ennen kaikkea, mikä voisi olla maapallon optimilämpötila?

 

Lisäyksenä se, että aurinkotiede ainoana tieteenä on tutkinut auringon ja talvien säiden yhteyksiä. Syksyllä IlmasTosi -seminaarissa professori Mursula lupasi täksi talveksi normaalia talvea myös  eteläiseen Suomeen. Hiukkasen myöhässä se alkoi, mutta alkoi kuitenkin. Aurinko voisi olla yksi tekijä, joka jollakin tavalla liittyy myös ilmastoihin sekä 1930-luvun lämpöjaksoon, koska on ainoa tekijä, joka antaa lämpöenergiaa maapallolle. Toki Golfvirta oli huomattavavan lämmin 1900-luvun alussa, kuten on nytkin.

Auringon maahan tulevan tehon lisääntyminen näkyy hyvin myös CO2-pitoisuudessa.

Toki ilmastoomme vaikuttaa moni asia ja niistä etenkin talviin tämä AMO sykli, joka havaittiin jo 1907.

Aika näyttää mikä vaikutus on sillä meidän säihimme, kun AMO 2020-luvulla menee negatiiviseen vaiheeseensa. Voi olla CO2-teoreetikot lujilla sen suhteen, etteivät ole huomioineet näitä AMO:n ja Golfvirran muutoksia mallinnuksissaan, joissa lämpötilakäyrät sojottavat kohti taivasta vuotta 2100 kohti mentäessä.

+14
itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu