Sää ja ilmasto, osataanko ne erottaa toisistaan?
1. Ilmaston ja säiden historiaa
Ilmastosta ja säästä puhutaan lähes joka ikinen päivä ja erilaisia ilmastoon liittyviä ennustuksia tehdään melkeinpä päivittäin. Keskustelu on erittäin polarisoitunut kahteen ääripäähän ja median kautta äänessä ovat vain ilmastohysteriaa yksipuolisesti luovat tahot. Siitä jopa Petteri Taalas oli hieman huolissaan. Onkohan se yksipuolisuus sitten syy sille, että nykyään kaiken aikaa sotketaan ilmasto ja sää, sekä nyt jo tähän mennessä tapahtunut ilmaston vaihtelu ja ilmastoon liittyvät erilaiset ennustukset keskenään?
Äskettäin jopa suuren puolueen puheenjohtaja Orpo twiittasi, että ikkunasta näkyvästä säästä huomaa ilmastonmuutoksen. Samoin teki tämän päivän suurin ilmastoasiantuntija Greta. Toki sää ja ilmasto jollakin tavalla liittyvät toisiinsa, mutta kun ei tunneta Suomen pitkää sää- ja ilmastohistoriaa, vedetään tuollaisia täysin vääriä johtopäätöksiä yksittäisen talven säiden pohjalta. Erityisen huoletuttavaa se on siksi, että väärät johtopäätökset vetää järkevänäkin pidetyn puolueen puheenjohtaja.
Muodissa on myös se, että monet tahot YLE mukaanlukien kerää julistamansa ilmastokatastrofin todisteeksi kokoelmaa sääilmiöistä, vaikka Suomen keskilämpötilat 30 vuoden ilmastollisina vertailujaksoina tarkasteltuna eivät ole juurikaan muuttuneet, mutta toki vaihtelua on.
Millaisia sitten ovat olleet Suomen menneet talvet? Se on kiinnostanut minua siinä määrin, että olen jo usean vuoden ajan kaivellut Kansallisarkiston vanhoista lehdistä menneitä säihin liittyviä uutisia ja lehtileikkeitä. Kirjoitin niistä blogin Uuden Suomen puheenvuoroon ”Lauha talvi ahdistaa, mitä historia kertoo menneistä lauhoista talvista ja Suomen säähistoriasta?”, ja se löytyy tästä linkistä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/lauha-talvi-ahdistaa-mita-historia-kertoo-menneista-lauhoista-talvista-ja-suomen-saahistoriasta/?
Nuo vanhat lehtileikkeet kertovat oikein hyvin, että meillä Suomessa oli lauhoja talvia jo 1800-luvun lopusta alkaen ja ne huipentuivat 1930-luvun lämpöiseen vuosikymmeneen. Ihan yhtä lauhoja talvia siis kuin nykyäänkin. Tässä esimerkkikuvassa näemme, että 1920-1930 –luvuilla Helsingissä oli tammikuun 15. päivä lumetonta viisi kertaa, kun viimeisen 20 vuoden aikana vastaava tilanne on ollut 4 kertaa. Toki vain yksi tammikuinen päivä, mutta osaltaan kertoo jotakin menneistä vuosista ja niiden talvista Kaisaniemessä.
Aiheesta on myös blogi, jossa on eniten lehtileikkeitä menneiltä vuosilta linkki:
Suomen talviin liittyvää säähistoriaa vanhojen lehtien kertomana
Jo siis 1904 Helsingissä helmikuun alussa kirjoitettiin, että Helsinki on pyöräilykaupunki, kun tilanne oli vastaava kuin helmikuun alussa 2020 tulee ehkä olemaan. Lumettomat talvetkin olivat uusi normaali siihen aikaan, kuten toinen vuoden 1914 leike kertoo.
Vuonna 1913 ihmisillä oli säiden ja ilmaston suhteen kuvitelmia, mutta todistettavasti vielä siihen aikaan tiede oli tolkuissaan sää- ja ilmastohistorian suhteen ja antoi ihmisten ilmastonlämpenemiskuvitelmille piut ja paut.
1900- ja 2000-luvun alku
Vanhojen lehtileikkeiden mukaan jopa 1800-luvun alku oli talvisten säiden osalta samankaltainen kuin 1900- ja 2000-lukujen alku. Joku leutoja talvia aiheuttava ilmasto- tai muu sykli on siis osunut tuolle vuosisatojen alkujen ajalle. Maallikkona en osaa sanoa mikä se näistä lukuisista ilmastosykleistä on ja vaikuttaako jopa moni niistä yhtäaikaa joinakin aikoina. Tällaisia syklejähän ovat mm.:
– 110 000 vuotta. Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)
– 98 000 Vuotta Milankovich
– 41 000 Vuotta Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
– 2200 vuotta Aurinko / Hallstatt
– 375 vuotta Auringon suuri vaihtelu
– 88 vuotta Aurinko / Gleissberg
– 64 vuotta. AMO
– 25 vuotta PDO
– 22 vuotta Auringon magneettikentän muutokset
– 11 vuotta. Auringonpilkut
– 2-4 vuotta ENSO (El Nino ja Nina)
Noista ainakin Gleissbergin sykli voisi jollakin tavalla osua vuosisatojen alkuun.
Vuonna 1907 etevä ilmastotukija Bucher tunnisti 35 vuoden ilmastosyklin, joka näkyy oikein hyvin Suomenkin ilmastossa.
Suomen ilmatieteenlaitos ei mielellään enää puhu 1900-luvun alun, eikä etenkään 1930-luvun lämpöjaksosta. Vielä vuonna 2011 FMI:n Henriikka Simola US kirjoituksessa kertoi, että Ilmatieteen laitos on mitannut lämpötiloja jo 1840-luvulta alkaen ja että vuosien 2001-2010 keskilämpötila Suomessa oli 2,7 astetta. Se on noin 0,3 astetta lämpimämpi kuin oli 1930-luvun keskilämpötila. ”Otimme 1930-luvun vertailukohdaksi, koska aina puhutaan, että 30-luvulla oli erityisen lämmintä”, selittää Henriikka Simola ilmatieteen laitokselta.
Tämän uusimman 2001-2010 lämpökauden ja siihen liityvät säät Simola tietysti laittoi ilmastonmuutoksen piikkiin, vaikka keskilämpötila ei ole noussut kuin 0,3 C-astetta 80 vuodessa. Sille Simola ei kertonut syytä, miksi vastaavan suuruinen lämpötilan nouseminen lauhoine talvisäineen tapahtui 1860-luvulta 1900-luvulle tultaessa, kuin tapahtui 1960-luvulta 2000-luvulle tultaessa ja miksi ilmasto äkillisesti ja huomattavasti jäähtyi 1960 alkaen.
Ainoa Interenetistä löytynyt hyvin perusteltu selitys 1800-, 1900- ja 2000-luvun alun lämpenemiselle liittyy Tornionjoen jäidenlähdöstä tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen. Siinä sanotaan:
”Jäiden lähtö on viimeisen 300 vuoden aikana aikaistunut 2 viikolla ja lämpötila kohonnut 2,5 asteella. Muutos on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen, sillä kylmät ja lämpimät jaksot ovat vuorotelleet koko seurantajakson ajan. Lämpötila on kohonnut portaittain taantuakseen jälleen voimakkaasti.”
”Sarjasta ei näy, milloin ihminen on alkanut lämmittää kevättä, saati ylipäätään vaikuttanut kevään lämpötilojen kehitykseen. Se, että sarjan alkupäässä on kylmempää kuin loppupäässä. Sopii hyvin yhteen pikkujääkaudesta palautumisen kanssa.”
Tähän jatkoksi voisi sanoa sitä samaa, että 2000-luvun alku pienen 1960-1980 takapakin jälkeen oli 0,3 C lämpöisempi kuin 1930-luku ja myös se sopii hyvin yhteen pikkujääkaudesta palautumisen kanssa. Tällä samalla kannalla Tornionjoen tutkijoiden kanssa ovat lustojen ja neulasten kautta ilmastotutkimusta tehneet suomalaiset ilmastotiedemiehet (Mielikäinen. Timonen ja Jalkanen), joiden mukaan Suomen ilmasto on viimeisen 1200 vuoden aikana vaihdellut noin 6-7 asteen verran, eikä nykyinen ilmastojakso ole mitenkään erikoinen. Samaan johtopäätökseen kirjoituksissaan näyttää yhtyvän Lapin luontoa pitkään tutkinut professori Antero Järvinen.
2. Ääri-ilmiöt
Toinen suuri sekaannus liittyy jo tähän mennessä tapahtuneisiin sää ja ilmastoasioihin, sekä liki päivittäin tehtäviin erilaisiin ennustuksiin, että jos lämpenee esim. 4 astetta, niin sitten sitä sun tätä tapahtuu. Nämä monet ennustukset luullaan usein jo tapahtuneiksi, eikä ymmärretä, että ne vasta ovat vain ennustuksia. Sään ja ilmaston ennustamisellakaan ei ole muuta yhteistä kuin se, että ne usein menevät pahanpäiväisesti mönkään. Sekaannusta pahentaa se, että media FMI:n johdolla luo ihmisille kaiken aikaa sellaista mielikuvaa, että jokainen sääilmiö on uusi ja ennen kokematon, vaikka niin ei ole, kun tarkastellaan ns. ääri-ilmiöiden historiaa. Olen näistä historiallisista ääri-ilmiöistä tehnyt kaksikin koostetta:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/277998-saan-aari-ilmiot-osa-i-helle-rakeet-myrskyt/
Lämpöisiä talvisäitäkin on Suomessa kirjattu historian lehtiin (10.3.1925 Salon Seudun Kunnallislehti no 19):
– 1172 oli niin lauha talvi, että jo helmikuulla puut silmuja tekivät ja linnut rakensivat pesiään
– 1289 ei näytä olleen talvea ollenkaan
– 1421 kukkivat hedelmäpuut maaliskuulla ja kirsikat kypsyivät jo huhtikuun lopulla
– 1538 tammikuulla olivat puutarhat kukassa
– 1572 oli melkein samanlainen vuosi kuin 1172
– 1659 ei ollut lunta eikä jäätä nimeksikään
– 1732 oli niin lauha talvi, ettei uuneja tarvinnut lämmittää
– 1791, 1807, 1822 ja 1894 olivat lauhoja talvia.
– 1822 talvella ei ollut lunta vielä vielä helmikuun lopullakaan. Kärryillä ajettiin ja jäille ei hevosilla uskallettu niiden heikkouden vuoksi mennä.
Mikä kaikki nuokin äärisäät ja lauhat talvet sai aikaiseksi? Osan tietysti tulivuoren purkaukset, mutta ne selittävät etupäässä vain kylmiä äärisäitä. Lämpöisille entisille äärisäille emme kuule julkisia selityksiä. Nykyään ilmatieteellä on sikäli helppoa, että suljetaan silmät vanhojen aikojen suhteen ja poistetaan ikävä 1930-luku lämpötilakäyristä. Sitten kaikki mahdollinen maan ja taivaan välillä selitetään CO2:sta johtuvaksi, eikä muuta tarvitakaan. Koska ihmiset on median avulla aivopesty uskomaan, että kaikki nykyinen sää on täysin erilaista kuin se ennen vanhaan oli, sekä kaikki mahdolliset sääilmiöt ovat lisääntyneet ja voimistuneet, CO2-selitys menee helposti läpi siinä joukossa, joka ei itse ota asioista selvää, tai on poliittisesti tietyllä tavalla ajattelevaa.
Sinänsä ääri-ilmiöitä on helppo löytää, koska ihan esimerkkinä voidaan mainita, että maapallolla riehuu kaiken aikaa noin 2000 ukkosta ja joka ikinen sekunti noin 100 salamaa iskee johonkin kohtaa maapalloa. Usein ukkoset tietävät myrskyjä, rankkasateita ja tulvia sinne minin sattuvat osumaan.
Eikä hirmumyrskyistäkään ole pulaa, kun niitä uutisoidaan ja listataan todisteeksi. Niitä kun on keskimäärin 100 kpl plus miinus 15 kpl joka vuosi. Täysin tavanomainen asia on hirmumyrskykin, eikä niiden määrä ilmastollisten vertailukausein myötä ole muuta kuin laskusuunnassa ja viime vuosikymmenet ovat määrältään pysyneet samalla tasolla eikä niiden voimakaan ole muuttunut.
2.1 Ääri-ilmiöt IPCC:n raportin mukaan
On nimittäin virheellistä väittää, että sään ääri-ilmiöt olisivat (ilmastonmuutoksen johdosta) lisääntyneet. IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin arviointiraportit:
IPCC:n Arviointiraportti 5 WG I osoittaa väitteen vääräksi:
– Kohta 2.6.2.2 (tulvat eivät ole lisääntyneet)
– Kohta 2.6.2.3 (kuivuudet eivät ole lisääntyneet)
– Kohta 2.6.2.4 (ukkosmyrskyt eivät ole lisääntyneet)
– Kohta 2.6.4 (hirmumyrskyt eivät ole lisääntyneet)
Asia vahvistetaan myös uudemmassa 9.8.2021 julkaistussa IPCC AR6 WG1 -raportissa.
Erityisesti tulvat eivät ole lisääntyneet eivätkä ole lisääntymässä ja niiden yleisin syy on vesistöjen lisääntynyt säännöstely ja jokirantojen rakentaminen (river management). Jos tulvien historia kiinnostaa, siitä voi lukea tästä koosteesta. Sen kun lukee, ymmärtää että elämme aika hyvia aikoja tulvien ja myrskyjen suhteen. Linkki: https://jitkonen.fi/?p=1107
Voidaankin hyvin sanoa, että länsimaisen median ja meteorologien pääväittämä, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, on täysin virheellinen.
3. Sää- ja ilmastoennustukset
Mediassa on siis lähes päivittäin joku tulevaisuuteen ja ilmastoon liittyvä ennustus. Niitä olemme saaneet kuulla satoja, ellei jopa tuhansia. Osa ihmisistä jopa luulee, että ennustus ihan varmasti toteutuu ja siksi niitä niin muodikkaasti tehdään lisää ja lisää tieteeseen verhoten. Jos lämpenee 4 astetta, niin sitten… ja se on yhtä varma asia kuin sääennustus kuukauden päähän.
Yksi useimmin toistuva ennustus on jäätiköiden sulaminen. Milloin navat sulavat, milloin Grönlanti tai Islannin, Chilen, Kilimanjaron (sula jo 2015) ja Sveitsin jäätiköt sulavat. Tälläkin ennustamisella on pitkän perinteet. Olen tehnyt kattavan blogin ja listan siitä, milloin navat sulavat ja milloin meren pinta nousee, linkki ”Napojen ja jäätiköiden sulamisennustuksia”. Ennustukset alkavat 1900-luvun alusta, jolloin oli alussa mainittu lämpöjakso ja lehdissä samat jäätikköalarmit kuin tänä päivänä on. Varhaisimpien linkistä löytyvien ennusteiden mukaan napojen piti olla sulia 1990 paikkeilla. Empire State Building oli osin veden alla jo 1934. Muita tieteen mukaisia sulamisvuosia ovat ainakin: 2000, 2013, 2015, 2017, 2030, 2033, 2040, 2044, 2050, 2060, 2065, 2070, 2080, 2100, 2293, 2296 ja 2500.
Täällä on kaikki tuon ehkä hieman epätarkahkon tieteen ennustukset koottuna. Siitä voi valita mielisen vuoden, johon kukin uskoo:
https://www.facebook.com/jyrki.itkonen.5/posts/1734098480033945?hc_location=ufi
Yksi viime päivien puheenaihe on ollut Sveitsin Alppien jäätiköiden sulaminen, johon liittyen HS teki jutun höystettynä tyypillisellä ilmastopropagandistisella kuvalla. Siihen kuvaan oli valittu sopivat vuodet, mutta jätetty 1950 jääminimin aika pois. Tuon Sveitsin jäätiköiden 1900-alun sulamisen noteerasivat myös suomalaiset lehdet:
HS:n tammikuussa 2020 samasta aiheesta julkaisema propagandakuva
HS:n kirjoittaman jutun mukaan nyt muka olisi kaikkien aikojen jäätikköminimi menossa Sveitsissä. Ei se ole, vaan vastaava tilanne ja oikeastaan vielä huonompi oli 1950 aikoihin. Siitä on vuonna 2009 tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan:
”The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.”
Tutkimuksessa haetaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle auringosta:
”In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”
Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään.
Meillä on siis muitakin tekijöitä maapallolla kuin CO2 ja keskilämpötila, jotka ohjaavat Suomen talvia, jota tuo minun sääbloginikin kuvastaa ja ohjaavat vaikkapa noiden Sveitsin jäätiköiden sekä muidenkin jäätiköiden määrää tietyissä sykleissä edeten.
Ilmatiede vaan on kovasti nykyään yksipuolistunut luulemaan, että kaikki vaikkapa jäätiköillä ja Suomen talvissa tapahtuva muutos ja lauhuus johtuu nykyään vain yhdestä ja ainosta asiasta, hiilidioksidista. Todellisuudessa tekijöitä on monia ja siksi Alpijäätiköt sulavat kylmempäänkin aikaan, jolloin Suomessakin on lauhoja ja lumettomia talvia ja kuumia kesiä. Tuo tekijä mitä varmimmin on aurinko, mutta sen FMI, IPCC ja ilmatiede haluaa jyrkästi kieltää. Kun ajatellaan lusto- ja neulastiedettä sekä vaikkapa professori Antero Järvisen tekemää tutkimusta, onko se sittenkin denialisti se FMI?
https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm
On tutkittu, että noilla ennustuksilla on keskimäärin 21 vuoden pieleenmenosykli. Tässä linkin blogissa pohditaan sitä, että miksi kukaan ei pahoittele pieleen menneitä ennustuksia koskaan. https://jitkonen.fi/?p=1483
4. Palautumista pienestä jääkaudesta?
Palautuminen pienestä jääkaudesta näkyy oikein hyvin useastakin luontoon liittyvästä asiast, kuten Tornionjoki, Itämeri, kirsikkapuidenkukinta, Zurichinjärven jäätyminen jne. Siitä on kooste tässä jutussa:
Alussa vittaasin ilmastoasiantuntija Gretan tuoreeseen twiittiin liittyen Tukholman lämpöiseen talvipäivään. Kun Ruotsin ilmastohistoriaa tarkastelee vanhojen historian lehtikirjoitusten kautta, Ruotsin talvet ovat lämmenneet jo vuosisatojen ajan. 1900-luvulle tultaessa jo liki 3 asteen verran.
Sama kehitys näkyy Tornionjoen jäidenlähtösarjassa. Miksi tämä kehitys olisi pysähtynyt 2000-luvulle tultaessa? Jatkuuko se alla olevan ennustekäyrä A) mukaisesti, vai meneeko se B)-käyrän puun kasvun syklisyyden mukaan, vai C)-käyrän auringon aktiivisuuden mukaan, sen aika näyttää.
Käyrään A) en itse jaksa uskoa, koska se perustuu hiilidioksidiin ja useiden tutkimusten mukaan CO2 on erittäin heikko kasvihuonekaasu sen pitoisuuden noustessa. Mutta kuten sanottu, aika näyttää suunnan. Hieman vielä ollaan menossa yläkuvassa olevan viimeisen muodostumassa olevan pallukan kasvusuunnassa, jonka FMI:n suoralla 10 vuoden keskiarvoistuksella tekemä alla oleva kuvakin meille kertoo. Vuoden 2010 jälkeen FMI ei jostakin syystä julkaise vuosittaista Suomen keskilämpötilaa missään, tai en ainkaan löydä niitä. Tämäkin kuva on kadonnut Suomen sivuilta, mutta ulkomaisessa julkaisussa se on.
Myöhemmin on tullut esille myös käyrä D.
Jos käyrät B), C) tai D) toteutuvat, Orpo näkee ikkunastaan hätää kärsiviä ja kuolevia ihmisjoukkoja.
Aurinko kun on menossa samaan vaiheeseen, kun se oli, kun 1600-luvulla syötiin lapsia ja suomalaista kuoli 30 % ja 1800-luvulla, kun 8 % suomalaisista kuoli viluun, nälkään ja tauteihin.
Näin se hitaasti on Suomessa edennyt tasaista tahtia pikkasen välillä takapakkia ottaen, se ilmaston lämpeneminen jo vuosisatoja ja siihen on liittynyt sekä äärisäitä, että erittäin lauhoja talvia, jotka jo 1900-luvun alussa tunnistettiin Suomen ilmastoon kuuluviksi. Nykyisin maallikkoa eniten ärsyttää se, että kaikin keinoin liiotellaan nykyistä lämpenemistä ja vähätellään menneitä säitä. 1930-luvun lämpökin halutaan kaikin keinoin poistaa, vaikka se vielä 2011 kansainvälisessä tiedotteessa tunnustettiin. Siksi tämän kirjoituksen tein.
4.1 Palautuminen pienestä jääkaudesta ja ilmatiede
Pieni jääkausi nykyvihreässä uskonnollisluonteisessa ilmastotieteessä kielletään, kuten 1930-luvulle tapahtunut nopea 2 asteen lämpeneminen etenkin pohjoisella pallonpuoliskossa ja keskiajan lämpökausi.
Kuitenkin pieni jääkausi eli pikku jääkausi oli ilmastollisesti keskimäärin normaalia kylmempi kausi noin vuosina 1450–1850.
Kausi ei ollut yhtenäinen maapallon kattava oikea jääkausi, vaan ajanjakson aikana ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C normaalia alempi. Siksi ilmaston lämpeneminen pohjoisella pallonpuoliskolla näkyy käyrissä muuta maailmaa enemmän samoin kun tulee näkymään seuraava jäähtyminen.
Tutkijat ovat alustavasti tunnistaneet seitsemän mahdollista syytä pieneen jääkauteen: Maan kiertoratasyklit, vähentynyt Auringon aktiivisuus, lisääntynyt tulivuorten aktiivisuus, merivirtojen muutokset, muutokset väkiluvussa eri puolilla Maapalloa ja siihen liittyvä metsäpinta-alan muutos, ja ilmastojärjestelmän sisäinen vaihtelu.
Suomen ilmatiede kieltää pienen jääkauden siksi, että se ei ollut globaalisti niin kylmä kuin se oli pohjoisella pallonpuoliskolla ja etenkin Euroopassa, jonne tämän kaltainen ilmastonmuutos iskee kaikkein rajuimmin myös seuraavalla kerralla:
– Tästä varsinkin Suomea karusti 1600-luvulla kohdelleesta (30 % kuoli) pienestä jääkaudesta toipuminen näkyy siis erittäin selvästi sekä Tornionjoen jäidenlähdössä että Itämeren jäiden laajuuden vähenemisessä sekä muissa edellä olleista esimerkeistä.
– 1319 kaikki suuret Euroopan joet jäätyivät ja mm. Po-joki oli vahvassa jäässä.
– 1322 kuljettiin ja ja ratsastettiin jäitse Tanskan ja Saksan ja samoin Skånen ja Shellandin välillä. Matkustajia varten perustettiin jäälle ”matkailijakotejakin”
-Sama oli 1324, 1393-94, 1407-08. 1418 ja 1423.
– 1323 oli ankara talvi ja Itämeri sekä Adrian meri kokonaan jäässä
– 1421-1424, katso 1322. Tällöin 4 kovaa talvea Pohjoismaissa niin, että ihmiset ja eläimet saivat kulkea jalan Kattegatin ja Skagerakin ylitse
– 1459-60 oli ankara talvi ja ajettiin reellä Ruotsista Saksaan vieläpä maaliskuun loppuun saakka.
– 1571 oli erittäin ankara talvi etenkin Ranskassa. Kaikki joet jäätyivät.
– 1573 sama asia. Myös Itämeri jäätyi.
– 1578 jäätyi Itämeri niin, että vaunuilla päästiin Danzigista Helaan
– 1594 jäätyivät Rein, Schele ja Adrianmeri, mutta pohjoisessa oli lauhaa
– 1595 kova talvi ja useimmat Saksan joet jäätyivät. Lumien sulaessa oli kovia tulvia koko Keski-Euroopassa
– 1600 jäätyivät Keski-Euroopan joet
– 1608 oli 1640 ja 1740 ohella ankarin talvi, mitä Eurooppaa on kohdannut historiallisella ajalla. Sitä sanottiin ”suureksi talveksi” ja se oli erittäin kova myös Pohjois-Amerikassa, jossa Sagahadocin siirtokunta tuhoutui pakkaseen. Kaikki joet jäätyivät ja Thamesin jäällä veistettiin veneitä.
Itämeri, Zuidersee ja Bodenjärvi menivät jäähän. Paduassa asti oli vahva lumipeite ja Espanjassa kylmä teki paljon vahinkoa. Viini jäätyi ja kuningas Henrik IV:llä oli eräänä aamuna parta jäässä. Vielä helluntain jälkeen (toukokuun 15 p.) pojat luistelivat Danzigissa jäätyneillä lammikoilla.
– 1836 ja myös 1658 Itämeri jäätyi, jolloin Kaarle X Kustaa meni Beltin yli sekä huonona talvena 1708-09
– 1740- ja 1750-luvuilla Sahelin kuivuus, kuoli tuhansia ihmisiä.
– 1800, ennen tätä vuotta tiedetään, että Boden järvi on ollut 28 kertaa jäässä kokonaan. 1800-luvulla enää 2 kertaa 1829-30 ja 1878-80.
– 1820 jäätyivät Ranskan ja Saksan joet. Venetsian laguuneissa oli jäätä ja Thamesilla oli laivaliikenne vaikeuksissa. Turussa oli tammikuun 18. päivä 40 astetta pakkasta.
– 1823 oli ankara talvi ja Bosporissa oli ajojäätä.
– 1830 oli talvi pitkä ja kova. Gibralttarissa oli 12 astetta pakkasta.
– 1838 oli kova talvi ja koko Itämeri jäässä. Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Laivaliikenne Thamesilla vaikeuksissa jään vuoksi.
Päivitetty 8.11.2021
Kaisaniemessä (Helsingissä) oli koko mittaushistorian (200v) lumettomin talvi. Ei lunta lainkaan. Se ei voi liittyä ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen? Joskus 1970-luvulla lähdettiin talvella Luukkiin järven jäälle ja lanattiin pelitila. Sellaista ei enää ole mahdollista tehdä.
Jää nähtäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutoksesta tuo varmasti johtuu, mutta se onko tuo muutos ihmisen aiheuttama lienee kiistanalainen. Ilmasto on muuttunut jo ennen kuin karvaton apina alkoi hiiltä polttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Itse pyörin näissä asioissa puolivälissä. Thaimaassa pari vuotta sitten valitin jätevyörystä rannoille. Viime vuonna niitä ei näkynyt, mutta lämpötila oli poikkeuksellisen korkea. Niin tai Näin.
Ilmoita asiaton viesti
Se johtuu ilmastomme vaihtelusta, ei pysyvästä muutoksesta.
Sen vaihtelun määrää se, mikä pitää myös elinsijamme asuinkelpoisena, Atlanttin valtameri ja Golf-virta. Mitä reittejä matalapaineet mereltä kulkevat, on se tärkein tekijä säihimme.
Ilmoita asiaton viesti
No ilmasto on sään pitkäaikainen keskiarvo. Tämä on se määritelmä.( Ilmasto on talo ja asukas on sää)
Ilmoita asiaton viesti
Mutta päästöt ja saasteet onkin ihmisen tekemät. Apina ei sentään ole kemisti. Teollisuus alko jylläämään 1700-luvulta. Apinat ei tee autoja,tietokoneita, kännyköitä jne.Apinoiden päästöt on vain suolistobakteerit. Ihmisen päästöt on ihmisen toiminnasta johtuvia. Luonto ei tee päästöjä, luonto käyttää hyödyksi omat päästöt, mutta ihminen ei käytä kovin paljoo. Luonto ei tee päästöjä, mutta ihminen tekee.
Ilmoita asiaton viesti
Mahdoitkohan Eero lukea koko juttua? Ei siinä lumettomuus ollut asiana, vaan ilmaston lämpeneminen, joka on jatkunut jo usean vuosisadan ajan.
Ilmoita asiaton viesti
No en lukenut, koska ilmaston muutoksen syyt ovat ”uskon asioita”.
Jos sanoo, että saastuneet kaupungit saastuttavat ympäristöä Kiinassa tai Mexikossa, se on probagandaa.
Toivotaan nyt, että kaikki ihan ilmaston kannalta. En tiedä?
Ilmoita asiaton viesti
”Ei siinä lumettomuus ollut asiana, vaan ilmaston lämpeneminen, joka on jatkunut jo usean vuosisadan ajan.”
Eli ilmasto tosiaankin muuttuu.
Auringon aktiivisuus sen sijaan laskenut: https://en.wikipedia.org/wiki/Maunder_Minimum#/media/File:Sunspot_Numbers.png
Pitkään ollut auringonpilkkujen määrä 0-1
Kun tiedetään, että planeetan lämpötilaan vaikuttaa auringon energia mikä tänne saapuu (ne mainitut auringon syklit mitä kerroit blogissa), albedo ja emissiivisyys, niin voidaan päätellä että lämmittää muutokset albedossa ja emissiivisyydessä. Aurinko kun tässä se tekijä sykleineen se minkä mukaan pitäisi viilentyä rajusti, itseasiassa siirtyä takaisin jääkauteen.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaisaniemessä (Helsingissä) oli koko mittaushistorian (200v) lumettomin talvi.”
Tämän blogin kirjoittajan kanssa aiemman postauksen yhteydessä tutkimme juuri, että vuonna 1925 pysyvä lumi satoi Helsinkiin vasta helmikuun lopulla. On Helsingissä tänäkin talvena nopeasti pois sulanutta lunta satanut.
Ilmoita asiaton viesti
Kun nyt Kaisaniemestä puhutaan, niin olin oppilaana Kaisaniemen kansakoulussa 50-luvulla ja todellakaan talvien säät tuolloin eivät poikenneet nykyisestä. Maalaisopettajat vinkuivat lumen puutteesta. Oppilaista se oli normaalia, kun lumi ei mitenkään kuulunut osana alkutalveen. Vaihtelu oli suurta, onhan nytkin muutama vuosi takaperin ollut lumisia talvia.
70-luvulla oli todellakin kylmä jakso, huomattavasti pirullisempaa elää kylmässä ilmastossa. Aivot uhkasivat jäätyä talvella (pipoa ei pidetty) ja auto ei lähtenyt käyntiin tai juuttui hankeen (kesärenkaat).
Ilmoita asiaton viesti
Hydrologinen yleiskatsaus 1930-1931 kertoo vallan muuta.
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot/Hydrologiset_vuosikirjat
[lainaus]
Vuoden 1929 harvinaisen lämmintä ja runsassateista, syksyä seurasi hyvin lämmin talvi. Lämpimin, normaalitilaan verrattuna, oli tammikuu, 6-7 astetta tavallista lämpimämpi. Lumentulo oli alkutalvella huono. Jouluun saakka satoi yleensä vettä ja vesisateet olivat vielä tammikuullakin tavallisia maan keski- ja eteläosissa. Maa oli Pohjois-Suomea lukuun ottamatta paljaana aina helmikuun alkupäiviin saakka. Vesistöt jäätyivät monin paikoin vasta helmikuun alussa.
[/lainaus]
Ilmoita asiaton viesti
Voitko kertoa miksi jätät niin monta olennaista sykliä pois?
Noin tuhannen vuoden välein tärähtää joku isompi murikka avaruudesta maahan.
Kerran sadassatuhannessa vuodessa on supertulivuoren purkaus.
Kerran sadassa miljoonassa vuodessa syystä tai toisesta hiiltä vapautuu runsaasti kiertoon maankuoresta ja tähän liittyy myös joukkotuho.
”Lämpöisiä talvisäitäkin on Suomessa kirjattu historian lehtiin”
Suomessa ei ole olennaisesti kylmyyden aiheuttamia katovuosia 1860-luvun jälkeen. Täällä oli ennen toistuvasti nälänhätää.
”Sopii hyvin yhteen pikkujääkaudesta palautumisen kanssa.”
Auringon aktiivisuus on ollut jonkin aikaa vastaava kuin pikkujääkaudella. Missä se jääkausi siis viipyy?
Ilmoita asiaton viesti
Matti Karnaattu, Lisään mielelläni syklejä tuohon, mutta tulivuoret eivät ole niitä, koska ovat satunnaisia ja ymmärtääkseni jäähdyttävät ilmastoa. Sille en ole saanut selitystä, miksi aika ajoin on ollut todella lämpöisiä talvia, kuten historiakin kertoo.
Sinä: ”Suomessa ei ole olennaisesti kylmyyden aiheuttamia katovuosia 1860-luvun jälkeen. Täällä oli ennen toistuvasti nälänhätää.”
Ei onneksi ole ja lämpenihän ilmasto huomattavasti 1940-luvulle tultaessa, kuten FMI:n kuva osoittaa. Siltikin katovuosia oli kolme peräkkäin, 2015 – 2017, kuten kylmällä 1980-luvulla. Onneksi nykyisin on nuo varmuusvarastot. 2017 kesä oli poikkeuksellisen kylmä ja viljan hitaan kypsymisen vuoksi tavanomaisille suomalaisille syyssateille venynyt puinti ei enää onnistunut. Näin YLE 2017:
”Surkeat satonäkymät eivät aiheuta katastrofia – ”Viljasato puolittui, eikä kansalaiset huomanneet mitään”
Sää on samankaltainen kuin pahana katovuonna 1987, mutta siitäkin selvittiin. Kylvösiemenet ja viljelijöiden kohtalo huolettavat Huoltovarmuuskeskusta. Kylvösiemeniä kaivettiin varmuusvarastosta vuonna 2013.”
”Julkisuudessa on lisäksi esitetty arvioita siitä, että tämä olisi jo kolmas huono satovuosi peräkkäin. Mantilan mielestä tilanne ei ole ollut näin synkkä, vaan vuonna 2016 viljaa tuotettiin enemmän kuin kulutettiin.”
Valoa on ikkunassa! https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maataloudessa-valoa-tunnelin-paassa-takana-neljan-vuoden-kaamos/5838c9f4-cbae-42f1-ad26-e74384bec25d
Sinä: ”Auringon aktiivisuus on ollut jonkin aikaa vastaava kuin pikkujääkaudella. Missä se jääkausi siis viipyy?”
Jos blogissa olevien käyrien B) ja C) mukaan mennään, sen kylmän ajanjakson pitäisi olla 2040 plus miinus 11 vuotta paikkeilla. Se ei tosin taida estää sitä, etteikö lauhija talvia ja kuumia kesiä olisi silloinkin, koska niitä oli 1800-luvun puolessa välissäkin. Mutta kuten edellä on todettu, kolme skenariota on ja siitä voi jokainen valita sen, johon uskoo.
Meret kattavat 70 % maapallon pinta-alasta ja ovat erinoaminen lämpövarasto ja merien on todettu lämmenneen, koska aktiivinen aurinko säteilee niihin tavanomaista enemmän lämpöenergiaa, jonka purkautuminen ilmakehään ottaa oman aikansa, kun meriin saapuva lämpöteho vähenee. Mutta katsotaan nyt, sanoi lääkäri! Nämä ovat niitä ennustuksia vain, kuten East Anglian CO2 tietokonemallinnuskin.
http://sinikkatyynela.blogspot.com/2018/08/onko-edessa-19-pieni-jaakausi.html
Ilmoita asiaton viesti
”Lisään mielelläni syklejä tuohon, mutta tulivuoret eivät ole niitä, koska ovat satunnaisia ja ymmärtääkseni jäähdyttävät ilmastoa.”
Tulivuori lyhyellä aikavälillä jäähdyttää kun tulee pölyä, mutta pitkällä aikavälillä lämmittää kun pöly poistuu ilmakehästä ja CO2 pitoisuus nousee. Ihan sellaista pientä tuliperäistä vilkkautta oli viime vuosisadan puolivälissä kun seuraat tulivuorten purkausten päivämääriä. Tuli mm. kokonaan uusi vuori.
Tuliperäisen toiminnan syklejä ei välttämättä tarkemmin tiedetä tai sitä kuinka kaaoottisia ovat. Maailman historiassa nähdään kuitenkin että ollut noin luokkaa kerran sadassa miljoonassa vuodessa valtavaa tuliperäistä toimintaa mikä lämmittänyt. Ja vähemmän valtavaa myös on aika-ajoin ja nähdään siitä kun on tupsahtanut valtameriin jotain Havaijia tai Islantia, että jossain kohtaa pääsee magma kiertämään niin puskeutuu maankuoren läpi paineella.
”Meret kattavat 70 % maapallon pinta-alasta ja ovat erinoaminen lämpövarasto”
Totta. Pitäisi verrata vaikka Maunderin minimiä ja sen ajan lämpötiloja nykyiseen, että mikä se viive oli. Ja jos kyse on vain auringosta niin viiveen pitäisi olla sitä että ei jatka lämpenemistä vaan viileneminen tapahtuu viiveellä. Lämpövarasto ei tarkoita sitä, että lämpeneminen jatkuisi.
Kuitenkin ilmaston tiedetään lämmenneen näihin aikoihin saakka, että ei siis ole pelkästään auringosta kiinni vaan albedo ja emissiivisyys vaikuttaa myös.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo ”murikat” ovat sattumia joita sattuu täysin riippumatta edellisestä.
Tiedethän tämän: Kun heität kruunua ja klaavaa ja saat miljoona kertaa peräkkäin klaavan niin seuraavalla heittokerralla mahdollisuudet ovat edelleen fifty-fifty.
Siispä nuo ”murikat” ja tulivuorenpurkaukset eivät ole syklejä.
Ilmoita asiaton viesti
”Nuo ”murikat” ovat sattumia joita sattuu täysin riippumatta edellisestä.”
Ei välttämättä jos sattuu kiertoradat menemään niin että tietyin väliajoin tännepäin sinkoutuu meteoreja.
Asioita ei vielä tarkkaan tiedetä.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä vähän faktaa, että meillä joka päivä jokin isompi kuin meteori iskee arviolta 300 kertaa. Meteoroideja 100 tonnia joka päivä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_l%C3%A4helle_tuleva_asteroidi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Meteoriitti
Monta eri asiaa ilmastosta löytyy Tiekusta mutta moni niistä on maksullisia, joten ei jaksa kaivaa ja yrittää etsiä ilmaisia lähteitä. Minä kun olen Tiekun asiakas.
1600-luvun lopulla oli katovuodet ja varmasti oli ennenkin. Nämä asiat löytyvät kirkonkirjoihin taltioidut. Samoin löytyy evidenssejä lämpimistä ajanjaksoista muualta maailmalta. Jostain syystä näitä ei haluta noteerata.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä johtuu se kun meillä on vallinnut läntinen ja lounainen ilmavirtaus syksystä lähtien. Onko kysymyksessä sää vai ilmaston muutos.
Ilmoita asiaton viesti
Pohjois-Atlanttin oskillaatio (NAO) on syynä.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdessä säätiedotuslähetyksessä, huh, kerrottiin suihkuvirtauksista, kylmissä ja kuumista. Ja että syksyn / talven aikana tällainen lämmin virtaus, n. länsilounaasta itäkoilliseen, olisi ollut pitkään ”kohdalla”.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suihkuvirtaus
Ilmoita asiaton viesti
Stokastista vaihtelua, vuodet eivät ole veljeksiä. Mutta Suomessa sää tulee noin 80%:sti lännestä päin joka tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, Atlantin oskillaatiot määräävät säämme ja niiden mukaan liikkuvat matalapaineet. Eivät ne täysin stokastisia ole.
Ilmoita asiaton viesti
”1600-luvun lopulla oli katovuodet ja varmasti oli ennenkin.”
Oli niitä suomessa 1200-luvulta lähtien. Luin joskus missä näitä oli kerätty että katovuosia oli ja ne vain yleistyi.
Ilmoita asiaton viesti
2017 oli selvä kylmyyden aiheuttama katovuosi. Jos yhteiskuntamme olisi ollut yhtä kehittymätön kuin vaikka 1860, niin nälkäkuolemia olisi tullut runsaasti.
Tuo sinun jatkuva jääkausihöpinäsi on soopaa. Ei tähän mennessä millään mittarilla olisi pitänyt jääkausi alkaa. Toivotko, että olisi?
Näin nopeita lämpötilanmuutoksia, mitä nyt on nähty, on tapahtunut useita holoseenin aikana.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuo sinun jatkuva jääkausihöpinäsi on soopaa. Ei tähän mennessä millään mittarilla olisi pitänyt jääkausi alkaa.”
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f8/Ice_Age_Temperature.png
Kuten käppyrästä näkyy, jääkausi on se normi mihin palataan kun on hetken aikaa ollut lämmintä.
Jos väittää, että lämpeneminen on luonnollista ja ihmisestä riippumatonta, silloin pitää olla myös tieto aikataulusta jääkauden luonnollisesta alkamisesta.
Minun nähdäkseni jääkausi alkaa kun luontaisten syklien mukaan viilentävät tekijät on niin voimakkaat, että alkaa jäätymään. Tässä niitä syklejä: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7f/Milankovic.jpg
Mukaanlukien blogissa mainitut auringon aktiivisuuden muutokset ja syklit. Tumma vesi kun menee vaaleaan heijastavaan jäähän niin se voimistuu joka vuosi niin että ilmasto muljahtaa jääkauteen.
Tilaisuus muljahtaa jääkauteen oli tuossa muutama sata vuotta sitten tai sitten nyt koska luonnollisten syklien mukaan tämän lämpökauden ei pitäisi jatkua loputtomiin.
Eli, jos ihminen ei vaikuta niin milloin alkaa jääkausi?
Jos sitä ei pitäisi tulla niin sittenhän kyse on siitä, että on alkanut uusi geologinen epookki ja ihminen vaikuttaa planeetan ilmastoon lämmittäen sitä merkittävästi.
” Toivotko, että olisi?”
En toivo. Mutta planeetalle jääkausi on pienempi vahinko kuin lämpötilan nouseminen nopeasti korkeammalle mihin eliöstö sopeutunut. Tietysti suomalaisten tarvitsisi mennä ilmastopakolaisiksi vaikka afrikkaan.
”Näin nopeita lämpötilanmuutoksia, mitä nyt on nähty, on tapahtunut useita holoseenin aikana.”
Holoseeni ollut oikeastaan aika luonnottoman tasainen lämpötiloiltaan ja lämpötilat näyttävät olleen korkeimmillaan juuri sen jälkeen kun jääkaudet ovat päättyneet, viilentyen sitten kunnes muljahtavat takaisin jääkauteen.
Tuollaista viilentyvää trendiä nähtiin juurikin Rooman rauhan jälkeen kohti pikkujääkautta. Se lämpötila toki menee huojuen johtuen juuri niistä auringon sykleistä mitä blogisti kertoi, että viikinkiaikaan oli vähän lämpöisempää.
Toisen puunilaissodan aikaan olikin sitten todella lämmintä kun Hannibal meni niiden norsujen kanssa alppien yli.
Ilmoita asiaton viesti
Auringon aktiviteetti tai oikeammin säteilyteho on laskenut viimeisen auringonpilkku-syklin aikana, muttei ole lähelläkään 1600-luvun minimiä.
Ilmoita asiaton viesti
Aurinko on ollut poikkeuksellisen aktiivinen 1900 luvulla, aktiivisin vuosisata ~400 vuoteen. Hyvä että on ollut ja varastoinut meriin lämpöä niin paljon että lämpötila ei ole pienen jääkauden tasolla nyt kun aurinko ”nukkuu”. Omituista että löytyy sakkia jotka haluaisi että olisi niin kylmää?
Ilmoita asiaton viesti
No Tähtimiehet Ursassa pitävät luentoja ja he sanovat, että avaruudella ja sieltäpäin tulevila seikoilla on vain alle promillen vaikutus alailmakehässä oleviin säätapahtumiin, ilmastoon sään pitkäaikaisena tapahtumana keskiarvona. Kait he tietävät paremmin kuin muut, kait sillai. Onhan heillä tietoa enemmän kuin monilla muilla
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaan kuitenkin, että Auringolla on melkoinen vaikutus säihimme, sanoo Ursa mitä tahansa.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa Oulun yliopisto tietää enemmän auringosta ja säästä kuin Ursa.
Näin väitös HS / Iltalehden mukaan:
HS: Aurinkotuuli tekee talvista lämpimiä – tutkijan mukaan lumiset talvet palaavat 2020-luvulla
05.10.2016 klo 17:56
– Voimakkaan aurinkotuulen aikana Skandinavian talvet ovat keskimääräistä leudompia ja sateisempia vahvistuneen läntisen ilmavirtauksen johdosta”, tutkija Ville Maliniemi kertoo Helsingin Sanomille.
Ville Maliniemen väitöstilaisuus pidetään Oulun yliopistossa 14. lokakuuta.
Väitöskirjan aihe on aurinkotuulen vaikutus pohjoisen pallonpuoliskon talvi-ilmastoon.
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2016100522418449
Ilmoita asiaton viesti
Kuten eräs tuttumme on laskenut, aurinkotuulilla on vaikutusta jopa merivirtoihin, kuten muilla planeetoilla ja kuullammekin.
Tästä varmaan kuullaan myöhemmin melkoisia uutisia.
Ilmoita asiaton viesti
”Taitaa Oulun yliopisto tietää enemmän auringosta ja säästä kuin Ursa.”
Kyllä yliopiston professorikin voi kuulua Ursaan, ja ei se kuuluminen ko. järjestöön vähennä tai tee peräti olemattomaksi hänen tietämystään. Ursa on etupäässä tähtitieteestä kiinnostuneiden yhteenliittymä, ja muuten hyvä sellainen. Kuulun itsekin Ursaan.
ps. Kaikesta huolimatta pidän ilmastonmuutosta enemmän luonnollisena kuin ihmisen aikaansaannoksena.
Ilmoita asiaton viesti
Sori Juha! En väheksy Ursaa, koska tunnen siihen kuuluvia ihmisiä. Erittäin fiksua väkeä ja hieno harrastus, joka on monelle työkin.
Tärkoitin lähinnä sitä tutkimustyötä, jota Maliniemikin on tehnyt, kun on varta vasten peilannut 130 vuoden säähistoriaa aurinkoon ja hakenut yhteyksiä niiden välille.
Aikanaan vuonna 2011 FMI:n Heikki Nevanlinna hyökkäsi välittömästi astrofyysikko Carl-Gustav Källmanin kimppuun, kun hän sanoi, että kovat pakkaset johtuvat auringonpilkkujen vähyydestä. Källman sanoi, että ”minun ja monen muun mielestä maapallon magneettinen suoja on heikko, jos auringonpilkkuja on vähän. Tuolloin on myös kylmä”.
Tämä kuvaa hyvin tätäkin päivää. FMI hyökkää välittömästi kaikkien niiden tahojen ilmastoon liittyvien tutkimusten kimppuun, jotka eivät tue heidän omaa CO2-uskoaan ilmastoon. Sen on nahoissaan tuta viisi professoria ja moni muu tutkija. FMI:llä ei ole pienintäkään halua lähteä yhdessä miettimään asioita muiden tieteenhaarojen kanssa. Kaikki, jotka asiallisia kirjoituksia tekevät, ovat foliohattuja. Ari Laaksonen tykkäsi twitterissä kovasti, kun tätä minunkin kirjoitusta haukuttiin foliohattuiluksi. Pienestä jääkaudesta palautuminenkin näkyy olevan Laaksoselle vieras juttu, kun sillekin naureskeli ja näkyy keskittävän viimeisen vuosikymmenen lämmön liiotteluun ja vähättelee 1930-luvun lämpökautta. Tuommosien tykkäämisten ja vähättelyjen sijaan odottaisi asiallisia kirjoituksessa esiintyvien virheiden korjaamista ja avoimuutta pidemmän aikavälin ilmastohistoriaa kohtaan. Mutta ilmeisesti kun menneitä lämpöjä ei osaa selitttää, ei voi historiaa tunnustaa ja siksi on keskityttävä viimeisen 60 vuoden ilmaston tarakasteluun, jota toki Forecan Mäntykangaskin juuri teki Iltalehden sivuilla.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan kiintoisiakin tilastoja. Lisään yhden.
Tampereen Näsijärven jäätymisestä on jokatalviset tiedot vuodesta 1836 lähtien. Tähän asti myöhäisin jäätymispäivä oli 31. tammikuuta 2008. Eilen järvi ei ollut jäässä. Pyhäjärvi ei ole jäässä nytkään, sen näen ikkunasta, mutta Näsijärveä en viitsi aamuyöllä kävellä tarkistamaan.
Täksi viikoksi odotetaan kolmea neljää pakkaspäivää. Ennustan, että Näsijärvi jäätyy 6. helmikuuta, mutta vielä en olisi varma, että jääpeite on pysyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Edit 4.2.2020 Itämeri
Jari-Pekka Vuorela, nuo järvien jäätymiset ovat myös mielenkiintoinen juttu ja niistä voisi tehdä oman bloginsa, joka tukee tätä minun blogiani täydellisesti.
Näsijärvi
Sen jäätymisessä on varmaan samaa myöhenemistä, mitä Tornionjoella on jäidenlähdön aikaistumista. Myös FMI kieltämä lämmin 1920-1930-luku näkyy siellä. Lehti kirjoitti 27.1.1925, että Näsijärvi on rannnoiltaan jäässä. Jäätyminen on merkitty seuraavalle päivälle 28.1.1925. Sitten 1930 joku lämmitti Suomen ilmastoa edelleen niin, että Näsijärvi jäätyi 30.1.1930.
Bodenjärvi Saksan ja Sveitsin rajalla
Sama monen sadan vuoden pituinen lämpenemistrendi näkyy Bodenjärvellä:
– ennen vuotta 1800 se oli 28 kertaa jäässä
– Sitten 1800-luvulla 2 kertaa ja
– 1900-luvulla 2 kertaa (1929 ja 1963)
Jäätyminen Bodenjärjellä väheni siis jo 1900-luvulle tultaessa, jolloin tapahtui ilmeisen voimakas ilmaston lämpeneminen.
Thamesjoki
Sen jäällä pidettiin pakkasmessuja aina 1800-luvun alkuun asti.
– 1400 – 1814 se oli jäässä 24 vuotena (1400-luku / vain 2, 1500 / 5, 1600 / jopa 10, 1700 / 6 ja 1800-luvulla vain kerran vuonna 1814)
– Sitten menikin pitkään, kunnes se kerran jäätyi 1962-1963
Thamesjoellakin ilmasto lämpeni huomattavasti jo 1800-luvulle tultaessa. Toki uusi silta 1831 paransi virtausta ja ehkä vähensi jäätymistä.
Itämeri
Meille läheinen Itämeri oli usein kovassa jäässä ennen vuotta 1838, jolloin Tanskan salmien yli ajettiin ja Visbyn ja Ölannin välinen posti kuljetettiin jäätä myöten. Sittemin itämeri oli kokonaan jäässä: 1867, 1871, 1877, 1881, 1888, 1893, 1940, 1942, 1947. Sen jälkeen ei täyttä jään määrää ole saavutettu. 1987 oli 407 / 420 neliökilometriä ja vuonna 2011 oli 309 / 420.
Vuosisatojen alun lämpökausiin sopivat vähäiset jäät olivat (maks. 420):
– 1722 / 78, 1725 / 78, 1725 / 79 ja 1730 / 79.
– 1817 / 90, 1819 / 80, 1822 / 76, 1824 / 84, 1825 / 96 ja 1835 / 70
– 1887 / 74, 1890 / 81, 1894 / 81, 1903 / 92, 1906 / 85, 1910 / 81, 1925 /89, 1930 / 58, 1938 / 70, 1939 / 61, 1944 / 64 ja 1949 / 62
– 1989 / 60, 1990 / 70, 1992 / 74, 1995 / 76, 2008 / 49, 2015 / 51.
Joku tekijä on saanut nuo aikaisemmat minimit aikaiseksi. 2008 on minmi ja 2015 lähellä sitä.
Ilmoita asiaton viesti
FYI:
Amerikassa tiedostettiin ilmastonmuutosta jo vuonna 2006 hybridi autojen esiinmarssilla. Smug Alert! (… varoitus: huumoria ja epäsopivaa kielenkäyttöä …)
https://www.southparkstudios.nu/full-episodes/s10e02-smug-alert
Ilmoita asiaton viesti
Hyvän kirjoituksen teit!
Ilmoita asiaton viesti
Voisiko sanoa että ilmasto on kaikki maapallon säät yhteenlaskettuna ja se on sitten ilmasto ja sen muuttuminen ilmastonmuutos?
Uskoakseni en ole ihan väärässä jos sanon, että näin se taidetaan nykyisin käsittää.
Ennen vanhaan ilmasto olisi ollut esim. trooppinen ilmasto, Ei ollut tarvetta vetää sitä globaalia aspektia ilmastoon. Trooppinen ilmasto on sellainen ettei se hevin muutu. Kun ilmankosteus on tapissa, niin ei hiilidioksidi sitä voi lisätä. Ja hiilidioksidi ei ole tehokas kasvihuonekaasu ilmakehässä (kasvihuoneissa kyllä, lisää kasvien kasvua).
Koko nykyinen ilmastokäsite on räätälöity kiinnittämään huomio globaaliin aspektiin. Ilmakehä on erittäin häilyvä ilmiö ja siinä sitä mittaamista riittää että saadaan säiden yhteenlasku, globaali ilmasto laskettua.
Globaali ilmasto ei voi todella aidosti muuttua ennenkuin meret on lämmitetty. Siinä ollaan vasta alkumatkalla, vettä on 2700 tonnia jokaista maapallon neliömetriä kohden.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi sijaitsee idän mantereisen ja läntisen ilmastovyöhykkeiden rajamailla. Tämä opetettiin jo 50 luvulla kansakouluissa, ilman Golf virtaa Suomi olisi täydellisesti mantereiseen ilmastoon kuuluva.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt opetetaan peruskoulussa että Suomi kuuluu globaaliin ilmastoon.
Tarkemmin sanoen Suomi kuuluisi atlanttiseen häiriöalueeseen ilman golf-virtaakin.
Johtuu coriolis-voimasta joka tekee lounaan suuntaiset tuulet tyypillisimmiksi.
Ilmu-opin mukaan ilmastomme muuttuu Unkarin ilmaston kaltaiseksi. Näkis vaan, Atlantti pitäisi ensin poistaa.
Ilmoita asiaton viesti
Paavo Vaatovaara, tuo Golfvirta on jännä juttu. Sen roolia ei tuoda mitenkään esille tietenkään luultavasti siksi, että kaikin keinoin pitää tukea CO2-mielikuvaa, tai sitten sen vaihtelua ja vaikutuksia ei yksinkertaisesti enää tunneta.
16.2.1929 lämpöiseen aikaan Karjalan ääni kirjoitti mm:
”Golfvirta on liian lämmin
Labradorin ja Grönlannin välille lähettämä retkikunta on tehnyt havainnon, että pintavesi siellä aina 100 metrin syvyyteen noin 100 000 neliömailin alalla on 2,5 astetta lämpimämpi kuin tavallisesti. Se herättää mitä suurinta mielenkiintoa”
Mikä lämmitti Golfvirran 1929? Luojako? Kiusallinen asia FMI:lle, ollaan siis hiljaa.
1928 Uusi Suomi kirjoitti:
”Tammikuu on Euroopassa, verrattuna maapallon koko vastaavan leveysvyöhykkeen keskilämpöön, poikkeuksellisen lämmin. Ruotsalaisen meteorologi Ekholmin mukaan Lofoteilla tammikuu on aina 27 astetta ja Suomessa 10 astetta lämpimämpi kuin muualla samalla leveydellä.”
Jännä yhteensattuma nuo 1900-luvun alun lämpöiset ja lumettomat talvet ja se, että Golfvirran todettiin olevan 2,5 astetta normaalia lämpöisempi. Mutta siis mikä Golfvirran tuolloin lämmitti?
Ilmoita asiaton viesti
Tää on hyvä sivusto ihmetellä miten ilmat virtaavan ja liikuttavat myös lämpöä meillekkin.
https://www.ventusky.com/
Kattokaas millaiset pakkaset on pohjoisen euroopan molemmilla puolilla. Ihan h..vetin hyvä että tollanen kylmä ei ole jämähtänyt meille tänä vuonna.
Ilmoita asiaton viesti
Matti Lehtinen, tuokin on semmoinen ilmiö, joka on esiintynyt ennenkin.
30.1.1925 Hämeenkyrön Sanomat kirjoitti mm:
”Etelämaista saapuneissa sähkösanomatiedoissa kerrotaan, että siellä jossakin on hyvin kylmää ja viluista ja että mustia ihmisiä on paleltunut kuoliaaksi. kun samaan aikaan meidän Lapissamme on saattanut olla lähes kymmenen astetta lämmintä! Kyllä on maailmanjärjestys tosiaankin entisestään muuttunut!”
Nykytiede todistelee hiilidioksidia 60 vuoden aikajänteellä, mutta ei tunne näitä menneitä ihan vastaavia tapahtumia 100 ja 200 vuoden takaa. Sitä ihmettelen kovasti.
Ilmoita asiaton viesti
Juu ei kylmä ja pakkanen ole mihinkään kadonnut vaikka täällä nyt onkin lämmintä. Viimeksi tollanen kylmä jämähti tänne vajaa -35 vuotta sitten ja koko Itämeri jäätyi umpeen. ”Pelkään” että tällä vuosikymmenellä käy ihan samalla tavalla ja saadaan taas myös erittäin kylmiä kesiä.
Jännä paikka toi Kaisaniemi kun se käy esimerkiksi glopaalista hirveestä lämpenemisestä vain yhden lämpimän kuukauden perusteella 😆 .
Ilmoita asiaton viesti