Sähkön hinta ja Suomen energiapolitiikka

Johdantoa

Hallitukset tekevät ilmastopolitiikkaa ja sen mukaista energiapolitiikkaa. Suomesta on purettu yli 2000 MW hiili- ja turvevoimaa pois ja rakennettu tilalle ”päästötöntä” tuulivoimaa liki 3000 MW, joka kovimman kysynnän aikana 8.12.2021 tuotti minimissään 250 MW ( = kohta purettavien Hana- ja Salmisaaren verran), kun tuonti oli liki 4000 MW ja sähkön hinta pörssissä jopa 650 eur/MWh. Samaan aikaan Fingridin johtaja Ruusunen oli tukkanuottasilla naapurimaiden kollegoidensa kanssa.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/sahkon-hinta-hyppasi-suomessa-uusiin-huippulukemiin-norjalaiset-suuttuivat-ruotsalaisille/23560687-eba3-4c99-b476-c5d2584ac0c2?

Saksaakin syytellään Suomen korkeista hinnoista, mutta silti ollaan tekemässä samoja energiapoliittisia virheitä kuin Saksassa on tehty ja siitä saksalaiset maksavat kovaa hintaa erittäin kalliin sähkön muodossa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/5e3cb367-f874-40b0-9abc-0c8d550f3238?

Suomen hallituksen energiapolitiikka

Suomen hallitukset ovat panostaneet tuulitukeen 2-3 miljardia euroa 12 vuoden aikana ja siihen päälle Suomessa keväällä 2019 käyttöön otettu teknologianeutraali uusiutuvan energian tukijärjestelmä, joka meni kokonaan tuulivoimalle. Lisäksi 15.1.2021 annettiin tuulivoiman kaavoittamiseen tukea liki miljoona euroa. https://ym.fi/-/ymparistoministeriolta-tukea-tuulivoimarakentamiseen

Jotta rakennettava tuulivoima voidaan liittää sähköverkkoon, voidaan siirtää sähköä Helsinkiin, kun Hana- ja Salmisaari ajetaan alas, voidaan muutenkin siirtää ympäri Suomen hajautetua sähköä sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan ja ennen kaikkea saadaan lisää sähköä Ruotsista pulan hetkellä, Fingrid panostaa kaikkeen tuohon satunnaisvoiman lisäämiseen 2 miljardia euroa, joka tietysti maksetaan sähkölaskuissa takaisin Fingridille.

https://www.fingrid.fi/sivut/ajankohtaista/tiedotteet/2020/fingrid-investoi-kantaverkkoon-ennatykselliset-kaksi-miljardia-euroa/?

Noin 5 miljardia euroa siis pannaan siihen, että saadaan sattumasähköntuotantoa lisää ja sitä kyetään siirtelemään aina jos sattuu tuulemaan tai jos ei, ostetaan sitä Ruotsista, joka on ajanut alas ydinvoimaloita ja rakentanut tilalle 9000 MW sattumasähkön eli tuulisähkön tuotantoa ja on itsekin valtavissa ongelmissa:

”Uusi raportti osoittaa, että Tukholman vaaravyöhykkeellä on jopa 400 000 työpaikkaa ja 50 000 uutta kotia. Sähköpula ei uhkaa vain pääkaupunkia vaan koko maata.”

”Tulevaisuus näyttää raportin mukaan vakavalta. Teknisen konsulttiyrityksen WSP:n Tukholman kauppakamarin toimeksiannosta laatimassa kolmessa tulevaisuuden skenaariossa väitetään, että suuren osan tulevan vuosikymmenen sähköpulasta uhkaa muodostua erittäin vakava.”

https://www.dagensps.se/nyheter/elbrist-hotar-stockholm-ekonomi/?

Toinen lähde kertoo Ruotsista:
”Ruotsissa on yhdeksän gigawatin alueellinen vajaus. Ruotsin paljon sähköä vaativa teollisuus on keskittynyt paljolti maan eteläisiin osiin. Steenin mukaan vuoden kylmimpinä aikoina Etelä-Ruotsin tehovaje on jopa yhdeksän gigawattia eli noin yhdeksän modernin ydinreaktorin verran.
“Tämän verran sähköä joudumme siis tuomaan ympäröiviltä hinta-alueilta: muualta Ruotsista, Norjasta, Saksasta ja niin edelleen.”
Ruotsi on viimeisen neljän vuoden aikana ajanut alas neljä maan kymmenestä eteläisestä ydinreaktorista. 
Medelsvensson saattoi sen suuremmin kipuilematta siirtää pakkaspäivän imurointiaan, mutta teollisuudelle sähkövajeen myötä rajusti nousseet hinnat ovat myrkkyä. Ruotsalaismedian mukaan Etelä-Ruotsissa ajettiin alas jopa useampia paperikoneita huippukalliin sähkön aikana, sillä niiden käynnissä pitäminen ei ollut enää kannattavaa.
Ääriesimerkki on yhtiö, joka sulki lopullisesti yhden paperikoneistaan ja irtisanoi kolmanneksen työvoimastaan. Syyksi Klippans Bruk kertoi liian korkeiksi kohonneet energiakustannukset.
Malmössä toimiva ruotsalainen leipomojätti Pågen puolestaan kertoi jättävänsä suunnitellut investoinnit tekemättä, kun riittävästä sähkönsaannista ei voinut saada takeita.”

Energiapolitiikan seurauksia

Helenin hallituksen puheenjohtaja Soininvaaran mukaan Hanasaari lopettaa energiantuotannon 2 vuotta etuajassa sen takia, että sen tuotanto ei ole kannattavaa (blogi/kommentti). Sen tuottama sähkö n. 240 MW katoaa lopettamisen myötä valtakunnan verkosta ja lämmön tuotanto korvataan muilla tavoilla.

https://www.soininvaara.fi/2021/09/07/helenin-kaukolammon-hinnan-korotus-30-prosentilla/

Monet täällä somessa puolustavat Hanasaarta, koska se on yksi maailman puhtaimmista hiilivoimaloista ja siksi, että sitä tarvitaan, koska näin talvella sähkön hinta on huipussaan, jolloin sähköä tuodaan naapurimaista jopa 4000 MW verran sen mukaan, miten sattuu tuulemaan.

Mutta ei Heleniä tietenkään osakeyhtiönä voi kiinnostaa nämä talven aikaiset tuotantovajeet, muutamat talviset huippukalliit sähköpörssin tunnit ja niiden täyttäminen/hoitaminen osakkeyhtiön piikkiin, koska ne tunnit ja tuulivoiman sekä polttoaineverotuksen/päästökaupan takia vähentynyt voimalaitoksen käyttö ei kata kalliin voimalaitoksen ylläpitoa. Ei Helenkään ole Suomen energianhuollon sosiaalitoimisto ja siksi Hana- ja Salmisaaren ennenaikainen lopettaminen on ymmärrettävää firman näkökulmasta katsottuna, mutta ei kalliista sähköstä nauttivan kansalaisen näkökulmasta, joka ei ymmärrä mikä on syynä ajoittain kalliiseen sähköön ja siihen, että energiapolitiikka ei ajattele kansalaista, vaan sillä on jotkut ylevämmät tavoitteet, jotka revitään kansalaisen selkänahasta. Sen näkee bensapumpullakin oikein hyvin.

Sellainen voimalaitos kuin Hanasaari on, ei siis sopeudu nykyiseen Suomen ja Pohjoismaiden sähköntuotantokokonaisuuteen, jonne yhä lisääntyvä tuuliteollisuus syöttää kasapäin häiriösähköä miten sattuu tuulemaan, niin että Hanasaarenkaan voimalaitoksen toiminta olisi kannattavaa ylläpitää. Sama tilanne on muilla vastaavilla voimalaitoksilla, joilla satunnaisten/vähentyneiden käyttöjaksojen lisäksi taakkana ovat ankara polttoaineverotus, päästökauppamaksut, huoltovarmuusvarastot jne. Eikä kannattavuus ole ainoa ongelmallinen asia tällaisille hiilivoimalaitoksille. Nytkin 6.12.2021 tuulivoimaa tuli 250 MW, sitten 10.12.2021 sen maksimi oli 2376 MW ja taas kohta 11.12.2021 se oli 336 MW. Ei tuollainen hiilivoimala käyttöominaisuuksienkaan puolesta sopeudu tuollaiseen vaihteluun, joka vain lisääntyy samaa tahtia yhä  lisääntyvän tuulivoiman takia.

Onkin mielenkiintoista nähdä miten sähkömarkkinat hoitavat asiat siihen kuntoon sen jälkeen kun hiili-, turve- ja fossiilinen maakaasuvoima lopetetaan kokonaan niin, että edullista sähköä on tuulesta riippumatta aina tarjolla. OL3 tulee perusvoimaksi, mutta mitä rakennetaan talvisen lämmityskauden sähkönkulutuksen tarpeisiin? Helen siirtyy osin suuriin lämpöpumppuihin, jotka jo nyt kuluttavat sähköä maksimissaan noin 100 MW ja lisää on tulossa, eli sähkö kulutus lämmityskaudella lisääntyy samalla kun sen luotettava tuotanto puretaan pois. Toki harjoitetun energiapolitiikan suuri etu on se, että lämmityskaudella vesi-, ydin- ja tuulivoima tekevät valtavia windfallvoittoja, koska sähkön hinnat on saatu energiapoltiitikan avulla korkealle tasolle.

Suomessa ovat (teoriassa) vapaat sähkömarkkinta, joille osakeyhtiöt rakentavat sellaista sähkön tuotantokapasiteettia, jolla laskevat tienaavansa rahaa omistajilleen. Mahtaako noille talven tyynille hetkille löytyä yksityisellä rahalla kannattavaa tyynen sään huippukaalliiden tuntien paikkaaja, vai joutuuko Fingrid rakentamaan tuon varavoimakapasiteetin, jota tarvitaan sitä enemmän, mitä enemmän tuulivoimaa tulee ja talven aikaista CHP-sähköä poistuu markkinoilta? Ehkä myös Meri-Porin huonolla hyötysuhteella toimiva Suomen suurin 560 MW:n hiililauhdelaitoskin on purettava, koska mitä järkeä siinä olisi, että Meri-Porin hiilauhdelaitos jää joidenkin tukirahojen voimin jäljelle, mutta liki vastaava määrä 90 % hyötysuhteella toimivaa CHP-tuotantoa puretaan pois Helsingistä?

Ranskan malli?

Olisiko päättäjien aika herätä vihreästä ruususen unestaan ja lähteä Ranskan tielle? Ranskassa kun on ymmärretty, ettei moderni teollisuusvaltio voi tukeututa satunnaisenergiaan, vaan energiaa – sähköä sekä lämpöä – pitää kansalaisten ja teollisuuden saada luotettavasti ja aina kohtuuhintaan. Siellä Macron äskettäin ilmoitti merkittävistä panostuksista ympäristöystävälliseen huipputekniikkaan, jossa Ranska investoi 30 miljardia euroa viiden vuoden sisällä tulevaisuuden teknologiaan ja osa siitä ohjataan pienten ydinvoimaloiden rakentamiseen. Tällaisen minireaktorin teho on korkeintaan 300 MW, kun nykyisten ydinvoimaloiden teho on 1500 MW tienoilla. Toki Suomessa tätä tällaista järkevää kehitystä jarruttaa se, että valtio ohjaa nuo noin 5 miljardia euroa tehottoman ja satunnaisen tuulivoiman rakentamiseen, joka osaltaan hidastaa tällaisen järkevän ja varman energiantuotannon rakentamista näihin kylmiin, pimeisiin ja liki arktisiin olosuhteisiin, joissa sinnittelemme ankarahkon luonnon armoilla Helsinkiä ja meren rannikkoa lukuunottamatta.

 

Tilannekatsaus 11.8.2022

Suomessakin on tulossa sähkön säännöstelyä talvella 2022-2023 ja energian hinnat ovat nousseet erittäin korkealle tasolle jo kesällä 2022. Talven sähkölaskut tulevat olevaan valtavan suuria monelle kotitaloudelle ja yritykselle. Katsotaan miten tähän tilanteeseen on päädytty.

Historiaa:

1) Ensin tehdään iso laki uudistus, kuten sähkömarkkinoiden vapautus vuonna 1995, jossa vapaiden sähkömarkkinoiden tarkoitus on pitää sähkön hinta kurissa niin, että markkinoille rakennetaan ihan itsestään yksityisten energiayhtiöiden toimesta kilpailukykyistä sähköntuotantoa riittävästi niin, että kuluttajien maksama sähkön hinta on halpa.

2) Sitten valtio sählää nuo vapaat sähkömarkkinat täysin sekaisin esim. 3 miljardin tuulitariffilla, joka on vain osa satunnaista sähköä tuottavan alan valtavaa tukemista näillä ”vapailla” sähkömarkkinoilla, jotka nykyään ovat vapaat vain tälle yhdelle tuotantomuodolle, kun muut tavat ovat verotuksen jne avulla tehty niin kalliiksi tuottaa sähköä, että sähkön hinta pörssissä on tolkuttoman suuri varsinkin tyynellä säällä, joka heijastuu kuluttajien maksamiin keskihintoihin erittäin raa’alla tavalla. Samoin säätösähkön ympärivuotisen ylläpidon aiheuttamat kustannukset ovat sitä suuremmat, mitä enemmän on satunnaista energiantuotantoa verkossa.

On myös ollut risupakettia, biovoiman tukiaisia, jotka on maksettu myös venäläiselle tuontihakkeelle, turpeen käytön kieltoa, hiililaki, joka ohjaa sen tuotannon purkua, vaikka ollaan osa EU:n päästökauppajärjestelmää, jossa toimitaan päästöjen suhteen päästökaupassa kuin yhteinen suuri joukkue, jossa nyt yksi pelaaja -Suomi – sooloilee omalla tavallaan.

3) Ja nyt siten 2022 puhutaan sähkön hintakatoista ja siitä, että sähkömarkkinat pitäisi ottaa valtion haltuun, kun ne on saatu tuhottua ja energiaköyhyys uhkaa niin, että sossu alkaa makselemaan monien sähkölaskuja.
4) Suomessa on lopetettu yli 2000 MW hiilivoimaa (Inkoo (1000 MW), Tahkoluoto (235 MW), Mussalo (313 MW), Kymijärvi (200 MW) ja Kristiinankaupunki (242 MW))   ja 2024 Hana- ja Salmisaari on ajettu alas, jolloin valtakunnasta puuttuu yli 400 MW sähköä silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Ja vähän enemmänkin, koska Helsinki siirtyy hajautettuun sähkölämmitykseen ja mahdollisesti lopettaa fossiilisella maakaasulla toimivan Vuosaaren voimalan, jolloin Suomen sähköverkosta katoaa liki 600 MW lisää sähköntuotantokapasiteettia. Tilalle Fingrid on ilmoittanut investoivansa miljardin lisää tuulivoimasta johtuviin verkkoinvestointeihin ja tuolla kahden miljardin päälle tulevalla lisämiljardilla kuvitellaan saatavan sähköä Ruotsista, joka itse kärsii sähköpulasta ja on ilmoittanut rajoittavansa sähkön jakeluaan talvella 2022-2023.
Järjenköyhyys, härski aluepolitiikka ja sairaalloinen vihreä ideologia, joka vaivaa useassa puolueessa sekä Fingridissä, joka on alkanut tekemään energiapolitiikkaa sekä maksattamaan tuulivoiman aiheuttamat lisäkustannukset varmaa sähköä tuottavissa energiayhtiöillä eli tuhoaa ne siinä samalla, on johtanut tähän energiakatastrofiin, jonka huipennukset ovat vasta edessä, kun tyynessä, ankarassa talven 2022- 2023 pakkassäässä 4000 MW tuulivoimaa seisoo kuin se yksi häissä eikä siitä paljon MWh:ja irtoa. Sähköpörssin alun perin piti siis pitää sähkön hinnat kurissa kysynnän ja tarjonnan kautta. Sitten hallitukset ovat sählänneet monin eri tavoin sen asian. Siksi uusiutuva energia ei pörssissä ole halpaa kuin satunnaisesti, koska enää ei ole sähkön tuotannossa kilpailua, joka pitäisi pörssihinnat alhaalla, vaan on verotuksella, päästökaupalla, uusiutuvien tukiaisilla, hiililailla, ydinvoimalailla yms. suljettu pois vapaa kilpailu ja panostetaan vain yhteen tuotantomuotoon, eli satunnaista sähköä tuottavaan tuulivoimaan. Sikäli sähköpörssi on vapaan kilpailun irvikuva, jonka vihreä ideologia on tuhonnut. Toisaalta on niinkin, että kaikki energian tuottajat pyrkivät maksimoimaan voittonsa ja kun ei ole kilpailua, kovan hinnan kautta sitä windfall voittoa on nyt jaossa etenkin vesi- ja ydinvoimalle, mutta myös tuulivoimalle, kun hinta sattuu olemaan korkealla tasolla tuulisella säällä, kuten talvella 2022-2023 tulee olemaan. Kansa sitten tuon hulluuden tuntee nahoissaan.

 

Päivitys klo 15:07, Ruotsin ongelmien täydennys

 

itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu