Vesivoima tuulivoiman kannattavuutta lisäämässä

1. Vesivoima antaa lisäarvoa tuulivoimalle

Tuulivoima on päivän puheenaihe ja siihen liittyy monia asioita, jotka on ympäri maapallon havaittu niissä maissa, joihin tuulivoimaa on paljon rakennettu. Yksi asioista on vesivoima, joka nykyisin Suomessa  ja Pohjoismaissa suurelta osin säätää tuulivoiman tuotannon vaihteluita ja siinä samalla tukee tuulivoiman kannattavuutta. Ennen vesivoima tuki pääosin pohjoismaisen sähköverkon kulutuksen vaihteluita.

Nykyisin pohjoismaiden sähkön tuotantomääriä heiluttelee siis edelleen sähkön kulutuksen vaihtelu vaikkapa vuorokausitasolla, mutta viikkojen, viikonloppujen, kuukausien ja vuodenaikojen kesken on sähkön kulutuksessa vaihtelua. Sähkön tuotantojärjestelmät ovat tuottaneet sähköä kulutuksen tarpeen mukaan, mutta nykyään se joutuu sopeutumaan satunnaisesti syntyvään tuulisähköä. Vesivoima on siis suurelta osin muuttunut tukemaan tuulivoiman kannattavuutta. Kun paljon tuulee, vesivoima vähentää tehojaan, jotta hinta pörssissä pysyisi korkealla ja tuulivoima saisi paremmin rahaa kassaan. Sitten kun tuulee vähän, vesivoima on kuluttajan asialla.

1.1 Energiaekonomisti Lion Hirth

Lion Hirth tutki edellä mainittua tuulivoima-asiaa, josta Energiauutiset kertoi meille 23.6.2016 otsikolla Vesivoima parantaa tuulivoiman kannattavuutta linkki. Tutkimuksessaan Lion Hirth vertaa Ruotsia ja Saksaa – kahta sähköjärjestelmää, jossa toisessa on paljon vesivoimaa ja toisessa vähän. Hän osoittaa, että tuulivoimalla tuotettu megawattitunti sähköä on Ruotsissa 11 prosenttia arvokkaampi kuin Saksassa tuulella tehty 1 MWh. Eron selittää vesivoima.
Tutkimuksen johtopäätös on yksinkertaisesti se, että vesivoimalla voidaan nopeasti vaikuttaa hintatasoihin vetämällä suuren tarjonnan aikana tuotantoa pois markkinoilta. Tarjonta laskee, mikä nostaa hintoja.
Tutkimuksessaan Hirth tulee siihen järkeenkäyvään loppupäätelmään, että vesivoiman säätökyky tulee jossakin vaiheessa tuulivoiman kapasiteetin takia vastaan myös pohjoismaissa, jolloin sähkön tuulivoiman hintavaikutus lisääntyy oleellisesti. No sehän näkyy oikein selvästi talvisin jo nyt, kun vesistöt ovat jäässä ja vesi sataa lumena maahan. Toki keväisin on ylitarjontaa vedellä ja silloin tuulisähköä voi olla jopa haitaksi asti niin, että vesivoima saattaa joutua ohijuoksuttamaan vettä tuulisen sään osuessa kohdalle.

2. Sähkön kuluttajahinta vs. tuulivoimakapasiteetti

Tätä yhteyttä on tutkittu monissa maissa. Se on äärimmäisen helppo kenen hyvänsä laskea, kun tiedetään 1) rakennettu tuulivoima/aurinkovoima kapasiteetti, 2) valtion asukasluku ja 3) kuluttajien maksama sähkön hinta keskimäärin. Tällaisia helposti tehtäviä selvityksiä on useitakin ja niistä näkee asian selkeästi. Kuvan lähdelinkki.

Edellä olevan asian ymmärtää helposti, koska tuulivoima on luonteeltaan kovin satunnaista, eivätkä tuulen antama sähköteho ja yhteiskunnan sähkön kulutus useinkaan vastaa toisiaan. Siksi joudutaan jopa maksamaan sekä ylös- että alassäädöstä. Tässä yhteydessä Fingrid puhuu taajuusohjatusta käyttöreservistä, jossa kauppaa käydään tuntimarkkinoilla.  Kuvien lähteet Talouselämä ja Fingrid.

2.1 USA

Sähkön kuluttajahinnat ovat tietysti nousseet myös USA:ssa sitä mukaan kun satunnaisvoimalla on alettu yhä enemmän tehdä sähköä, linkki.:

Koko Yhdysvalloissa sähkön hinnat nousivat 7 prosenttia samalla, kun aurinko- ja tuulivoiman rakennettu teho nousi kahdesta kahdeksaan prosenttiin vuodesta 2009 vuoteen 2017 mm. näin:

  • Pohjois-Dakotassa sähkön hinnat nousivat 40 prosenttia, kun aurinko- ja tuulivoima nousi yhdeksästä 27 prosenttiin vuosina 2009–2017.
  • Etelä-Dakotassa sähkön hinnat nousivat 34 prosenttia, kun aurinko- ja tuulivoima nousi viidestä 30 prosenttiin vuosina 2009–2017.
  • Kansasissa sähkön hinnat nousivat 33 prosenttia, kun aurinko- ja tuulivoima nousi kuudesta 36 prosenttiin vuosina 2009–2017.
  • Iowassa sähkön hinnat nousivat 21 prosenttia, kun aurinko- ja tuulivoima nousi 14 prosentista 37 prosenttiin vuosina 2009–2017.
  • Oklahomassa sähkön hinnat nousivat 18 prosenttia, kun aurinko- ja tuulivoima nousi neljästä 32 prosenttiin vuosina  2009–2017.
  • Havaijilla sähkön hinta nousi 23 prosenttia, kun aurinko- ja tuulivoima nousi 3 prosentista 18 prosenttiin vuosina 2009–2017.
  • Kaliforniassa sähkön hinnat nousivat 22 prosenttia, kun aurinko- ja tuulivoima nousi 3 prosentista 23 prosenttiin vuosina 2009–2017.

2.2 Australia

Australiassa on samat ongelmat, mutta lisänä liikaa rakennettua aurinkovoimaa. Ongelmia kuvataan hyvin tässä artikkelissa: The stampede of green lemmings – linkki

”Aurinkoinen tai tuulinen sää tuo tulvan vihreää energiaa, mikä saa sähkön hinnat putoamaan epäsäännöllisin väliajoin ja pakottaa luotettavat generaattorit lopettamaan tuotannon ja menettämään rahaa. Lopulta ne sulkeutuvat. Kun kaikki hiili-kaasugeneraattorit ovat poissa, jokainen (väistämätön) vihreän energian puute tuo laajoja sähkökatkoksia.”

Suomi on samalla tiellä Australian kanssa, kun  Suomessa on lopetettu yli 2000 MW hiilivoimaa ja 2024 Hana- ja Salmisaari on ajettu alas ja valtakunnasta puuttuu yli 400 MW sähkö silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Ja vähän enemmänkin, koska Helsinki siirtyy hajautettuun sähkölämmitykseen. Tilalle ei tällä hetkellä rakenneta mitään sellaista, joka antaisi sähköä talvella, kun sekä sähkön että lämmön tarve on huipussaan ja kaiken lisäksi tuulivoiman tehot putoavat alle 100 MW:iin. Sopulien lailla juoksemme mekin vihreän siirtymän rotkoon.

2.3 UK

Viime vuosi 2021 näytti sen mitä tapahtuu, kun on vähätuulinen vuosi. Tuulisella UK:n saarella jouduttiin käynnistämään hiilivoimaloita, joita eivät olleet ehtineet purkamaan. Samasta syystä Saksassa sähkön hinta nousi korkealle. Siitä syytettiin tietystä kaasun hinnan nousua, mutta kaasun hinta kaasupörssissä nousee aina kun kulutus kasvaa. Niin se tekee Suomessakin kylminä talvina. Viime talvena vastaavien talvien tapaan Helsingin kaukolämpökeskuksilla paloi öljyä maakaasun sijaan. Kaasun hintaa nostaa myös, se jos myös Venäjällä sattuu olemaa samaan aikaan kylmää ja he itse tarvitsevat paljon kaasua, jolloin hinnan kautta rajoitetaan Suomen kulutusta, kun kaasun painetta ei riitä Suomen kaasuputkeen.

Kaiken kaikkiaankin tuulinen saarivaltio UK on selkeä esimerkki siitä kuinka säätövoiman kustannukset kasvavat tuulivoiman lisääntymisen myötä. Kuvien lähteet, vasen kuva linkki, oikea yläkuva linkki ja oikea alakuva linkki.

2.4 Saksa

Vähätuulisena kesänä ennen Ukrainan sotaa Saksa poltti enemmän hiiltä kuin koskaan ennen. Linkki: Yllättävä muutos Saksassa: Kivihiili nousi sähkön päätuotantokeinoksi, tuulivoima romahti:

Kivihiili on noussut tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Saksan merkittävimmäksi energianlähteeksi. Samalla tuulivoima on romahtanut alhaisimmalle tasolleen sitten vuoden 2018.

Asia selviää Saksan tilastokeskuksen maanantaina julkaisemasta tilastosta. Tilastosta on kertonut ainakin yleisradioyhtiö Deutsche Welle englanninkielisillä verkkosivuillaan.”

Saksa on joutunut säilyttämään hiilivoiman tuulivoiman rinnalla, jonka ylläpito ja harvoin tapahtuva käyttö tietysti nostaa kuluttajien sähkön hintaa ja luo lisääntyvää energiaköyhyyttä Saksaan, lähde linkki:

Saksa, rakennettu sähköntuotantoteho:

– Vuonna 2000 Saksan asennettu tuotantokapasiteetti oli 121 GW
– Vuonna 2019 Saksan asennettu tuotantokapasiteetti oli 218 GW

Saksa, tuotettu sähköenergia

– Vuonna 2000 se 121 GW teho tuotti energiaa 577 TWh/a.
– Vuonna 2019 se 218 GW teho tuotti energiaa 607 TWh/a.

Saksa kapasiteettikerroin

– Vuonna 2000 koko rakennettu sähköntuotantokapasiteetti tuotti 54 prosenttia siitä mitä se teoreettisesti olisi voinut tuottaa (eli 54 prosenttia oli sen kapasiteettikerroin). Uusiutuvaa tuli 6,6 %.
– Vuonna 2019 asennettu tuotantokapasiteetti oli 80 % suurempi kuin vuonna 2000, mutta se tuotti vain 5 prosenttia enemmän sähköä kuin vuonna 2000. Uusiutuvan osuus oli 41,1 prosenttia.

Lähes koko vanha tuotantojärjestelmä oli siis uuden 20 % käyttökertoimella toimineen satunnaisvoiman tuotannon rinnalla koko vuoden 2019. Saksan on siis säilytettävä vanha järjestelmä vastatakseen kysyntään pilvisinä ja tyyninä päivinä ja tuottaakseen sillä lähes puolet vuotuisesta kokonaiskysynnästään. Tämän seurauksena myös tämän varavoimatuotannon kapasiteettikerroin on alhainen, joka nostaa kustannuksia, koska niitä on pidettävä yllä ympäri vuoden.

2.5 Oppiiko Suomi Saksasta mitään?

Saksa siis joutuu pitämään yllä ja ajoittain toiminnassa liki kaksinkertaisen järjestelmän tuuli- ja aurinkovoiman rinnalla. Suomi purkaa Helsingin johdolla hiili- ja kaasuvoimaa pois tuotannosta. Suomi rakentaa tuulivoimasta tukijalkaa energiantuotantoon, vaikka se tukijalka ei kestä edes Saksan lämpöisemmissä olosuhteissa ilman tuulivoiman rinnalla olevaa hiili- ja kaasuvoimaa. Suomessa on lyhyt muutaman kuukauden pituinen lämmityskausi, jolloin sekä sähkön että lämmön tarve on yhtä aikaa suurimmillaan. Sille ajalle on CHP-voima ollut sopiva energioiden tuotantomuoto, jota OL3 ei korvaa. Onkin todella mielenkiintoista nähdä miten naapurimaat kykenevät tuon tukijalan jatkuvat katkeamiset kovimmilla talven pakkasilla paikkaamaan. Kuvien lähde, vasen kuva Fingrid, oikea kuva YLE, linkki.

3. Sähköverkon häiriöt

Fingrid vastaa siitä että sähköverkoissa on kaiken aikaa riittävästi sähköä. Sitä varten se ostaa erilaisia tuotteita, joilla se ylläpitää sähkönverkon taajuutta 50 Hz, joka kuvaa sitä, että sähköverkossa on kaiken aikaa sopiva määrä sähköntuotantoa kulutukseen nähden. Fingridillä on ostettuna nopeaan taajuudentuentaan kapasiteettia, johon käsite inertia liittyy oleellisesti. Tässä yhteydessä Fingrid puhuu vuoden pituisilla sopimuksilla ostetusta taajuusohjatusta käyttöreservistä, joka pyrkii kaiken aikaa pitämään taajuuden normaalitaajuusalueella 49,9 – 50,1 Hz.  Sitten on taajuusohjattua häiriöreserviä, josta käydään tuntikauppaa, jossa ostetaan sähköä ylös- tai alassäätöön. Lisäksi Suomessa on tehoreserviä, jota Fingrid myös itse omistaa. Ennen vanhaan tehoreservi oli varsin öljy ja hiilipitoista, kuten kuva kertoo. Myös Helsingin lämpöpumput ovat olleet osa tehoreserviä, eli ne olisi pysäytetty sähköpulan sattuessa ja korvattu lähinnä öljyllä tai maakaasulla toimivilla lämpökattiloilla.  Miten lie tulevaisuudessa tuon laita, kun hiilivoima ja mahdollisesti maakaasuvoimakin lopetetaan? Kuvan lähde Energiavirasto uutiset.

Nyt kun Suomessakin lopetetaan luotettavaa energiantuotantoa, joka säätää nopeasti taajuutta, jos se siihen tarkoitukseen on Fingridille myyty, sähköverkon häiriötilanteet lisääntyvät huomattavasti, kuten kuva kertoo. Kun taajuuden muutos on liian suuri, luotettavien voimalaitosten generaattoreiden alitaajuussuojaus ajaa laitoksen alas ja koko sähköjärjestelmä romahtaa korttitalon lailla. Kun sähkö- ja lämpöjärjestelmien romahtaminen tapahtuu talven kovimmilla pakkasilla, hautausurakoitsijat työllistyvät mukavasti varsinkin kaupungeissa, joissa ei ole tulisijoja. Lähteet Iltasanomat linkki ja muut kuvat linkki

Edellisen kuvan kertoma asia johtuu tosiaan siitä, että inertia vähenee kun luotettavia voimalaitoksia lakkautetaan ja tilalle rakennetaan satunnaista sähköä tuottavaa tuuli-ja aurinkovoimaa, jotka eivät osallistu taajuuden nopeaan tuentaa millään lailla, vaan pikemminkin tekevät siihen tuulen vaihteluiden myötä lisää piikkejä. Kuvan lähde linkki.

Nopean taajuudentuennan osalta Suomessa halutaan päästä eroon fossiilisilla polttoaineilla toimivista voimaloista, kuten mm. Vuosaaren voimaloista (675 MW), Hanasaaresta (236 MW), Salmisaaresta (160 MW) ja Meri-Porin hiililauhdevoimalasta (560 MW). Tilalle tulee OL3, jonka generaattorin kyvystä tukea sähköverkon taajuutta ei minulla ole tietoa. Jos joku sen tietää, kommenteissa olisi mukava kuulla mikä se on, jotta voi vertailla sitä p0istuvan kapasiteetin generaattoreiden kokonaisstatiikkaan.

Tuulivoiman tuotannon ja sähkön kulutuksen yhteyttä on tutkittu, linkki: https://suomenilmasto.info/2021/12/13/tuulivoiman-tuotantoa-suomessa-eri-vuodenaikoina/

3.1 Häiriöistä palautuminen

Kun energianhuoltojärjestelmän nyt kuviteltu tukijalka pettää tyynellä säällä ja koko Suomen sähköverkko tai osia siitä kaatuu, kuten kaatui tammikuussa 2021 Teksasissa, tuulivoimalat eivät ole mukana nostamassa sähköjärjestelmää käyttöön, ellei satu tuulemaan. Kysyntäjousto jatkuu niin pitkään, että valtakunnassa on taas riittävästi sähköä tarjolla sekä omista voimalaitoksista että naapurimaiden yhteyksistä saatuna.

4. Mistä tuuli- ja aurinkovoiman tuet maksetaan, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö loppuu?

Nykyisin fossiiliset polttoaineet tuottavat valtion kassaan vuosittain noin 4,6 miljardia euroa, joka on noin 10 % valtion budjetista, kuvan lähde linkki. Tuosta 4,6 miljardista energiantuotannon osuus on noin 80 %. Olisi mukava kuulla jossakin vaiheessa se, että millaisin verouudistuksin valtio tuon 4,6 miljardia kerää vai otetaanko sekin raha valtion lisävelaksi vuosittain?

4.1 Tuulituki

Edellä mainitusta fossiilisten polttoaineiden veropotista on valtion hyvä maksella uusiutuville tukea niin kauan kuin veroa kertyy.

Tuulivoiman jo sulkeutuneen syöttötariffin mukaisia korvauksia maksetaan aina 2030-luvulle asti. Uutena tukena on teknologianeutraali tuki, joka myös on sulkeutunut, mutta sen piiriin päässeille maksetaan tukia 12 vuoden ajan aina 2030-luvulle asti. Lisäksi tuulivoiman tuotantoa tuetaan kaavoituksen kautta, vaikka kunnat voisivat laskuttaa kaavoituskustannukset tuulivoimayhtiöiltä. Tämä on erikoinen asia, koska tuulivoimaa mainostetaan valtavan kannattavana toimintana.

4.2 Aurinkovoima

Valtio tukee avokätisesti myös aurinkovoimaa. Vuonna 2021 voimassa olevat tukimuodot, lähde linkki Aurinkosähkötuotannon taloudellinen tukeminen:

  • Yksityishenkilöt: kotitalousvähennys ja ARA:n myöntämä energia-avustus
  • Asunto-osakeyhtiöt ja ARA-yhteisöt: ARA:n myöntämä energia-avustus
  • Yritykset, kunnat ja muut yhteisöt: työ- ja elinkeinoministeriön energiatuki

5. Tuulivoiman rakentamiskustannukset

Tuulivoimaa mainostetaan halvimpana energiantuotantomuotona ja kovasti sitä rakennetaankin, koska muut energiantuotantomuodot joutuvat pääosin maksamaan sen rakentamiseen liittyvät sivukustannukset ja kärsivät tuulivoiman aiheuttamat taloudelliset tappiot nahoissaan. Siksi Suomeen ei muuta energian tuotantoa nykyään rakenneta ja vanhaa tuotantoa puretaan pois. Nämä sähkön kuluttajahintaa nostavat sivukulut pyritään salaamaan, vaikka teknillinen yliopisto on ne selvittänyt. Kuvan lähde linkki.

 

Yhä suurenevat talviset tuhansien megawattien tyynen sään sään tehoaukot täyttää tulevaisuudessa joku, mutta mikä? Naapurivaltiot ilmeisesti. Olen myös tulkinnut, että Fingrid kaavailee, että tuulivoimaa rakennetaan niin paljon, että osalle sitä maksetaan siitä, että ne eivät tuota sähköä vaikka tuulisi riittävästi, eli ovat varalla ja kun niitä tarvitaan, maksetaan siitä, että tulevat mukaan tuotantoon. Näin siis siinä tapauksessa että on tuulinen sää.

Samoin fossiilisten polttoaineiden kautta saatava vuosittainen verotulo täytetään valtion kassaan jollakin tavalla, mutta millä tavalla? Sähkön verotusta lisäämällä, kuten tehtiin, kun tuulivoiman avokätistä  syöttötariffia alettiin maksaa tuuliteollisuudelle. Ehkä ja aika varmasti vihreän siirtymän asiat etenevät ad hoc-menetelmällä ja tulevaisuus näyttää mikä on lopputulos a) energianhuoltovarmuuden ja b) kuluttajien maksaman sähkölaskun osalta. Kuvan lähde linkki.

6. Materiaalipula

Tuulivoimalat ovat varsin tehotonta metallien käyttöä tuotettua megawattituntia kohden. Erityisesti harvinaisista metalleista tulee nopeasti pulaa. Tuulivoimaloihin tarvitaan mm. dysprosiumia, neodyymiä ja praseodyymiä, linkki: https://www.kriittisetmateriaalit.fi/mista-on-isot-tuulimyllyt-tehty/?

 

Aurinkovoimaloiden erityinen pullonkaula on telluuri, mutta pulaa tulee myös galliumista ja indiumista. Jos tuulivoiman jättämät talviset tuotantoaukot paikataan akkupuistoilla, sen tuottaman energian varastoimisessa eli litiumioniakuissa litiumin, koboltin ja nikkelin tämänhetkinen tuotantokapasiteetti ei sekään riitä vastaamaan kysynnän kasvuun kymmenen seuraavan vuoden aikana. Seleenistäkin tulee pula. Kierrätys ei riitä vastaamaan kuin pienestä osasta metallien tarvetta, ja tuulivoimaloiden kohdalla kierrätysmahdollisuudet lisääntyvät vasta myöhempinä vuosina, kun suurempi määrä tuulivoimaloita tulee käyttöikänsä päähän. Linkki: https://tekniikanmaailma.fi/lehti/5a-2022/ilmastonmuutoksen-kuvitellaan-ratkeavan-sahkoautoilla-ja-tuulivoimapuistoilla-aalto-yliopiston-professori-kertoo-miksi-se-ei-onnistu/?

Esimerkiksi kuparin tarpeessa on merkittävä ero: kivihiilivoimaloissa kuparia tarvitaan noin 1 tonni megawattia kohti, mutta maatuulivoimaloissa noin 3 tonnia ja merituulivoimaloissa jopa 8 tonnia megawattia kohti.

Fossiilisia polttoaineita käyttävissä voimaloissa ei tarvita harvinaisia maametalleja, mutta tuulivoimaloissa ne ovat kriittisessä roolissa. Yhteen merituulivoimalaan tarvitaan dysprosiumia noin 14 ja neodyymiä 180 tonnia gigawattia (GW) kohti ja praseodyymiä 2 tonnia gigawattia kohti. 

Tuulivoimaloihin tarvitaan terästä 107 000–132 000 tonnia gigawattia kohti”

Artikkelissa olisi parempi verrata metallien käyttöä ydinvoimaan ja pienydinvoimaan, jotka käytännössä ovat tulevaisuuden energiantuotantotapoja sen jälkeen, kun tuulimyllyjen kanssa ollaan tuhottu energianhuoltovarmuus ja koettu todellinen hinta- ja black out -kriisi.

Käytännössä tuulivoima on itseään kannibalisoiva sähkön tuotantomuoto muutenkin kuin vain kannattavuuden osalta (kovalla tuulella sähkön hinta menee jopa negatiiviseksi ja tyynellä säällä ei rahaa tule kassaan vaikka pörssin hinnat ovat huipussaan). Kun sähkön hinta nousee tyynellä säällä, terästehdas joutuu ajamaan tuotantonsa alas. Terästehtaan kannattaakin tulevaisuudessa pitää lomat ja seisokit talvisin.

Niinpä nyt tuulivoimalavalmistajilla menee huonosti, ja tuulivoimaloita myydään tappiolla, kertoivat alan edustajat Bilbaossa Espanjassa 5.4. järjestetyssä WindEurope 2022 -tilaisuudessa, ja pyysivät poliitikkoja apuun. Amerikkalaisen GE Renewable Energyn johtaja Sheri Hickok sanoi, että tuulivoimaloiden toimitusketjun talous on epäterveessä tilassa, raaka-aineiden tarve ylittää niiden saatavuuden ja teräksen hinta on noussut kolminkertaiseksi. Valmistajat karsivat kustannuksia siirtämällä tuotantoa pois Euroopasta. Saksalaisen Nordexin toimitusjohtaja José Luis Blanco sanoi alan olevan erittäin riippuvainen Kiinasta, josta tulee 85 % teollisuuden komponenteista. Valmistajat myyvät voimaloita tappiolla. Enerconin toimitusjohtajan Jürgen Zeschky sanoi, että kaikki voimalavalmistajat ovat vaikeuksissa. Hänen mukaansa halpa hinta on ollut tuulivoima-alan liikkeelle paneva voima ja kehityksen veturi. Alan kasvu on perustunut tuulivoimaloiden halpaan hintaan. Tämä pakottaa valmistajia siirtämään tuotantoaan pois Euroopasta halvempiin maihin. Linkki: https://fr.businessam.be/nous-vendons-a-perte-et-supprimons-des-emplois-les-fabricants-europeens-deoliennes-tirent-la-sonnette-dalarme/?

6.1 Eipä Fingridinkään päitä huimaa materiaalit eivätkä mitkään muutkaan asiat!

Sähköverkkoyhtiö Fingrid tekee vahvaa energiapolitiikkaa, kun lukee sen julkaisuja ja johtaja Ruususen ulostuloja. https://www.fingrid.fi/globalassets/dokumentit/fi/julkaisut/asiakaslehdet/fingrid-lehti_2_2019.pdf

Aika näyttää, mikä on tilanne 2023!

Jotenkin tuntuu, että joihinkin muihinkin työpaikkoihin pääsee sopivan vihreällä jäsenkirjalla, kuin YLE:n ja FMI:n palvelukseen. Yliopistot ovat siitä kuuluisia myös. Voiko näiden Fingridin johtajien ja Aaltoyliopiston talousnerojen visioiden pohjalle Suomen teollisuus ja kansalaiset rakentaa turvallisen tulevaisuutensa? Aika näyttää!

6.1 Kierrätys

Materiaalia säästyy, kun tuulivoimaloiden osia kierrätetään. Maahan valettujen betoniperustusten kierrättäminen on haasteellista ja siitä käydään kovaa keskustelua sen suhteen, että saavatko ne jäädä maahan sen jälkeen kun tuulivoimala lopettaa toimintansa, kuten tuuliteollisuus haluaa, vai onko ne purettava pois. Tätä asiaa on rakennusalan kokenut ammattilainen DI Ilkka Niemi pohtinut kirjoituksessaan, linkki: https://tvky.info/2021/12/tuulivoimaloiden-perustukset-on-purettava-ja-kierratettava/

Tuulimyllyjen siipien kierrättämisestä paljon puhutaan ja nyt rakennusvaiheessa lupaillaan joidenkin yhtiöiden taholta, että siivet tullaan tulevaisuudessa kierrättämään, mutta aika näyttää sen, että onko tuulivoimayhtiöillä varaa tähän toimenpiteeseen sen sijaan, että haudataan nykyiseen tapaan maahan jatkossakin.

Toki osa tullimyllyjen siivistä palautuu luontoon jo ihan itsestäänkin. Nimittäin norjalaisen tutkimuksen mukaan tuulivoimalasta leviää lapojen kulumisen ja eroosion seurauksena ympäristöön vuosittain yli 60 kg lavoista irtoavia hiukkasia. Tuulivoimalan lapa sisältää mm. lasikuitua, polymeereja ja epoksihartsia, joista jälkimmäisin sisältää 33 % bisfenoli A:ta. Sitä pidetään erittäin haitallisena terveydelle. Linkki tutkimukseen: https://docs.wind-watch.org/Leading-Edge-erosion-and-pollution-from-wind-turbine-blades_5_july_English.pdf?

Myös tuulivoima-ala tunnistaa eroosio-ongelman, jonka sanotaan tulevan kalliiksi. Jopa 2-4 % tuotetun sähkön arvosta menetetään tämän ongelman seurauksena. Siksi eroosio-ongelmalle yritetään löytää ratkaisuja. Linkki: https://www.tuulivoimalehti.fi/aiheet/tuuliturbiinin-siiven-eroosio-ongelma-ratkesi-tekoalyn-avulla.html?

7. Asuntojen hinnat

Suomessa tuulivoimateollisuus on teettänyt suppean selvityksen sen suhteen, että miten tuuliteollisuusalue vaikuttaa asuntojen hintaan. Ruotsissa on tehty laajempi tutkimus vastaavanlaisen tuuliteollisuuden aiemmin tekemän ”tutkimuksen” rinnalle. Linkki: https://second-opinion.se/vindkraften-sanker-fastighetsvarden-med-hundratals-miljarder/

”Tuulivoima on alentanut kiinteistöjen arvoa Ruotsissa sadoilla miljardeilla kruunuilla, sanoo asianajaja Hans Kindstrand KTH:n tutkimuksen perusteella. Asunnonomistajat ovat nyt ottaneet asian esille, ja Västervikissä yli tuhat kiinteistönomistajaa uhkaa vaatia vahingonkorvauksia ryhmäkanteessa, jos tuulivoimasuunnitelmat toteutuvat.

Tulokset osoittavat, että kahden kilometrin säteellä tuuliturbiinista olevilla kiinteistöillä on keskimäärin noin 20 prosenttia halvempi hinta kuin vastaavilla kiinteistöillä, jotka sijaitsevat 20 kilometrin päässä voimalaitoksista tai kauempana. Negatiivinen vaikutus pienenee etäisyyden myötä ja katoaa 6-8 kilometrin päähän tuuliturbiineista.

He lisäävät, että myös voimalaitosten korkeus ja alueen tuuliturbiinien määrä vaikuttavat negatiivisesti kiinteistöjen hintoihin tällä etäisyysalueella: Yli kymmenen voimalaitoksen tuulipuistot laskevat kiinteistön hintaa keskimäärin 0–2 kilometrien päässä tuulipuistosta lähes 30 prosenttia.”

Ehkä tuo hintavaikutus katoaa, kun suuria kaupunkeja ja varsinkin Helsinkiä lukuun ottamatta joka puolella Suomea on melu- ja välkesaastetta tuottavia ja lintuja sekä lepakoita tappavia tuulimyllyjä.

+26
itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu