Wanhat lehdet sen kertovat: Helsinki ei ole talviurheilukaupunki

Johdanto

Menneen ilmaston tutkimiseen liittyvä ilmastotiede (paleoklimatologia) koostuu monista eri tieteen alueista. Yksi niistä on ”historiallinen klimatologia”, eli se, mitä vanhat lehdet ja historian kirjoitukset kertovat menneistä säistä ja ilmastoista. Olen tuon alueen asioita tutkinut ja poiminut eri lähteistä satoja lehtileikkeitä, jotka oikein hyvin todistavat mm. sen, että Suomessa tapahtui nykyisen kaltainen, erittäin nopea ilmaston lämpeneminen, joka huipentui 1930-lukuun www:jitkonen.fi

Lapset eivät tunne Suomen ja varsinkaan Helsingin lumisuuden historiaa. Lastenkin lumiin liittyvän tiedon lisäämisen kannalta olikin vaarilla suuri ilo ja kunnia päästä kokeneen valtiomiehen Paavo Väyrysen haastateltavaksi (osa 1 linkki ja osa 2 linkki) liittyen siihen, mitä vanhat lehdet kertovat menneistä sääasioista. Osan 2 kuvat ova huonosti nähtävissä esityksestä, mutta tässä blogissa ovat selvemmin esitettynä. Haastattelut on julkaistu Polaris TV:n kotisivuilla, jossa on myös useita valtiomies Paavo Väyrysen mielenkiintoisia keskusteluja nähtävillä laajemminkin eri aiheita-alueita käsitellen. Laajempi lumikatsaus on tässä blogissa.

Kun ilmastohistoriaa tutkitaan, tutkimuksen yksi tärkeimmistä kulmakivistä ovat kansainväliset lustotutkimukset (Väyrynen/prof. Mielikäinen linkki  ja Väyrynen/Timonen linkki) ja kuten kuvassa kerrotaan, lustotutkimuksen lisäksi  menneitä ilmastoja tutkitaan jäätiköiden lustoista, merien ja järvien pohjasedimenteistä, mm. soihin hautautuneista siitepölyistä sekä historian lehtiin/kirjoihin kirjoitetuista muistiinpanoista. Näitä asioita yhdistelemällä saadaan aikaiseksi ilmastoa kuvaavia proxyja, joista tehdään menneitä ilmastonvaihteluita kuvaavia käyriä, joista Michael Mannkin on tarkasti sopivat proxyt valikoiden omaan lätkämailaansa suoran varren rakentanut. Mailan lavan hän on sitten saanut katkaisemalla ”väärin” kasvaneiden puiden lustosarja, eli proxy, vuoteen 1960 ja jatkamalla sitä suoralla lämpötilojen mittausdatalla. Kuvan lähde.

Myös Nature on kansainvälisiä lustotutkimuksia julkaissut. https://www.nature.com/articles/s41598-018-19760-w
Samasta asiasta lyhennelmä suomeksi. https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/luonnontieteet/rooman-valtakunnan-aikainen-poikkeava-ilmasto-syoksi-euraasian-ihmiset-kurjuuteen-ja-koettelemuksiin?

Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Kreikassa oleva yli 1000-vuotias vuoden tarkkaa ilmastohistoriaa sisältävä Bosnian mänty. Tuon puuvanhuksen paikansivat ja analysoivat ruotsalaiset (Tukholman yliopisto), saksalaiset (Mainzin yliopisto) sekä yhdysvaltalaiset (Arizonan yliopisto) tutkijat. Puun iän määritys vuosirenkaiden määrää laskemalla – eli dendrokronologia nimellä tunnettavalla tutkimusmenetelmällä – antaa luotettavan kuvan paitsi puun iästä myös eri vuosina vallinneista kasvuolosuhteista.Vuosirenkaiden paksuus vaihtelee muun muassa ilmastollisten olojen – lämpötilan ja sateiden – sekä muiden ulkoisten stressitekijöiden kuten saasteiden vaikutuksesta. Tutkimushanketta johti Tukholman yliopiston tutkija Paul J. Krusic. https://tiedebasaari.wordpress.com/tag/dendrokronologia/

Helsingin ja vähän muunkin Suomen talvien historiaa

Lapset, nykynuoriso ja jopa jotkut vanhemmat ihmiset ovat siinä luulossa, että Helsinki on talviurheilukaupunki. Käsitys on varmaankin syntynyt siitä, että aina välillä on sopiva sellainen viileämpi ilmastosykli ja aurinkotuulet kohdallaan niin että Helsingissäkin talvia esiintyy. Viimeisin talvisempi jakso oli 1960-1990. Historiaa vanhojen lehtienkin kautta tarkastelemalla havaitaan, että Helsingissä talvet vaihtelevat noin 35 vuoden jaksoissa ja edellinen nykyisen kaltainen lämpimien talvien jakso huipentui 1930-luvulle, jolloin vuonna 1939 Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja prof. Keränen totesi Helsingin talvien lämmeneen 1880 lukien noin 2,5 asteella (lehtileike on vuoden 1939 kohdalla)

Tässä blogissa käydään läpi pääasiassa Helsingin, mutta vähän muunkin Suomen talvien historiaa aina 1800-luvulta lähtien. Lehtileikkeitä tuli tähän paljon, vaikka karsintaa tehtiin, mutta pitkähän se on se 120 vuoden sää- ja ilmastohistoriakin. Tätä vieläkin laajempi lehtileikekokoelma löytyy tästä linkistä. Pääosa blogissa esiintyvistä lehtileikkeistä on haettu Kansalliskirjaston arkistosta. Jos on joku muu lähde, se on mainittu.

Lumen näkemisen halu on etelärannikolla asuvilla nykynuorilla kova, mutta niin se oli edellisellä sukupolvellakin varsinkin 1930-luvulla, kun nykyistä vastaava edellinen lämmin jakso oli heillä elettävänään, joka selviää blogin tekstistä ja niihin liittyvistä kuvista. Kuvan lähde.

1800-lukua

1872

Aloitetaan lumisella ääri-ilmiöllä 1872 Helsingissä, kun syksy oli lämmin ja talvi aina tammikuulle 1873 asti, jolloin 16. päivä tammikuuta meinattiin panna pystyyn kilpapurjehdustapahtuma. Mutta sitten 21. päivä tammikuuta alkoi ennennäkemätön kolmen vuorokauden pituinen lumimyräkkä. Lunta tuli niin paljon, että ihmiset jäivät loukkuun taloihinsa ja myöhemmin menivät jopa lumitunnelien kautta koteihinsa.

1873 lehti kertoo, että lunta olisi satanut paikoin sylin verran, eli noin 1,8 metriä. Määrä kuulostaa uskomattoman suurelta, koska noin 73 cm vuorokaudessa Merikarvialla vuonna 2016 lienee myöhempien aikojen ennätys. Junaliikenne oli kovissa vaikeuksissa.

Ihminenkin hukkui lumeen ja melkein myös hevosparat! Ne jätettiin kinoksiin ja lähdettiin krouviin parille tuopposelle varmaan. Onneksi olivat hevoset elossa, kun tietä alettiin putsata lumesta.

1890

1890 lauhan talven syyksi epäiltiin Euroopan helteitä. Jäävuorista vedettiin johtopäätöksiä tulevien säiden suhteen. Miten lie osuneet kohdalleen? 

1890-luvusta alkoi nopea lämpeneminen, joka huipentui 1930-luvulle tultaessa. Lämpeneminen huipentui siihen, että 1930-luvulla oli Itämeressä jäätä vähemmän kuin 2010-luvulla, joka erittäin hyvin kuvaa sen ajan talvien lämpimyyttä Itämeren alueella.

Tämä jäiden vähyysasia kerrottiin FMI:n sivuilla 27.5.2020, eli että 1930-luvulla jäätä oli vuosikymmennen keskiarvona vähemmän kuin 2010-2019, linkki. Hieman laajemmin Itämeren jäitä käsitellään tässä linkissä.

Vuoden 1938 kohdalla oleva lehtileike kuvaa sen ajan tuntemuksia oikein hyvin, jossa FMI:n johtaja Keränen toteaa:”Jo ilman mitään ilmatieteellisiä havaintosarjoja voimme todeta, että ilmasto maassamme jo pidemmän ajan kuluessa on muuttunut huomattavasti lämpöisemmäksi ja lämmin vuodenaika, eli kasvukausi muodostunut entisestään pitemmäksi. Varsinkin viime vuosina on tämä ilmaston muutos ollut sangen huomattava. Ilmatieteelliset havainnot tukevat tätä.”

Jostakin syystä 1890 elokuussa oli kovin myrskyisää ympäri maapallon ja Helsingissäkin oli historian ainoa hurrikaani, joka aiheuttu valtavaa tuhoa sekä aiheutti kolmen ihmisen kuoleman. Nythän tällä nykyisellä ilmastojaksolla 2000-luvulla myrskyt ovat vähenemään päin, kuten tämän linkistä avautuvan blogin lopusta voi lukea ja jonka myös blogissa (linkki) olevan leikkeen mukaan Vihreä Lanka / Nature vuonna 2008 ennusti ihan oikein jutussaan tapahtuvaksi:  ”ilmaston lämpeneminen ei lisää trooppisten myrskyjen määrää Atlantilla toisin kuin aiemmin on luultu. Eilen Nature Geoscience -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan hurrikaanit vähenevät 18 prosentilla ja trooppiset myrskyt 27 prosentilla vuosisadan loppuun mennessä.”

1900-luku

1901

1901 talvi oli Lappia myöten poikkeuksellisen lämmin. Vielä helmikuun alussa oli Utsjoella lumetonta ja pelättiin porojen ja oman ruoan saannin puolesta: ”Jos tulee pakkaset ilman ettei lunta sada, ei taida leukamme poron raswasta kiiltää…” . Tanskalaisten reovontulitutkijoiden epäiltiin varastaneen revontulet, eli jo siihen aikaan aurinko osattiin yhdistää talviemme pakkasiin ja säihin. Vuosi 1901 oli lähihistorian yksi lämpöisimmistä vuosista vuoden 1925 ohella.

Kesä 1901 oli lauhan talven jälkeen yksi lähihistorian kuumimmista. Kuvassa vertailun vuoksi vertailua median ja FMI:n keskenään keksimään ”historian kuumimpaan” kesään 2018 nähden, joka saatiin aikaiseksi ottamalla poikkeuksellisesti vertailuun myös toukokuu.

1903

1903 epäiltiin ilmaston muuttuvan siihen suuntaan, että talvet tulisivat lauhemmaksi. Eivätkä ihan väärin ennustaneet, kun katsellaan seuraavan 40 vuoden talvia.

1904

Helmikuun 1904 Urheilulehdessä todettiin, että Helsinki on pyöräilykaupunki, koska siltä toisinaan puuttuvat talvet: ”Suomen pääkaupunki on ilmastonsa puolesta inhottavimpia paikkoja maailmassa. Sehän on tuulien ja myrskyjen tyyssija. Ja sitä paitsi siltä joinakin vuosina puuttuu kunnollinen talvi ja kunnollinen kesä.” Nyt vuonna 2021 Helsinkiä muutetaan kovaa vauhtia pyöräilykaupungiksi, kun katuja suljetaan autoilta ja kavennetaan pyöräteiden vuoksi sekä mm. rakennetaan satojen miljoonien eurojen hintainen polkypyörille ja raitiovauhuille tarkoitettu silta Kruunuvuoresta Hakaniemeen. 

1907

Vuonna 1907 ennustettiin vuoden 2000 ilmastoa. Olivat siihen aikaan paljon varovaisempia kuin nykyiset ennustelijat puhuessaan 2100 ilmastosta. Mielenkiintoinen on alla olevassa leikkeessä mainitun etevän tiedemiehen Bucherin 35 vuoden havainto! Jos tuo syklisyys jatkuu, 2040 paikkeilla on taas kylmät ajat ja sitähän aurinkotiede ja puiden syklistä kasvua tutkiva tiede myös ennustaa. Ken silloin elää, näkee:

Siinä edellä olevan lehtileikkeen mukaan tiedemies Bucher Bernistä, tuli vuonna 1907 havainneeksi AMO syklin, joka kohta taas sukeltaa kylmää säätä tuovaan sykliinsä. 

1909

1909 kylmät talvet ovat muuttuneet harvinaisemmiksi. Kyseltiin, että muuttuuko ilmanalamme. Aika tutun oloista puhetta vielä vuonna 2021!

Eikä siinä vielä kaikki! Suomen ilmaston lauhutuminen, kun (1909) ilmastossa Pohjois-Suomessa viime vuosikymmeninä on tapahtunut syviä järkytyksiä, keväthankien väheneminen  ja lintufaunat muuttavat kohti pohjoista.

Keväthangetkin siis katoavat! N.s. hevoshanget ovat nykyään harvinaisuuksia! Merien havaittiin lämmenneen ja Golfvirran liikkuvan kiihkeämmin.

1910-luku

1910

Hiukan humoristinen lähestymistapa, kun oli tammikuisia vesisateita ja hiekkamyrskyjä sekä ne lintufaunatkin muuttivat pohjoisempaa ja keväthangetkin katosivat, eikä ollut hevosille hankikantoja entiseen malliin.

1911

Toki myös helteitä oli, kuten aina on ollut ja tulee aina olemaan. Tosin vain Jyväskylä on sen vuoden osalta kuuden lämpimimmän joukossa.
1913 mitattiin yhä voimassa oleva maapallon lämpöennätys, eli kuumia aikoja 1900-luvun alussa elettiinkin. Näistä maapallon kuumista ajoista on tietoa tässä blogissa, linkki.

Tällainen globaali jäätiköiden häviämiseen liittyvä havainto tehtiin vuonna 1911. Lähde Kansalliskirjasto, Suomalainen Kansa 27.06.1911 no 143.

1911 oli superlämmin marraskuukin

Eivät oikein viemärit vetäneet, kun 1911 Helsinki oli Veneziana.

Oikean Venetsian ikiaikaisista tulvista oli kiirinyt tieto Suomeen asti 1911. Näistä Venetsiankin tulvista oma kooste blogissa, linkki.

1912

Maailma oli 1912 muuttumassa kesämaaksi ja silloin oli leuto talvi Suomessakin, mutta myös Alaskassa alkoi olla kovinkin leutoa. Huippuvuorillakin oli kukkaketoja.

1912 yhä uutisoitiin, että jäävirrat peräytyvät sekä etelä- että pohjoisnavalla. Samoin Afrikka ja Aasia kuivuivat. Pohdittiin onko se jaksollista ja mistä ilmastollisista ilmiöistä moinen johtuu.

1913

1913 puhuttiin ilmaston lämpenemisestä ja siitä, että helsinkiläiset tuskin muistavat enää, miltä luminen Pohjolan talvi näyttää”.

Geologit olivat siihen aikaan eri linjoilla kuin nykyisin, kun väittivät, että jääkauden jälkeen on ollut lämpöisempää kuin nykyisin. Ihmiset kuvittelivat ilmaston lämmenneen, mutta tiede ei vielä silloin lämpenemistä tunnustanut. Nyt se ilmatiede on monen ihmisen ohella täysin vastaavasta asiasta aivan hysteerinen.

Ilmastonmuutostakin epäiltiin 1913, koska oli vesisateita keskellä talvea: ”Ilmastomme muuttumassa meri-ilmastoksi”. Brucknerin 35 vuoden jakso oli sen ajan ilmatieteessä nyt jo tunnettu asia.

1914

1914 oli taas kerran pääkaupunkilaisten heitettävä toiveet hiihdon ja lumitalvien suhteen: ”kuten komeus osoittaa, meillä voi sattua neljä viisi lumetonta talvea perätysten. Talvimatkailupaikat on etsittävä muualta.”

Huomiona se, että  vuonna 1914 Suomen kesän korkein lämpötila oli 35,9 astetta mikä oli pitkäänkin Suomen ennätys aina vuoteen 2010 asti, jolloin Liperin lentokentällä mitattiin 37,2 astetta. 

1915

Edellisen 1914 talven epätoivon jälkeen vuonna 1915 Helsingissä olivat kunnon hiihtokelit:   Nuoret eivät muista tällaista nähneensä, mutta vanhemmat ihmiset sanovat iloisesti: Tällaisia ne olivat talvet ennnen”. Tuo talven ilo jäi kovin lyhyeksi lyhytaikaista, kun selataan asioita blogissa eteenpäin.

1915 Alaskassa tehtiin historian lämpötilaennätys, jota ei nykyisessä vastaavassa lämpöjaksossa ole vielä lyöty. Lähde

Näistä Alaskan helteistä media vuonna 2019 välitti meille tuttuun nykytapaansa täydellistä valetietoa.

1919

1919 tavanomaisten tammikuisten vesisateiden ennustettiin tuovan hyvän viljasadon seuraavana kesänä. Ilmeisesti kokemusta oli aika lailla niistä ikiaikaisista tammikuisista vesisateista, kun tuollaisia johtopäätöksiä vedettiin.

Noihin aikoihin vettä satoi muulloinkin kun tammikuussa.

Helsingissä sateisuus on vaihdellut syklisesti viimeiset 120 vuotta. Kuivimmat vuodet ovat olleet 1939 ja 2002.

  • Suomessa sateiden ääripää on kaukana historiassa:
    – Suurin vuorokausisademäärä: 198,4 mm on Espoo, Lahnus 21.7.1944.
    – Suurin kuukausisademäärä: 301,9 mm Laukaa, heinäkuu 1934

1919 helmikuussa tyyni sää haittasi purjehduskilpailuja!

1920-luku

1921

Talvi oli leuto 1921. Siihen aikaan tunnistettiin vielä Atlantin vaikutukset Suomen talviin toisin kuin nykyään tunnetaan.

Talvien lämpenemisen ja sen, että jäät häviävät molemmilta navoilla (n. Englannin penikulman (1,6 km) vuodessa Etelänavalla) ja jäätiköt vuoristoilla pienenevät yhä, yhdeksi syyksi sanottiin maapallon kallistumista.

1922

1922 sään ennustamisen vaikeudesta puhuttiin. Kiinan keisarilla oli omat menettelynsä, joita siihen hommaan suositeltiin. Eipä olisi kait yhtäkään meteorologia hengissä, jos tuo menetelmä olisi otettu käyttöön.

1923

1923 epäiltiin, että Eurooppa lämpenee ja virtahevot uivat Thamesissa. Napojen sulamistakin ennustivat. Jääkauden karkoittamat linnut muuttivat takaisin pohjoiseen.

Ennustettiin troopillista kasvillisuutta Englantiin, palmuja Varsovaan ja viinirypäleitä Suomeen: me tulemme saamaan samanlaisen ilmaston kuin nyt on Pohjois-Ranskassa”.

1924

1924 uutisoitiin taas kerran, että etelärannikolla lumi tulee talvella usein vetenä. Maan muokkausta ehdotettiin.

Heinäkuusta 1924 asti oli lämmintä ja Oulussakin oli lauhaa ja lämmintä vielä tammikuussa.

Maapallon ilmastonmuutosta epäiltiin. Alaskassa lämpökausi jatkui yhä ja oli jopa ennätyksellistä lämpöä: jos tätä tilannetta kestää kaksi vuotta, niin pian ei Alaskassa enää olekaan jääkenttiä”. Samoin Grönlannissa ”jäävuoret kuuluvat pian menneiden aikojen asioihin”.

1924 Helsingissä uudenvuoden aattona olivat mukavat golfauskelit. Joulua vietettiin tavallisen myöhäisen syksyn merkeissä, eikä kesän vihreys ollut nurmikoilta lakastunut.

1925

1925 meno sen kun parani! Ainoa talvipäivä helmikuussa.

Suomessa oli lämmintä 1925 talvella, mutta Afrikassa kylmää! Kovia myrskyjäkin oli.

Helsingissä soudeltiin tammikuussa sillä paikalla, jossa normaalisti on luistinrata.

Huippuhiihtäjämme Collin ja Autio etsivät lunta aina Rovaniemeltä asti, mutta vetivät siinä vesiperän. Vesisateita tammikuussa Rovaniemellä, mutta nietoksia La Maggioren rannoilla!

Golfvirtaa epäiltiin.

Se ei siis talveen jäänyt se lämpöjakso, kun 1925 kesäkin oli lämpimin 100 vuoteen.

1926

1926 myrskyt ja tulvat yhdistettiin auringonpilkkuihin. Tai ainakin pohdittiin niiden vaikutusta samaan tapaan kuin Suomen Oulun yliopistossa tiedettä tehdään 2021. Siitä ei kirjoiteta nykyään, koska se on tieteellisiltä tuloksiltaan antropogenisen CO2-valtauskon vastaista tiedettä, jota lustojen, sedimenttien ja neulasten tapaan kaikin keinoin vähätellään ja pidetään pois julkisuudesta.

1927

Pelättiin, että talvet katoavat. Tuttu pelko ja jutut jo vuonna 1927: ”ilmastossamme on tapahtunut niin huomattavia muutoksia jo niin lyhyenä aikana, jota me ihmiset kutsumme historialliseksi.”

Venäjällä yritettiin muuttaa ja muutettiinkin paikallisilmastoa.

Ruotsissakin kylmien talvien havaittiin harvinaistuneen.

 

1927-1928 talveen liittyen kirjoiteltiin, että Sveitsin jäätiköt katovat: ”säästö on muuttumassa, sen osoittavat niin hyvin ilmastokatastrofit, kuin myös säätiedot.” Kuulostaa kovin tutulta vuonna 2021!

1927 paistateltiin päivää Pohjoisnavan tuntumassa. Lähde

1929

1929 havaittiin, että Jäämeri lämpenee ja jäätiköt ovat sulaneet. Jäävuoretkin ovat käyneet harvinaisiksi. Ihan kuin tätä päivää vuonna 2021!

Huomattava muutoskausi havaittiin ilmastossa 1929: ”…kun lukee tarkkuudella sanomalehtiä, tapaa siellä joka päivä tämäntapaisia tiedotuksia, jotka hyvin selvästi osoittavat sitä suurta muutoskautta, jossa koko maa ja sen ilmasto parhaillaan ovat.”

Kallavedellä asti mentiin laivalla joulukirkkoon 1929.

Erittäin lämmin talvi 1929 oli pohjoisinta Lappia myöten.

Golfvirta havaittiin kovin lämpimäksi ja se yhdistettiin myös sateisiin. Toki Suomessa oli lämmin kesäkin. Ja seuraavana kesänä tammikuussa ruista viljeltiin, kun mentiin kohti kuumaa 1930-lukua.

Kylmät talvet olivat häviämässä yhä. Pohjoinen jäämeri lämpeni jatkuvasti. Golfvirta teki voitokasta läpimurtoa itään. Frans Josepin maassa lämpötila nousee talvisaikaankin +2 C asteeseen.

Kuumaa oli kesälläkin ja epäiltiin pilkettä silmäkulmassa helteen aiheuttavan sotia. I-maailmansota alkoi helleaikaan, kuten myös Kiinan ja Japanin sota.

Ja kuinkas ollakaan, 1939 oli taas II maailmansodan vuoro helteisen 1930-luvun jälkeen.

Seuraavaa talveakin kovasti odoteltiin joulukuussa 1929: ”Marras-joulukuun keskilämpö kaikkialla maassa 5-9 astetta yli normaalin”.

Joulun jälkeen oli jopa ukkosia Kuopion suunnalla, eli aikamoisia talvisia ääri-ilmiöitä siihen aikaan!

1930-luku

1930

Hevoset pellolla 1930 tammikuussa.

Kesäntuntuinen kuva Päijänteellä sekä kahvikestit ulkona tammikuuussa 1930.

Hylkeenpyytäjillä ja talvikalastajilla oli ongelmia.

1930 maaliskuun 2. päivä oli täysi kevät Helsingissä. Sen ajan tapaan paistateltiin päivää Kaivopuiston kallioilla, mutta nyt jo 2. päivä maaliskuuta oli täysi kevät.

1932

Soutelua Päijänteellä jouluaattona ja kukkien istuttelua uuden vuoden aattona 1932-1933.

1935

1935 oli ainoa tunnettu musta joulu Levillä

1935 Käkisalmella suksikaupassa iloittiin lumesta neljän aika lumettoman vuoden jälkeen!

Käkisalmella oli talvi, mutta etelärannikolla moitittiin opetushallitusta, kun hiihtoloma piti pitää vesisateessa.

1936

1936 HS kirjoitti vähälumisista jouluista, joita oli varsinkin 1920 alkaen jatkuvasti.

Ja olivathan ne joulut siihen aikaan usein lumettomia. Tampereella nykyisellä ilmastojaksolla on siinä suhteessa paljon kirittävää, mutta Helsingissä on aika tasapeli.

Kesä 1936 oli myös ennätyksellisen kuuma lauhan talven jälkeen. Tässä lauhaa talvea seurasti kuuma kesä kuten 1901.

1936 pohdittiin nopean lämpenemisen syitä, joka näkyy sekä lehtikirjoituksista että sen voi helposti laskea niiden sääasemien kautta mitatuista lämpötiloista, jotka olivat olemassa jo 1930-luvulla, linkki: https://jitkonen.fi/?p=727. Näistä molemmista on tehty alla oleva kuvaaja Helsingin talvien keskilämpötiloista, josta näkee hyvin sen, että 1900-luvun alussa oli täysin vastaava nopea lämpeneminen, joka on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana, kuin 2000-luvulle tultaessa.

Oikeanpuoleisessa lehtileikeessä 10.1.1939 Suomen ilmatieteenlaitoksen johtaja Keränen toteaa Helsingin talvien lauhtuneen 1880-luvulta alkaen 2,5 C-asteella.

Tässä koko jutussa vertailussa on mukana talven osalta myös maaliskuu. Nykyään talvien vertailu perustuu joulukuu + tammikuu +helmikuu keskilämpötilaan.

1937

1937 tammikuun lopussa oli Oulussakin kovin lumetonta.

Karjanrehua kuskattiin tammikuussa 1937 veneellä.

1937 FMI:n johtaja totesi ilmaston muuttuneen keskieurooppalaiseksi. Toiveena oli: ” Jo menneinä talvina on huomannut, miten entiset raskaat talvitamineet katoavat ainakin kaupungeissa. Jos kehitys jatkuu, voimme toivoa, että talven pahimpinakin pakkaskuukausina läheisessä tulevaisuudessa voimme elää täällä pohjolassakin niinkuin ihmiset.”

Talvet olivat nopeasti lyhentyneet kuukaudella ja omenan viljely oli 100 km pohjoisemmassa mahdollista.

Myös kesä 1937 lämpöisen talven jälkeen oli erittäin lämmin.

1938

1938 FMI:n johtaja Keränen totesi mm. talvien lämmenneen Lapissa 3 asteella ja Huippuvuorten ilmaston 20 vuodessa jopa 7 asteella.

Vuonna 1938 oli Sodankylässä liki musta joulu, kun lunta oli vain 2 cm.

Andreen retkikunnan jäännökset tulivat esille ikijäästä ja sitä pohdittiin, kuinka pysyvä lämmin ilmastonmuutos on.

Puiden kasvun syklisyyttä ja kasvua yleensä ei pidetty hömppänä, kuten FMI:n Laaksonen vuonna 2020 pitää. Tri Keränen / FMI siitä raportoi 1938: ”Ilmaston muutos jo näin keskiarvolukuina on siis selkeästi todettavissa ja jos vertaa muutamien viime vuosien keskilämpölukuja aikaisempiin vuosiin, ovat lämpöarvojen muutokset vielä huomattavia.”

Eri paikkakuntien ilmaston lämpenemisestä uutisoitiin: ”Jo ilman mitään ilmatieteellisiä havaintosarjoja voimme todeta, että ilmasto maassamme jo pidemmän ajan kuluessa on muuttunut huomattavasti lämpöisemmäksi ja lämmin vuodenaika, eli kasvukausi muodostunut entisestään pitemmäksi. Varsinkin viime vuosina on tämä ilmaston muutos ollut sangen huomattava. Ilmatieteelliset havainnot tukevat tätä.”

Ilmaston lämpenemisen syiden miettiminen oli haastavampaa 1938, kuin nykyisin on, koska on CO2 ja vain ihminen syyllinen. Silloin 1938 pohdittiin Golfvirtaa, aurinkoa ja kuuta. Voi kuinka lokoisat päivät nykyisellä ilmatieteellä on, kun ei moisia asioita tarvitse enää pohtia, koska ilmatiede on nykyisin lukittu yhteen ja ainoaan totuuteen, josta ei saa, eikä anneta edes keskustella julkisesti!

Taisi se sataa 1930-luvullakin jonkin verran. Nykyisin nämä tulvat johtuvat kuvitellusta ilmastonmuutoksesta. Ennen ne olivat normaalia suomalaista säätä.

1939

Porissa joulukuussa 1939 ruusut ja orvokit kukkivat. FMI:n johtaja Keränen totesi, että Helsingin ilmat ovat lauhtuneet 2,5 asteella. Kysymykseen, että jatkuuko ilmaston lämpeneminen yhä, Keränen sanoi, ettei sitä kukaan voi tietää. Kovin ovat siinä suhteessa ajat muuttuneet. Appelsiineja ei ehkä saada kuitenkaan viljeltyä, kuin vasta nyt 2020-luvulla, jos nykyistä FMI:tä uskoo ja sama usko oli toisilla jo 1939:
”… ei pidä antaa viime vuosien ja tämän vuoden poikkeuksellisen lämmön pettää itseään. Tulee niitä vielä oikeita talviakin.
Mutta on niitäkin, jotka selittävät, että tämä on vasta alkua. Ilmasto tulee jatkuvasti lämpenemään. Oikein hyväuskoiset taitavat kuvitella, että Suomessa vielä joskus maailmassa voidaan kasvattaa appelsiinejakin.”

FMI:n johtaja Keränen 10. tammikuuta 1938: ”Kysymykseen jatkuuko lämpimämpi ilmastovaihe edelleenkin, hän vastaa: Siihen ei pytsy kukaan ilmatieteilijä antamaan luotettavaa vastausta.” 

Suomessa on ilmastotiede tehnyt ilmastotutkimusta monesta eri lähteestä (lustot, neulaset, suossa oleva siitepöly, sedimentit) ja tehnyt niistä ilmastotieteellisen lämpötilakuvaajan (yläkuva). Edellä olevien lehtileikkeiden mukaan Suomen ilmatiede oli vielä 1930-luvulla täysin samoilla linjoilla ilmastotieteellisten tutkimusten kanssa:.

28.8.1929 HS kirjoitti 1700-luvun lopun lämpökaudesta, jolloin kesät olivat kuumempia kuin 2000-luvulla ovat olleet. Tuo lämpökausi näkyy selvästi myös lustoista tehdyssä lämpötilaproxyssä. Samoin siinä näkyy Suomen ilmatieteenlaitoksen havaitsema 1930-luvun lämpökausi. Tästä 1700-luvun lämpökaudesta on oma kirjoituksensa, linkki.

Keski-Englannissa on maailman pisin yhtämittainen lämpötilojen mittaussarja, jossa tuo 1700-luvun lopun nykyistä lämpöisempi jakso myös näkyy ilmastotieteellisissä lustoproxyissa.

1930-luvun lämpöjakso näkyy myös sellaisissa alkuperäisissä kuvaajissa, joita ei ole jälkeenpäin muuteltu. Tässä on pitkäaikaisten lämpötilamittausasemien suorien mittausten kautta tehty kuvaajia, joihin ei ole arvattu eikä arvioitu lukemia. Keski-Kiinassa 1900-luvun alun lämpöjakso näyttää tuleen vasta 1940-luvulla.

1940-luku

Lämmin 1930-luku, johon 1900-luvun alun erittäin nopea ja voimas lämpeneminen huipentui, päättyi kuuluisiin talvisodan pakkasiin, jotka olivat globaalit pohjoisella pallonpuoliskolla,

1943

Suomessa oli kolme kovaa talvea 1940-1942. Vuonna 1943 oli jälleen leuto, ns. valtamerellinen talvi, jolloin Helsingin Ilmalassa tehtiin 28.2.1943 helmikuiden kaikkien aikojen lämpöennätys 11,8 C-astetta.

1944

1944 esitettiin sellainen teoria, että Golfvirta pysähtyi 1940 aikoihin siksi, että se tuli liian lämpimäksi ja siksi tukehtui. Teoria ei varmaankaan kestä tieteellistä tarkastelua, mutta vastaava yhteensattuma näyttäisi tapahtuneen vuonna 2021 lämpöisten 2000- ja 2010-lukujen jälkeen.

1949

1949 ei vielä oltu niin hirveän tosissaan, kun tammikuun lopussa huumoria väännettiin, kun oli hiihtokilpailut, mutta ei ollut lunta. Olivat tosin onnekkaampia, koska olivat Helsinkiin saaneet aikaiseksi 5 km ladun, joka oli metrin leveä! Hiihtokilpailuihin pääsi halvemmalla, jos toi lunta mukanaan. Sitä yritettiiin ostaa tiskin alta ja lumiukkojen tekeminen kiellettiin lumen vähyyden vuoksi.

 

Plörinäksi menivät nuo hellehiihdot, mutta huumorilla siitä selvittiin.

1950-luku

1951

1951 oli leudoin tammikuu 90 vuoteen.

1954

1954 oltiin Amerikassa jo sitä mieltä, että lämmin ilmastojakso on päättymässä: ”Viime aikojen ilmeiset säämullistukset ovat auttaneet tiedettä kohti uutta teoriaa maapallon kylmien ja lämpimien kausien selittämiseksi. Willetin mukaan pohjoisen pallonpuoliskon nykyinen lauhkea kausi on päättymässä ja kynnyksellä ovat jälleen paukkuvat pakkastalvet, jotka vielä muistetaan vanhalta hyvältä ajalta.” Kovin oikeaan osui Willetin ennustus, kun tuli parinkymmenen vuoden pituinen pakkasjakso myös Suomeen. Syyllinen ei ehkä yksin ollut aurinko, vaan muitakin maapallon luonnollisia ilmastotekijöitä kylmälle jaksolle oli.

Artikkelin alemman kuvan tekstissä puhutaan, että maapallon lämpötila on ollut tuhat vuotta alle ihannetilan. Siitä kiinnostuin niin kovasti, että mikä on maapallon optimaalinen lämpötila, että pohdin asiaa erillisen blogin muodossa, linkki.

1960-luku

1961

1961 osattiin iloita monista lauhan talven mukanaan tuomista säästöistä!

18. päivä helmikuuta 1961 otettiin aurinkoa Tuomiokirkon portailla, pikkupojilla oli polttolasit esillä, kevätpurot lirisivät ja kevään kukkia työntyi mullasta, kuten krookuksia helmikuussa 1961 kevätpuron varrella. 

1962

Neuvostoliittolainen ilmastotiedemies oli Suomessa luennoimassa menneistä ilmastovaiheista ja oli vakuuttunut siitä, että edellinen lämmin ilmastojakso on päättymässä. Me nyt tiedämme vuonna 2021 kuinka oikeassa hän oli. Tosin siihen aikaan ei oltu yhtä pomminvarmoja klimatologiasta, kuten nykyään ollaan CO2:n ansiosta ja niinpä tuo tiedemies totesikin: ”Jos pystyisin määrittelemään ilmaston seuraavien 10 vuoden kaudelta, klimatologian puuttuva teoria olisi ratkaistu.”

1964

1964 olivat Innsbruckissa olympialaiset. Lampaat söivät ruohoa Alppiniityillä, kun latuja rakennettiin. Kuopiossa hyppyri pantiin lumen puutteen vuoksi hyppykieltoon ja säkeillä tuotiin lunta siihen.

1966

Vuonna 1966 muistutettiin FMI:n johtaja Keräsen toimesta siitä, että maanviljelyssä ei pidä tuudittautua jatkuvan lämpöiseen ilmastoon. Vuonna 2021 saa ihan rauhassa tuudittautua siihen ja moneen muuhunkin lämpöön liittyvään asiaan ja kovasti kaiken aikaa  tuudittaudutaankin.

1970-luku

1971

1971 oli lauha talvi.

Vielä 1971 ei osattu pitää lauhoja tammikuita mitenkään poikkeuksellisina. Valottunut kuva HS arkistossa, mutta sen mukaan lämmin tammikuu ei ole harvinaisuus, eikä se olekaan, jos on selannut tähän asti läpi näitä leikkeitä. Jos olet, laita viesti itkonen.jyrki@gmail.fi , että ”olen selannut” tai viesti mesellä.

1972

1972 oli lauha talvi aina ulkomaita myöten.

Lauhan 1972 talven jälkeen nähtiin tähän mennessä lyömätön 30 asteen helleputki pohjoisimmassa Suomessa Inarissa ja jopa Utsjoella asti.

1973

Vielä vuonna 1973 FMI:n Veikko Helminen arveli, ettei Suomi ole muuttumassa tropiikiksi. Ilmatieteen ja median hekuttamaa kaikkien aikojen kuuminta kesää 2018 kesää voi verrata muihin lämpimiin kesiin, jotka Helminen toi esiin 1973. Helsingissä se pärjää, koska 1901 kesän lukema 19.9 C on jossakin vaiheessa muuttunut 17,5 C-asteeksi. Samoin Sodankylässä se 2018 kesä pärjää tilastossa hyvin..

1980-luku

1983

1983 tammikuun lopussa yritettiin Helsingissä tehdä lumiveistoksia, mutta musta talvi latisti sen homman.

1984

MTV3:ssa ammuttiin lähtölaukaus. https://www.youtube.com/watch?

1988

Vuonna 1988 näytti jopa siltä, että jääkausi tulee yhtä varmasti kuin flunssa. Ilmasto oli jäähtynyt 1930-luvulta alkaen 50 vuoden ajan. Golfvirta oli kovasti jäähtynyt.

Elettiin kylmän jakson aikaa 1988 ja varmaankin siksi tuosta jääkaudesta ja flunssasta kirjoitettiin.

1989

1989 Helsingissä oltiin tammikuu plussan puolella. FMI:n kommentointi oli vielä siihen aikaan asiallista ja säiden historiaakin tunnettiin FMI:ssä. Myös Helmikuu oli ennätyksellisen lämmin. 1989 hiihdettiin MM-cup 9. päivä helmikuuta Falunissa lumettomissa keleissä. https://yle.fi/urheilu/3-11200143?

Keskimääräistä talvea luonnehdittiin hauskasti: ”Todellisuudessa keskiarvovuotta ei ole koskaan ollut, eikä tule koskaan olemaankaan. Se on samanlainen tilastollinen käsite kuin kerrostalossa asuva ekonomipariskunta, jolla on 1,8 lasta”

Pelloilla maakaava vesi uhkasi oraita. Tulvista ja myrskyistä on oma kooste tässä linkissä.

1990-luku

1993

Talvi 1993 oli 5 astetta tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteenlaitos piti sitä ilmaston oikkuiluina vielä siihen aikaan. Ja sitähän se olikin, kun katselee tähän kerättyä koostetta menneistä talvista, mutta nyt vuonna 2021 nuo aika ajoin kunkin ilmastosyklin aikana toistuvat leudot talvet eivät enää ole ilmaston oikkuilua, vaan nuo ikiaiset vaihtelevat, lumettomat ja leudot talvisäät vesisateineen ovatkin yht’äkkiä muuttuneet ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiksi ääri-ilmiöiksi.

1995

1995 oli ollut pitkä leutojen talvien putki, eikä leutoihin talviin liittynyt dramatiikkaa vielä tuossa vaiheessa. Ne olivat normaali asia.

1995 oli vielä tolkkua lehtijutuissa.

1996

Mielenkiintoinen juttu vuoden 1996 HS:ssa siihen aikaan, kun se lehti oli vielä tolkuissaan näissä asioissa.

”Nopeimmat (ilmaston) muutokset ovat maailmanhistoriassa toteutuneet jopa alle sukupolven aikana, mikä on kuin valokatkaisijan kääntö geologisella aikajanalla. Löydöt ovat pistäneet tutkijat pohtimaan, ONKO EUROOPPALAISIA KOHDANNUT UUDELLA AJALLA HARVINAISEN HYVÄ TUURI.”

”Suurta yleisöä ihmetyttää se, että tutkijat näkevät väliin ilmastouhkana jääkauden, väliin kasvihuoneilmiön”

”Maailman ilmastohistoria osoittaa, että todennäköisempää on ilmaston heilahdus johonkin äärisuuntaan. Keskivertoiset, lauhkeat olot päättyvät pohjoisessa Euroopassa ennemmin tai myöhemmin, mutta kukaan ei tiedä tuleeko siitä helle- vai turkiskausi”

2000-luku

2020

Viimeisimmät 2000-luvun talvet me jo tiedämmekin. Helsingissä oli erityisen lumisia talvia 2009-2013. Vuonna 2020 oli vuosien 1901 ja 1925 kaltainen erityisen lämmin talvi ja kesä. Oulun yliopisto on tehnyt tieteellisen tutkimuksen, jossa talvia ja aurinkoa vertailtiin 130 vuoden ajalta. Sen tutkimuksen perusteella Oulun yliopiston professori Kalevi Mursula uskalsi jo vuonna 2016 ennustaa perinteisiä talvia 2020-luvun alkupuolelle. Ilmatieteellä ei ole mitään työkaluja tehdä tällaisia sääennustuksia, vaikka tekevät ilmastoon liittyiä mallinnuksia tietokoneellaan niin, että ne mallinnukset ulottuvat aina 2100 vuoteen asti. Semmoista aparaattia ja mallinnusta ilmatiede ei kykene tekemään, että se osaisi aurinkotieteen tavoin ennustella talvien lumisuutta 5 vuoden päähän asti, koska ilmatiede nojaa 100 % hiilidioksidiin ja siihen liittyviin erilaisiin arvauksiin ja kuvitelmiin.

 

Lopuksi

Helsingin ja muun Suomen 1900-luvun alun nopea ja  voimakas lämpeneminen kiinnosti niin paljon, että tein se ajan talvien läpötiloista vertailun niiden FMI:n asemien osalta, joista löytyy lämpötilojen mittaustietoa 1900-luvun alusta alkaen. Tämä 1930/2020 vertailu, linkki.
Kuvasta näemme kuinka nopeasti ja paljon lämpötilat nousivat 1940- ja 2020-luvuille tultaessa 30 ja 40 vuoden aikana.

 

Kaisaniemeen liittyvistä mittauksista löytyy mielenkiintoisia sarjoja, koska Kaisaniemi on ainoa sääasema, jolla on lämpötiloja pitkään mitattu. Yksi sellainen liittyy jouluaatoihin. Tässä kuvassa nähdään miten jouluaattojen ylin lämpötilataso on hieman noussut aikojen saatossa. Tosin mielenkiintoiset tasojen nousut ovat tapahtuneet, kun 1) 1969 mittauspaikka muutettiin ja 2) 2001 siirryttiin käyttämään 10 minuutin välein luettavaa automaattista mittausdataa.

Jouluaattojen lämpötiloja klo 14:00 on Kaisaniemessä mitattu noin 180 vuoden ajan. Maallikon silmään ei osu se, että mikä on ”tavanomainen” lämpötila Kaisaniemessä jouluaattona klo 14:00. Siltikin lähes joka päivä meteorologit jossakin yhteydessä puhuvat tavanomaisesta säästä. Tilastojen valossa ei ole tavanomaisia säitä eikä tavanomaisia päiviä eikä vuosiakaan, kuten ei ole ekonomiperheellä kerrostalossa keskimäärin 1,8 lastakaan, kuten aiemmin yhdessä lehtileikkeessä oli todettu.

 

Joulukuihin liittyen puhutaan jos mitä. FMI:n tieteellinen johtaja Ari Laaksonen kertoi meille YLE:n kautta, että joulukuut ovat Suomessa lämmenneet 5 astetta. Toki  jos totuuttaa venytetään, niin tottahan se on. Ensin 1940-luvulle tultaessa 3 astetta, ja sitten 1960-luvun kylmän jakson jälkeen taas 2 astetta, niin onhan se yhteensä 5 astetta! Se on semmoista FMI:n ja median logiikkaa ja ylempää matematiikkaa, jota asiaan perehtynyt maallikko ei pysty ymmärtämään.
Samoin kaikissa FMI:n ja median jutuissa oikaistaan pois 1930-luvulle tapahtunut nopea lämpeneminen. Sanotaan, että 1800-luvun puolesta välistä nykyaikaan on lämmennyt 2 astetta. Kun totuutta venytetään se on totta. Tosin se lämpeneminen tapahtui jo 1940-luvulle tultaessa, kuten vanhatkin lehdet aukottomasti todistavat, mutta se on niin ikävä totuus, että sitä ei tohdi kenenkään tunnustaa.

Tällaiset edellä kuvatut valeet, valeuutiset sekä erilaiset mitä mielikuvituksellisimmat ilmastokauhutarinat ja -ennustukset ovat arkipäivisiä vuonna 2021. Niiden avulla luodaan ilmastohysteriaa ja -paniikkia, joka näkyy erityisesti autoriteetteihin sokeasti uskovien ihmisten joukoissa ja varsikin nuorisossa. Voidaankin kysyä, että onko Suomen Ilmatieteenlaitos sekä media nyt tyytyväinen ja saavuttanut tavoitteensa, kun on saanut lapset ja nuoret sillä tavalla hysteerisiksi, mitä Elokapina liikkeen osalta saamme jatkuvasti nähdä? Kuva on Keskisuomalaisesta.

Kaisaniemen lumen määrääkin voidaan vertailla, vaikka nykyään kaupunki laajentunut huomattavasti ja sen myötä lämpösaarekeilmiö vaikuttaa myös lumien määrään. Tällainen vertailu voidaan tehdä esim. 15.1. päivän lumien suhteen, joka mainittiin blogin ensimmäsessä lehtileikkeessä 1873. Mustaa on ollut 15. päivä tammikuuta yhden kerran enemmän 1920-1930 -luvuilla kuin 2000-luvulla, Äärevämpää lumen määrän suhteen 15. tammikuuta on tuon kuvan perusteella ollut 1920-1930 -luvuilla.

Tammikuiden ylimmät lämpötilat Suomessa, nykyinen mittaushistoria

Helmikuun ylimmät lämpötilat Suomessa, nykyinen mittaushistoria. Kirsikkana voidaan mainita, että Ilmalassa on 1943 tehty tammikuiden lämpöennätys, jota ei nykyisessä lämpöisessä ilmastojaksossa ole kyetty lyömään.

Keväisiin liittyen voidaan todeta Helsingin maaliskuut ovat lämmenneet tasaisesti myös sen jälkeen, kun 1900-luvun alussa helsingin keväiden lämpötiloissa tapahtui noin 2 asteen hyppäys, kuten FMI johtaja vuonna 1939 tri Keränen kertoo.

 

Lapin ja Tornionjoen tulvista on oma blogi, linkki. Tornionjoen jäidenlähdöstä on yli 300 vuoden pituinen historia. Siitä näkee, miten palautuminen pienestä jääkaudesta on myös keväiden osalta hiljakseen edennyt.

Tähän jäidenlähtöön on tehty tieteellinen ilmastotutkimus, mutta se on poistettu internetistä sen takia, että siinä sanotaan, ettei ihmisen vaikutusta ole havaittavissa tuossa jäidenlähdön aikaistumisessa. Tuollainen epämiellyttävän tieteellisen julkaisun poistaminen kuvaa erittäin hyvin sitä tilannetta, jossa lysenkolainen ilmatiede on vuonna 2021.

Olemmeko oppineet ilmaston muutoksista mitään?

1) 1600-luvun lopussa oli lämmin ja hyvin viljaa tuottava jakso, jonka jälkeen tuli katovuodet, jolloin turvauduttiin jopa kannibalismiin.

2) 1700-luvun lopussa oli lämmin jakso ja 1800-luvun puolessa välissä tulivat suuret katovuodet

3) 1930-luvulla ilmasto oli kuin 500 km etelämpänä ja tehtiin virheitä maanviljelyksessä, kun mm. vehnää alettiin viljellä aina Etelä-Lappia myöten.

4) 2000-2020 on ollut mukavan lämmin jakso, jolloin energianhuoltojärjestelmäämme on alettu romuttamaan mm. siirtymällä satunnaista sähköä tuottavaan tuulivoimaan. Teksasissa 2021 sähköjärjestelmä romahti, kun oli tehty samat virheet kuin Suomessa ja lopetettu noin 10 000 MW:n verran luotettavaa hiilivoimaa.
2018 Teksasissa oltiin asiasta huolissaan ja 2021 tapahtui sähköjärjestelmän täydellinen romahdus, jonka seurauksena ihmisiä kuoli ja syntyi vesivahinkoja, kun putket pakkasessa halkeilivat.
2020 oli tuulivoimaan yhä enemmän tukeutuva Manner-Eurooppa mennä täysin pimeäksi, mutta hyvällä onnella siitä selvittiin. Läheltäpititilanteet Euroopan sähköverkossa ovat kaksinkertaistuneet lyhyessä ajassa, kun on siirrytty satunnaissähkön tuotantoon.

Toivottavasti meillä päättäjät ovat valmiita kantamaan vastuun vihreästä enrgiapolitiikastaan siinä tilanteessa, kun Suomen sähköverkko kovimmilla pakkasilla romahtaa ja ruumiita aletaan laskea.

Kaikkein kamalin uhka lienee se, että maapallon ilmastoon aiheutetaan ihmisen toimesta pieni tai suuri jääkausi. Sitäkin kun nyt kovasti puuhataan.

+11
itkonenlindgren
Sitoutumaton

Eläkkeellä oleva voimalaitospäällikkö. 42 vuoden työkokemus. Sivutoiminen energiatekniikan eri oppiaineiden opettaja HTOL 1996-2006.
DI, ylikonemestari. Energiatekniikka ja -talous, ympäristötekniikka, TKK.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu