Tuulivoimalla vedyn tekeminen on aikamoista utopiaa
Tänään 9.3.2023 oli MTV uutisissa aamu TV:n juttu otsikolla ”Vetyä autoon ja asuntoihin, tutkimusprofessori Jari Kiviaho: Vedyn turvallisuusriskejä liioiteltu”, linkki.
Siinä professori Kiviaho toteaa:
”– Tuulienergian, aurinkoenergian ja uusiutuvien energialähteiden tuotantomäärät ovat kasvamassa. Tuotanto ja kulutus ei välttämättä aina kohtaa. Silloin meillä pitää olla tapa varastoida energiaa, ja vety on erittäin hyvä tapa varastoida energiaa suuria määriä lyhytaikaisesti tai pitkäaikaisesti.”
Hän myös kertoo, että Suomessa käytetään vuodessa 150 000 tonnia vetyä vuodessa. Tietojeni mukaan Suomessa tuotetaan 120 000 tonnia vuodessa vetyä jo tällä hetkellä. Suurimmat käyttäjät ovat kemian- ja öljyteollisuus. Jos tämä jo nyt tällä hetkellä Suomessa tuotettava vetymäärä tuotettaisiin elektrolyysereilla ja tuulisähköllä, siihen kuluisi 6 TWh sähköä, eli puolet tuulisähkön vuoden 2022 tuotannosta.
Suomen energian kulutus
Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,36 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2021. Eli n. 378 TWh.
– Fossiilisilla polttoaineilla tuotettiin 34 % kokonaisenergiasta eli n. 128 TWh.
– Tuulisähkön osuus oli n. 2% eli 8 TWh (tuuliturbiineita 2021 oli n. 960 kpl / teho 3260 MW).
Tuulivoiman sähköllä voidaan tehdä toki tehdä vetyä sähkön säätövoimaksi, mutta takaisin sähköksi saadaan siis n. 35 %, joten vuoden 2021 tuulisähköenergia 8 TWh olisi huvennut vedyn kautta säätösähkönä 2,8 TWh:ksi säätösähköenergiaa. Kalliiksi se tulee suomalaisille, jos professori Kiviahon mainitsema säätöongelma tuulen ja auringon takia hoidetaan vedyllä.
KUSTANNUS
Korkean kapasiteettikertoimen (90%, kuten ydinvoima) energialähteestä puolet pienemmän kapasiteettikertoimen energialähteeseen (45%, kuten hyvällä paikalla oleva tuulivoima), nousee vedyn tuotantokustannus noin kaksinkertaiseksi, koska saman vetymäärän tuottamiseen tarvitaan karkeasti kaksi kertaa enemmän tuulivoimakapasiteettia ja elektrolyysereitä. Lähde
Toki jos elektrolyyseri on sellaisessa kaupungissa, että hukkalämpö voidaan hyödyntää myös kesällä kaukolämmöksi, tuulisähköenergiaa ei niin paljon katoa hukkaan vedyntuotantoprosessissa.
Samoin jos on korkean lämmön elektrolyysi, joka vaatii 600–800 asteen höyryn käyttämistä, se toimii paljon paremmalla sähköstä vedyksi -hyötysuhteella. Tosin tuuli- ja aurinkosähköä käytettäessä jostain pitäisi saada myös vähäpäästöinen kuuman höyryn lähde, kuten ydinreaktori, jos vetyä haluaisi tuottaa korkean lämmön elektrolyysin korkeammalla hyötysuhteella.
VETY INVESTOINNIT (Lähde)
Elektrolyyserit eivät ole ilmaisia. Tästä syystä niitä on tärkeää käyttää mahdollisimman monta tuntia vuodessa täydellä teholla. Jos eletrolyyseri käy vain satunnaisesti tuulivoiman ylituotantotilanteissa, niitä pitää olla valtavan paljon, jotta saadaan syntymään riittävä määrä vetyä.
Tämän tuulivoiman vetyutopian ymmärtää, jos haluaa ymmärtää myös kun katselee Suomen kokonaisenergian kulutusta (sähköenergia, lämpöenergia, teollisuuden energia, ajoneuvojen polttoaine-energia jne). Siinä mitättömällä 2-3 % tuulivoiman sähköenergiaosuudella, jossa se tuottaa satunnaisesti muutamana päivän ylimääräistä sähköä vuodessa, ei korvata edes fossiilisten polttoaineiden 33 % energiaosuutta. Kyllä pitkän ja varman käyttöajan elektrolyyseri vaatii muutaman ydinvoimalan sähköä vedyn tuotantoon tuottamaan.
Raahen terästehdas
Iso-Britannia
Iso-Britannia painii aika ajoin liian tuulen ongelmien kanssa ja siellä ovat säätökustannukset nousseet jo liki 560 miljoonaan euroon vuodessa, kun tuulivoimalle maksetaan siitä, että pysäyttävät turbiinejaan liikatuotannon aikana. Eipä Iso-Britanniakaan satsaa vetyyn, vaan suunnittelee lisää pumppuvoimaa, jolla saa säädettyä tätä sähköenergian ylituotantoon liittyvää ongelmaansa.
Tuohon Iso-Britanniaan liittyen voidaan vielä todeta, että tuulivoimasta johtuvien säätöongelmien vuoksi siellä ovat CO2-päästöt lisääntyneet. Linkin raportin mukaan:
”Vuosina 2020 ja 2021 hiilidioksidipäästöjä syntyi kaksi miljoonaa tonnia lisää, koska kaasua käytettiin säätämään tuulivoimaa, mikä vastaa lähes puolta miljoonaa autoa lisää Britannian teillä.”
”Tuulivoiman vähentäminen viimeisten kahden vuoden aikana lisäsi 806 miljoonaa puntaa energialaskuihin Isossa-Britanniassa. Kaasun hinnannousu teki käytännöstä kalliimpaa, sillä kaasuvoimaloita käytettiin yhä enemmän järjestelmän tukena tuulivoiman ollessa rajoittuneena.”
https://www.lcp.uk.com/media-centre/2022/06/cost-of-turning-off-uk-wind-farms-reached-record-high-in-2021/
Nyt on tuuliteollisuudella näytön paikka ja tuulivoimayhtiöt voivat voitoillaan käynnistää vetyteollisuuden poistamaan sen ylituotanto-ongelman, jonka ovat aiheuttaneet.
Sehän kun on vielä niinkin, että fossiilisilla polttoaineilla on oltava lakisääteinen 3 kk keskimääräistä käyttöä vastaava polttoaineen varmuusvarasto, mutta tuulella ei ole mitään vastaavia velvoitteita tyynen pakkaspäivän energiantuotannon suhteen. Olisi syytä olla tuuliturbiineillakin lakisääteinen velvoite tuottaa edes joku määrä sähköä, kun sähköpula on kriittisimpään kylmään aikaan Suomeen iskenyt.
Pääasia että tuulivoimaloita tehdään lisää korvaamaan öljyn poistumisesta seuraavaa vajetta.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt pystytettävät tuulihärpäkkeet loppuvat paljon ennen öljyä.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, öljyä riittää kymmeniksi vuosiksi jo kartoitetuilta alueilta. Lisää löytyy sitä mukaan kun yhtiöillä on mahdollisuuksia investoida etsintään ja esiintymien kehittämiseen. Öljyn lisäksi on valtavat kaasuvarat Euroopassakin, mutta poliitikot ovat kieltäneet hyödyntämisen.
Ilmoita asiaton viesti
”Totta, öljyä riittää kymmeniksi vuosiksi jo kartoitetuilta alueilta.”
Eli ei juuri mitään. Tuo on naurettavan lyhyt aika. Suomen teillä esimerkiksi on 20v vanhoja autoja.
”Lisää löytyy sitä mukaan kun yhtiöillä on mahdollisuuksia investoida etsintään ja esiintymien kehittämiseen.”
Eivät ole löytäneet mitään merkittävää vuoden 2006 jälkeen. Ne öljyt mitä on sen jälkeen löytyneet ovat olleet naurettavan vähäisiä. Esim. norjalaisten löytämät öljyesiintymät ovat olleet sellaisia, että ihmiskunta käyttää uuden öljyesiintymän öljyt vuorokaudessa.
Sen lisäksi vuoden 2010 katastrofin jälkeen ei myöskään anneta lupia porailla mistä tahansa syvyyksistä.
Lopputulos on se, että maailman öljyvarat hupenevat nopeasti ja se tarkoittaa sitä, että maat jotka ovat hyvin riippuvaisia öljyn maailmanmarkkinahinnan muutoksille joutuvat vähentämään riippuvuutta öljyyn. Suomi on sellainen maa kun ei ole omaa öljylähdettä, on pitkiä välimatkoja ja niin rahti kuin ihmiset liikkuvat suurelta osin öljyn voimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tilanne on kuitenkin tällä hetkellä se, että maailman tunnetut öljyvarat riittävät nykyisellä kulutuksella 40-50 vuotta, yläraja riippuu siitä, kuinka ja missä määrin esimerkiksi Venezuelan bitumiöljy ja Kanadan Albertan öljyhiekat arvioidaan voitavan hyödyntää.
On totta, että uusia niin sanottuja maailmanluokan esiintymiä ei viime vuosina ole löydetty, mutta sillä ei ole merkitystä lähivuosikymmenien öljyntuotantoon. Nykyisiltä alueilta kirjataan uutta reserviä sitä mukaan, kun niitä tutkitaan tarkemmin. Tämä maksaa, ja sitä tehdään yleensä vain sen verran, että seuraavien parinkymmenen vuoden tuotanto on turvattu.
Reservejä kirjataan myös sitä mukaan, kun tuotantotekniikka kehittyy. Pari esimerkkiä: Liuskeöljy ei vielä parikymmentä vuotta sitten ollut taloudellisesti kannattavaa, nyt se on. Texasin vanhan suuren öljyalueen isot öljytaskut tyhjennettiin vähiin jo vuosia sitten, mutta puolet öljystä jäi pieniin taskuihin, koska niihin olisi tarvittu kallis porakaivo jokaiseen. Nyt voidaan yhdellä vaakasuoraan ohjatulla porauksella lävistää kerrostumasta useita seismisesti todettuja taskuja, jolloin poraus kannattaa jälleen ja öljy otetaan mukaan reservikirjanpitoon.
Öljyn riittävyydestä ja siihen liittyvästä teknologiasta voi asiasta kiinnostunut koota alan aineistosta paljon tietoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Tilanne on kuitenkin tällä hetkellä se, että maailman tunnetut öljyvarat riittävät nykyisellä kulutuksella 40-50 vuotta”
Nykyisellä kulutuksella varmaankin yli 50 vuotta riittää ”edullista” öljyä.
Mutta ongelmahan on se, että öljynkulutus on kasvanut käytänössä kaiken aikaa eksponentiaalisella kasvuvauhdilla vauhdilla, kas kummaa kun maailman väkiluku kasvaa jatkuvasti ja vielä suuremmalla osalla maailman ihmisistä on rahaa kuluttaa sitä öljyä.
Tällä eksponentiaalisella kasvulla se halpa öljy loppuisi ennen vuotta 2050.
Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että on kaksi vaihtoehtoa:
1. Jos öljynkulutus jatkaa eksponentiaalista kasvua, on erittäin kova kiire vähentää riippuvuutta öljyyn. Suomen teillä on kuitenkin 20v vanhoja autoja jotka käyttävät öljypohjaisia polttoaineita.
2. Jos öljynkulutus ei kasva nykyisestä, jokseenkin ihmisten rahoilla olisi mahdollista ostaa öljyä yli 50v. Se edellyttää sitä että vähennetään riippuvuutta öljyyn rajusti (eli maailmalla vähennetään öljyn kysyntää). Öljyä käyttävien ihmisten määrä maailmassa kuitenkin jatkaa kasvuaan, että ei se riitä jos kaikki vain jatkaa samaan tapaan kuin ennenkin.
Nähdäkseni vaihtoehdossa 2. öljyn hinta olisi pysyvästi kasvava. Vaihtoehdossa 1. hinta olisi nykyisen kaltainen halpa mutta sitten pomppaa hyvin nopeasti kalliiksi.
Eli lopputulos on sama. Menee miten päin vain niin meillä on tarve esimerkiksi puolittaa tms. öljyjalosteiden kulutus 15v aikana että oltaisiin vähemmän riippuvaisia. Sitten varmaan tiedetään paremmin millä vauhdilla pitää vähentää sieltä mistä se on vaikeaa.
Niin ja en tiedä miten vaikka puolitetaan öljyn kulutus, että mielestäni kannattaa tehdä toimenpiteet mitkä helposti onnistuvat.
Ilmoita asiaton viesti
”öljynkulutus on kasvanut käytänössä kaiken aikaa eksponentiaalisella kasvuvauhdilla”
Öljynkulutus on kasvanut vuodesta 1971 vuoteen (mukaanluettuna) 2020 noin 80%,viidenkymmenen vuoden aikana. Taitaa tulla keskimäärin alle 2% vuodessa, eli eksponentti on kovin alhainen; oikeastaan käyrä näyttää lineaariselta, jolloin vuosittainen kasvuvauhti olisi alenemassa.
https://www.iea.org/data-and-statistics/charts/world-oil-supply-and-demand-1971-2020
Ilmoita asiaton viesti
On se eksponentti alhainen mutta on silti.
Ja tosiaankin itsehän uskon siihen, että öljyntuottajamaat alkavat kiristellä hanoja, että öljynkulutuksen kasvu hyytyisi, olisi pidempään myytävää ja paremmalla hinnalla.
Se tarkoittaisi sitä kakkosvaihtoehtoa, että öljyä riittäisi yli 50 vuotta mutta öljyn hinta olisi jatkuvasti nousussa kun kysyntä on jatkuvasti kasvussa tarjonnan pysyessä samana.
Eli se ei muuttaisi sitä mitenkään mitä täällä tarvitsee tehdä ja tullaan tekemään: Öljyriippuvuuden vähentämistä.
Itse en siitä vedyn tuottamisesta sano mitään mutta liikenteen sähköistäminen kyllä tapahtui. Eli polttomoottorit vaihtuvat sähkömoottoreihin, on täyssähköautoja ja polttokennoissakin on järkeä.
Ja tähän kaikkeen tarvitaan sitä energiaa, että pääasia että niitä tuulivoimaloita tehdään lisää ja tekniikoita säädellä kulutusta ja varastoida energiaa. Kannatan toki ydinvoimalan ja parin tekojärven rakentamista myös.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima ei syrjäytä juuri mitään. Päinvastoin, se vaatii säätövoimaa kosolti, joka toimii Wärtsilän moottoreilla tai vastaavilla.
Hiilinieluja se syrjäyttää valtavat määrät, kun metsät muutetaan ”puistoiksi”.
https://imgur.com/a/jf9rqHc
Ilmoita asiaton viesti
”Päinvastoin, se vaatii säätövoimaa kosolti, joka toimii Wärtsilän moottoreilla tai vastaavilla.”
Millä logiikalla?
Päivittämällä Suomen parimiljoonainen autokanta sähköautoiksi mahdollistaa tehokkaasti säädön. Autojen softa voi ohjata näiden lataustausta ja saadaan tehokas säädettävyys.
Loput nopeasta säädöstä voidaan säätää vesivoimalla jota on Ruotsi ja Norja täynnä.
Sitten kun nähdään että tuulisuudessa on tulossa taukoa pidemmäksi aikaa ja energiaa tarvitaan paljon voidaan käynnistellä polttovoimaloita.
Ilmoita asiaton viesti
Voi voi noita juttuja!
Kuka antaa auton akkunsa tyhjäksi, kun pitää töihin lähteä? Ja mikä on tämän tuulivoimaan liittyvän säätöasian lisäkustannus? Akuilla on myös rajallinrn määrä latauksia ja purkuja, joten kalliiksi tulee tuo lysti sähköauton omistajalle, kun akkuja joutuu usein uusimaan.
Niin että varalla pidetään hiili- tai muuta voimaa. Kuka pitää, kenen rahoilla ja kuka lystin maksaa.
Toki Saksa on säilyttänyt 80 % fossiilisesta voimastaan, vaikka sillä on 65 000 MW tuulivoimaa, eli yli oman tarpeen. Niillä on 40 miljoonaa autoa, eikä nekään ole niitä valjastamassa valtakunnan akuiksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuka antaa auton akkunsa tyhjäksi, kun pitää töihin lähteä?”
Ei mitään akkua ”anneta tyhjäksi”. Oletusarvoisesti sähköauto on yli 120h viikosta latauksessa ja mahdollisesti työpaikalla lisäksi. Sehän riittää kun tänä aikana ehtii ladata tarpeeksi sähköä viikon aikana, että pääsee sinne töihin.
Mitään sähköä ei tarvitse luovuttaa. Lataus vaan naksautetaan pois kun sähkön hinta vaikka nousee tarpeeksi ja antaa automatiikan huolehtia.
”Ja mikä on tämän tuulivoimaan liittyvän säätöasian lisäkustannus?”
Autojen osalta se ei välttämättä ole kuin softapäivitys. Autokannan uusiminen toki vie aikaa.
”Akuilla on myös rajallinrn määrä latauksia ja purkuja, joten kalliiksi tulee tuo lysti sähköauton omistajalle, kun akkuja joutuu usein uusimaan.”
No lataile sinä sitten sitä vetyä jos siihen uskot. Pointtihan on se, että maaöljyjalosteiden käyttö vähenee että sehän on sitten ihan sama miten jokainen asiansa ratkaisee että vaihtaa vaikka polkuautoon.
”Niin että varalla pidetään hiili- tai muuta voimaa. Kuka pitää, kenen rahoilla ja kuka lystin maksaa.”
Kuuluu ihan normaaliin huoltovarmuuteen kuten vaikka viljavarastot. Raha on yhdentekevää.
”Niillä on 40 miljoonaa autoa, eikä nekään ole niitä valjastamassa valtakunnan akuiksi.”
Ei kyse ole ollutkaan mistään akuiksi valjastamisesta vaan keinona säätää kulutusta. Ei siis tarvitse niitä nopeasti käyntiin laitettavia säätövoimaloita kun softa naksauttaa latausta päälle ja pois.
Edit:
Ja tosiaankin tuohan voi tapahtua niin käyttäjä itse säätää valikosta sähkön hinnan minkä mukaan autossa rele naksahtaa päälle ja paljon vähintään pitää olla kapasiteettia. Kukapa nyt kalliilla sähköllä lataisi.
Tietenkin tiedot näistä voidaan välittää palvelimille että tiedetään etukäteen miten paljon kulutusta säädetään naksauttamalla miljoonia latauksia päälle ja pois.
Sitten siellä voi tarvittaessa olla joku emergency mode että poikkeustilanteissa voidaan pakotetusti säätää jos tapahtuu jotain hassua, kuten vaikka olkiluoto kolmonen putoaa linjoilta tms.
Ilmoita asiaton viesti
Sun on näköjään vaikeaa hahmottaa kokonaisuuksia, kun noita ufojuttuja keksit.
Sähköenergia on vain yksi pieni osa kokonaisenenergiasta eli Suomessa noin 2 %.
Jos muu koko energia halutaan tuottaa fossiilittomasti, pitää siihen olla valtvan paljon muuta voiman tuotantoa kuin satunnainen tuulisähkö. Siinä samalla voidaan tuottaa säävarmaa sähköä valtakuntaan eikä tarvitse leikkiä auton akkujen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos muu koko energia halutaan tuottaa fossiilittomasti, pitää siihen olla valtvan paljon muuta voiman tuotantoa kuin satunnainen tuulisähkö.”
Enhän minä ole missään sanonut että pitäisi olla vain tuulivoimaloita. Totta hitossa energiantuotantoa tarvitsee lisätä mutta on aivan selvää, että osa tästä energiasta katetaan tuulivoimaloilla.
Tuulivoimalat sopivat sellaiseen käyttöön missä energian kulutusta voidaan säädellä. Sähköautot on ilmeinen kohde koska autot ovat enimmän pysäköitynä joten siinä on paljon varaa säädellä kulutusta.
Muita ilmeisiä kohteita on lämmön varastointi tai kylmäaineiden tuottaminen.
”Siinä samalla voidaan tuottaa säävarmaa sähköä valtakuntaan eikä tarvitse leikkiä auton akkujen kanssa.”
Et nyt tajua että se autojen akustojen hyödyntäminen on se yksinkertainen tapa kun temppu onnistuu softalla. Paljon yksinkertaisempaa kuin rakennella jotain ylimitoitettuja määriä typeriä säätövoimaloita.
Se on juurikin softan hyödyntäminen millä se energiajärjestelmän hyötysuhteen parantaminen saadaan tehtyä, että tuotetaan ihmisille energia pienemällä määrällä polttoaineita.
Energian varastointi on muuten säävarmaa. Sen sijaan sähköt Suomessa katkeilee välillä myrskyjen seurauksena.
Ilmoita asiaton viesti
Vihervasemmistolaiset hurahtavat johonkin ideologiaan niin että se haittaa ymmärrystä kuten stallareilla aikoinaan. Yhteistä on myös että oman ideologian ongelmilta suljetaan silmät ja selitetään ne parhain päin. Kuten tuuli- ja aurinkosähkön aiheuttama luontokato tai sekoitevelvoitteen vuoksi poltetut miljoonat hehtaarit sademetsää.
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoima taitaa olla ainoa järkevä vaihtoehto? Nykyisenkaltainen elämäntyyli ei onnistu pelkällä tuulivoimalla. Saattaahan olla ettemme kauan pysty ylläpitämään nykyistä elintasoa vaan on tyydyttävä paljon vähempään. Vain harvat ja valitut omistavat auton. Ihmiset muuttavat maaseudulle omavaraistalouteen jne. jne. Jokaista kampetta varten on ensin säästettävä ja kaikki turha jätettävä ostamatta. Näin meitin perhe joutui toimimaan lapsuudessani. Säästäväiseksi ainakin opin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ydinvoima taitaa olla ainoa järkevä vaihtoehto?”
Ydinvoima on sellainen että sitä tarvitaan myös siirtymäaikana uusiutuvaan energiaan mutta on järjetöntä kuvitella tämän olevan ainoa ratkaisu.
Ydinvoima on huonosti säädettävissä. Se on sellainen että laitetaan pannu kuumaksi ja se tuottaa sitten tasaisesti tietyn määrän sähköä. Ihmiset eivät kuitenkaan käytä sähköä tasaisesti, esimerkiksi ne autot ovat suurimman osan ajasta pysäköitynä. Ydinvoimaa toki on koiteltu säädellä mm. Tsernobylissä hyvin tunnetuin seurauksin.
Ydinvoima ihmiskunnan ratkaisuna energiaan on harvinaisen pöljä. Ratkaisuna se on vastaava kuin joisi viinaa krapulaan kun ydinpolttoaineet ovat niinikään myös rajalliset.
”Nykyisenkaltainen elämäntyyli ei onnistu pelkällä tuulivoimalla.”
Toki yhteiskunnan järjestäytymiseen tulee helposti muutoksia. Esimerkiksi Suomessa typerästi ollut tapoja että sunnuntai olisi vapaapäivä. Tämähän on ajalta jolloin töihin mentiin aasilla ja jäänne jostain alkukantaisilta aavikkokansoilta.
Nykypäivän maailmassa on paljon järkevämpää talvisin säätää vaikka pakkasraja milloin pidetään virastot, koulut ja pikkukaupat auki. Kun se on säädetty yhteiskuntajärjestykseen että kaikki ovat tietoisia niin ei tule sekaannuksia. Tästä typerästä syystä Suomessa porukkaa töihin palvelemaan asiakkaita 20 asteen pakkasella vaikka asiakkaita ei ole kun ~kaikkia vituttaa lähteä ulos.
Ihmiskunnalle ei muuten ole ole mitenkään vierasta rytmittää asioita olosuhteiden mukaisesti. Purjelaivakaudella vuorovesien mukaan on rytmitetty laivojen liikettä ja sitten on esimerkiksi vaikka maanviljelys jossa on aikatauluja milloin asiat tehdään.
Tietoliikenneyhteydet näitä asiota muuttaa vahvasti. Ihmiset ja yhteiskunta vaan toimii noin sukupolven verran viiveellä siihen nähden mikä on mahdollista. Yleisesti ottaen ei ole mitään järkeä liikuttaa mitään fyysisesti informaatiota varten kun se voidaan teleportata johtoa pitkin.
Tämän vaikutukset logistiikkaan on vielä edessä kun ei tarvitse valmistaa Kiinassa ja tuoda tänne maailman ääristä, että mitäpä jos välittäisi informaatiota, toimittaisi bulkki tarvikkeita ja raaka-aineita ja valmistaisi asioita siellä missä tarvitaan?
Tässä on ajatusta: https://www.opensourceecology.org/
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se oli minunkin lapsuudessani 1960-luvulla. Viikkorahoista tuli säästettyä jos mihin asiaan.
Mutta asiana tuo sinun huolesi on hyvä. Nykyinen elintaso länsimaissa on 80 -prosenttisesti fossiilisten polttoaineiden varassa. Niitä vielä riittää minkä riittää, ja siinä asiassa voi väitellä vaikka kuinka ja pitkään.
Tosiasiassa ihmiskunta on mennyt purjelaivojen ja tuulimyllyjen aikakaudesta höyrylaivoihin, siitä moottorilaivoihin ja vahvimmat laivat ovat ydinkäyttöisiä.
Kaikenlaista energiantuotantoa me tulevaisuudessa tarvitsemme, mutta jos teollisuus halutaan pitää Suomessa pyörimässä, se ei onnistu vesi- ja tuulivoimalla. Kyllä siihen järeää ydinvoimaa tarvitaan. Samoin lämmitysenergian puolelle SMR-voimaa, koska biomassa ei riitä, eikä turve ja tuulisähkö lämmityksen tarpeisiin on liian jaloa ja satunnaisesti saatavaa sähköenergiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä vesivoimalla säätö alkaa olla kaupukilegendaa. Säätö tai oikeammin vesivoima tuulettomien aikoja varavoimana toimii kuten ennekin, mutta tuulimyllyjen rakentamisen mukana on varavoiman tarve kasvanut mittoihin, joissa vesivoima ja sen tarjoamat joustomahdollisuudet eivät enää riitä.
Uudet tuulimyllyinvestoinnit olisi täydennettävä (”päivitettävä”) toisella mokomalla varavoimaan tai energiavarastoihin, jotta myllyt toimisivat oikeasti. Kaikki uudet varavoimamuodot pitää ensin kehittää ja rakentaa, mikä vie aikaa ja maksaa suunnattomasti.
Nyt viimeistään pitää pysäyttää tuulimyllyjen rakentaminen ja keskittyä ydinvoimaan. Fossiilista energiaa on yllin kyllin käytettävissä väliaikana ja tarvittavat voimalaitokset sähköverkkoineen ovat jo olemassa. Sen sijaan, että ”Käynnistää polttovoimaloita” on parempi pitää polttovoimalat käynnissä jatkuvasti, säästytään myllyjen rakentamiselta.
Ilmoita asiaton viesti
”Säätö tai oikeammin vesivoima tuulettomien aikoja varavoimana toimii kuten ennekin, mutta tuulimyllyjen rakentamisen mukana on varavoiman tarve kasvanut mittoihin, joissa vesivoima ja sen tarjoamat joustomahdollisuudet eivät enää riitä.”
Karkeasti tuulivoimaloita voi laittaa skandinavian ympäristöön jonkinverran enemmän mitä on vesivoimaa.
”Uudet tuulimyllyinvestoinnit olisi täydennettävä (”päivitettävä”) toisella mokomalla varavoimaan tai energiavarastoihin, jotta myllyt toimisivat oikeasti.”
No Vuotos ja Kollaja tekojärvihankkeet pitäisi tehdä ja toki energian varastointia eri muodoissa.
Tärkeintä olisi ravistella se harhakäsitys pois, että energian varastointi pitäisi tehdä jossain muualla. Siinä kun häviöitä muutettaessa energiaa muodosta toiseen ja sähkö on lähinnä keino siirtää energia paikast toiseen, joten ilmeinen tapa varastoida energiaa on varastoida se sinne missä sitä on tarkoitus käyttää ja siinä muodossa missä sitä on tarkoitus käyttää. Eli esimerkiksi lämmön varastointia kiinteistöihin.
”Sen sijaan, että ”Käynnistää polttovoimaloita” on parempi pitää polttovoimalat käynnissä jatkuvasti, säästytään myllyjen rakentamiselta.”
Ei mitään järkeä. Sehän haaskaa polttoaineita eikä siihen ole edes varaa kun myytäviä päästöoikeuksia vähennetään kokoajan.
Sen lisäksi tarvitaan ne energian varastoinnit kun ydinvoima on niin huonosti säädettävissä.
Ilmoita asiaton viesti
Kaarnattu taitaa olla kajahtanut, suoltaa näppäimistöltään muunnettua totuutta harva se päivä
Ilmoita asiaton viesti
Ja vähän laskentaa:
-suomalainen ajosuorite henkilöautoilla on n. 40 614 Mkm/v
– sähköauton kulutus on 0,2 kWh/km
– vuorokaudessa kuluu lataussähköä 22254 MWh eli tehona 927 MW
– idea lienee, että lautaukset tehdään yöllä 8 h aikana, jolloin kytkentäteho on 2782 MW, jolloin asennettua tuulivoimaa tarvitaan n. 7000 MW
– mikäli akun kapasiteetti on 50 kWh, voi sillä ajaa 250 km
– mikäli ei tuule päivään on toimintasäde 125 km
– mikäli ei tuule 3 päivään, on toimintasäde n. 43 km, mikä on hieman yli keskimääräisen, päivittäisen ajosuoritteen
-tämä tarkoittaa, että käytännössä n. puolet autokannasta voidaan sähköistää johtuen tuulettomista päivistä. Ne kauppakassit.
– ja sitten on paikallisen sähköverkon riittämättömyys, tyhjästä on paha nyhjäistä.
Kun ei tuule Suomessa, niin ei tuule Ruotsissakaan. Norjan ja Ruotsin vesivoima menee niihin omiin sähköautoihin ja muihin viherryksiin. Bodenin H2Steel starttaa 2025 ja sen kytkentäteho on n. 1000 MW. 2030 starttaa toinen linja, jolloin kytkentäteho jo 2000 MW. SSAB Luleån tehdas tulee hieman myöhemmin (2035?), ja taas tarvitaan 1000 MW.
Ilmoita asiaton viesti
Maailman energiajätit tekevät hyvää tiliä rahoittamalla tuulivoimaa, tuulituotanto hyppii ylös alas hullun lailla ja vaatii nopeaa säätövoimaa, sähkön hinta nousee ja säätövoimana öljytuotteet siinä sivussa. Kuluttajat köyhtyy sitä enemmän mitä enemmän tuulivoimaloita pystytetään.
Öljyjätit tienaavat aina paremmin kun tuuli hinaa hinnat ylös.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti!
Suomessa keskusliikkeet tehneet hyvää tulosta poikkeusvuonna ja todennäköisesti myös sähköyhtiöt.
Blogistin kirjoitus, hyvät kommentit antavat pohtimisen aihetta, että mihin Suomea viedään. Maksajat ovat jo kuitenkin selvillä, veronmaksajat, ja kuluttajat. Ei ole muita maksajia.
Sitten toiseen asiaan. Kannattaako Suomi uhrata eurooppalaisille, kun nyt kuuntelee poliitikkojen puheita energiasuurvallasta, vetytaloudesta, kaivosteollisuudesta jne. Metalleja tarvitaan vihreään siirtymään ja kuulemma Suomen maaperässä niitä metalleja olisi vaikka muille jakaa, mutta niin niitä on muillakin. Kaivosyhtiöt hakevat nyt syrjäisiä asumattomia seutuja parhaillaan.
Olisiko nyt kerrankin syytä kuunnella asiantuntijoita, kuten blogistia näissä asioissa.
Ilmoita asiaton viesti
Tero Lintanen kertoo kuinka vihreä siirtymä manipuloi päättäjät harhateille:
”Vihreän siirtymän lipunkantajat ja aktivistit ovat luoneet wokettamalla ja call out -rähisemällä sellaisen mielikuvan, että vain ja juuri heidän käsityksensä siirtymän toimenpiteistä on oikea.
Vihreät aktivistit harjoittavat mielipideterroria mediassa ja somessa. Aktivistit tavoittelevat viestinnällään poliittista valtaa. Ympäristön- ja luonnonsuojelu ovat valepuku, joka peittää vallankumoukselliset tavoitteet. Vihreät johtajat toimivat samaan tapaan kuin uskonlahkojen eliitti. Uskontojen Uhrien Tuki UUT ry kertoo nettisivuillaan lahkojohtajien menettelytavoista.
Globaalit energiajätit käyttävät hyväksi energiahörhöjen tietämättömyyttä ja taikauskoa. Yhtiöt myyvät sekä uusiutuvia että fossiilisia energiatekniikoita. Liikeidea on mainio. Siinä myydään sekundasähköä kalliilla ja korjaavaa energiatekniikkaa myös kalliilla.
Vihreä hourulanväki ei tajua, että liikeyritykset vievät uskovaisia ja ahdistusneuroottisia maailmanparantajia kuin pässiä narussa ja kuin litran mittaa ja mätää kukkoa. Energiayhtiöt tekevät tuhteja tilejä kaikissa ilmansuunnissa.
Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori (2010) Sanna Syri varoitti jo kesällä 2015 Energiauutisissa, mitä tuleman pitää, jos lauhdevoimaa ja CHP-laitoksia ajetaan alas ennenaikaisesti. Syri hyväksyi turpeen CHP-käytön. Hän piti ydinvoimaa tärkeänä osana energiajärjestelmää. Syri osui oikeaan lähes kaikessa. Median ja puolueiden energiakahelit kuuntelevat mieluummin professori Peter Turbiini Lundia ja elinkeinoministeri Mika Vety Lintilää (kesk).
Kokoomuksen johto on tuuliturbiiniyhtiöiden ja vetykoijarien pauloissa. Orpo ja Mykkänen tottelevat isäntiään. EU:n mahtimaat tekevät Suomesta väkivalloin alusmaataan rahan, politiikan ja median keinoin.
Kaikkein villeimmissä uunotuksissa Suomesta tulee vetytalouden suurvalta. Todellisuudessa Suomesta on tulossa Nälkäniemi.”
Ilmoita asiaton viesti
Itse en pärjännyt aineenkirjoituksessa, niinkuin sinä.
😄
Ilmoita asiaton viesti
Aron analyysit osuvat oikeaan. Perinteisten sähköntuottajien ja öljyfirmojen on kannattanut ajaa kaksilla rattailla, koska se on maksimoinut heidän tulonsa. Ei heitä ole huolettanut jonkin maan energiahuollon tarve. Jos poliittiset päättäjät ovat ostaneet heidän tarinansa tuulivoimasta ja vedystä tulevaisuuden ratkaisuina, niin päättäjät joutuvat syömään omat soppansa. Itse asiassa kansalaiset ja teollisuuslaitokset kussakin maassa maksavat nämä viulut.
Vihreä energiaideologia on lyönyt itsensä niin läpi päättäjien keskuudessa, että yhteiskunnat joutuvat maksamaan siitä kovan hinnan. Maksavat jo nyt. Eikö jäljet pelota? Katsokaa Saksaa ja oppikaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Katsokaa Saksaa ja oppikaa.”
Mitähän tämä nyt oikein tarkoittaa? Meillä Suomessa ei olla sammutettu toimivia ydinvoimaloita vaan päinvastoin yritetty saada aikaiseksi uusia. Lisäksi riippuvuutemme fossiilisista on paljon Saksaa pienempi. Sitä riippuvuutta on viisasta edelleen vähentää, ei lisätä.
Ilmoita asiaton viesti
Otappa selvää Saksasta!
Vuodesta 2021 lähtien Saksan primäärienergian kulutus oli 12 193 Petajoulea, josta yli 75 % tuli fossiilisista lähteistä, 6,2 % ydinenergiasta ja 16,1 % uusiutuvista energialähteistä.
Saksa on tuulivoimalla korvannut ydinvoimaa.
Se on Härköselläkin hakusessa kokonaisergia / sähköenergia.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Energy_in_Germany
Ilmoita asiaton viesti
Ei suomalainen poliitikko koskaan myönnä omia virheitä, Pekkarinen vastasi kohtuuttoman suureksi väitetystä syöttötariffista, että ”muut olisivat antaneet enemmän”.
Pekkarinen on myös melumallinnuksen asiantuntija, ”ääni on kuin jääkaapin hyrinää”, niin että turhaan valitatte, tuulivoimalat eivät ole meluun syyllisiä.
Eikä valtion takuuhinta ollut Pekkarisen perheelle mikään tulonlähde, vaikka tytär teki diplomityön syöttötariffista Taaleritehtaan tuulivoima johtajan ohjauksessa, jonka kanssa meni avioliittoon. Suoraa tukirahaa on jo kulutettu tuuleen n. 2000 miljoonaa euroa.
Taaleritehtaan Honkajoen tuulivoimalat olivat muuten ainoa tuulisähkön tuottaja v. 2014 tammikuussa kun missään muualla Pohjoismaissa ei tuullut eikä tuulisähköä tuotettu.
Sitä vähän ihmeteltiin, Honkajoen tuulivoimapuiston valvomo on/oli Hampurissa. Sittemmin ainakin yksi todentajista sai vaihtaa työmaata.
Filunki peliä tuulibisnes on, paljonko ne kuluttavat sähköä, ei mitata, eikä julkaista. Aina tuulee, vaikka alle 500 metrin ei tuule, ja tulosta saa valtion takuulla.
Ilmoita asiaton viesti
Kukas Suomessa omistaa ydin- ja vesivoimaa Mankala periaatteella. No ainakin UPM ja Stora Enso. Ja tekivät viime vuonna loistavaa tulosta.
Ilmoita asiaton viesti
Entä sitten?
Ilmoita asiaton viesti
Tuo oli hauska heitto!
Ilmoita asiaton viesti
Hulluahan se on ,että toimivia ja vakaata energiaa tuottavia laitoksia alasajetaan puhtaasti poliittisin perustein. Seuraukset jokainen on jo huomannut lompakossaan.
Samalle alalle on ilmestynyt upeita, ympäristömyötäisyydellä ratsastavia startup yrityksiä. Lupauksensa ovat kutkuttavia ( ja kuulostavat muuten kovin tutuilta ) :
– Paljon työtä ja hyvinvointia lähialueelle.
Kuinka lie sitten käytännössä, vai onko kyseessä, jälleen kerran , maailmanluokan puhallus ?
”Ennen kuin tuotanto voi alkaa, on hankkeelle saatava neljän miljardin euron edestä rahoitusta. Wittusenin mukaan sitä haetaan sekä Pohjoismaista että maailmanlaajuisesti. Norjan valtion öljyrahasto ei tosin ole joukossa mukana. ”
https://ilkkapohjalainen.fi/talous/norjalaisen-blastr-green-steelin-toimitusjohtajan-mukaan-inkoon-hanke-on-kunnianhimoinen-mutta-realistinen-meita-voi-ilman-muuta-kutsua-startup-yhtioksi
Ilmoita asiaton viesti
Wittusenille riittää takuuvarmasti satamiljoonaa suunnittelutukea, niin hänestä ei sen jälkeen kuulla.
Ilmoita asiaton viesti
Saattaa tosiaan olla, että Cayman saaret kutsuvat Wittuseniä.
Ilmoita asiaton viesti
Se lienee hänelle riittävän lämmin paikka eikä verokarhu hätyyttele.
Ilmoita asiaton viesti
Tähänkin pätee se että on moraalitonta antaa tyhmän pitää rahansa.
Valitettavasti tuo tyhmä on suomalaisten peilissä.
Ilmoita asiaton viesti
Norjan öljyrahat eivät ole tarpeeksi vihreitä vihreän teräksen rahoitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mieluummin Norja rahoittaa tuulivoimaa, sillä ne saavat itse ilmaista sähköä aina kun naapurit antaa ilmaiseksi tuulisähkön ylimäärät. Öljystä saa aina paremman hinnan kun sitä on pakko ostaa tuulisähkön kuoppien tasoittamiseen. Ei isot dieselvoimalat käy hakkeella, polttoöljyä tarvitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kun vety on varsin kevyttä kamaa, niin sitä pitänee paineistaa reippaasti säiliöihin varastoitavaksi. Siihenkin pumppaukseen kuluu energiaa ja vaaditaan varsin tiiviit kompurat.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä muistutus vetykiihkoilijoille todellisuudesta.
Vetyhurmos voi tulla vielä kalliiksi, jos poliitikot alkavat syytää veronmaksajien varoja (tai velkarahaa) vetytalouden väkisin yrittelemiseen.
Hirvittävin erehdys tapahtuu, jos nykyistä energiamaailmaa aletaan tuhota kielloilla ja sakkoveroilla ennen kuin tilalle on syntynyt joku vaihtoehtoinen ja toimiva energiatalous.
Elektrolyysivetyä on mahdollista tuottaa joitakin sovellutuskokeita varten, siitä saataisiin pikku hiljaa käsitystä, mistä on kysymys. Mutta tapahtukoon se puhtaasti kaupallisella rahoituksella ja -riskillä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tässä vetyjutussa kukaan ole kyennyt tarkastelemaan kokonaisuutta ja oikeita kustannuksia. Ainoa on tuo jutun linkissä oleva Rauli Partanen jutussaan
”Tulevaisuuden vety, osa 2: Vety on kallis, mutta kiinnostava tulevaisuuden vaihtoehto”
https://verdelehti.fi/2021/02/10/tulevaisuuden-vety-osa-2-vety-on-kallis-mutta-kiinnostava-tulevaisuuden-vaihtoehto/
Myös tuo kokonaisenergia Suomen, Euroopan ja maapallon tasolla on vaikea hahmottaa ja siksi jutut pyörivät vain sähköenergian ympärillä.
2,1 mijardia on tukirahaa jaossa jolla se tekeminen käynnistetään vailla ymmärrystä mitä vedyn tekeminen maksaa ja mitä elektrolyysereiden käyttö vaatii.
Toki vety jossakin vaiheessa tulee myös autoihin, kun öljjyn hinta nousee ja sähköautot osoittautuvat luonnon näkökulmasta huonoksi ratkaisuksi. Mutta vety vaatii niin varmaa sähkön tuotantoa, että tuulivoimaa siihen ei pidä yhdistää. Sillä ei varmasti pyöritetä yhteiskuntaa eikä mitään muutakaan asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Luottavat siihen, että vetylaitokset tullaan rakentamaan valtion velkarahalla. Todennäköisesti kannattaa luottaakin.
Ilmoita asiaton viesti
’ Hirvittävin erehdys tapahtuu, jos nykyistä energiamaailmaa aletaan tuhota kielloilla ja sakkoveroilla ennen kuin tilalle on syntynyt joku vaihtoehtoinen ja toimiva energiatalous.’
Ruotsissa ja Saksassa on jo ajettu alas toimivia ydiinvoimaloita, hiilivoimaloita en viitsi edes laskea. Kummassakin maassa tehdyn päätöksen takana puuhamiehinä olivat paikalliset vihreät.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f1b507be-06b8-45f8-92f4-1a354620509d
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima_Ruotsissa
Ilmoita asiaton viesti
Eikös noin ole jo tehty aika pitkälle?
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan Suomessakin on tehty, kun yli 1500 MW hiilivoimaa on tuhottu.
Surkuhupaisaa tässä on se, että Hana- ja Salmisaari tuhotaan ennen Meri-Poria. Ne kun Hana- ja Salmisaari hyödyntävät energiaksi 9 hiililaivan lastin 10:stä ja vain yksi lastillinen menee hukkaan, kun 3 lastillisesta syntyy sähköä ja 6 lastillisesta lämpöä.
Jäljelle jäävä Meri-Pori tuottaa 4 laivastillisesta kymmenestä sähköä ja ajaa 6 hiililaivalastillisen energiat mereen ja harakoille.
Tulevaisuudessa Helsinki siirtyy suurelta osin sähkökattiloiden ja lämpöpumppujen kautta sähkölämmitykseen ja saa sitten kylmimpään aikaan sähköä mm. Meri-Porista, joka siis hukkaa 60 % hiilen energiasta mereen ja harakoille.
Järki sanoisi, että 40 % hyötysuhteella toimiva Meri-Porin hiililauhdelaitos puretaan ensiksi ja sitten vasta 90 % hyötysuhteella toimivat CHP hiilivoimalaitokset, mutta eipä tätä enrgiapolitiikkaa järki ohjaa, vaan myrkyn vihreä ideologia ja vihreät Khmerit yli puoluerajonen. Siksi noita tuuli-vety satujakin ja energian kuluttamiseen liittyviä osatotuuksia meille kerrotaan, vaikka niistä kaikki realistisuus puuttuu ihan täysin.
Ilmoita asiaton viesti
Ja Soininvaara on se fiksuin vihreä?
Ilmoita asiaton viesti
Thyssenkrupp Nuceran mukaan heidän elektrolyysilaitteilleen on kasvavaa kiinnostusta USA:ssa. Uutinen tältä päivältä.
https://www.msn.com/en-gb/money/other/exclusive-hydrogen-firm-thyssenkrupp-nucera-says-ira-spurring-u-s-interest/ar-AA18pz68
Ilmoita asiaton viesti
Elektrolyysilaitteille on ollut pitkään kiinnostusta ja vanhin siihen liittyvä HS lehtijuttu on vuodelta 1992.
https://imgur.com/a/N6E6wjA
Kysymys ei ollut tässä niinkään kiinnostuksesta elektolyysilaitteisiin, vaan siitä mistä ne saavat luotettavasti ja riittävästi sähköä, jolla tuottavat vetyä ja se pilipalisähköllä eli satunnaisella tuulisähköllä onnistu teollisessa mittakaavassa.
https://verdelehti.fi/2021/02/10/tulevaisuuden-vety-osa-2-vety-on-kallis-mutta-kiinnostava-tulevaisuuden-vaihtoehto/
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa on lueteltu viime vuoden suurimmat vihreän vedyn projektit
https://fuelcellsworks.com/news/nine-of-the-largest-green-hydrogen-projects-2022/
Ilmoita asiaton viesti
Eilen uutisoitiin projektista, mikä enemmän kuin tuplaa tuon listan ensimmäisen.Mukan Mauritania (sijainti), UAE, Egypti ja saksalainen startup.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä vanhin ”kiinnostus” oli Norsk Hydrolla 1934, kun se aloitti Vemorkin vesivoimalaitoksellaan vedyn elektrolyyttisen tuotannon. Vedyn se käytti ammoniakin valmistukseen Rjukanissa.
Nykyinen kaupallinen kiinnostus veden elektrolyysiin perustuu vedyn nykyiseenkin käyttöön ammoniakin valmistuksessa ja mm. raskaan öljyn krakkauksessa. Koska sähkö on kallista, yritetään parantaa elektrolyysin hyötysuhdetta, jotta kustannukset lähenisivät maakaasusta tehdyn vedyn kustannuksia.
Muuten, sivutuotteena rikastuu elektrolyysialtaaseen raskasta vettä, jota Rjukanissa otettiin talteen, rikastettiin edelleen ja myytiin ydinreaktorin kehitystyöhön. Liittoutuneet tuhosivat raskasvesilaitoksen toisessa maailmansodassa, jotta tuotetta ei joutuisi Saksan käsiin. Periaatteessa samaa sivutuotetta syntyisi uusistakin elektrolyysilaitoksissa, ja sitä voitaisiin käyttää hidastimena raskasvesireaktoreissa, joissa polttoaineeksi käy luonnonuraani.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kasvava kiinnostus kuitenkin liittyy jenkkien IRA – viherhumppaan.
Ilmoita asiaton viesti
IRA ohjelma antaa uudelle elektrolyysilaitokselle enintään 3 USD/kilo verohuojennusta kymmeneksi vuodeksi. Ensi aikojen tavoite on korvata fossiilista vetyä, jota nyt on teollisuuden käyttämästä vedystä 92%.
Vedyn (fossiilinen) markkinahinnat Yhdysvalloissa ovat olleet kovasti liikkeessä, viimeksi alaspäin, vuoden vaihteessa hinta oli menossa alle 10 USD kg. Ennen Ukrainan sotaa hinta liikkui 4 USD/kg ympärillä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota laiteinvestoinnin tuottavuutta minäkin olen ihmetellyt, että jos käyttöaika on vain tuulinen aika, niin silloin se investointi tuottaa huonommin, vaikka sähköä olisi parhaimmillaan halvalla saatavilla, muttei jatkuvasti. Riippuu tietenkin sitten siitä kustannusjakaumastakin.
Vaikka toivon menestystä Suomen vetytuotannolle, niin toinen ihmettelyn aiheeni siinä on sitten se, että miksi Suomessa, jossa tuuliolot eivät ole Euroopan huippua, vaan häviävät mm. Skotlannille. Voisiko selitys olla siinä, että kun tuulivoimala pystytetään Suomeen, pitää kaataa metsään niin siitä voimalan kohdalta, kuin sähkölinjaltakin. Skotlannissa tätä etu ei ole?
Ilmoita asiaton viesti
Pitää investoida valtavan moneen kalliiseen elektrolyseriin, jos niitä satunnaisella tuulisähköllä pyöritetään.
Ydinvoimala pyörittää eletrolyyseriä varmalla sähköllä liki ympäri vuoden, kuten sen käyttö edellyttää eli tasaista ja varmaa sähköä.
Hyvä asia on vetyyn siirtymien liikenteessä. Lämpövoiman voi tehdä SMR tekniikalla, jota jopa vihreä taho juuri esittää.
https://www.viite.fi/2023/02/28/mika-ihmeen-smr-pienreaktorit-tarjoavat-houkuttelevan-polun-paastovahennyksiin-sahkontuotannossa-teollisuudessa-ja-kaukolammossa/
Ilmoita asiaton viesti
Vetyyn siirtyminen kuullostaa mielekkäältä ilmailussa, vety kun on aika kevyttä.
Millään logiikalla elektrolyyserin ei tarvitse toimia ympärivuotisesti. Suuntaus teknologiassa on se, että tehdään asioita säädettäväksi kun sähkön hinta sattuu vaihtelemaan.
Ymmärrettävästi jossain terästeollisuudessa vaikka tarvitsee olla tasaista energiaa mutta olisi hullua tehdä uutta vetyinfraa sellaiseksi mikä toimisi tasaisesti kun sähkön hinta vaihtelee ja tulee vaihtelemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Toimiiko lentokoneen suihkuturbiini puhtaalla vedyllä?
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni vetylentokoneitakin on kokeiltu mutta jos siinä on harmia niin toimii se ainakin ammoniakilla, mitä on helposti tehtävissä vedystä.
Ilmoita asiaton viesti
On kokeiltu sähkökäyttöisiä potkurikoneita, joiden sähkö on tehty polttokennoilla.
Ilmoita asiaton viesti
R-R:llä on testimoottori ajossa.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko että kilo vetyä painaa vähemmän kuin kilo kerosiinia? Entäpä se vedyn tarvitsema 450 bar tankki? Pitääkö se vielä pitää lähellä absoluuttista nollapistettä? Eikös vedystä tulisi ennemmin valmistaa kerosiinia korvaavaa hillivetyä? Ai niin sehän onkin paha kun sen poltosta vapautuu hiilidioksidia.
Ilmoita asiaton viesti
Se hiilari kun otetaan ilmakehästä, niin ool rait. Toki saattaa hiukan maksaa, mutta eihän rahalla ole mitään merkitystä, kun palloamme pelastetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kilossa vetyä on paljon enemmän jouleja kuin kerosiinissa.
Ilmoita asiaton viesti
”vaikka sähköä olisi parhaimmillaan halvalla saatavilla, muttei jatkuvasti” Eikös kysyntä ja sen kasvu poista tämän halvan sähkön markkinoilta eli vaikkapa vedyn tuotanto osaltaan?
Ilmoita asiaton viesti
Hieman arveluttaa tuo vetyauton tekniikka. BMW testaa vetyautoa, jossa istuimen alle on sijoitettu 6 kg nestemäistä vetyä 700 bar paineessa. Differentiaalilaskijat voivat laskeskella, millä nopeudella (vauhti ja suunta) istuja penkkeineen lähtee, jos kaikki ei menekään ihan suunnitellusti.
Toki kaikkea voi tekniikassa kehittää ja rakentaa, mutta mitkä ovat kustannukset ? Esimerkiksi hiilikuituvahvisteinen vetytankki ei liene aivan helppo probleema ajatellen auton koko käyttöikää. Koska vety on hankala tavara ylipäänsä, kustannukset eivät taida sopia jokamiesluokkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös niitä ole muitakin tekniikoita, kuten polttokennoautot?
https://www.toyota.fi/sahko/polttokennoauto
Niiden kehitystä hidastaa halpa öljy samalla tavalla kuin energiapuolella halpa hiili, johon Kiinakin yhä vankemmin tukeutuu, kun rakentaa 106 000 MW lisää hiilivoimakapasiteettia.
Lisäksi Suomessa miljardien tuulituet hidastavat SMR voiman kehitystyötä, jolla myös ja varsinkin lämpöenergiaa voisi tuottaa sen sijaan että siirrytään yhä enemmän sähkölämmitykseen, johon yritetään eri vippaskonstein syöttää sähköä myös tyynessä pakkassäässä, kun tuulivoima on tiltissä, kuten juuri viime viikolla oli, kun se antoi vain 11 MW ja tuulivoiman sähkövaje oli 11 Loviisan ydinvoimalan yksikön tuottaman sähkön verran.
Ilmoita asiaton viesti
Convionin toimitusjohtaja Erkko Fontell:
”Polttokennoilla tuotetun sähkön hinta on vielä moninkertainen muihin tuotantomuotoihin verrattuna, mutta Fontell uskoo, että yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto polttokennoilla saadaan taloudellisesti kannattavaksi seuraavien viiden vuoden aikana. Vastaavasti vedyn valmistus sähkön avulla tulee todennäköisesti arkipäiväistymään reilun kymmenen vuoden sisällä.”
”Convion ja Elcogen ovat erikoistuneet korkean lämpötilan kiinteäoksidipolttokennojärjestelmiin (SOFC, solid oxide fuel cell). Toisin kuin esimerkiksi vetyautoissa käytettävissä matalissa, alle sadan asteen lämpötilassa toimivissa polttokennoissa, noin 700 asteen lämpötilassa toimivissa SOFC-laitteissa voidaan käyttää polttoaineena vedyn lisäksi myös perinteisiä polttoaineita, kuten maa- ja biokaasua.”
Ilmoita asiaton viesti
”Eikös niitä ole muitakin tekniikoita, kuten polttokennoautot?”
Etanolipolttokenno kuullostaa näistä järkevimmältä.
Etanolin tuottamista taas pystyisi tehostamaan paljon, sellainen auringosta energia + hiili + vesi -> etanoli
Toki tuo olisi kuin tuulivoima tai biomassa, eli tuotto riippuu pinta-alasta. Toisaalta 7/10 planeetan pinta-alasta on veden peittämää että tätä voisi onnistua hyödyntämään. En varsinaisesti innostu siitä, että kaadetaan sademetsät sokeriruokoa varten.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuulivoimalla vedyn tekeminen on aikamoista utopiaa”
Korjaisin väitteen niin, että ydinvoimalla vedyn tekeminen on utopiaa. Ydinsähkö olisi tavattoman kallis tapa tuottaa vetyä. Lisäksi realiteetti on, että vaikka meillä ydinvoimamyönteisyys on tällä hetkellä korkeimmalla tasollaan ikinä, niin missään ei näy ketään, joka olisi laittamassa hanketta vireille. Ja vaikka olisi, valmista voisi odottaa tulevan joskus vuonna 2040. Niinpä sitten tulevat elektrolyysilaitteistot suunnitellaan sellaiseksi, että niissä on hyvä kulutusjoustokyky.
Ilmoita asiaton viesti
Sinullakin Härkönen on suuruudet hakusessa. Siksi juuri vetyteollisuutta elektrolyysilaitteilla ei ole koska, sähköstä on pulaa ja se on kallista.
Tuulisähkö ei tule olemaan koskaan ratkaisu siinä asiassa, jos vetyä halutaan ihan oikeasti tehdä.
Asian voi ymmärtää, jos ideologioiltaan ja kuvitelmiltaan haluaa ymmärtää vaikkapa tuosta Raahen terästehtaasta. Se on Suomen suurin CO2-päästäjä ja käyttää teräksen valmistukseen pari miljoonaa tonnia hiiltä vuodessa. Jos hiili korvataan elektrolyysereilla tuotetulla vedyllä, sitä vetyä tarvitaan n. 150 000 tonnia vuodessa ja elekrolyyserit haukkaavat noin 10 TWh sähköä vuodessa, jota varten on rakennettava 1200 MW ydinvoimalaitos.
Eivät varmaan rakenna sitä ydinvoimalaa, eivätkä tule kuuna päivänä saamaan tuuligeneraattoreista niin paljon sähköä, että elektrolyyserit sillä pyörivät. Ja kun Suomessa on paljon muutakin fossiilista lämpöenergiaa ja autojen polttoaine-energiaa, jota varten pitää saada vetyä, jos se halutaan ratkaisuksi, joten vedyntuotantoon eletktrolyysereita pyörittämään tarvitaan usean ydinvoimalan verran varmaa sähkön tuotantoa, joka ei todellakaan ole tuulisähköä sen satunnaisuudesta johtuen. Nämä huuhaa jutut voisi lopettaa, mutta toki palvelevat tuuliteollisuuden propagandaa oikein hyvin, koska Ihmiset ovat sangen tyhmiä omine hienolta kuulostavine kuvitelmineen.
Sulla varmaan on sisäpiirin tietoa siitä, millaiseksi elekrolyyserilaiteistot suunnitellaan ja miten niiden parissa työskentelevän henkilökunnan työajat suunnitellaan satunnaisen tuulen mukaan?
Ilmoita asiaton viesti
Elektrolyysissä yksinkertaisimmillaan johdetaan sähkövirtaa veteen, varmasti on helppoa rakentaa joustavaksi.
Tuossa tarkempaa analyysiä
https://www.aemc.gov.au/hydrogen-role-hydrogen-production-industry-providing-system-services-nem
Ilmoita asiaton viesti
Onko näitä Kalevi tuotannossa up and running..?
Ilmoita asiaton viesti
Nythän niitä nousee joka niemeen saareen ja notkelmaan.
https://yle.fi/a/74-20014811
Ilmoita asiaton viesti
Nousee ja nousee! Juttuja on paljon, kun valtiolla on 2,1 miljardin hunajapurkki auki.
Omalla rahalla ei nouse yhtäkään.
https://yle.fi/a/3-11838445?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Ilmoita asiaton viesti
”Hunajapurkki” on muuten 822 miljoona, ei 2,1 miljardia.
https://yle.fi/a/3-11837823
Tuen tarkoitushan ei ole maksaa koko investointia vaan osa siitä, jolla investointi saadaan kannattavuusrajan yli. En minäkään pidä sitä mitenkään erityisen hyvänä tapana, koska tukea tietenkin hakevat myös sellaiset hankkeet, jotka totueutuisivat ilmankin. Mutta Suomi on käyttänyt vuosittain noin 10 miljardia euroa energian ostoon ulkomailta. Vihreän siirtymän jälkeen nuo rahat jäävät Suomeen. Siihen verrattuna tuo tuki on pikkusumma.
Ilmoita asiaton viesti
Montako tuulimyllyä hommaan tarvitaan? Ilman hunajapurkkia eivät nouse nekään.
Ilmoita asiaton viesti
On se vaikeaa ymmärtää, ettei vedyn tekeminen ole kannattavaa. Jos olisi, maapallo olisi täynnä vetytehtaita, koska kyllä se tuulee muuallakin ja tilaa tuulituotannolle on ympäri maapallon vaikka kuinka ja paljon.
Suomessa vaan on tarpeeksi tyhmä kansa ja sillä vastaavat pääättäjät, joten minäkin uskon, että lyömme päämme vedyn myötä samaan mäntyyn, kuin esi-isämme, jotka lähtivät Suur-Suomea rakentamaan.
Halvin energiantuotantomuoto on edelleenkin ydivoima, kun kaikki kustannukset huomioidaan, joten tehdään sillä vetyä, jos tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Maailma ei ole täynnä vetytehtaita sen takia että maailma on täynnä fossiilisia polttoaineita käyttäviä tehtaita. Myös se vety, mitä teollisuus on tarvinnut, on tuotettu fossiilisesta maakaasusta. Niistä eroon pääsemiseksi vihreä vety kaiken alku ja juuri.
Se ei tee ydinvoimaa halvaksi että sinä sanot sen olevan halpaa. Tuuleen ja aurinkoon nojaava energiajärjestelmä on, kun kaikki kustannukset huomioidaan.
Ilmoita asiaton viesti
Milloin tuulimyllyjen kaikki kustannukset aletaan laskea investoijien piikkiin?
Ilmoita asiaton viesti
Ydinvoima vaan ei ole kestävä energiantuotantomuoto, että se on sellainen siirtymajan muoto.
Energia joka saadaan välillisesti tai välittömästi auringosta on kestävää kun se aurinko paistaa silloinkin kun se joskus kuumentaa tämän planeetan steriiliksi elämästä.
Kustannukset ovat sivuseikka. Jos ongelma ratkeaa rahalla, kyseessä ei ole oikea ongelma.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivipperän ostostako jää rahat Suomeen?
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä pari %:a jää.
Ilmoita asiaton viesti