Sää ja ilmasto, osataanko ne erottaa toisistaan?

Ilmaston ja säiden historiaa

Ilmastosta ja säästä puhutaan lähes joka ikinen päivä ja erilaisia ilmastoon liittyviä ennustuksia tehdään melkeinpä päivittäin. Keskustelu on erittäin polarisoitunut kahteen ääripäähän ja median kautta äänessä ovat vain ilmastohysteriaa yksipuolisesti luovat tahot. Siitä jopa Petteri Taalas oli hieman huolissaan. Onkohan se yksipuolisuus sitten syy sille, että nykyään kaiken aikaa sotketaan ilmasto ja sää, sekä nyt jo tähän mennessä tapahtunut ilmaston vaihtelu ja ilmastoon liittyvät erilaiset ennustukset keskenään?

Äskettäin jopa suuren puolueen puheenjohtaja Orpo twiittasi, että ikkunasta näkyvästä säästä huomaa ilmastonmuutoksen. Samoin teki tämän päivän suurin ilmastoasiantuntija Greta. Toki sää ja ilmasto jollakin tavalla liittyvät toisiinsa, mutta kun ei tunneta Suomen pitkää sää- ja ilmastohistoriaa, vedetään tuollaisia täysin vääriä johtopäätöksiä yksittäisen talven säiden pohjalta. Erityisen huoletuttavaa se on siksi, että väärät johtopäätökset vetää järkevänäkin pidetyn puolueen puheenjohtaja.

Millaisia sitten ovat olleet Suomen menneet talvet? Se on kiinnostanut minua siinä määrin, että olen jo usean vuoden ajan kaivellut Kansallisarkiston vanhoista lehdistä menneitä säihin liittyviä uutisia ja lehtileikkeitä. Kirjoitin niistä blogin Uuden Suomen puheenvuoroon  ”Lauha talvi ahdistaa, mitä historia kertoo menneistä lauhoista talvista ja Suomen säähistoriasta?”, ja se löytyy tästä linkistä: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/lauha-talvi-ahdistaa-mita-historia-kertoo-menneista-lauhoista-talvista-ja-suomen-saahistoriasta/?

Nuo vanhat lehtileikkeet kertovat oikein hyvin, että meillä Suomessa oli lauhoja talvia jo 1800-luvun lopusta alkaen ja ne huipentuivat 1930-luvun lämpöiseen vuosikymmeneen. Ihan yhtä lauhoja talvia siis kuin nykyäänkin. Tässä esimerkkikuvassa näemme, että 1920-1930 –luvuilla Helsingissä oli tammikuun 15. päivä lumetonta viisi kertaa, kun viimeisen 20 vuoden aikana vastaava tilanne on ollut 4 kertaa. Toki vain yksi tammikuinen päivä, mutta osaltaan kertoo jotakin menneistä vuosista ja niiden talvista Kaisaniemessä. Vanhoja säihin liittyviä lehtileikkeitä ole runsain määrin kerännyt omalle Facebook-sivulleni, linkki:

https://www.facebook.com/jyrki.itkonen.5/posts/2303169379793516

Jo siis 1904 Helsingissä helmikuun alussa kirjoitettiin, että Helsinki on pyöräilykaupunki, kun tilanne oli vastaava kuin helmikuun alussa 2020 tulee ehkä olemaan. Lumettomat talvetkin olivat uusi normaali siihen aikaan, kuten toinen vuoden 1914 leike kertoo.

1900- ja 2000-luvun alku

Vanhojen lehtileikkeiden mukaan jopa 1800-luvun alku oli talvisten säiden osalta samankaltainen kuin 1900- ja 2000-lukujen alku. Joku leutoja talvia aiheuttava ilmasto- tai muu sykli on siis osunut tuolle vuosisatojen alkujen ajalle. Maallikkona en osaa sanoa mikä se näistä lukuisista ilmastosykleistä on ja vaikuttaako jopa moni niistä yhtäaikaa joinakin aikoina. Tällaisia syklejähän ovat mm.:

– 110 000 vuotta. Milankovich (maapallon radan soikeuden muutos pyöreästä soikeaan)

– 98 000 Vuotta Milankovich
– 41 000 Vuotta Milankovich (kallistuskulma, soikea kiertorata)
– 2200 vuotta Aurinko / Hallstatt
– 375 vuotta Auringon suuri vaihtelu
– 88 vuotta Aurinko / Gleissberg
– 64 vuotta. AMO
– 25 vuotta PDO
– 22 vuotta Auringon magneettikentän muutokset
– 11 vuotta. Auringonpilkut
– 2-4 vuotta ENSO (El Nino ja Nina)

Noista ainakin Gleissbergin sykli voisi jollakin tavalla osua vuosisatojen alkuun.

Suomen ilmatieteenlaitos ei mielellään enää puhu 1900-luvun alun, eikä etenkään 1930-luvun lämpöjaksosta. Vielä vuonna 2011 FMI:n Henriikka Simola US kirjoituksessa kertoi, että Ilmatieteen laitos on mitannut lämpötiloja jo 1840-luvulta alkaen ja että vuosien 2001-2010 keskilämpötila Suomessa oli 2,7 astetta. Se on noin 0,3 astetta lämpimämpi kuin oli 1930-luvun keskilämpötila. Otimme 1930-luvun vertailukohdaksi, koska aina puhutaan, että 30-luvulla oli erityisen lämmintä, selittää Henriikka Simola ilmatieteen laitokselta.

Tämän uusimman 2001-2010 lämpökauden ja siihen liityvät säät Simola tietysti laittoi ilmastonmuutoksen piikkiin, vaikka keskilämpötila ei ole noussut kuin 0,3 C-astetta 80 vuodessa. Sille Simola ei kertonut syytä, miksi vastaavan suuruinen lämpötilan nouseminen lauhoine talvisäineen tapahtui 1860-luvulta 1900-luvulle tultaessa, kuin tapahtui 1960-luvulta 2000-luvulle tultaessa ja miksi ilmasto äkillisesti ja huomattavasti jäähtyi 1960 alkaen.

Ainoa Interenetistä löytynyt hyvin perusteltu selitys 1800-, 1900- ja 2000-luvun alun lämpenemiselle liittyy Tornionjoen jäidenlähdöstä tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen. Siinä sanotaan:

Jäiden lähtö on viimeisen 300 vuoden aikana aikaistunut 2 viikolla ja lämpötila kohonnut 2,5 asteella. Muutos on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen, sillä kylmät ja lämpimät jaksot ovat vuorotelleet koko seurantajakson ajan. Lämpötila on kohonnut portaittain taantuakseen jälleen voimakkaasti.”

Sarjasta ei näy, milloin ihminen on alkanut lämmittää kevättä, saati ylipäätään vaikuttanut kevään lämpötilojen kehitykseen. Se, että sarjan alkupäässä on kylmempää kuin loppupäässä. Sopii hyvin yhteen pikkujääkaudesta palautumisen kanssa.

Tähän jatkoksi voisi sanoa sitä samaa, että 2000-luvun alku pienen 1960-1980 takapakin jälkeen oli 0,3 C lämpöisempi kuin 1930-luku ja myös se sopii hyvin yhteen pikkujääkaudesta palautumisen kanssa. Tällä samalla kannalla Tornionjoen tutkijoiden kanssa ovat lustojen ja neulasten kautta ilmastotutkimusta tehneet suomalaiset ilmastotiedemiehet (Mielikäinen. Timonen ja Jalkanen), joiden mukaan Suomen ilmasto on viimeisen 1200 vuoden aikana vaihdellut noin 6-7 asteen verran, eikä nykyinen ilmastojakso ole mitenkään erikoinen. Samaan johtopäätökseen kirjoituksissaan näyttää yhtyvän Lapin luontoa pitkään tutkinut professori Antero Järvinen.

Ääri-ilmiöt

Toinen suuri sekaannus liittyy jo tähän mennessä tapahtuneisiin sää ja ilmastoasioihin, sekä liki päivittäin tehtäviin erilaisiin ennustuksiin, että jos lämpenee esim. 4 astetta, niin sitten sitä sun tätä tapahtuu. Nämä monet ennustukset luullaan usein jo tapahtuneiksi, eikä ymmärretä, että ne vasta ovat vain ennustuksia. Sään ja ilmaston ennustamisellakaan ei ole muuta yhteistä kuin se, että ne usein menevät pahanpäiväisesti mönkään. Sekaannusta pahentaa se, että media FMI:n johdolla luo ihmisille kaiken aikaa sellaista mielikuvaa, että jokainen sääilmiö on uusi ja ennen kokematon, vaikka niin ei ole, kun tarkastellaan ns. ääri-ilmiöiden historiaa. Olen näistä historiallisista ääri-ilmiöistä tehnyt kaksikin koostetta:

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/277998-saan-aari-ilmiot-osa-i-helle-rakeet-myrskyt/

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/itkonenlindgren/278272-saan-aari-ilmiot-osa-ii-pakkasta-kylmaa-ja-jaata/

Lämpöisiä talvisäitäkin on Suomessa kirjattu historian lehtiin (10.3.1925 Salon Seudun Kunnallislehti no 19):

1172 oli niin lauha talvi, että jo helmikuulla puut silmuja tekivät ja linnut rakensivat pesiään
– 1289 ei näytä olleen talvea ollenkaan
– 1421 kukkivat hedelmäpuut maaliskuulla ja kirsikat kypsyivät jo huhtikuun lopulla
– 1538 tammikuulla olivat puutarhat kukassa
– 1572 oli melkein samanlainen vuosi kuin 1172
– 1659 ei ollut lunta eikä jäätä nimeksikään
– 1732 oli niin lauha talvi, ettei uuneja tarvinnut lämmittää
– 1791, 1807, 1822 ja 1894 olivat lauhoja talvia.
– 1822 talvella ei ollut lunta vielä vielä helmikuun lopullakaan. Kärryillä ajettiin ja jäille ei hevosilla uskallettu niiden heikkouden vuoksi mennä.

Mikä kaikki nuokin äärisäät ja lauhat talvet sai aikaiseksi? Osan tietysti tulivuoren purkaukset, mutta ne selittävät etupäässä vain kylmiä äärisäitä. Lämpöisille entisille äärisäille emme kuule julkisia selityksiä. Nykyään ilmatieteellä on sikäli helppoa, että suljetaan silmät vanhojen aikojen suhteen ja poistetaan ikävä 1930-luku lämpötilakäyristä. Sitten kaikki mahdollinen maan ja taivaan välillä selitetään CO2:sta johtuvaksi, eikä muuta tarvitakaan. Koska ihmiset on median avulla aivopesty uskomaan, että kaikki nykyinen sää on täysin erilaista kuin se ennen vanhaan oli, sekä kaikki mahdolliset sääilmiöt ovat lisääntyneet ja voimistuneet, CO2-selitys menee helposti läpi siinä joukossa, joka ei itse ota asioista selvää, tai on poliittisesti tietyllä tavalla ajattelevaa.

Sää ja ilmastoennustukset

Mediassa on siis lähes päivittäin joku tulevaisuuteen ja ilmastoon liittyvä ennustus. Niitä olemme saaneet kuulla satoja, ellei jopa tuhansia. Osa ihmisistä jopa luulee, että ennustus ihan varmasti toteutuu ja siksi niitä niin muodikkaasti tehdään lisää ja lisää tieteeseen verhoten. Jos lämpenee 4 astetta, niin sitten… ja se on yhtä varma asia kuin sääennustus kuukauden päähän.

Yksi useimmin toistuva ennustus on jäätiköiden sulaminen. Milloin navat sulavat, milloin Grönlanti tai Islannin, Chilen, Kilimanjaron (sula jo 2015) ja Sveitsin jäätiköt sulavat. Tälläkin ennustamisella on pitkän perinteet. Olen kerännyt facebooksivulleni kattavan listan siitä, milloin navat sulavat ja milloin meren pinta nousee. Ennustukset alkavat 1900-luvun alusta, jolloin oli alussa mainittu lämpöjakso ja lehdissä samat jäätikköalarmit kuin tänä päivänä on. Varhaisimpien linkistä löytyvien ennusteiden mukaan napojen piti olla sulia 1990 paikkeilla. Empire Sate Building oli osin veden alla jo 1934. Muita tieteen mukaisia sulmisvuosia ovat ainakin: 2000, 2013, 2015, 2017, 2030, 2033, 2040, 2044, 2050, 2060, 2065, 2070, 2080, 2100, 2293, 2296 ja 2500.

Täällä on kaikki tuon ehkä hieman epätarkahkon tieteen ennustukset koottuna. Siitä voi valita mielisen vuoden, johon kukin uskoo: https://www.facebook.com/jyrki.itkonen.5/posts/1734098480033945?hc_location=ufi

Yksi viime päivien puheenaihe on ollut Sveitsin Alppien jäätiköiden sulaminen, johon liittyen HS teki jutun höystettynä tyypillisellä ilmastopropagandistisella kuvalla. Siihen kuvaan oli valittu sopivat vuodet, mutta jätetty 1950 jääminimin aika pois. Tuon Sveitsin jäätiköiden 1900-alun sulamisen noteerasivat myös suomalaiset lehdet:

HS:n tammikuussa 2020 samasta aiheesta julkaisema propagandakuva

HS:n kirjoittaman jutun mukaan nyt muka olisi kaikkien aikojen jäätikköminimi menossa Sveitsissä. Ei se ole, vaan vastaava tilanne ja oikeastaan vielä huonompi oli 1950 aikoihin. Siitä on vuonna 2009 tehty tieteellinen tutkimus, jossa todetaan:

The most recent studies by researchers at ETH Zurich show that in the 1940s Swiss glaciers were melting at an even-faster pace than at present. This is despite the fact that the temperatures in the 20th century were lower than in this century.

Tutkimuksessa haetaan syytä tuolle nykyistä vähäisemmälle jäälle auringosta:

In its work, the research team took into account the solar radiation measured on the Earth’s surface in Davos since 1934. Studies over the past two decades have shown that solar radiation varies substantially due to aerosols and clouds, and this is assumed to influence climate fluctuations.”

Jäätiköt olivat siis pienemmät 1940-luvulla, vaikka oli
hieman kylmempi ajanjakso kuin nykyään.

Meillä on siis muitakin tekijöitä maapallolla kuin CO2 ja keskilämpötila, jotka ohjaavat Suomen talvia, jota tuo minun sääbloginikin kuvastaa ja ohjaavat vaikkapa noiden Sveitsin jäätiköiden sekä muidenkin jäätiköiden määrää tietyissä sykleissä edeten.

Ilmatiede vaan on kovasti nykyään yksipuolistunut luulemaan, että kaikki vaikkapa jäätiköillä ja Suomen talvissa tapahtuva muutos ja lauhuus johtuu nykyään vain yhdestä ja ainosta asiasta, hiilidioksidista. Todellisuudessa tekijöitä on monia ja siksi Alpijäätiköt sulavat kylmempäänkin aikaan, jolloin Suomessakin on lauhoja ja lumettomia talvia ja kuumia kesiä. Tuo tekijä mitä varmimmin on aurinko, mutta sen FMI, IPCC ja ilmatiede haluaa jyrkästi kieltää. Kun ajatellaan lusto- ja neulastiedettä sekä vaikkapa professori Antero Järvisen tekemää tutkimusta, onko se sittenkin denialisti se FMI?

https://www.sciencedaily.com/releases/2009/12/091231124858.htm

Palautumista pienestä jääkaudesta?

Alussa vittaasin ilmastoasiantuntija Gretan tuoreeseen twiittiin liittyen Tukholman lämpöiseen talvipäivään. Kun Ruotsin ilmastohistoriaa tarkastelee vanhojen historian lehtikirjoitusten kautta, Ruotsin talvet ovat lämmenneet jo vuosisatojen ajan. 1900-luvulle tultaessa jo liki 3 asteen verran.

Sama kehitys näkyy Tornionjoen jäidenlätösarjassa. Miksi tämä kehitys olisi pysähtynyt 2000-luvulle tultaessa? Jatkuuko se alla olevan ennustekäyrä A) mukaisesti, vai meneeko se B)-käyrän puun kasvun syklisyyden mukaan, vai C)-käyrän auringon aktiivisuuden mukaan, sen aika näyttää.

Käyrään A) en itse jaksa uskoa, koska se perustuu hiilidioksidiin ja useiden tutkimusten mukaan CO2 on erittäin heikko kasvihuonekaasu sen pitoisuuden noustessa. Mutta kuten sanottu, aika näyttää suunnan. Hieman vielä ollaan menossa yläkuvassa olevan viimeisen muodostumassa olevan pallukan kasvusuunnassa, jonka FMI:n suoralla 10 vuoden keskiarvoistuksella tekemä alla oleva kuvakin meille kertoo. Vuoden 2010 jälkeen FMI ei jostakin syystä julkaise vuosittaista Suomen keskilämpötilaa missään, tai en ainkaan löydä niitä. Tämäkin kuva on kadonnut Suomen sivuilta, mutta ulkomaisessa julkaisussa se on.

Näin se hitaasti on Suomessa edennyt tasaista tahtia pikkasen välillä takapakkia ottaen, se ilmaston lämpeneminen jo vuosisatoja ja siihen on liittynyt sekä äärisäitä, että erittäin lauhoja talvia, jotka jo 1900-luvun alussa tunnistettiin Suomen ilmastoon kuuluviksi. Nykyisin maallikkoa eniten ärsyttää se, että kaikin keinoin liiotellaan nykyistä lämpenemistä ja vähätellään menneitä säitä. 1930-luvun lämpökin halutaan kaikin keinoin poistaa, vaikka se vielä 2011 kansainvälisessä tiedotteessa tunnustettiin. Siksi tämän kirjoituksen tein.

itkonenlindgren

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006. DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu