Tuulivoima ei vähennä päästöjä, mutta tuo lukuisia haittoja

Tuulivoimaa mainostetaan autuaaksi tekeväksi asiaksi, kun päästöjä halutaan vähentää. Käytännössä kuitenkin tuulivoima pelaa yhteen vesivoiman kanssa niin, että kun tuulee, vesivoima säätää tehoja alaspäin ja kun ei tuule, vesivoima lisää tuotantoaan.

Suomessa samaan aikaan kun tuulivoiman kapasiteetti on kaksikertaistunut, on vesivoiman tuotanto vähentynyt ja sähkön tuonti lisääntynyt. Sähköntuotannon CO2-päästöissä ei ole merkittävää muutosta, vaikka tuuliteollisuuden kapasiteetti ja energiantuotanto on kaksinkertaistunut.

 

Kahden viimeisimmän vuoden osalta hyvin toiminut ydinvoima näkyy päästöissä:
2019 (86 TWh / CO2 5,5 milj.t) verrattuna vuoteen 2018 (87 TWh / 7 milj.t) verrattuna
Tuuli:                                        2018 / 7 % ja 2019 / 7 %
Ydin:                                         2018 / 25 % ja 2019 / 27 % (C02 vaikutus)
Yht.tuotanto (sis. hiili):        2018 / 13 % ja 2019 / 15 % (kasvu!)
Vesi:                                          2018 / 15 % ja 2019 / 14 %
Tuonti:                                     2018 / 23 % ja 2019 / 23 %
Erillistuotanto (sis. hiili):     2018 / 6 % ja 2019 / 3 % (ydin kompensoi)
Yhteistuot. teollisuus:           2018 / 11 % ja 2019 / 11 %
Eli Ruotsin vesi säätää tuulivoimaa, joka ei vähentännä päästöjä grammaakaan. Päästöt vähenivät erittäin hyvin toimineen ydinvoiman avulla ja 1 TWh vähäisemmän kulutuksen ansiosta, jolloin kylmimpään aikaan ei tarvittu niin paljon esim. Meri-Porin hiilellä toimivaa lauhdelaitosta.

Kustannusvaikutuksia

Tuulivoima tarvitsee jatkuvaa tukea, joka kerätään sähköverojen kautta. Toki jokunen voimala yrittää toimia omillaan, mutta niitä on vähän.

 

Usein median etusivut kirkuvat punaisena, kun kovat tuulen ja vähäisen sähkönkulutuksen aikana sähkön pörssihinta painuu jopa negatiiviseksi, mutta ihmiset eivät ymmärrä, että pörssihinta on eri hinta kuin se hinta, jonka kuluttaja maksaa sähköstään. Toki on myös pörssiin sidottuja sähkösopimuksia, jotka nyt talvella maksavat sen, minkä kesällä säästävät ja vähän enemmänkin.

Tuollaiseen aikaan, kun sähköä ei tarvita ja siitä huolimatta tuulisähkö sitä työntää verkkoon täydellä teholla, maksetaan muille energiayhtiöille huimia hintoja, jotta säätäisivät tehojaan alemmaksi. Jopa 1000 euroa/MWh, joka sekin pörssin hinnassa sillä hetkellä näkymätön raha kerätään sähköyhtöiden kautta takaisin kuluttajilta Fingridille, kuten kaikki muutkin tuuliteollisuuden aiheuttamat lisäkustannukset.

Surkuhupaisaa tässä on se, tuulivoimalle maksetaan tarpeettomasti tuotetusta sähköstä tuulitukea täyden syöttötariffin mukaan 83,5 eur/MWh, kun sähkön hinta on nolla eur ja samaan aikaan muille toimijoille maksetaan jopa 3000 eur/MWh, jotta säätävät pois tuetun tuulivoiman verkkoon väkisin syöttämää sähköä!

Niinpä sähkön kulutttajahinta jatkaa huimaa nousuaan ilman että sillä on merkitystä ja vaikutusta CO2-päästöihin, vaikka niin moni kuvittelee.

Saksa

Saksassa ei enää rakenneta tuuliteollisuusalueita. Ihmiset ja luontoväki ovat kypsyneet koko touhuun ja siellä tuuliteollisuus itkee, kun ei saa aiheuttaa lisääntyvää tuhoa Saksan luonnolle, maisemille ja ihmisille. Siellä ei taida olla samalla tavalla poliittinen oikeuslaitos, kuin Suomessa on. Samoin ympäristöjärjestöt ovat myllyjen aiheuttamiin tuhoihin liittyen heränneet:
”Saksan tuulivoiman edustajat sanovat, että yksi tärkeimmistä syistä Saksan tuulipuistojen laajentumisen hidastumiseen on vaikeuksia saada rakennuslupia uusille tuulipuistoille.
Turbiiniasennuksia koskevia suunnitelmia vastaan, joille haetaan lupaa, protestoidaan ja oikeudenkäynnillä lopetetaan hankkeet, joille lupa on myönnetty.
Oikeudenkäynnin kohteena ovat ympäristöjärjestöt, joiden mukaan tuuliturbiinien käyttö vaarantaa lintulajeja.
Paikalliset asukkaat, yhdistykset ja kuntien viranomaiset alueilla, joille uusia tuulipuistoja rakennetaan, myös protestoivat. Protestovien asukkaiden tärkeimmät syyt hankkeiden lopettamiseen ovat turbiinien käyttöön liittyvä melusaaste,terveyskysymykset (infraääni- ja matalataajuisen melun vaikutukset terveyteen) ja vaikutukset maisemaan.”
Koko juttu on tässä linkissä.
Suomessa ovat samat haitat kuin Saksassa ja lisänä se, että tuulivoiman takia lisääntyvä säätötarve tuhoa jokien luontoa.
Luultavasti myös kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen luonnon raiskaamisen ja häiriötekijöiden lisäksi valtavista sähkölaskuistaan, joiden avulla ei käytännöllisesti katsoen ole saatu aikaiseksi kuin ongelmia, kuten blogin lopussa yhden esimerkin kautta kuvataan.

Tanska

Tanskassakin on havahduttu tuuliteollisuuden ihmisille aiheuttamiin lukuisiin haittoihin. Niinpä Tanska siirtää vuoteen 2030 mennessä puolet tuulimyllyistään, eli 2000 kpl, merelle. Toki ne myllyt aiheuttavat haittoja merelläkin, mutta ei ihmisille, joten sitä kautta valinta on ymmärrettävissä.

 

Yhteenvetoa

Tuulivoima-ala on härski ala Suomessa, joka toimii jopa politisoituneen punavihreän oikeuden suojeluksessa. Itse olen läheltä seurannut kahta hanketta. Ilmatar Oy rakensi Luhangan Latamäkeen puolta korkeammat myllyt, joille luvat haettiin ja erilaiset selvitykset tehtiin. Ihmiset niiden myllyjen läheisyydessä kärsivät niin paljon melusta, että oikeus määräsi tekemään melumittauksia myllyjen vaikutusalueella.

Samainen Ilmatar on rakentamassa kaksi tuulimyllyä Hartolan kinkkulanmäelle, joka sijaitsee selkeästi Joutsan varalaskupaikan 12 km suojavyöhykkeen sisäpuolella. Lisäksi ensimmäiset melumallinnukset osoittivat melua lähikiinteistöissä, joten Ilmatar tilasi uudet melumallinnukset niin, ettei melu enää kuulukaan kiinteistöille.

Kun suomalainen rivikansalainen rakentaa talon, se ei saa omakotitalon sijaan rakentaa kerrostaloa, eikä sijoittaa sitä millekään suojavyöhykkeelle. Tätä näkulmaan vatsaan punavihreässä Suomessa ihmisten oikeussuoja on nolla verrattuna poliittisen oikeuslaitoksen suojassa toimivaan tuuliteollisuuden alaan, joka saa elää kuin vatukossa erilaisten sääntöjen ja CE-merkintöjen suhteen.

Sähkön hintakin on sitä korkeampi, mitä enemmän on tuulivoimaa. Tämä korkea sähkön  hinta on Suomen kannalta huono asia, koska Suomen liki arktissa olosuhteissa sähköä kuluu paljon enemmän kuin etelänpänä, joten se suuri energiankulutus yhdessä korkean sähköhinnan lisäksi vähentää ihmisten ostovoimaa omalta osaltaan entisestään.

 

PS. Selvimmin tuulivoiman nollavaikutus päästöhin näkyy kun kuvat laitetaan vierekkäin. CO2-päästöjen väheneminen johtuu siitä, että Suomi saavutti vuodelle 2020 EU:n asettaman päästökauppasektorin väehnnystavoitteen 6 vuotta etujassa vuonna 2014 lisäämällä uusiutuvien käyttöä voimakkaasti. Tuohon aikaan 2014 tuulivoiman osuus oli vaivaiset 1 %.

 

PS2 Euroopan päästöt / tuuli ja aurinko

Kauppalehti oli kenties tämän jutun innostamana tehnyt tänään 31.1.2021 jutun Euroopan uusiutuvista linkki. Jutun mukaan Euroopassa on tuulivoima + aurinkovoima kaksinkertaistunut vuoden 2015 jälkeen. Kuten kuvasta näemme, sielläkään tuo valtava satunnaisen sekundaenergian lisääntyminen ei ole vaikuttanut CO2-päästöihin. Hiilellä tuotetun sähkön määrä on kuulemma ohittunut jo viime vuonna. Suomessahan tilanne on jo pitkään ollut se, että uusiutuvilla on tuetettu huomattavasti enemmän sähköä kuin hiilellä.

Kauppalehden juttuun liittyen on vielä todettava seuraavaa:
Kyllähän vuoden 2020 CO2-päästöjen väheneminen näyttää olevan tosiasia myös Euroopassa. Se väheneminen ei johdu tuuli- ja aurinko voimasta, vaan koronasta ja tilanne palaa ennalleen, kun talous alkaa taas pyörimään.
”Energiankulutuksen lasku aiheuttaa maailman suurimman hiilidioksidipäästöjen pudotuksen. Globaalit energiamarkkinat kokevat suurimman shokin 70 vuoteen.
Koronavirus on aiheuttanut energian kysynnän romahtamisen ja johtanut ennätykselliseen vähennykseen hiilidioksidipäästöissä, todetaan Kansainvälisen energiajärjestön uudessa raportissa.
IEA arvioi, että maailmanlaajuinen energiankäyttö vähenee vuonna 2020 6%, mitä se kutsuu ”historialliseksi shokiksi koko energiamaailmalle”. Se vastaa Intian, maailman kolmanneksi suurimman energiankuluttajan, energiantarpeen suuruista vähennystä”.
Eli näin ja tämän kaltaisen faktan voisi todeta noissa lehtijutuissakin.
Korona on tehokas päästöjen ja sähkön kulutuksen vähentäjä.

Tämä liiallinen satunnainen sähköenergia tuo mukanaan myös suuria ongelmia, joista 8.1.2021 säikähdyksellä selvittiin. Romanian verkkoa tukeva hiilivoimantuotanto oli vähäistä ja siksi äkillinen tyyntyminen oli johtaa koko Manner-Euroopan sähköverkon kaatumiseen. Itävallassa toimittiin nopeasti ja pysäytettiin pari suurta tehdasta ja tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä. Nyt sähköverkkoon tehdään entisestään suuria sähkön hintoja nostavia miljardien parannuksia, joilla varmaankin rakennetaan nopeaa säätövoimaa lisää ja paksumpia kaapeleita sinne sun tänne lähde.

Itävalta turvautui siis kysyntäjoustoon, jotta sai pelastettua Euroopan sähkövekon täydelliseltä pimentymiseltä. Nykyään en tiedä miten asia toimii Suomessa, kun Fingrid vastaa siitä, että sähköenergiaa riittää jokaiseen Suomen kolkkaan riittävästi. Sähkömarkkinat puolestaan vastaavat siitä, että yritykset rakentavat sähköntuotantoa Suomeen. Tosin monet luotettavan sähköntuotannon investoinnit eivät houkuttele nykyään, koska esim. valtion tukema tuulivoima syö sen kannattavuuden. Niinpä Fingridin tehtäväksi jää riittävän varavoiman rakentaminen tai ollaan naapurimaiden varassa, jos energiayhtiöt eivät sähköntuotantoon investoi.

Silloin vielä kun Helsingin Energialaitos vastasi siitä, että Helsingissä on aina riittävästi sähköä tarjolla, kysyntäjoustolle oli muistaakseni  4- tai 5-portainen toimintasuunnitelma, jonka kautta saatiin pimennettyä Helsinkiä jota kuinkin näin (saa ja pitää korjata, jos menee väärin):

4-porras: katuvalaistus, ”vähäpätöiset” kaupungiosat jne (esim. Kontula, Jakomäki jne)

3-porras: kaupunginosat, joissa on pienteollisuutta, yrityksiä jne (esim. Pitäjänmäki, Tattarisuo jne)

2-porras: suuremmat teollisuuslaitokset

1-porras: sairaalat

0-porras: voimalaitosten omakäyttö

PS 3 Energiavuosi 2020

Energiavuoden 2020 tiedot julkistettiin 5.2.2021, joten tässä katsaus siihen.

Energiavuodet 2018-2020 sähkön ja CO2-päästöjen osalta: 2020 (81 TWh / CO2 4,1 milj.t , 2019 (86 TWh / CO2 5,5 milj.t) ja 2018 (87 TWh / 7 milj.t) verrattuna. Sähkönkäytön väheneminen sekä tuulituotannon pieni lisäys lisäsi tuulivoiman % osuutta, mutta tuulivoiman vaikutus CO2 päästöihin oli nolla, koska se pelaa yhteen vesivoiman kanssa:

Tuuli: 2018 / 7 % ja 2019 / 7 % ja 2020 9,6 %

Ydin: 2018 / 25 % ja 2019 / 27 % ja 27,7 %

Yht.tuotanto (sis. hiili): 2018 / 13 % ja 2019 / 15 % ja 2020 11,9 % (erittäin lauha talvi, ei kaukolämmön tarvetta)

Vesi: 2018 / 15 % ja 2019 / 14 % ja 2020 / 19,3 %

Tuonti: 2018 / 23 % ja 2019 / 23 % ja 18,5 %

Erillistuotanto (sis. hiili):2018 / 6 % ja 2019 / 3 % ja 2020 / 2,7 %

Yhteistuot. Teollisuus: 2018 / 11 % ja 2019 / 11 % ja 2020 / 10 %

Yhteenvetoa:

2020 oli lämmin vuosi ja sähkönkulutus laski jopa 5,2 TWh vuoteen 2019 nähden:

– tuonti väheni 4,5 % -yksikköä, koska oli lämmin vuosi ja sähkönkulutus laski sekä oma vesivoima tuotti hyvin. Tuulivoima tarvitsi vähemmän sähkön tuontia säätöönsä.

– CHP-voima ei tuottanut kaukolämpöä, siksi laskua sähköpuolella oli 3,1 %-yksikköä.

– Hyvä vesivuosi 2020, nousua 5,3 %-yksikköä.

– Ydinvoima edelleen tehokas ja nousua 0,7 %-yksikköä.

Kaukolämpö

Kaukolämmön tarve väheni 2019 / 36,6 TWh — > 2020 / 34,3 TWh

Yhteistuotanto väheni lämpimän talven takia ja sen myötä sähköntuotannon CO2-päästöt. Lisäksi maakaasu korvasi hiiltä ja turvetta:

-maakaasu 2019 / 11 % — > 2020 / 14 %

-hiili 2019 / 17 % — > 2020 / 11 %

– turve 2019 / 15 % — > 2020 / 14 %

– Öljy 2019 / 2 % — > 2020 / 1 %

 

PS4 Vesivoima / tuulivoima

Kovasti keskusteluissa intetään, että tuuli- ja vesivoiman keskenään pelaaminen on väärä väite, mutta ei se ole.

CHP-tuotanto ajaa pääosin lämmöntarpeen mukaan ja kaukolämmön sivutuotteena saatava sähkö on lisä kaukolämmöstä saatavan rahan päälle ja se niille CHP-laitoksille kelpaa kyllä.

Vesi- ja tuulivoiman yhteyttä on tutkittu saksalaisen energiaekonomisti Lion Hirthin toimesta. Johtopäätös on yksinkertaisesti se, että vesivoimalla voidaan nopeasti vaikuttaa hintatasoihin vetämällä suuren tarjonnan aikana tuotantoa pois markkinoilta. Tarjonta laskee, mikä nostaa hintoja. Kun vesivoima pelaa taloudellisessa mielessä ja säätömielessä yhteen tuulivoiman kanssa, vaikutus CO2-päästöihin on liki nolla. Tämä yksi esimerkki kuvaa sitä,kuinka tuulivoima pelaa yhteen vesivoiman kanssa, eikä hiilivoiman kanssa, koska vesivoiman kautta tuulivoiman arvo eniten nousee:

”Hirth on osoittanut, että kun tuulienergiatuotannon kannattavuus pienenee sen tuotannon kasvaessa, kannattavuuden alenemista voidaan hidastaa joustavalla vesivoimalla.

Kuinka paljon heikentyvään kannattavuuteen voidaan vaikuttaa, on vielä epävarmaa. Mutta kun esimerkiksi tuulivoiman tuotanto nousee 0:sta 30 prosenttiin, kannattavuuden heikentymistä voidaan vesivoiman säätämisellä estää noin kolmanneksen verran.

Ruotsin tuulivoima kannattavampaa kuin Saksan

Hirthin mukaan vesivoiman määrä sähköjärjestelmässä on olennaista. Mitä enemmän vesivoimaa on, sitä vähemmän tuulivoimatuotannon arvo pienenee. Kysymys ei ole suurista eroista verrattuna vähävesivoimaiseen järjestelmään, mutta kuitenkin merkittävästä erosta.

Johtopäätös on yksinkertaisesti se, että vesivoimalla voidaan nopeasti vaikuttaa hintatasoihin vetämällä suuren tarjonnan aikana tuotantoa pois markkinoilta. Tarjonta laskee, mikä nostaa hintoja.

– Vesivoimatuottajat tekevät näin oman liiketoimintansa tähden, mutta vaikutus heijastuu parantuneena tuulivoimatuotannon kannattavuutena, Hirth korostaa.

Tutkimuksessaan Lion Hirth vertaa Ruotsia ja Saksaa – kahta sähköjärjestelmää, jossa toisessa on paljon vesivoimaa ja toisessa vähän. Hän osoittaa, että tuulivoimalla tuotettu megawattitunti sähköä on Ruotsissa 11 prosenttia arvokkaampi kuin Saksassa tuulella tehty 1 MWh. Eron selittää vesivoima. ”

https://www.energiauutiset.fi/etusivu/vesivoima-parantaa-tuulivoiman-kannattavuutta.html

Eipä tarvitse olla hirveä järjenjättiläinen ja tiedemies tajutakseen sen, että ei vesivoimaa kannata tehdä markkinoille silloin, kun tuulivoiman väkisin syöttämän sähkön takia pörssihinta menee nollaan. Vedessä oleva omaisuus kannattaa pitää altaissa sen aikaa, kun tuulee ja sitten taas tehdä rahaa vedellä omistajalle, kun tyyntymisen takia markkinahinta on niin suotuisalla tasolla, että vesiturbiinit kannattaa panna pyörimään. Toki on myönnettävä sekin, että jos tuulivoiman liiallisen tuotannon takia hiilivoimalle maksetaan alassäädöstä jopa 3000 eur/MWh, niin kyllä CHP-voimakin säätää ja sitä kautta CO2-päästöt hieman alenevat. On myös muita tilanteita, joissa CHP-sähköä säädetään alaspäin, tai ei edes tuoteta, kuten vaikkapa parhaillaan Hanasaaren toisen turbiinin osalta, joka ymmärtääkseni on vikaantumisen takia pois tuotannosta. Ensi vuonna tuokaan Hanasaaren CO2-osuus ei ole tuulivoiman ansiosta pois kokonaispäästöistä, vaikka niin varmaan saamme taas lukea. koska tuulipropaganda on niin valtavaa jopa Energiateollisuuden suunnalta saatuna. Ja pian hiililaitokset muutenkin suljetaan, joten tottakai sähköntuotannon CO2-päästöt jatkavat laskuaan varsinkin, kun OL3 alkaa tuottamaan päästötöntä ydinsähköä valtakunnan verkkoon, jolla toivon mukaan Helsinginkin lämpöpumput pyörivät tyynten pakkaspäivien aikana.

Ruotsi 2021

Tuulivoimamaan Ruotsin tuontisähkökään ei tällä hetkellä helmikuussa 2021 ole kovin päästötönä. Siellä on kännistelty sähköntuotantoon öljykattiloita ja tuodaan hiilisähköä Puolasta. Kun Suomi ajaa alas luotettavan CHP-tuotannon ja siirtyy yhä vahvemmin tuulivoiman tuottaman sattumasähkön varaan, tällaisessa erillisessä sähköntuotannossa päästöt vain kasvavat:

Ruotsi on alkanut polttaa öljyä sähköntuotannossaan. Kylmät päivät ovat lisänneet sähkön tarvetta niin paljon, että sähköverkko on uhattuna. Karlshamnin öljyllä toimiva varavoimalaitos tuottaa nyt alimmalla tehollaan 60 megawattia sähköä, mutta sen teho voidaan nostaa enintään 600 megawattiin. Lisäksi Ruotsissa on myös kaasuhuippareita, jotka voidaan ottaa sähköntuotantoon, ellei öljyvoimala riitä. Viimeinen toimenpide on katkaista sähköt maan eri alueilta, jotta vältetään täydellinen sähköverkon romahdus. Se olisi viimeinen keino, eikä sitä ole koskaan vielä tapahtunut. No kerta se on ensimäinenkin ja tällä tiellä Suomikin on, kun siirrytään CHP-tuotannosta sähkön erillistuotantoon ja sähkölämmitykseen.

https://www.sydostran.se/nyheter/elbrist-karlshamns-oljeverk-ar-i-drift-13eb2daa/?

 

 

Pari lisäystä 1.2.2021 ja 4.2.2021 ja 5.2.2021

 

itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006. DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu