Onko maapallo saavuttamassa optimilämpötilansa?
Yksi harrastukseni on vanhojen sää- ja ilmastoaiheisten lehtileikkeiden kerääminen. Olen niistä tehnyt kaksikin koostetta: linkki ja täydellisempi linkki. Otsikon kysymys heräsi, kun luin kuvanmukaisen vuonna 1954 kirjoitetun lehtijutun, jossa arvuutellaan juuri vallinneen lämpökauden loppumista ja jutun alemmassa kuvatekstissä kirjoitetaan, että maapallon lämpötila on ollut optimitilan alapuolella tuhansia vuosia. Tuosta kuvatekstistä heräsi mielenkiinto sen suhteen, että mikä on maapallon optimilämpötila ja onko se saavutettu, kun lehtitietojen mukaan vuosi 2020 oli ainakin Euroopassa mittaushistorian lämpöisin.
Suurennos kuvasta: ”Optimin, eli ihannetilan alapuolella lämpötila on oltu tuhansia vuosia”.
Suomen osalta Brooksin ihannetila pitääkin paikkansa, koska siitä on jo 6000 vuotta, kun Suomessa kasvoi vesipähkinät ja tunturien laella kasvoi mäntymetsät. Myös 3000 vuotta sitten oli mukavan lämpöiset ajat nykyisiin verrattuna.
1930-luku
Maapallon lämpötila nousi erittäin nopeasti tultaessa 1940-luvulle. Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Keräsen mukaan vuoteen 1938 tultaessa Lapin talvet olivat lämmenneet jopa 3 astetta (vuonna 2020 puhutaan vain 2 asteesta vuodesta 1850 lukien) ja Vaasassakin 1,5 asteen verran. Huippuvuorilla talvet olivat Keräsen mukaan lämmenneet vuodesta 1918 lukien jopa 7 asteen verran. Tri Keräsen mukaan ilmaston lämpeneminen on herättänyt suurta huomiota ympäri maapallon. Pohjoisen napajääkentät olivat huvenneet huomattavasti, mikä teki ymmärrettäväksi sen, että Andreen naparetkikunnan jäännökset oli löydetty.
Toisessa lehtijutussa vuonna 1939 Tri Keränen kertoo, että Oulun kesät ovat vuodesta 1880 lämmenneet 2 asteella. Talvet Helsingissä ja Oulussa olivat 1880 lukien lämmenneet 2,5 asteella. Kevät oli noissa paikoissa 1880 lukien lämmennyt 2 asteella ja syksy viimeisimmällä vuosikymmenellä 1 asteella. Kysymykseen jatkuuko lämmin ilmastovaihe pidempäänkin, oli ilmatieteenlaitoksen johtaja vastannut, että siihen ei kukaan ilmetieteilijä pysty antamaan luotettavaa vastausta.
1939 FMI:n johtaja Keränen teki ilmastokatsauksen linkki, jossa totesi Ilmaston lämmenneen hyvin nopeasti 2 asteen verran ja talvien lyhentyneen kuukaudella.
Keräsen havainto näkyy selkeästi Suomen keskilämpötilakäyrissäkin.
Ilmaston lämpeneminen siis FMI:n mukaan oli totta
FMI:n johtajan mukaan ilmaston lämpeneminen oli globaalia.
Oliko 1930-luku lämmin?
Kyllä se oli lämmin ja etenkin talvien osalta, joka selviää monenkin eri lähteen kautta tutkittuna. Itämeren jäiden laajuus oli 1930-luvulla 10 vuoden keskiarvona vähäisempi kuin 2010-luvulla on ollut linkki. Tämän vahvistaa Suomen ilmatieteenlaitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio, lähde.
Suurennos alimmaisesta tekstistä.
Edellä olevat lehtileikkeet kertovat 1930-luvun lämpötiloista ja minäkin tein siihen liittyvä tutkimuksen, jossa Suomen ilmatieteenlaitoksen avoimen datan kautta vertailin 1930-luvun ja 2010-luvun talvia, jotka olivat karvan verran kylmempiä, kuin 1930-luvun talvet olivat. Linkki
Jäätä oli Itämerellä 1930-luvulla 117 tkm2 ja 2010-luvulla t152 km2
Edellä olevat lehtileikkeet kertovat 1930-luvun lämpötiloista ja minäkin tein siihen liittyvä tutkimuksen, jossa Suomen ilmatieteenlaitoksen avoimen datan kautta vertailin 1930-luvun ja 2010-luvun talvia, jotka olivat karvan verran kylmempiä, kuin 1930-luvun talvet olivat. Linkki
1930-luvun lämpöjakson loppuminen
1930-luvun lämpöjakson talvet loppuivat vuoden 1940 erittäin koviin talvisodan pakkasiin. Itämeren jäiden tutkimuksen pioneeri ja tuleva Merenkulkulaitoksen johtaja tri Risto Jurva pohtii vuonna 1941 sitä, että kuinka usein erittäin kovia talvia on ollut peräkkäin. Niitä ei ole ollut 750 vuoteen eikä ollut 1942:kaan. Kuvassa painovirhepaholainen nimen kohdalla;
Palautuminen/toipuminen pienestä jääkaudesta
Tämä pienestä jääkaudesta palautuminen on vaikea asia viralliselle ilmatieteelle ja olen saanut osakseni ilmatieteenlaitoksen johtajalta ivailua, kun ole siitä kirjoittanut. Aluksi iva ihmetytti, mutta kun olen selvitellyt tätä maapallon optimilämpötila-asiaa, ivailun syy selvisi, ja siitä pari sanaa myöhemmin.
Mutta aluksi jälleen lehtileike vuodelta 1944. Siinä Ilmatieteenlaitoksen johtaja kertoo, kuinka maapallon katovuodet ovat vuosisadoittain vähentyneet, kun niitä on ollut:
– 1400 -luvulla 10 kpl
– 1500 -luvulla 16 kpl
– 1600-luvulla 33 kpl
– 1700-luvulla 30 kpl
– 1800-luvulla 15 kpl
– 1900-luvulla 3 kpl vuoteen 1944 mennessä
Myöhemmin olevassa kuvassa näkyy Tornionjoen jäidenlähdön palautuminen, kun maapallo on toipunut pienestä jääkaudesta.
Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.
Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.
Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.
Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.
Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:
– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä, Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä että vaikkapa Japanissa kirsikkapuiden kukinnan aikaistumisena.
– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.
– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.
– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä
– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse
– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.
– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.
– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan
– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa
– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa
– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet
– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.
– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09
– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.
– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.
– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.
– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.
– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.
– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.
Tämä palautuminen pienestä jääkaudesta näkyy monessa luonnon asiassa, kuten Tornionjoen jäidenlähdössä, Japanin kirsikkapuiden kukinnassa, Itämeren jäiden laajuudessa ja siitä kokonaisuudesta on oma blogi, linkki.
Esimerkkinä Tornionjoen jäidenlähtö, jossa pienestä jääkaudesta palautuminen on hieman ottanut takapakkia 2000-luvulla.
Jatkuuko pienestä jääkaudesta palautuminen 2020 jälkeen?
Vuonna 1996 HS arvuutteli sitä, mihin suuntaan ilmasto olisi menossa, kylmään vai lämpöiseen. Nyt tiedämme, että lämpöiseen suuntaanhan se meni.
1900-luku on siis ollut lämmintä ja hienoa aikaa ihmiskunnalle, jos sitä tarkastellaan katovuosien kautta. Tänään maapallo vihertää yhä enemmän ja tuottaa runsaasti ruokaa alati kasvavalle populaatiolle, jolla 10 miljardin raja rikkoutuu vuoden 2050 paikkeilla.
Onko optimilämpötila vihdoin saavutettu?
Siihen en tietenkään osaa vastata. Siksi rupesin etsimään tietoa siitä, mikä olisi voinut edellinen maapallon optimikausi lämmön suhteen ja sitä kautta syy ilmatieteenlaitoksen johtajan irvailuun selvisi. Ilmeni, että sen paremmin IPCC kuin kotimainen FMI eivät tunnusta 900-1300 jKr. lämpökautta, joka tuhansien tieteellisten tutkimusten valossa oli nykyistä lämpökautta vieläkin lämpöisempi. Silloin mm. Grönlannissa oli asutusta, puuraja Alpeilla kiipesi nykyistä korkeammalle, väkiluku kaksinkertaistui ja nyt se on 7-kertaistunut jne., linkki Lisäys 2.3.2021 ”Jostakin syystä” artikkeli on poistettu internetistä tuolta foorumilta. Se ymmärtääkseni on luettavissa tästä kirjasta linkki ja osin myös tämän linkin kautta: https://www.sciencedirect.com/book/9780128045886/evidence-based-climate-science?
Samalla selvisi, että IPCC ja Suomen ilmatieteenlaitos kieltää tuon MWP:n (900-1300 jKr lämpöjakso) ja 1930-luvun lämpöjaksot. Se nykyilmatieteen tuhansiin tutkimuksiin liittyvä denialismi perustuu alla olevan linkin mukaan Michael Mannin yksittäiseen puulostotutkimukseen. Tässä alla olevan linkin jutussa kirjoitetaan siitä asiasta jota kuinkin näin:
”Monien vuosikymmenien aikana julkaistiin useita tuhansia artikkeleita, jotka sijoittivat MWP:n noin 900 AD: sta 1300 AD: iin. Sitten tuli yllätys, kun Mann (1998) päätyi yhden lustotutkimuksen perusteella siihen, että MWP:tä eikä pikku jääkautta ei todellisuudessa ollut olemassa ja että väitteestä tuli vuoden 2001 hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) virallinen kanta.
IPCC: n kolmas raportti (Climate Change, 2001) jätti täysin huomiotta useita tuhansia julkaisuja, joissa kuvataan yksityiskohtaisesti globaalit ilmastonmuutokset MWP:n ja LIA:n aikana, ja käytettiin Mannin yksittäistä lustotutkimusta perustana nyt tunnetulle väitteelle, jonka mukaan ”sivilisaatiomme ei ole koskaan kokenut mitään samanlaista ympäristömuutosta. Tämän päivän ilmastomalli on ollut olemassa koko ihmissivilisaation historian aikana ”(Al Gore, 2007).
Tätä väitettä käytettiin tärkeimpänä todisteena siitä, että ilmakehän hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen aiheutti ilmaston lämpenemistä, joten kuten Climategate-skandaalista kävi ilmi, CO2-lämpenemisteorian puolustajat olivat hyvin huolissaan niiden tietojen vahvuudesta, jotka osoittivat, että MWP oli lämpimämpi kuin 1900-luku, koska MWP oli syntynyt luonnollisella tavalla kauan ennen kuin ilmakehän CO2 alkoi kasvaa.
Mannin “jääkiekkomailan” lämpötilakäyrä oli niin paljon ristiriidassa tuhansien julkaistujen MWP-artikkeleiden kanssa, että voi vain miettiä, kuinka yksittäisen Mannin lustotutkimuksen kukaan voisi väittää voittavan niin suuren määrän tieteellistä tutkimustietoa. Linkki
Lisäys 10.1.2021
Selvennyksenä edelliseen tekstiin IPCC:n/Mannin luoma kuva ja ilmastohistorian / tieteellisen tutkimuksen mukainen Bellin kuva tässä mainitun MWP ajan häivyttämisestä. Poliittinen ilmatiede FMI + media mukaan lukien on yhä edelleen Mannin/IPCC:n käyrän takana, ja siksi jopa julkisesti pilkkaa ihmisiä, jotka puhuvat pienestä jääkaudesta toipumisesta / palautumisesta, vaikka asia on ilmiselvä, kun historiaa tutkitaan. On kuulemma jopa denialisti, kun kertoo MWP-ajasta.
Mann haastettiin Kanadassa oikeuteen, eikä Michael Mann ei halunnut perustella näitä omia väitteitään tuomalla datan oikeuteen. Yksi Climategaten sähköpostiviesti sähköpostiviesti paljasti Mannin työtoverin Raymond Bradleyn mietteitä Mannin kehittämästä teoriasta: ”Olet varmasti samaa mieltä kanssani, että Mannin ja Jonesin julkaisema raportti oli säälittävä, eikä sitä olisi koskaan pitänyt julkaista. En halua, että minua missään vaiheessa yhdistetään tällaiseen lämpötilojen manipulointiin.”
Ilmatiede siis oikoo mutkat suoriksi Mannin lustokäyrään vedoten, koska se sopii parhaiten yhteen heidän kehittämänsä CO-teorian kanssa.
Vähemmän puhutaan Michael Mannin tekemästä uusimmasta tempusta, jota Suomen ilmatieteenlaitoskin lyhytaikaisilla
instrumenttimittauksillaan kaiken aikaa pönkittää. Puut ympäri maapallon siis kertovat ilmastohistoriasta pidemmältä aikaa jopa yhden vuoden tarkkuudella ja siihen liittyvästä tarkoin valikoidusta lustodatasta Mann rakensi lätkämailaansa edellä kuvatun suoran varren.
Vuoden 1960 jälkeen puiden kasvu alkoi kuitenkin mennä väärään suuntaan, kun puut muuttuivat denialisteiksi, eivätkä noudattaneet instrumenttimittausten antamia lukemia. Niinpä Mann päätti vaihtaa lustoproxyt instrumenttimittausdataan vuodesta 1960 lukien, vaikka lustojen kautta saisi joka vuosi jatkettua tieteellistä sarjaa eteenpäin ihan joka ikinen vuosi.
Lätkämailan luojat, eli CRU:n tutkijat käyttivät siis lustotietoja ja muutamia muita proxy mittauksia arvioidakseen lämpötilat aikoina ennen instrumentaalisten lämpötilojamittausten keräämistä. Noin vuodesta 1960 lähtien lustodata on siis kuitenkin poikennut todellisista mitatuista lämpötiloista. Ennen eroavaisuuden peittämistä, CRU:n tutkijat ja monet muut tahot ovat julkaisseet raportteja tästä lustojen ja mittausdatan eroavaisuudesta.
Eräällä tieteellisellä foorumilla tohtoritason henkilöltä tuli tällainen kommentti Paavo Väyrysen tekemään professori Mielikäisen haastatteluun https://www.youtube.com/watch?v=WfA4hn_kPLs liittyen:
”Lustot ovat oikein hyviä historian tallentajia, mutta mittaavat tietenkin vain yhtä maapallon pientä kolkkaa. Siksi yleisen globaalin tiedon saamiseksi tarvitaan paljon muuta.”
Tuli mieleeni kysymys, että näinkö pihalla sitä ollaan ilmastotutkimuksen suhteen laajemminkin?
1) Dendrokronologia on todella kansainvälinen tiede, josta voit lukea kuvasta, jossa kerrotaan missä kansainvälinen 125 puulajia sisältävä 21 maasta kerätty lustoarkisto on.
2) Se on siis todella kansainvälinen tiede se dendrokronologia ja kuten sanottu, myös Michael Mannin lätkämaila perustuu tarkoin valittuihin lustoihin vuoteen 1960 asti. Tämä Mannin ”Temppu” oli siis yksinkertaisesti todellisten, mitattujen instrumenttitietojen lisääminen historiallisten lustoproxyjen lämpötilojen kaavioon. Tri Jones sanoi, että se on ”temppu” puhekielessä ”adroit feat” – ”fiksu asia”, kuten hän sanoi – ei ole petos.
Näitä ”fiksuja” asioita pukkaa näinä aikoina liiankin kanssa, koska tarve todistella ilmastokuvitelmaa on niin valtava, että lysenkolaiseen tyyliin muut epämiellyttäviä tuloksia antavat tieteet kielletään tai niitä vähätellään, kuten nyt Mielikäisen, Timosen, Jalkasen ja vaikkapa Helaman tekemää tieteellistä kansainvälistä tutkimusta.
3) Myös Nature on näitä kansainvälisiä lustotutkimuksia julkaissut. https://www.nature.com/articles/s41598-018-19760-w
Samasta lyhennelmä suomeksi. https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin?
4) Yhtenä esimerkkinä Kreikassa oleva yli 1000-vuotias vuoden tarkkaa ilmastohistoriaa edustava Bosnian mänty. Tuon puuvanhuksen paikansivat ja analysoivat ruotsalaiset (Tukholman yliopisto), saksalaiset (Mainzin yliopisto) sekä yhdysvaltalaiset (Arizonan yliopisto) tutkijat. Puun iän määritys vuosirenkaiden määrää laskemalla – eli dendrokronologia nimellä tunnettavalla tutkimusmenetelmällä – antaa luotettavan kuvan paitsi puun iästä myös eri vuosina vallinneista kasvuolosuhteista. Vuosirenkaiden paksuus vaihtelee muun muassa ilmastollisten olojen – lämpötilan ja sateiden – sekä muiden ulkoisten stressitekijöiden kuten saasteiden vaikutuksesta. Tutkimushanketta johti Tukholman yliopiston tutkija Paul J. Krusic. https://tiedebasaari.wordpress.com/tag/dendrokronologia/
Lustotukimusta tehtiin jo 1915 ja sen aikaisessa kuvassa oikeassa reunassa Kaliforniassa näkyy nykyisen lämpökauden alkaminen 1850-luvulta lukien samalla tavalla kuin Suomen Lapin lustotutkimuksen kuvassa näkyy.
Myös Kiinassa tehdyssä lustotutkimuksen kuvassa nykyisen lämpökauden alku näkyy, vaikka Kiinassa se lämpökausi oli hieman eri syklissä kuin pohjoisella pallonpuoliskolla.
Mikä on maapallon optimilämpötila ja oliko MWP olemassa?
Näihin kysymyksiin tuskin saamme vastauksia viralliselta lysenkolaiselta ilmatieteeltä, joka väittää olevansa ainoana tieteenhaarana 100 % oikeassa kaikissa ilmastoon liittyvässä asioissa. Tuskin saamme asiallisia vastauksia lysenkolaista ilmatiedettä sokeasti tukevilta kannattajiltakaan. Ehkä lukijakunnassa kuitenkin on joku, joka osaa asiallisesti kommentoida oliko MWP olemassa, oliko 1930-luvun lämpötila aikalaiskuvausten mukainen ja ennen kaikkea, mikä voisi olla maapallon optimilämpötila?
Lisäyksenä se, että aurinkotiede ainoana tieteenä on tutkinut auringon ja talvien säiden yhteyksiä. Syksyllä IlmasTosi -seminaarissa professori Mursula lupasi täksi talveksi normaalia talvea myös eteläiseen Suomeen. Hiukkasen myöhässä se alkoi, mutta alkoi kuitenkin. Aurinko voisi olla yksi tekijä, joka jollakin tavalla liittyy myös ilmastoihin sekä 1930-luvun lämpöjaksoon, koska on ainoa tekijä, joka antaa lämpöenergiaa maapallolle. Toki Golfvirta oli huomattavavan lämmin 1900-luvun alussa, kuten on nytkin.
Auringon maahan tulevan tehon lisääntyminen näkyy hyvin myös CO2-pitoisuudessa.
Toki ilmastoomme vaikuttaa moni asia ja niistä etenkin talviin tämä AMO sykli, joka havaittiin jo 1907.
Aika näyttää mikä vaikutus on sillä meidän säihimme, kun AMO 2020-luvulla menee negatiiviseen vaiheeseensa. Voi olla CO2-teoreetikot lujilla sen suhteen, etteivät ole huomioineet näitä AMO:n ja Golfvirran muutoksia mallinnuksissaan, joissa lämpötilakäyrät sojottavat kohti taivasta vuotta 2100 kohti mentäessä.
”oliko MWP olemassa, oliko 1930-luvun lämpötila aikalaiskuvausten mukainen ja ennen kaikkea, mikä voisi olla maapallon optimilämpötila?”
MWPn aikaan pohjoisella pallonpuoliskolla oli lämmintä, 1930-luvulla oli Suomessa, erityisesti pohjoisessa. Tästä ei tarvitse kiistellä, tieto löytyy ihan yleisesti luotettavaksi katsottavista lähteistä.
Maapallon optimilämpötila on se, johon elämä on kulloinkin sopeutunut. Hitaisiin muutoksiin sopeutuminen tapahtuu ilman dramatiikkaa, nopeat muutokset – kuten ihmisperäinen ilmastonmuutos – aiheuttavat epäjatkuvuuskohtia.
Ilmoita asiaton viesti
1940-luvulle tultaessa keskilämpötilat koko pohjoisella pallonpuoliskolla nousivat vähintäänkin yhtä paljon ja nopeasti, kuin 1960-luvulta näihin päiviin tultaessa.
Mikä mahtoi olla tuon ilmatieteenlaitoksen johtaja tri Keräsen ja jäätiedemies tri Jurvan kuvaaman nopean ja suuren keskilämpötilojen nousun syy?
Mikä mahtoi aiheuttaa edellisen nykyistä lämpöisemmän kauden 900-1300 jKr? Joku ihme maapallolla aiheuttaa noita lämpökausia, mutta mikä?
Ja kyllä IPCC ja FMI kieltää tuon edelllisen lämpökauden, vaikka se kuten sanot, on kaikille muille päivänselvä asia.
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä mahtoi aiheuttaa edellisen nykyistä lämpöisemmän kauden 900-1300 jKr?”
Aikaskaalasi on omituisen lyhyt.
Näin se menee: https://curryja.files.wordpress.com/2017/04/figure-37.png
Ilmasto on viilentynyt vuosituhansia että pitäisi muljahtaa takaisin jääkauteen, kuten ollut jokaisella interglaciaalilla tätä ennen. 900-1300jkr ”lämpökausi” ei ollut mikään varsinainen lämpökausi vaan vähäistä huojuntaa vuosituhansien viilenevässä trendissä eikä lämpötilojen pitäisi palata yhtä korkeiksi 90000 vuoteen. Sen huojunnan tekee tietenkin luontaiset syklit mitä löytyy esimerkiksi auringosta.
Paitsi että nyt onkin luonnollisessa jääkauteen palaamisessa jotain omituista lämpenemistä havaittavissa ja sitä kutsutaan ilmastonmuutokseksi koska lämpötilojen ei pidä nousta mihinkään keskiajan tasolle tai aiemmille lämpötiloille. Sehän tarkoittaisi sitä, että jääkausi on peruttu ja on melkoinen muutos sitten vuosimiljooniin.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi Härkönen kieltää tai ei ole tietoinen siitä että myös Australian Spannagelin luolatutkimuksissa on löydetty jäljet keskiajan lämpökaudesta. Se mainitaan mm. Lunkan Ilmastohistoriassa. Rivien välistä voi lukea miten Lunkka tuntee epätoivoa näiden ilmastovääristelijöiden edessä.
Sinällään satoja vuosia kestävä paikallinen lämpökausi on täysin idioottimainen ajatus. Mutta sellaisessapa IPCC kumminkin roikkuu.
Idioottimainen siinä mielessä että tuulet tasoittavat mahdollisia lämpötilaeroja. Sekä että aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin. Ei jätä erillisiä länttejä kylmyyteen samalla kun muualla olisi lämpökausi,
Ja vielä, myös Tyynen meren sedimenteistä voidaan nykyisin myös lukea keskiajan lämpökauden olemassaolo.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrotko sen tieteellisen dokumentin missä CO2 on näytetty aiheuttavan lämpenemistä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kerrotko sen tieteellisen dokumentin missä CO2 on näytetty aiheuttavan lämpenemistä.”
Vaikka tämä: https://en.wikipedia.org/wiki/Venus
Viitteet artikkelin lopussa.
Ilmoita asiaton viesti
Nythän ei puhuta enää mittaushistorian lämpimimmästä vuodesta, vaan pitää puhua kuumimmasta.
Tämä muutos ”virallisessa” terminologiassa tapahtui pari, kolme vuotta sitten. Mikä silloin olikaan pallukkamme keskilämpötila? Eihän sitä edes kukaan tiedä, kun aina puhutaan vain anomalioista, mutta jossain +15 asteen tienoilla sen on täytynyt olla.
Tästä voinemme siis päätellä, että lämpimän ja kuuman raja on jossain 15 asteen hujakoilla. Ei tarvitse saunaakaan enää lämmittää, voi hikoilla jo alle normaalissa huoneenlämmössä.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin ansiokas kirjoitus. Nostan hattua maallikoille, jotka etsivät yksinkertaisia todisteita maapallon lämpötilahistoriasta ja käyttävät tervettä maalaisjärkeä. Sitä ei löydy IPCC:stä eikä ilmastoeliitistä ja heidän faneistaan.
Isäni, joka eli miehuusvuosiaan 1930-luvulla, kertoi, kuinka oltiin suurissa vaikeuksissa 30-luvulla, kun maat pysyivät lumettomina ja sulina. Kyseisellä paikkakunnalla sekä polttopuu- että tukkimetsät olivat soiden takana ja kun ne eivät jäätyneet, niin polttopuidenkin hankinta oli suurissa vaikeuksissa. Naapurin isäntä kertoi, että heilläkin viljeltiin Pohjanmaalla vehnää ja siihen vehnäleipään ihan kyllästyttiin. 50-60-luvulla vehnää viljeltiin vain parissa talossa ja kauran viljely oli aina onnen kauppaa, että ehtiikö valmiiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suuri kiitos hatunnostosta Antero!
Noihin lapsuuden 1960-luvun muistoihin ja sen aikaisiin vanhusten juttuihin minunkin mielenkiitoni näihin asioihin perustuu. Nykynuoriso ei niitä tietenkään tiedä ja siksi heitä on niin helppo manipuloida uskomaan, että nykyään sää ja ilmasto ovat jotenkin erilaista kuin ennen oli, vaikka itse asiassa nyt on tosi hyvä ilmasto ihmisen elää maapallolla, kun katselee sitä, mitä ilmastosta on historian lehdille kirjattu.
IPCC on Mannin johdattama kieltänyt MWP:n kuuman ilmastojakson, vaikka se joiltakin osin oli todella karua aikaa ilmastollisesti.
Viikko-Sanomat 09.08.1924 / Kuumia kesiä MWP:n aikoihin liittyen:
– V. 627. Aikaisin historiassa mainittu hellekesä on v. 627, jolloin suurimmassa osassa Eurooppaa kaikki kaivot ja lähteet kuivuivat.
– V. 879 oli niin kuumaa, että ajoittain oli kaikki työnteko ulkosalla aivan mahdotonta ja ihmisiä kuoli auringonpistokseen kuin kärpäsiä
– V. 993 oli kuumuus kamala, vilja pelloilla kärventyi karreksi kuin tulella paahdettuna.
– V. 1000 oli kuumuus sietämätön, väitetään, että kun Norjan kuulu merisankari Olof Trygvarson hyppäsi Svolternin taistelussa laivansa ”Pitkän käärmeen” kannelta mereen, tapahtui se auringonpistoksen vaikutuksesta.
– V. 1014 kuivuivat suuretkin joet, kalat vedessä kuolivat ja mädän haju aiheutti ihmisissäkin eräänlaista ruttoa.
– V. 1132. Uskomattomalta kuulostaa, että 1132 kesällä olisi Reinin virta kuivunut, mutta sen sijaan voitaneen pitää totena, että 1152 voitiin kananmunia paistaa keittää auringonapaisteessa hiekalla.
– V. 1227 kuoli ihmisiä ja karjaa joukoittain kuumuuteen.
– V. 1303 kuivuivat sekä Rein että Tonava paikkapaikoin niin, että niiden uomain yli voi kulkea kengät jalassa kastumatta.
– V. 1433 tuhosi helle suurimman osan Euroopan vijelyksiä, aiheuttaen raskaan kadon.
– V. 1539 vaivasi Ranskaa sellainen kuumuus, että Seine ja Loire joet kuivuivat.
Ei siis aiheuttanut ihmisen CO2 näitä ääri-ilmiöitä, mutta mikä ne aiheutti? Siihen tuskin saamme koskaa vastauksia ilmatieteeltä, joka keskittyy kehittelemään ja todistelemaan ikiomaa CO2-teoriaansa ja sitä kautta työntää päänsä pensaaseen kaiken luettavissa olevan ilmastohistorian suhteen kieltäen kaikki nykyistä kuumemmat / äärevät ajat ja poistaen ne ajat käyristään, kuten Mann teki. Lysenkolainen meininki ilmatieteessä, kun omaa kuvitelmaa ajetaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Noihin lapsuuden 1960-luvun muistoihin ja sen aikaisiin vanhusten juttuihin minunkin mielenkiitoni näihin asioihin perustuu. Nykynuoriso ei niitä tietenkään tiedä ja siksi heitä on niin helppo manipuloida uskomaan, että nykyään sää ja ilmasto ovat jotenkin erilaista kuin ennen oli”
Teet virheen lyhyessä aikakaalassa että jätät joko tahallisesti tai typeryyttäsi kokonaiskuvan huomioimatta. Eli sen, että jääkausi-lämpökausi sykli on noin 90 kilovuotta ja lämpökausi noin 10 kilovuotta, ei 0,4 kilovuotta ja näin ollut varmaan megavuoden. Siinä noin 10 kilovuoden lämpökauden aikana lämpötila laskee, että muljahtaa sitten takaisin jääkauteen.
Viimeisen kilovuoden tarkastelu on pelleilyä kuin myös höpinät lapsuuden muistoista. Ihmisen elämä on pisimmilläänkin vain noin 0,1 kilovuotta ja niitä menee kilovuoteen siis vain jotain 10kpl.
Ilmaston tiedetään muuttuneen poikkeavalla tavalla jos lämpötila nousee 900-1300jaa aikaisiin lämpötiloihin ja ilmastonmuutoksessa ei ole ikinä ollut kyse mistään meidän elinajan asioista vaan vaikka seuraavan 0,3 kilovuoden vaikutuksista ihmiskunnalle.
Ilmoita asiaton viesti
IPCC:n ja Mannin esitykset maapallon lämpötilahistoriasta ovat suuren luokan huijausta. Ne saivat minutkin vuonna 2001 kiinnostumaan ilmastonmutoksesta, kun huomasin, että IPCC ei tunnusta tosiasioista. Kysyin itseltäni, että voinko luottaa tällaiseen organisaatioon ja tulin siihen tulokseen, että minä en ainakaan luota. Olen omissani tutkimuksissani selvittänyt kaikki puolikymmentä ilmastonmuutoksen ydinasiaa ja päätynyt eri tuloksiin kuin IPCC. Kaksi näistä ydinkysymyksistä eli kasvihuoneilmiön määritelmä ja ilmakehän fossiilisen CO2:n määrä ovat niin yksinkertaisia, että niiden virheellisyyden pystyy laskemaan yläkoulun matematiikalla ja fysiikan perustiedoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvihuoneilmiöksi kutsutaan sitä minkä takia täällä on 33 astetta lämpimämpää kuin ilman kasvihuoneilmiötä.
Ilmoita asiaton viesti
Vai niin, kumman vaihtoehdon haluat?
Ilmoita asiaton viesti
Minkä vaihtoehdon?
Ilmoita asiaton viesti
”Syksyllä Ilmastosiseminaarissa professori Mursula lupasi täksi talveksi normaalia talvea myös eteläiseen Suomeen.”
Katsellessani tuota seminaaria erikoisesti tuo prof. Mursulan ennustus tai ”ennustus” jäi mieleen, tosin silloin sittenkin olin hieman epäilevällä kannalla joskaan en Mursulaa aivan ”sammakkoprofessoriksi” rinnastanut. Nyt en muuten enää niin hirveästi epäile, ja varsinkaan kun olen seurannut Siperian yllä leijuvaa ”viileähköä” ilmamassaa Ventuskyn satelliiti mittauksista, ja toisaalta tuo nokkakin on hyvä ”satelliitti”, eikä edes paljoa pienempi, niin kun sen nokan ulos työntää, niin viluiseksi muuttuu. Tosin tällainen pakkanen tuntuu paljon miellyttävämmältä kuin se loskakeli.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Mursula ihan heikoilla ennustuksensa kanssa ollut, joten sikäli tuo lysenkolainen luonnehdinta sammakkoprofessorista on huono. Toki FMI tuollaisia luonnehdintoja käyttää kaikkia muita tieteitä kohtaan, joiden tieteelliset tulokset poikkeavat heidän omasta uskostaan, kuten olemme twitteristä ja monesta muusta lähteestä saaneet ikäväksemme lukea.
Ilmatieteellähän ei käsittääkseni ole mitään tai mihinkään pohjautuvia menetelmiä, joilla voisi tuollaisia ennustuksia tehdä, kuin Mursula seminaarissa teki. Ja blogin lopussa olevassa kuvassa tuo ennustus tehtiin jo 2016. Aurinkotiede kun on väitöstutkimuksessaan vertaillut aurinkoa ja säitä 130 vuoden ajalta ja siltä pohjalta sillä tieteenä on varaa tehdä ennnustuksia, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen eikä uskomukseen CO2:n vaikutuksista, kuten ilmatieteessä epämääräisesti on tehty ja siihen uskoon liittyy myös toinen toistaan huimempia muita ennustuksia ja povauksia. Siksi maallikon on helpompi pitää aurinkotieteen tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia ennustuksia parempina kuin ilmatieteen CO2 uskomukseen liittyviä lähinnä povaukseen verrattavissa olevia ennustuksia.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei Mursula ihan heikoilla ennustuksensa kanssa ollut, joten sikäli tuo lysenkolainen luonnehdinta sammakkoprofessorista on huono.”
Niin ja kyllä ko. proffan, siis sammakkosellaisen, ennustukset taisivat olla enemmänkin ennustajaeukon kahvinporoista tekemien tulevaisuuden tapahtumien tasolla kuin todelliseen tieteeseen perustuvien ennustusten kohdalla on.
Valitettavasti eräiden ennustukset, jopa tieteeseen perustuvat, alkavat tuntua enemmän oman ”pesän” puolustukselta kuin todellisuuteen perustuvilta. Ja näitä ”oman pesän puolustajia” taitaa sittenkin olla enenevässä määrin siellä aidan ns. vihreällä puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät Mursulan ennustukset perustuneet kahvinporoihin, vaan kuten sanoin, Oulun yliopisto on tehnyt asiaan liittyvän väitöstutkimuksen, jossa jo vuonna 2016 siis vuonna 2016, eli neljä vuotta sitten sanoivat:
”Professori Kalevi Mursula Oulun yliopistosta kertoo, että on syytä olettaa, että lumiset ja kylmät talvet palaavat takaisin vuonna 2020 ja 2021, jolloin aurinkotuulen nopeita virtauksia esiintyy taas vähemmän.
– Edellinen auringonpilkkujen minimi oli vuonna 2009, jolloin muun muassa Iso-Britannia peittyi lumeen arktisten virtausten vuoksi, Mursula sanoo Helsingin Sanomille.
Hänen johtamassa Suomen Akatemian Resolve-huippuyksikössä on tutkittu avaruusilmastoa 130 vuotta taaksepäin kattavan tilastoaineiston perusteella.
Hiukkasten vaikutusta Maan ilmakehään on voitu tutkia erityisesti sen jälkeen kun NOAA-satelliiteista alettiin saada mittaustuloksia vuonna 1979.”
Nyt en tiedä peittyikö Britannia lumeen, kuten 2009, mutta Madridissa on 20 cm lunta ja hyvät hiihtokelit ja aina Afrikassa Marakeshissä 6 aqstetta lämmintä, joten aurinkotuulet kannattaisi ottaa vakavasti ilmatieteen puolella. Toiset siis perustavat nämä ennustukset tieteeseen ja FMI kahvinporoihin, koska heillä ei mitään muuta työkalua ole olemassa.
Lähde: https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016100522418449
Ilmoita asiaton viesti
”Eivät Mursulan ennustukset perustuneet kahvinporoihin, vaan kuten sanoin, Oulun yliopisto on tehnyt asiaan liittyvän väitöstutkimuksen…”
Selvennykseksi sanoisin, että en missään tapauksessa verrannut Mursulaa kahvinporoista ennustajaksi, vaan oikeakin sammakkoprofessori kyllä on ollut vaikuttamassa ja hänen ennustuksiaan vertasin kofeiinipitoisen juoman jätöksistä ennustajiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taisto_Heikkinen
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin osasin odottaa, että nyt kun lämpömittari on ollut viikon ajan pakkasella, ruvetaan jo vetämään johtopäätöksiä.
Olisi hyvä ymmärtää, että voimistunut kasvihuoneilmiö ei ole hävinnyt minnekään. Maapallon keskilämpötila ei kovin suuresti vaihtele, joten jos jossain on keskimääräistä viileämpää (tosin ainakin etelässä taitaa lämmöt vasta olla lähellä ajankohdan keskiarvoja), on toisaalla taas lämpimämpää.
Ilmoita asiaton viesti
”Jotenkin osasin odottaa, että nyt kun lämpömittari on ollut viikon ajan pakkasella, ruvetaan jo vetämään johtopäätöksiä.”
Tää on niin tätä, eli media kyllä vetää heti johtopäätöksiä kun kesällä jossain on lämpimämpää, että nyt kasvihuoneilmiö tulee ja tappaa. Ymmärtäisin hyvin jos pelkästään media riekkuisi mutta kun hetken päästä sama ilmiö on havaittavissa vakavasti otettavien tieteen tekijöiden kommenteissa.
Ja ei, en ehdottomasti kiellä etteikö kasvihuoneilmiö, jopa ihmisen aiheuttamana, voisi pitää paikkansa mutta kun niitä lämpöisiä kausia on kyllä ollut ennenkin, niin tästä syystä en aivan ehdoitta näe ainoastaan kaksijalkaista karvatonta apinaa syylliseksi nykyiseen ”lämpökauteen”.
Vielä pieni huomautus, kasvihuoneilmiö Telluksella on ollut totta jo paljon ennen kuin ihminen tänne asettui, mutta ilmiöllä, siis kasvihuone-, halutaan ihmisten ymmärtävän vain ja ainoastaan sen olevan omaa syytä. Sama muuten on tapahtunut sanan ”ilmastonmuutos” kohdalla, sekin tarkoittaa nykyään, tai suuri yleisö käsittää sen tarkoittavan vain ja ainoastaan ihmisen aiheuttamaa muutosta.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin siis ”voimistunut kasvihuoneilmiö”. Kun ihmistoiminta on kasvattanut tärkeimmän kasvihuonekaasun pitoisuuden 1,5-kertaiseksi, olisi perin kummallista, jos sillä ei olisi huomattavia vaikutuksia.
Lämpöennätyksistä ilmeisesti uutisoidaan enemmän koska niitä tapahtuu enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan sillä CO2:lla vaikutuksia, ei sitä kukaan kiellä. Siitä asiasta on yli sata tutkimusta, mutta absoluuttista arvoa ei kukaan kykene antamaan ja siksi ilmatieteen on niin helppoa paukuttaa alarmejaan ja värennellä menneisyttä vaikkapa tuon MWP:n suhteen.
CO2:n ilmastovaikutus on suurimmillaan 100 ppm asti, jolloin se on merkittävä ilmastokaasu. Kun sen määrä lisääntyy ilmakehässä, vaikutus vähenee logaritmisesti. Vain pinttynein ja eniten pihalla oleva ilmatiede kiistää tuon faktaan, mutta näitä pihalla olevia tuntuu kovasti riittävän.
Kun CO2-pitoisuus tuplautuu 280 ppm —560 ppm:ään, vaikutus useimman uusimman tieteellisen tutkimuksen mukaan on noin 0,16-0,3 C astetta.
IPCC:n raportissa ilmastoherkkyydellä on kaksi määritelmää, joista toinen on TCS-arvo (1-1.5 C) ja toinen on ECS-arvo (3,2-3,5 C).
Kun IPCC ta FMI tiedottaa tulevaisuuden lämpötilannousuista, se ei kerro kummasta arvosta on kysymys, koska tuskin FMI edes itse ymmärtää niiden päälle. Siksi FMI yleensä käyttää korkeampaa arvoa, koska sillä saa enemmän peloteltua ihmisisä ja sitä kautta julkisuutta itselleen.
IPCC:n AR5 raportista eri vaihtoehdoista FMI tyylinsä mukaan raapaisi tiedotteisiinsa kaikkein epätodennäköisimmän RCP8.5 (936 ppn vuonna 2100) arvon ja laittoi siihen hieman lapinlisää päälle. Eikä tietenkään kertonut onko kyse TCS vai ECS-arvo.
Mutta kuten sanottu, CO2-tietous on niin onnettomalla tasolla ja titen tahtoen tai omaa tietämättömyttään puhutaan soppaa, että hävettää koko ilmatieteen puolesta, vaikka onkin maallikko. Ja kuten sanottu, koko homman persutana oleva CO2:n ilmastoherkkyys, on nykytieteen valossa murto-osa siitä, mitä ilmatiede meille kertoo. Näin ovat Ollilan lisäski professorit Kauppinen, Sarkomaa ja Ruottu myös meille kertoneen, mutta ovat joutuneet tuloksineen lysenkolaisen titeen hampaisiin monen muun professorin ohella.
Mielenkiintoinen asia maallikonkin seurata ja muodostaa mielipiden asiasta:
https://jitkonen.fi/?p=153
Ilmoita asiaton viesti
On kyllä taas melkosen lataunutta tekstiä. Jos tutkimuksiin ja nykytietämykseen liittyy epäselvyyksiä, niistä voi kysyä. Jos asioissa on kritisoitavaa, kritiikkiä voi antaa asiallisesti.
En tässä nyt ota kantaa sen enempi muihin asioihin, mutta selvennän hieman muutamia tässä kommentissa esiin nostettuja asioita:
– Et varmastikaan tarkoittanut kirjaimellisesti tätä, mutta CO2:n vaikutus ei tietenkään heikkene, kun pitoisuus kasvaa.
– (kuten varmaan tarkoitit) CO2:n säteilypakote (=viilennysvaikutus) kasvaa logaritmisesti pitoisuuden lisääntyessä. Tällöin tietyn ppm lisäyksen viilennysvaikutus on aina aiempaa pienempi, kun pitoisuudet kasvavat. Tämä on ihan yleisesti tiedossa oleva, ja tunnustettu, asia.
-”uusimman tieteellisen tutkimuksen mukaan on noin 0,16-0,3 C astetta.” <- Tälle väitteelle ei ole mitään pohjaa. Tämä väite pohjautunee joihinkin Internetissä löytyviin näennäisiin tutkimuksiin, jotka ovat täynnä virheitä, vääriä menetelmiä ja epätodellisia oletuksia. Mainitsit kommentin lopulla muutamia nimiä ja mm. näiden kyseisten henkilöiden työt ovat juuri tällaisia, joihin ei pidä missään nimessä luottaa.
TCR:stä ja ECS:stä:
Kun joku tietty tekijä muuttaa ilmaston säteilytasapainoa (=aiheuttaa säteilypakotteen) sen seurauksena tapahtuva lämpötilan muutos ei tapahdu välittömästi. Lämpötila muuttuu voimakkaimmin ensimmäisinä vuosina, mutta edelleen kestää vuosikymmeniä ennen kuin ilmasto on jälleen tasapainossa ja lämpötila ei enää muutu. Tästä syystä säteilypakotteen ja sen aiheuttaman lämpötilan muutos ei ole suoraviivaista liittää yhteen. ECS (equilibrium climate sensitivity) on nimenomaan se lämpötilan muutos, joka on tapahtunut silloin, kun ilmasto on tasapainossa (sen jälkeen kun CO2 pitoisuus on kaksinkertaistunut). Ja sen saavuttaminen kestää useita vuosisatoja, joskin lämpötilan muutokset ovat ”loppuvaiheessa” todella pieniä. TCR (transient climate response) taas kuvaa lämpötilaa muuttuvassa ilmastossa. Tarkalleen ottaen se kuvaa lämpötilan muutosta tilanteessa, jossa CO2 pitoisuus kasvaa 1% vuodessa ja se on lämpötila siltä hetkeltä, kun CO2 pitoisuus on kaksinkertaistunut.
“Kun IPCC ta FMI tiedottaa tulevaisuuden lämpötilannousuista, se ei kerro kummasta arvosta on kysymys, koska tuskin FMI edes itse ymmärtää niiden päälle.”
Tulevaisuuden arviot lämpötilan noususta perustuvat ilmastomalleilla simuloituihin päästökehitysskenaarioihin. Lämpötilat eivät siis ole määritelty ECS:n eikä TCR:n perusteella, eivätkä nuo siihen täydellisesti soveltuisikaan.
Lisäys liittyen tuohon linkiin:
1. CO2:n ilmastoherkkyyden käyrä on todellakin aika outo määritelmä. Ymmärrän kyllä mitä haet sillä takaa, mutta ilmastoherkkyys kuvaa säteilypakotteen ja lämpötilan suhdetta toisiinsa. CO2:n aiheuttama säteilypakote (logaritminen käyrä) on erillinen asia.
2. Ei Ari sano tuossa, että CO2:n viilennysvaikutus kasvaisi lineaarisesti CO2 pitoisuuden mukaan, vaan nimenomaan, että se kasvaa logaritmisesti.
280->560 ppm = 280 ppm lisäys => 3 astetta
560->1120 ppm = 560 ppm lisäys => 3 astetta
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kommentista ja tarkennuksista!
Kuten kirjoitinkin, tuo teidän puljun lysenkolaisuus muita tieteitä kohtaan on todettu muiden suomalaisten tieteiden professoritason edustajien toimesta ja siihen on erittäin helppo maallikon yhtyä, kun lueskelee vähätteleviä ja jopa pilkaavia kommenttejanne eri lähteistä.
Mitä teidän uskomuksiinne CO2:n ilmastoherkyyteen tulee, niin ainakin kolme suomalaista professoritason tiedemiestä ja tri Antero Ollila ovat täysin eri linjoilla teidän CO2-uskomustenne kanssa. Kysymys ei siis ole satunnaisesta netistä löytyvästä tutkimuksesta, kuten FMI:n lysenkolaiseen tyyliin taas vähätellen väität.
CO2:sta on tehty toista sataa tieteellistä tutkimusta, joista uusimmat ovat lopputulokseltaan tuota luokkaa, jonka sanoin. Ne uusimmat tieteellisten tutkimusten ilmastoherkkyysarvot on tämän linkin blogin toisessa kuvassa. Itse tutkimukset löytyvät netistä, mutta teillä ei ole osaamista alkaa niistä keskustelemaan edes näiden suomalaisten tiedemiesten kanssa, joka maallikoa suuresti ihmetyttää, mutta kun tietää sen kuuluvan lysenkolaiseen 100 % oikeassa olevaan ilmatieteeseen, joka on lukittu omien uskomusten ja ymmärtämättömyyden varaan, niin jollakin tavalla asian ymmärtää maallikokin.
https://jitkonen.fi/?p=153
Tässä prof. Kauppinen esittelee fysiikan lakien mukaan lasketun ilmastoherkyyden arvon 0.22°C. Tuo arvo on linkissä esillä kohdasta 8:00 eteenpäin. Alkukin kannattaa katsoa, niin pysyy paremmin kärryillä.
https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=sH1V75A6tPQ
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tässä nyt kenenkään muiden tiedettä vähätellä vaan itsekin arvostan todella paljon kaikkea rehellistä ja tieteellistä tutkimusta. Mitä sitten tulee taas esimerkiksi Ollilan juttuihin, niin en esimerkiksi minä ilkeyttäni niitä vähättele. Olen ottanut tällä palstalla paljonkin hänen juttuihinsa kantaa ja yrittänyt käydä läpi niissä vastaan tulleita virheitä. Sen verran mitä tässä on ehtinyt. Eihän hänellä esimerkiksi ole edes mitään välineitä määritellä ilmastoherkkyyttä. Ei sitä saa laskettua netistä saatavilla säteilynkulkumalleilla. Hänellä ja noilla mainitsemillasi professoritason tiedemiehillä on myöskin suuria väärinkäsityksiä ihan perusasioista lähtien. Ja miksei olisi? Senhän takia tässä olen itsekin kouluni käynyt ja nähnyt julmetusti vaivaa, että ymmärtäisi näistä asioista edes jotakin. Aina meitä syytetään myös siitä, ettei näistä suostuta keskustelemaan vaikka tässähän sitä taas ollaan keskustelemassa.
Tuosta videosta: Ensinnäkin perusteluthan ovat ennen tuota kohtaa 8:00. Ihan täysin en tuosta hahmota miten ihmeessä tuohon arvoon on päästy. Joka tapauksessa ei ilmastoherkkyyttä saa laskettua Stefanin–Boltzmannin säteilylaista. Mm. ilmastoherkkyyden epävarmuus tulee takaisinkytkentöihin liittyvistä epävarmuuksista ja tuossa yhtälössä niitä ei huomioida ollenkaan. Tuo on kyllä muutenkin melkosen hämmentävä lasku 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Jyrki Kauppinen piti uudemman luennon viime syksynä, jota olin kuuntelemassa.
Pohjimmiltaan aika simppeli asia tämän lämpöisen ilmastojakson syy, kun asiaa lähestyy todellisten mittausten kautta, eikä mallintamalla, koska mallinukset ovat hyviä arvauksia. Kannattaa katsoa tämä uudempikin luento.
https://youtu.be/jHz9fp0j9Ok
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vaan. Joitain näitä joskus mielenkiinnosta katselinkin. Vilkaisin tuota nyt ensimmäiseen yhtälöön asti…joka on aikalailla pielessä. Maapallon lämpötilan muutosta ei voi jakaa toisistaan riippumattomiin osatekijöiden muutoksiin. Tekijät riippuvat toisistaan. Lämpötila ei riipu lineaarisesti (yksittäisistä) tekijästä, kuten tuossa yhtälössä oletetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa aina katsoa koko juttu loppuun asti, eikä vetää johtopäätöksiä ensimmäisen yhtälön perusteella.
Nyt alkaa hahmottua syyt, miksi ilmatieteen puolella ollaan niin valtavan pihalla asioista. Ei edes perehdytä asiaan, jota termodynamiikan professori keskeiseen asiaan liittyen esittää. Ollaan lysenkolaiseen tyyliin pomminvarmoja jo ensimmäisen kaavan perusteella, että me olemne oikeassa ja oman alansa professori väärässä. Erittäin huolestuttavaa maallikon näkökulmasta, mutta varmaan on niin kova kiire twiittaillakin yksittäisiä sääasioita, ettei moiseen ehdi perehtyä, koska väärässä se Kauppinen kuitenkin on. Kukaan muu ei voi tietää mitään näistä ilmastoherkkyysasioista, kun ei itsekään niistä mitään tiedetä.
Ilmoita asiaton viesti
Eläs nyt Itkonen hyvä. Minulla on työpäivä ja kirjoittelen tässä omaa tutkimustani eikä työpäivisin ole suotavaakaan käyttää aikaa muihin juttuihin.
Koska minulla ei ollut aikaa katsoa tuota sen pidemmälle, niin en ottanut kantaa mihinkään muuhun kun siihen mitä näin. Ei se kuitenkaan kovin paljon odotuksia nosta Kauppisen väitteiden paikkansaapitävyyttä kohtaan, jos heti ensimmäinen yhtälö perustuu täysin vääriin oletuksiin.
Saanko kysyä, että miksi sinä olet niin pomminvarma, että Kauppinen on asiassa oikeassa, ja että minä en tästä asiasta tietäisi mitään?
Ilmoita asiaton viesti
Piti ihan lukea, että väitinkö Kauppisen olevan oikeassa. En mielestäni väittänyt. Ihmettelin vaan sitä, että tuomitsit Kauppisen ensimmäisen kaavan perusteella, etkä katsonut kokonaan sen kaavan käytön perusteluja.
Ymmärtääkseni Kauppisen lähestymistapa on erilainen kuin monella muulla, mutta hyvin tuotakin kautta saatu tulos istuu uusimpien muuta kautta saatujen tutkimustulosten kanssa. Toki vaihtelua kovasti on.
https://www.newscats.org/?p=12517
Ihan ymmärrettävä luento Kauppisella.
Sinun osaamisista en tiedä. Kovasti vaikutat peruslysenkolaiselta, joka kiistää kaikki ne muut tieteelliset tutkimustulokset, jotka eivät sinua miellytä. Jopa ensimmäisen kaavan perusteella kuuntelematta asiaa loppuun asti.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä sinusta on paras tutkimus, mistä CO2:n pitoisuuden vaikutus voidaan todentaa?
Ilmoita asiaton viesti
Ei tainnut avautua juttu sinulle. Tämä kirjoitus liittyi siihen, että viime vuoden mainostettiin olleen mittaushistorian kuumin. Sen johdosta pohdittiin mikä on maapallon optimitila, josta on aiemmin paljon puhuttu, miten pienestä jääkaudesta on katovuosein valossa palauduttu, miten pohjoinen osa maapallosta Suomi mukaan lukien lämpeni 1930-luvulle tultaessa niin paljon ja niin nopeasti ja ennenkaikkea miksi IPCC:n on poistanut yhden ilmiselvän lämpökauden käyristään, joka tuhansissa tieteellisissä tutkimuksissa on todennettu ja näkyy selkeästi kaikissa historian kirjoituksissa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei tainnut avautua juttu sinulle. ”
No nyt täytyy kyllä esittää varsin eriävä mielipide, eli kyllä avautui, ja olen jopa erittäin pitkälle samaa mieltä.
Ainoat asiat mitkä hieman kaihertavat vajavaista mieltäni on ehdottomien totuuksien laukominen, no tässä blogissa niitä ei ollut, siis ehdottomia totuuksia tulevaisuudesta tyyliin, vuonna se ja se on lämpötila se ja se tms.
Ilmoita asiaton viesti
”mutta kun niitä lämpöisiä kausia on kyllä ollut ennenkin”
Kyse on viilenevästä trendistä missä on vähäistä huojuntaa: https://curryja.files.wordpress.com/2017/04/figure-37.png
Ilmastonmuutos on sitä, että luontainen viileneminen ja jääkauteen palaaminen lakkaa ja alkaa tulla jotain keskiajan lämpötiloja.
Ilmoita asiaton viesti
Viime heinäkuussa, kun meillä oli pirun kylmää, niin säätiedoituksemme aloitettiin tyypillisesti jostain eteläisten paikkojen lämpötiloista, jotta varmasti uskoisimme, että kuumaa on.
Ilmoita asiaton viesti
Enpäs havainnut tässä keskustelussa kytkentää nykyisten lievien pakkasien ja ilmaston välillä. Nythän tosiaan ollaan lähellä keskiarvoja. Eikä sekää, jos sattuu Siperian ”helteet” tänne yltämään, oikeuta kummalisiin johtopäätöksiin.
Toki jos kylmyysennätyksiä tehdää kuten nyt Espanjassa, niin voidaan kysyä, mihin se hiilarin teho on hävinnyt takaisinkytkentöineen.
Kuten on monta kertaa tullut todettua, meidä säämme määräytyvät puhtaasti Atlanttin matalapaineiden reiteistä, mikä niitä sitten ohjaakaan. Tilastot osoitavat, että Auringon vaiheella olisi siihen vaikutusta ja kohta selviää, tukeeko tämä talvi sitä tilastoa.
Globaaliin ilmastoon meidän säillämme on mitätön vaikutus varsinkin, kun sellaista ei ole olemassakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Yleisesti ja lyhyesti. Voihan sitä maallikkokin tehdä omia tutkimuksiaan ja vetää niistä omat johtopäätöksensä. Jos jokainen maallikko tekisi samoin, mutta vähän erilaisella kokemuksella, mitä siitä silloin syntyisi?
Mitä niihin huijauksiin tulee, ei niitä kuitata yläkoulun matematiikalla ja perus-fysiikalla. Kyllä siihen tarvitaan vähintään korkeampaa matematiikkaa ja ~200 vuotista ilmastotieteen historiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Maallikon pitää paljon tutkia asioita, eikä uskoa kaikkea mitä meille sanotaan ja syötetään 100 % totuutena. On erittäin vaarallista siinä tilanteessa, että maallikot alkavat uskoa ihan kaikkea mitä heille sanotaan kun vedotaan siihen, että jos et usko, olet tieteen kieltäjä. Tämmöinen maallikoiden sokea usko auktoriteetteihin on johtanut jopa kansanmurhiin Saksassa, Kambodzeassa, Neuvostoliitossa, Kiinassa jne, joissa ajattelevat ihmiset on surutta listitty pois, kun ovat ajatelleet omilla aivoillaan asioista eri tavalla kuin joku vallassa oleva klikki on uskonut.
Maallikonkin erittäin helppo löytää yhtymäkohtia historiaan tästä nykyilmatieteestä, joka väittää ainoana titeenhaarana olevansa 100 % oikeassa oman CO2-teoriansa suhteen, vaikka muilla tieteillä on eri näkemyksiä asiasta. Nykyilmatieteeseen pitäisi sokeasti uskoa, kun ne uskovat ihmisen syyllisyyteen nykyisen lämpöjakson suhteen, vaikka heidän teoriansa ontuu niin, että jopa maallikkokin sen erittäin helposti havaitsee pikkasen historiaa ja asioita penkomalla. Twitterissä ilmatieteen edustajat tuomitsevat kaikki muut tieteet hömpäksi, professorit horisijoiksia (leikkeet on tallennetu), jotka uskaltavat tuoda esille eriäviä näkökulmia omien tieteellisten tutkimustensa pohjalta (termodynamiikka, aurinko, lustot, luonnontiede).
FMI:ssä jatkuu siis lysenkolainen perinne. Se kun aikanaan Neuvostoliiton lehdistökin raportoi Lysenkon suurista menestyksistä, vaikka ne usein päättyivätkin epäonnistumiseen ja olivat harhaanjohtavia.
Ihan kuten aiemmin Alestalo, nyt Ari Laaksonen kumppaneineen, niin tuo Lysenko tuomitsi mielellään kaikki akateemiset tiedemiehet ja geneetikot väittäen, että heidän eristetty laboratoriotyönsä ei auttanut neuvostokansaa. Hän ei yleensä Laaksosen & co tapaan vaivautunut puolustamaan teorioitaan tieteellisin argumentein, vaan saattoi syyttää kritisoijiaan esim. sabotaasista. Koska Lysenko oli päässyt Stalinin suosioon, tällainen syytös johti helposti Lysenkoa kritisoineiden virasta erottamiseen, vangitsemiseen tai jopa teloittamiseen. Vuoden 1930 puhdistuksissa tuhansia maataloustieteen tutkijoita vangittiinkin.
Suomessa ei ihan vielä olla tässä pisteessä, mutta punavihreä politiikka ohjaa Suomea kohti tämän mahdollistavaa punavihreää totalitarismiä.
Erään professorin sanoin; ei mene kovin pitkään, kun niin suuri osa kansasta nauraa Ilmatieteenlaitoksen, Laaksosen & co lietsomalle ilmastohysterialle niin, että hysteerikot vetäytyvät hiljaisuuteen häpeämään ja murjottamaan kansan julmuutta. Niin kävi toveri Trofim Lysenkollekin ja jopa yhden totuuden Neuvostoliitossa. Tämän maallikkokin hyvin arvaa, kun penkoo historian kirjoja.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan tähän mahdollisimman lyhyesti. 100%:sta totuutta ei ole olemassakaan, on vain erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja riippumatta siitä, kuka niitä esittää. Ilmatieteen laitokset niin Suomessa kuin maailmallakin, ovat jo niin vankalla pohjalla, ettei synergia voisi parempaa olla.
Sanon tähän vielä sen verran, että emootiot ovat inhimillisiä, ne kuuluvat ihmisluontoon. Mutta kun puhutaan luonnontieteistä, siellä ei emootioita esiinny. Parhaimmassa tapauksessa se on vain ennakkoluulottomasti ja vilpittömästi luonnon tarkkailua parhailla mahdollisilla metodeilla ja välineillä, sekä ripauksella teoriaa, että vankalla koulutuksella ja kokemuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Minun mielestäni tuo ilmatieteen, Mannin ja IPCC:n harrastama väärentäminen ja MWP:n poistaminen historiasta on rumaa. Kaiken lisäksi se on niin tökerö yritys, että jos ihminen on varustettu kyvyllä ajatella asioita omilla aivoillaan ja itsenäisesti, niin jopa maallikko saa helposti selville tuon väärennöksen, jota epätoivoisesti ilmatieteen parissa puolustellaan.
No minulle tällaisen tiedon hakeminen on helppoa, koska teknillinen korkeakoulu, siellä saadut termodynamiikan perusopinnot ja ennen kaikkea se, että yliopistossa opetaan hakemaan tietoa ja analysoimaan sitä, helpottaa tällaisten asioiden selvittelyssä.
Ja tuo mainitsemani FMI:n ja ilmatieteen lysenkolaisuus paistaa maalikon silmään niin räikeästi, ettei siltä voi sulkea silmiään muut kuin paatunein noihin Mannin ja FMI:n adjustointeihin sokeasti uskova henkilö.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon epäeettiseen kommenttiin on äärimmäisen vaikeaa ellei suorastaan vastenmielistä vastata, sillä se on suora hyökkäys ilmastotutkijoita kohtaan. Eli otaksun ja toivon sen olevan vain em. emootioihin liittyvää propagointia. Joten jätän kommentoinnit muille. Tähän kohtaan voisin kuitenkin lainata yhtä Suomalaista sananlaskua: ”suutari pysyköön lestissään”
Ilmoita asiaton viesti
Ilmatiede on itse soppansa keittänyt, koska ei tunne CO2:n ilmastoherkkyyttä, eikä ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ja siksi joutuu Mannin lailla väärentämään historiaa, jotta oma lähinnä uskoon liittyvä teoria pysyisi hengissä. Tämän härskin toiminnan ja muiden tieteiden lysenkolaisen tuomitsimisen ovat ihan oikeat professoritason muiden tieteiden edustajat havainneet. Kun olen käynyt keskusteluja mm. twitterissä ilmatieteen edustajien kanssa, hömppä, jorinat ym vähättely on ilmatieteen edustajilta kuultuna jatkuvaa, kun muiden tieteiden tulokset eivät tue heidän uskomuksiaan CO2;n ylivertaisuuteen ilmaston asioiden säätelijänä,
Tässä professori Järvinen suree tieteen tilaa:
http://ilmastorealismia.blogspot.com/2015/01/ilmastoharhan-lyhyt-historia.html
https://ilmastorealismia.blogspot.com/search?q=lysenko
Tässä dedrokronologian professori Mielikäinen lyttää ilmastotieteen:
http://ilmastorealismia.blogspot.com/2012/04/metsatutkija-lyttaa-fiksusti.html
Temodynamiikan puolelta kuultuna useampikin suomalainen tieteen edustaja lyttää FMI:n lysenkolaiset CO2 -uskomukset. Suomalaisprofessoreiden (teknillisen termodynamiikan professori Pertti Sarkomaa ja lämpö- ja virtaustekniikan ja polttotekniikan professori Seppo Ruottu) tutkimusraportti Climate change and use of fossil fuels todistaa IPCC:n raportin perustuvan virheellisiin laskelmiin.
Sarkomaa ja Ruottu eivät raportissaan kiistä ilmastonmuutosta. Ilmasto heidän mukaansa muuttuu koko ajan, ja on aina muuttunut, mutta ”Hiilidioksidilla ei ole ilmaston muuttumiseen vaikutusta”, sanovat professorit.
Sarkomaa ja Ruottu ovat toimittaneet tutkimusraporttinsa usealle tahoille pyytäen niitä osoittamaan edes raportin yleistajuisen osan mahdolliset virheet. Eipä ole virheitä esitetty sen paremmin kuin tri Antero Ollilallekaan hänen tutkimuksiinsa liittyen, mutta lysenkolainen FMI:n hyökkäys henkilöä kohtaan on kohdistunut näitäkin henkilöitä kohtaan, koska FMI:ltä puuttuu termodynaaminen osaaminen mm. CO2:n ilmastoherkkyyyden suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän voisin sanoa näin: ihmisen yksi perustarpeista on olla mielummin oikeassa, kuin väärässä. Useimmiten käy niin, että jos olet väärässä, silloin alkaa kiukuttelu tai pahimmassa tapauksessa masentuu ja vetäytyy perimmäiseen nurkkaan. Mutta jos olet oikeassa, selkääsi taputetaan ja saat arvostusta, sinut muistetaan ja sisäinen minäsi saa kultareunuksen.
Ihmisillä on myös tapana ajatella niin, että se mikä tuntuu itsestä oikealta ja itsestäänselvyydeltä, sen on sitä oltava myös muiden mielestä. Eli ts. ihminen kerää tietoa, dataa juuri sellaisista lähteistä, jotka tyydyttävät häntä itseään, oli hän sitten oikeassa tai väärässä. Pääasia on, että hän saa vahvistusta vain omille näkemyksilleen, koska se vahvistaa hänen identiteettiään, jos se muuten on heikko.
Mutta vielä tuohon blogistin otsikkoon: ”Onko maapallo saavuttamassa optimilämpötilansa?”
Sellaista ei ole olemassakaan..!
Ilmoita asiaton viesti
Minähän en sano, että kuka on oikeassa ja kuka ei, vaan korostan sitä yksipuolista näkemystä, joka ilmatieteessä on jopa niin, että historian faktoja pitää Mannin/ IPCC:n tapaan väärentää. Se väärentäminen/ vääristely ei ainakaan nosta maallikon luottamusta ilmatieteiden ennustusten ja muiden juttujen suhteen.
Samoin Suomessa uskotellaan, että elämme jollakin tavalla poikkeuksellisia aikoja, vaikka emme elä, kun ilmasto- ja säähistoriaa pengotaan. Kyllä on FMI:n vaikeaa tunnustaa, että 1930-luvun talvet olivat lämpöisemmät kuin hiilidioksitalvet 2010-luvulla 10 vuoden keskiarvona laskettuna, vaikka kuka vaan sen asian voi monestakin eri lähteestä selvittää. No poikkeus on FMI:n Jouni Vainio, joka tunnustaa Itämeren jäiden laajuuden olleen vähäisimmillään 1930-luvulla. On siellä siis yksi rehellinen henkilö töissä.
Hirveintä on katsoa sitä, että lähinnä mallinnuksilla ja nykyajan mittauksilla vailla kunnollista historian dataa tiedettä tekevä ilmatiede ei halua tunnustaa tuota tunnettua ilmastohistoriaa eikä CO2 ilmastoherkkyyttä ja sitä, kuinka ilmatieteessä lysenkolaiseen tapaan hyökätään kaikkien niiden tieteiden (termodynamiikka, aurinkotiede, dedrokronologia, luonnotiede), joiden tieteellisissä tutkimuksissa on saatu selkaisia tuloksia, jotka eivät tue heidän CO2-uskomuksiaan.
Joku tiede on oikeassa tai ei mikään, mutta maallikon näkökulmasta katsottuna tieteiden pitäisi tehdä yhteistyötä, eikä FMI:n tapaan tuomita kaikkea, mikä ei tue heidän uskomuksiaan asioihin, joita he lähinnä joudenkin lähihistorian käyrien ha yksittäisten hellelukemien kautta todistelevat.
Ilmoita asiaton viesti
Hannu puhuu varmaankin itsestään.
Monihan on myös sitä mieltä, että pitäisi lukea vain tieteellisiä tutkimuksia eikä luottaa lehdistöön. Miten se meillä meneekään, kun Ilmatieteen Laitoksemme kouluttaa valtamediaamme ja YLE toimii pahimpana alarmistina?
Onko siis koulutus mennyt perille, vai puhuuko YLE ihan omiaan? Verorahoilla toimivia laitoksia molemmat.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt ei blogisti kyllä ymmärtänyt, mistä oli kysymys. Mutta otetaan nyt sitten se kuuluisa rautalanka käyttöön. Blogikirjoituksesi ja kommenttisi antavat selvästi ymmärtää, että olet hakenut tietyistä tietolähteistä tietoa ja dataa, jotka ovat vahvistaneet omia käsityksiäsi ja todennut, että ne tiedot ovat oikeita ja pyrit sillä vahvistamaan myös muiden käsityksiä. Tietolähteitä on monenlaisia ja voin sanoa, että niistä olen kanssasi eri mieltä ja mikä liittyy huijaamiseen jne. Se on lähinnä propagandaa. Mutta siinä mielessä olen kanssasi samaa mieltä, että myös kansalaisia on kuunneltava ja mikä estää perustamasta sellaista tieteellistä foorumia, missä sana on kaikille vapaa.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä tietolähteet on siinä kerrottu ja nehän ovat vanhoja lehtiä. Löytyykö sinulla syytä väittää, että niissä olisi pahoja virheitä tai jopa vedätyksiä?
Ilmoita asiaton viesti
En ole sellaista väittänyt, että niissä olisi virheitä tai vedätyksiä. Vaan kyse on siitä, että näkemykseni ja tulkintani eroavat niistä, mitä itse pidän oikeana. Sama pätee niihin mainitsemiisi ”tilastojen justeerauksiin” ja huijaamisiin. Se ei ole mielestäni realistista, sillä miksi ihmeessä niin tehtäisiin ja ketä se silloin hyödyttäisi? Koko tieteen moraali ja etiikka menisi rappiolle. Minun mielestäni koko ajatus tuottaa vain epäluuloja ja rapauttaa koko ilmastotieteen maineen. Sitäkö haluatte?
Ilmoita asiaton viesti
Ai että miksi näin tehtäisiin. Käytä mielikuvitustasi, ei pitäisi olla vaikeaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan paikkansa pitävää tietoa mutta aikajänne on naurettavan lyhyt.
Kilovuosi on edelleenkin hyvin lyhyt aika.
Ilmoita asiaton viesti
Toki lehtiä ei meillä varsinkaan ole monia tuhansia vuosia ilmestynyt.
Toisaalta meidän Ilmatieteen Laitoksemme esittelee tilastoja 1960-luvulta alkaen, joilla perustelee ihmisperäistä ilmastonmuutosta.
Ilmoita asiaton viesti
Olet täysin oikeassa, että blogisti on hakenut sellaista tarkoituksenmukaista tietoa, josta vaietaan nykyään, koska se on vaikeaa asiaa ilmatieteen CO2-uskomuksille ja -teorioille.
Mielestäni tuokin jutussa oleva huojentava tieto vuodelta 1944 siitä, kuinka ihmiskuntaa verottaneet katovuodet ovat hirveästi vähentyneet nyt, kun maapallo on palautunut pienestä jääkaudesta, olisi tärkeä tieto suomalaisille.
Lehtileikkeissä on myös muuta sellaista asiaa, jota nykyään ei kuule. Esimerkiksi lehtileike Keski-Suomi 04.11.1913 kertoo, että:
”Usein saa nykyään kuulla väitettävän, että talven valta maassamme vuosi vuodelta vähenee. Kuuleepa väitettävän, että tämä ilmastomme lämpeneminen on yhtä mittaa jatkunut jääkauden ajoilta saakka.
Geologia tosin kertoo meillä jääkauden jälkeen jo välillä olleen huomattavasti lauhkeamman ajan kuin nykyisin, eivätkä ilmastotieteen tutkijat anna ensiksi mainituille väitteille erikoisempaa totuuden leimaa, mutta kun ihmiset ovat saaneet päähänsä, että talvi vuosi vuodelta käy lauhkeammaksi – helsinkiläiset tuskin muistavatkaan enää, miltä luminen Pohjolan talvi näyttää -, tahtovat he pitää sitä ehdottomana totuutena.”
Vuonna 1913 ilmatiede ilmiselvästi vielä tiesi siis menneistä lämpökausista ja löi jäitä ihmisten hattuun, jotka kuvittelivat talvien lämmenneen ennennäkemättömän lämpöisiksi. Nykyisin eivät tuota asiaa tiedä, tai halua tietää, koska Mann on sen ajan poistanut histroiasta ja siksi ilmatiede lyö löylyä lahoista talvista käytävään keskusteluun niin, että nykyään ne ovat ennen kokemattomia.
Lisäksi näihin tarkoituksenmukaisiin lehtileikkeisiin, jotka todistavat nopean ja monen asteen lämpenemisen tultaessa 1940-luvulle, liittyy se, että ilmatieteellä ei ole selitystä tälle koko pohjoisen pallonpuoliskon nopealle lämepenemiselle, joka oli jopa suurempi, mitä nyt viime vuosikymmeninä on koettu. Ja koska ilmatieteellä ei ole selitystä tälle lämepenemiselle, eikä MWP:lle, se syö luottamuksen ilmatieteeseen varsinkin, kun ilmatiede kieltää ja jopa matemaattisesti poistaa nuo hankalat ajat käyristään sekä lysenkolaiseen tapaan hyökkää kaikkien niiden tieteiden kimppuun, jotka omien tieteellisten tutkimustensa tulosten valossa pitävät nykyistä ilmastojaksoa ihan normaalina ilmastojaksona, kun sitä vertaa menneisiin ilmastojaksoihin.
Luottamusta ilmatieteeseen ei myöskään nosta se, että Mannin ja IPCC:n MWP väärennös on ilmiselvä asia, eikä myöskään anna vakuuttavuutta ilmatieteen agendalle. Tarkoituksenmukaisella etsinnällä tiedot tuostakin nykyisin salatusta MWP-jaksosta löytyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Joko umpivihreä Helsinki on myynyt lumenaurauskalustonsa vaikkapa Madridiin, missä sillä saattaa olla käyttöä, jos Hesassa ei?
Ilmoita asiaton viesti
Historiaa pitää tutkia, jotta voidaan ”ennustaa” tulevaisuutta. Myös ilmastoa:
” Extreme 14th Century Droughts May Provide Insight Into Our Climate Change Crisis
CARLY CASSELLA
9 JANUARY 2021
Scientists are studying a major, once-in-a-century drought from Medieval Europe to better understand how extreme weather events indicate rapid climate changes.
In the years leading up to the Little Ice Age, between 1302 and 1307, many regions on the European continent were facing exceptional heat and drought, according to historical records and data collected from tree rings and sediment cores.
These extreme natural events, while not driven by human emissions, hold similar characteristics to recent weather anomalies, and they could help us better predict the course of modern-day climate change.”
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon edelle laitoin historiasta löytyneitä kuumia ajanjaksoja, jotka ajoittuvat MWP:n ajalle. Mutta on silloin ollut kylmääkin. En sitten tiedä miten nämä kuumat ja kylmät ajat auttavat nykytutkijoita, mutta ehkä auttavat. Varsin äärevä on näiden valossa maapallon ilmasto ollut kuumallakin MWP-ajanjaksolla. Nyt luullaan ja kuvitellaan, että äärevyys johtuu ihmisen päästämästä hiilidioksidista – se pikkasen huvittaa:
– 928 oli erittäin kova talvi, jolloin Thames oli 3 kk jäässä. Keisari Hensik I:sen sotajoukot leiriytyi Brandenburgia piirittäessään Havelin jäälle.
– 1011 oli erittäin ankara talvi koko Euroopassa. Bosporuksessa ja Niilissäkin oli jäätä.
– 1048 Suomessa ankara talvi
– 1060 ankaran jalumisen talven jälkeen Saksassa kovia tulvia
– 1063 oli ankara talvi ja Thames 14 vko jäässä
– 1077 oli kova talvi koko Euroopassa lokakuun lopusta huhtikuun puoliväliin asti
– 1100 oli ankara ja luminen talvi,jolloin Po-joki jäätyi
– 1133 oli myös ankara ja luminen talvi ja Po-joki jäätyi
– 1143 ja 1150 jäätyi Thames
– 1210 oli tammi-helmikuussa erittäin kovia pakkasia, jolloin Mustameri jäätyi
– 1211 oli myös ankara. Itävallassa oli paljon lunta ja Po sekä Adrianmeri jäätyivät ja kantoivat raskaita kuormavankkureita
– 1216 Po-joki jäätyi
– 1224 oli koko eteläosa Itämerta jään peitossa
– 1225 ajettiin reellä jään yli Öölantiin, Gotlantiin ja Viron puolelle.
– 1234 helmikuu Adrianmeri ja Po -joki jäätyivät
– 1238 ankara ja luminen talvi
– 1251 ankara ja luminen talvi
– 1269 helmikuu Thames, Kattegat ja Skarregat jäätyivät
– 1269 helmikuu 6. päivä rankkasade ja Thamesin suuri tulva Lontoossa.
– 1276 pitkä ja ankara talvi
– 1292 tai 1296 lauha alkutalvi, mutta helmikuussa niin kovat pakkaset, että Saksan joet ja Kattegat jäätyivät
– 1319 kaikki suuret Euroopan jote jätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.
– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.
– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä
Ilmoita asiaton viesti
Saattaa tätä ankaraa talvea olla nytkin tulossa meille, vaikka kuinka se kasvihuoneilmiö olisi voimistunut. Sitä sitten voimme pohtia, että onko Aurinko syyllinen vai CO2-pula.
Tässä sääkartta ulkomaisista lähteistä. Toivottavasti ei ihan toteudu.
https://www.wetterzentrale.de/maps/archive/1987/noaa/NOAA_1_1987010912_2.png?fbclid=IwAR2RnzfjhYtEXdHt9UWUSe7pATW9TZNyfSuAchjLN-d35SPW86eas84URsA
Ilmoita asiaton viesti
Suuri kiitos hatunnostosta Antero!
Noihin lapsuuden 1960-luvun muistoihin ja sen aikaisiin vanhusten juttuihin minunkin mielenkiintoni näihin asioihin perustuu. Nykynuoriso ei niitä tietenkään tiedä ja siksi heitä on niin helppo manipuloida uskomaan, että nykyään sää ja ilmasto ovat jotenkin erilaista kuin ennen oli, vaikka itse asiassa nyt on tosi hyvä ilmasto ihmisen elää maapallolla, kun katselee sitä, mitä ilmastosta on historian lehdille kirjattu.
IPCC on Mannin johdattama kieltänyt MWP:n kuuman ilmastojakson, vaikka se joiltakin osin oli todella karua aikaa ilmastollisesti.
Viikko-Sanomat 09.08.1924 / Kuumia kesiä MWP:n aikoihin liittyen:
– V. 627. Aikaisin historiassa mainittu hellekesä on v. 627, jolloin suurimmassa osassa Eurooppaa kaikki kaivot ja lähteet kuivuivat.
– V. 879 oli niin kuumaa, että ajoittain oli kaikki työnteko ulkosalla aivan mahdotonta ja ihmisiä kuoli auringonpistokseen kuin kärpäsiä
– V. 993 oli kuumuus kamala, vilja pelloilla kärventyi karreksi kuin tulella paahdettuna.
– V. 1000 oli kuumuus sietämätön, väitetään, että kun Norjan kuulu merisankari Olof Trygvarson hyppäsi Svolternin taistelussa laivansa ”Pitkän käärmeen” kannelta mereen, tapahtui se auringonpistoksen vaikutuksesta.
– V. 1014 kuivuivat suuretkin joet, kalat vedessä kuolivat ja mädän haju aiheutti ihmisissäkin eräänlaista ruttoa.
– V. 1132. Uskomattomalta kuulostaa, että 1132 kesällä olisi Reinin virta kuivunut, mutta sen sijaan voitaneen pitää totena, että 1152 voitiin kananmunia paistaa keittää auringonapaisteessa hiekalla.
– V. 1227 kuoli ihmisiä ja karjaa joukoittain kuumuuteen.
– V. 1303 kuivuivat sekä Rein että Tonava paikkapaikoin niin, että niiden uomain yli voi kulkea kengät jalassa kastumatta.
– V. 1433 tuhosi helle suurimman osan Euroopan vijelyksiä, aiheuttaen raskaan kadon.
– V. 1539 vaivasi Ranskaa sellainen kuumuus, että Seine ja Loire joet kuivuivat.
Ei siis aiheuttanut ihmisen CO2 näitä edellisiä ääri-ilmiöitä ja nykyistä kuumempia ilmastojaksoja, mutta mikä ne aiheutti? Siihen tuskin saamme koskaan vastauksia ilmatieteeltä, joka keskittyy kehittelemään ja todistelemaan ikiomaa ihmisen syyllistävää CO2-teoriaansa ja sitä kautta työntää päänsä pensaaseen kaiken luettavissa olevan ilmastohistorian suhteen kieltäen nuo kaikki nykyistä kuumemmat / äärevät ajat ja jopa poistaen ne ajat käyristään, kuten Mann/IPCC teki.
Lysenkolainen meininki siis ilmatieteessä, kun omaa kuvitelmaa syötetäään kansalle kuin käärmettä pyssyyn. Ja ne ilmatieteen hyökkäykset olet sinäkin saanut tuta, kun esittämääsi varsinaiseen ilmastoherkkyysasiaan ei ilmatieteellä ole kykyä ottaa kantaa ja sitä kautta keskustella esittämistäsi laskelmista avoimesti ja asiallisesti. Siitä olen puolestasi ja monen muun puolesta erittäin pahoillani!
Ilmoita asiaton viesti
Aika monelta näyttää unohtuneen, kuinka 5-10 v sitten yritettiin keksiä syitä ns. hiatukselle eli sille, miksi lämpeneminen ei enää jatkunutkaan tällä vuosisadalla 90-luvun tapaan, vaan käppyrä aaltoili vaakasuorassa ilman minkäänlaista trendiä.
Se oli tietysti noloa ilmastotieteelle eikä konsensusta löytynyt tämän syyksi.
Mutta eipä hätää, jos Muhammed ei tule vuoren luokse, niin vuori tulee Muhammedin luokse. Alettiin vaan justeerata lämpötilakäyriä uuteen uskoon eikä tarvinnut puhua mistään hiatuksesta enää mitään.
Pikkuhiljaa kun käyrää justeerataan ”oikeaan” muotoon, niin tulos on haluttu ja nyt jo tämän vuosisadan käppyrä sojottaa tukevasti yläviistoon kuin sanonko mikä? Eikä ole epäilystäkään, etteikö 30-luvun kumpukin saada kohtsilleen tasaiseksi, onhan se nytkin jo nuijittu varsin pieneksi alkuperäisestä.
https://climate.nasa.gov/climate_resources/189/graphic-temperature-vs-solar-activity/
Ilmoita asiaton viesti
Asiallinen, hieno artikkeli. Hyvä, että puolesta-vastaan viestittelyä. Muistaako joku vielä sellaistakin asiaa, kuin ”otsonikato”? Meidän kaikki piti kuolla auringon säteilyyn…no, ei kuoltu. Nyt kaikki kuolevat CO2-päästöihin??
Ilmoita asiaton viesti
Siellä se otsoniaukko möllöttää edelleenkin samassa paikassa kuin ennenkin, vuodenajasta riippuen.
Ilmoita asiaton viesti
Niimpä ja saman suuruinenkin kuin silloin pahimman otsonipaniikin aikana.
Ilmoita asiaton viesti
Niin on kun kiinassa jotkut tekivät päästöjä.
Ja sen vahingon korjaaminen ei tapahdu vuosikymmenessä vaan vaikka vuosituhannessa. Oikeilla toimilla pysäytettiin sen otsoniaukon kasvu.
Ilmoita asiaton viesti
Ahaa, sinä ostit tuon potaskan. Ole onnellinen.
Ilmoita asiaton viesti
Näyttää pahasti siltä että tämä modernin ajan lämpökausi jää lyhyeksi ja kylmäksi. Nyt jo kun NAO on vasta matkalla monttuunsa talvi lykkäsi näppinsä Espanjaan asti joka ei ole kyllä mikään ihme kun Atlannin toisella puolella talvi ylettyy jo Karibianmeren rannikolle asti.
Seuraavat vuodet taitaa koitella kovin co2 hivenkaasun voimaan uskovia.
p.s. Joko joku neropatti on kertonut Espanjan pakkasten olevan ihmisen syytä?
Ilmoita asiaton viesti
Äärisäät on pantu ihmiskunnan piikkiin jo niin pitkään, että ei tätä enää tarvitse muistuttaa. Se on juurrutettu jo peruskoulussa, onneksi ei vielä kansakoulussa sitä opetettu.
Ilmoita asiaton viesti
Nih, mutta ei kuoltu. Eikä me kuolla edes hiilidioksidiin. Ole rauhallisin mielin. Sitten, kun aurinko sammuu, niin tulee 8min päästä pimeää. Sitten huolestun. Ehkä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset ansiokkaasta blogitekstistä!
Ilmoita asiaton viesti
Aivan loistava katsaus ilmastomme lämpötiloihin menneinä aikoina!
Kiitos!
Maapallon säitä ja lämpötilaa säätelevät useat eri tekijät ja niiden säätösilmukat, jotka keskinäisen vuorovaikutuksen avulla säätävät ja ovat säätäneet Maapallon lämpötilaa. Näiden avulla Planeetastamme on tullut elinkelpoinen ja erikoinen muihin Planeettoihin verrattuna.
Asiantunteva katsaus kannattaa lukea Kirsi Lehdon teoksesta Astrobiologia. Ursan julkaisu 162 2019,
Kirsi Lehto osaa kirjoittaa tieteellistä tekstiä taitavasti, niin että tavallinen ihminen kykenee ajatukset ymmärtämään. Kirja tuo lisä tietoa Juha Itkosen tämän päivän aiheeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tämä maapallon ilmaston optimilämpötila-asia alkoi lehtileikkeen pohjalta kiinnostamaan ja aloin katsella mitä siitä asiasta internnetistä löytyy, niin törmäsin profressori Antero Järvisen kahteen holoseenin ilmastoa käsittelevään kirjoitukseen.
https://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria.html
https://ilmastorealismia.blogspot.com/2016/02/jaakauden-jalkeinen-ilmastohistoria_29.html
Kyselin Ilmatieteenlaitoksen johtaja Ari Laaksoselta näistä Järvisen kirjoituksista ja varsin Lysenkolainen vastaus oli (kuvakaappaus tallennettu), että ”linkkaat biologin höpinöihin”.
Kysyin, että mikä niissä on höpinää, mutta en saanut vastausta, enkä FMI:n omaa kuvausta tuosta historiasta. Samoin CO2:n ilmastoherkkyys on kuulemma olkinukke, kun siitä aiemmin uskalsin kysellä.
Täällä foorumilla on paljon osaavaa ja tietävää porukkaa. Osaatteko te sanoa menemättä haukkumaan henkilöä, mikä noissa prof. Järvisen kirjoituksissa on väärin?
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyksesi tuskin oli osoitettu minulle mutta: Järvinen väittää että keskiajan lämpökausi olisi ollut globaali. Ei ollut. Järvinen väittää että v 2000 jälkeen ei olisi lämmennyt. Kyllä on.
Ilmoita asiaton viesti